Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Jälleen tänään keskustelemme vaalirahoituksesta, tällä kerralla vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa, joihin itsekin osallistuin.

Näissä vaaleissa oli yhteensä 251 ehdokasta, joista 13 tuli valituksi ja varasijoille jäi 7 ehdokasta. Europarlamenttivaaleissa vain parlamenttiin valitut ja varaedustajat ovat muodollisesti ilmoitusvelvollisia Valtiontalouden tarkastusvirastolle vaalirahoituksensa menoista ja tuloista. Viime kevään vaaleissa ilmoitusvelvollisia oli siis 20. Samanaikaisesti 231 ehdokasta jäi kaiken ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle.

Yksi ulkopuolelle jääneistä oli keskustan Mikael Pentikäinen. Hän teki ennen vaaleja vapaaehtoisen vaalirahoitusilmoituksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle kampanjansa tuloista ja menoista. Sen mukaan tulot ja menot olisivat olleet 75 000 euroa. Hän kertoi Suomen Kuvalehdessä 18. heinäkuuta julkaistussa kirjoituksessaan, kuinka vaalibudjetti kasvoi 130 000 euroon ja kampanja jäi noin 20 000 euroa miinukselle. Vaalirahoituksesta osan hän keräsi kirjoittamansa Luottamus-kirjan myynnillä ja osan luennoilla. Tähän sitten kaikki paljastukset päättyivätkin. Olisi ollut erittäin kiinnostavaa tietää, keiltä ulkopuolisilta rahoittajilta tätä rahaa tuli kymmeniätuhansia euroja mahdollisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti ensimmäistä kertaa kaikkien 20:n europarlamenttiin valitun ja varaedustajan kampanjatilien tiliotteet reilun puolen vuoden ajalta eli kampanja-ajalta. Itse maksoin vanhan tapani mukaisesti vaalimainokset yksityiseltä pankkitililtäni, sillä en ole koskaan kerännyt ulkopuolista vaalirahoitusta mihinkään kampanjaani, vaikka olen 30 vuotta ollut politiikassa. No, toimitin sitten nä-mä tiliotteet Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Niitä oli aika paksu nippu, ja siinä he sitten tietenkin katsoivat läpi myös kaikki kauppalaskut samalla. Että tällaiseenkin tilanteeseen joskus voi joutua. Siksi suosittelen lämpimästi, että jokainen ehdokas avaa erillisen oman kampanjatilin, johon sitten sijoittaa rahaa sen verran, että voi kaikki kustannukset maksaa sen yhden tilin kautta. Sitten ovat kirjanpidotkin valmiina.

Arvoisa puhemies! Nythän tässä on suuri ongelma se, että hyvin suuri osa europarlamenttivaalien ja myös eduskuntavaalien ehdokkaista ei ole ilmoitusvelvollisia lainkaan. Näissä vaaleissa liikkuu hyvin suuria rahoja, ja sen takia toivoisinkin, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että kaikki ne henkilöt, jotka ovat ehdokkaina joko eduskuntavaaleissa tai europarlamentti- vaaleissa, olisivat etukäteen ilmoitusvelvollisia kampanjoistaan ja myös jälkeenpäin ilmoitusvelvollisia. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on kaikki järjestelmät, joilla tämä voitaisiin hoitaa sähköisesti, joten siitä ei tulisi tarkastusvirastolle merkittäviä lisätöitä tai kustannuksia. Se olisi hyvin helppo hoitaa näin.

Arvoisa puhemies! Sattumalta käsiini osui Hymy-lehti tammikuulta 2015 alkuviikosta, ja siinä kerrottiin kokoomuksen pääministeri Alexander Stubbin vaalituista. Hän oli saanut lähes 230 000 euroa lyhyen ajan sisällä eri kampanjoihin, ja hän ei ole käyttänyt lainkaan omaa rahaa lehtitietojen mukaan näihin kampanjoihin. Ongelma on siinä, että kun kampanjat maksoivat lähes 230 000, niin vain 70 000:n osalta tästä kampanjasta saatiin selvyys siitä, mistä nämä rahat tulivat. Eli 69 prosenttia eli enemmän kuin kaksi kolmasosaa nykyisen pääministerin vaalieuroista jäi piiloon.

Tämä on vakava ongelma, ja vetoaisinkin koko eduskuntaan siinä, että jos me haluamme saada kansalaisten luottamusta enemmän poliitikkoihin ja poliittiseen järjestelmään, niin meidän pitää saada aidosti avoimuutta näihin kampanjoihin. Kuten Hymy-lehdessä otsikoidaan väliotsikolla, että kyse on korruptiosta, näin monet kansalaisetkin ajattelevat. Kun verovapaata tukea annetaan sellaisille henkilöille, jotka ovat vaikutusvaltaisissa asemissa omissa kotikunnissaan, ovat mahdollisesti kaupunginhallituksen jäseniä, valtuuston puheenjohtajia, merkittävien lautakuntien puheenjohtajia ja samanaikaisesti sitten ehdokkaana vaaleissa, niin kyllä siinä helposti tulee mieleen, että näille kannattaa antaa rahaa ja sitten on helpompi neuvotella kaavoista, rakennuspaikoista, kaikenlaisista sopimuksista.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi otan esille Turun Sanomat, joka uutisoi sunnuntaina 15. päivä helmikuuta "Vaalirahalakia kierretään yhä". Siinä tutkija, turkulainen valtiotieteiden tohtori Tomi Venho, on selvittänyt sitä, kuinka erilaisten yhdistysten kautta näitä rahoja kierrätetään sillä tavalla, että todellinen rahan lahjoittaja ja luovuttaja jää pimentoon.

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon epäkohtia tässä torsossa lainsäädännössä, ja toivonkin, että niihin pikaisesti puututaan.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa.

Tämä tarkastusvaliokunnan mietintö toteaa hyvin selkeästi, että jätetyt ilmoitukset ja saadut selvitykset ja täydennykset vahvistavat sen, että näiden perusteella tarkastusvirastolla ei ole syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta. Eli tämä kertomus on tältä osin varsin puhdas.

Sen sijaan valiokunta pitää hyvänä, että selvitetään jatkossa oikeusministeriön asettamassa työryhmässä vaali- ja puoluerahoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita. Tässä kiinnitetään huomiota ilmiöön, jossa esimerkiksi Euroopan parlamentin jäseneksi valittu henkilö asettuu kesken vaalikauden kansanedustajaehdokkaaksi tai kansanedustaja asettuu kesken vaalikauden ehdokkaaksi europarlamenttivaaleihin.

Tällöin valiokunta ehdottaa, että edellä mainittu työryhmä käy läpi nykyiset säännökset myös siltä osin, mahdollistavatko ne joka tilanteessa ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen Euroopan parlamentissa tai eduskunnassa toimivan osalta. Tämä on erittäin hyvä selvittää, koska avoimuus on näissä asioissa kaiken a ja o. Meillä ei saa olla mitään salattavaa, koska sitä kautta me säilytämme ihmisten luottamuksen, avoimuudella nimenomaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minähän olen ollut joskus ehdolla eduskuntaan ilmeisesti siitä päätellen, kun nyt olen täällä, ja olin myöskin viime eurovaaleissa ehdokkaana. Minua ihan aidosti kiinnostaisi tietää, mitähän minun pitäisi nyt sitten tämän edustaja Anttilan äsken sanoman perusteella selvittää. Voihan se olla, että siihen liittyy joitain kytkentöjä, mutta kun nyt tässä viimeiset sekä eduskunta- että eurovaalit olen maksanut kutakuinkin omasta kukkarostani, niin ehkä siinä ei suurta virheen mahdollisuutta nyt ole syntynyt.

Pikkasen olen ennenkin ihmetellyt edustaja Ruohonen-Lernerin innostusta saattaa ilmoitusvelvollisiksi aivan kaikki. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Ei aivan kaikki!) — Ei aivan kaikki ehdokkaat. (Pirkko Ruohonen-Lerner: Kuntavaaleissa oli jo 20 000!) — No joo, mutta eurovaaliehdokkaat, jotka siis eivät joutuneet ilmoittamaan. Minäkin sinänsä nyt olisin voinut ilmoittaa sinne, mutta ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta ilmoittaa muuta kuin se oma tuloni, ja kuntavaaleissa en voinut ilmoittaa, vaikka olisin halunnutkin, sitä vähäistä tukea, jonka sain muualta, koska se oli niin pieni.

Mutta minusta ongelmaa vähentää kyllä se, että minä olen aina ajatellut, että nämä ilmoitukset pitää tehdä juuri siksi, että jos tulee valituksi tai varasijalle eli pääsee käyttämään sitä valtaa, niin silloin on hyvä tietää, keneltä on tukea saanut, että sitten voi arvioida, seuraako siitä jotakin. Mutta jos ei tule valituksi, niin ei myöskään pääse käyttämään sitä valtaa, niin etten nyt ihan heti keksi, minkälainen korruptio siitä sitten saattaisi, ainakaan noin juridis-muodollisesti, syntyä. Voihan se olla, että sitten joissain myöhemmissä vaaleissa pääsee ja sitten osoittaa kiitollisuuttaan, mutta jotenkin on semmoinen epäilys, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa, joissa ehdokkaita on kuitenkin aika paljon, tämä kustannus—hyöty-suhde kaikkien tarkastamisen välillä ja sen korruptiouhan välillä on aika pieni.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että meillä kunnallisvaaleissa on ollut merkittävä määrä ehdokkaita, joista valtuustoihin on valittu lähes 10 000 ja saman verran varavaltuutettuja. Miettikää: valtuutetut ja kaikki varavaltuutetut ovat ilmoitusvelvollisia Valtiontalouden tarkastusvirastolle, ja Ylen selvityksen mukaan yli 90 prosenttia näistä kuntavaalikampanjoista on ollut pienempiä kuin 1 000 euroa. Miettikää, mikä rumba siinä on, että nämä valitut valtuutetut ja varavaltuutetut joutuvat tekemään tämän ilmoituksen Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Siinä totisesti tarkastusvirastolla oli myös työkenttää, kun he joutuivat karhuamaan näitä mitättömiä, jopa 0 euron suuruisia vaalirahoitusilmoituksia viime kunnallisvaaleissa.

Arvoisa puhemies! Minusta jopa puoluetovereitten on syytä tietää siitä, mikä taho on tukenut jotakin tiettyä ehdokasta, jotta voidaan seurata tarkemmin hänen toimintaansa, onko hän mahdollisesti jäävi ottamaan kantaa joihinkin isoihin asioihin. Jos minä tiedän, että joku minun puoluetoverini on vaikka 10 000 euroa saanut yhdeltä taholta lahjarahaa, sen jälkeen minä seuraan tietenkin jatkuvasti, miten tämä taho, joka on 10 000 saanut lahjarahaa, suhtautuu kyseiseen lahjan antajaan.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että kaikki europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien ehdokkaat tulevaisuudessa tulevat tämän ilmoitusvelvollisuuden piiriin, koska valtaosa heistä on merkittäviä päätöksentekijöitä myös kuntapolitiikassa. (Puhemies koputtaa) Nyt vain murto-osa on ilmoitusvelvollisia eli europarlamenttiin valitut ja heidän varansa, samaten eduskuntaan valitut 200 kansanedustajaa ja kussakin vaalipiirissä ensimmäinen varakansanedustaja kustakin puolueesta. Eli näiden merkittävien vaalikampanjoiden ilmoitusvelvollisten määrä on hyvin suppea.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen: tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta teitä ei epäillä mistään. (Erkki Virtanen: Kiitos!) Siitä ei ole kysymys.

Kysymys on vain siitä, että valiokunta haluaa nyt, kun kerran oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään vaali- ja puoluerahoitusta koskevaa lainsäädäntöä, myöskin selvittää sen, mahdollistavatko nykyiset säännökset joka tilanteessa ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen Euroopan parlamentissa tai eduskunnassa toimivan osalta. Mistään muusta ei ole kysymys. Ketään ei epäillä, ei syylliseksi eikä mistään muustakaan, vaan halutaan, kun tällainen työryhmä kerran on olemassa, että se käy nämä säännökset läpi, mikä on aivan järkevää.

Erkki Virtanen /vas:

Puhemies! Edustaja Anttilalle on ehkä todettava, että kun entisenä tarkastusvaliokunnan jäsenenä jätin ansiokkaan seuranne, niin tuli mieleen, että jos te olitte niin pettyneitä siitä, kun ette tapaa minua enää, niin jos jäi jotain muuta. Mutta tämä nyt helpottaa tätä minun tuskaani.