Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys EU:n ulkorajayhteistyöstä, ja se on tämän 20 vuoden aikana, kun Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen, kehittynyt hyvin paljon, ja on sanottava, että Suomi on ollut aktiivisena kehittämässä myös tätä rajayhteistyötä. Muistetaan, että kun aloitettiin, meillä oli kaksi erillistä ohjelmaa: oli sinne EU:n ulkopuolisille maille oma ohjelma ja sitten EU:lle oma ohjelma. Oli todella vaikeaa tehdä todellista rajat ylittävää yhteistyötä yhteisten hankkeitten kautta. Tästä on tultu pitkä matka eteenpäin, ja nythän on kysymyksessä se, että on kokonaan erillinen Euroopan naapuruusvälinettä koskeva yhteistyöohjelma ja tässä on myöskin erillinen rahoitus. Tästä saattaa tietysti tulla ongelmia, koska itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että nämä rajat ylittävät ohjelmat ja naapuruusväline ovat myöskin osa Euroopan unionin aluepolitiikkaa.

Aikaisemminhan tämä oli suoremmin näin, mutta tähän on kyllä löydetty hyvä ratkaisu. Suomessa nimenomaan lähdetään siitä, että näitä uusia lain säännöksiä on sovitettu yhteen mahdollisimman pitkälle alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain kanssa. Tämä nimenomaan helpottaa työtä ja edistää sitä, että alueet ovat niitä, jotka ovat hallinnoimassa näitä hankkeita, ja että näiden alueiden hankkeet ovat niitä, joita toteutetaan. Ja tässähän on muistettava, että Suomen osalta tämä tarkoittaa erityisesti Venäjän kanssa rajat ylittävää yhteistyötä.

On erinomaisen hyvä, että hallintovaliokunta on vielä tähdentänyt tätä aluelähtöisyyttä ja tuonut tähän mietintöönsä vielä sen selvennyksen, että näiden tehtävien ohjelmien hallinto- ja koordinointiviranomaisina toimivat maakuntien liitot eli tässä tapauksessa Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Etelä-Karjalan liitto. Tästä nyt ehkä kannattaisi katsoa, missä on Pohjois-Karjalan liitto, koska se on hyvin vahvasti mukana kyllä myöskin sitten erityisesti tässä Karelia-ohjelmassa. Olisikohan niin, että tuon Karelia-ohjelman maakunnat siitä nyt sitten puuttuisivat? Mutta kaiken kaikkiaan siinä on varmasti kysymys tällaisesta pienestä tarkennusta vaativasta asiasta. Mutta periaate sinänsä, että maakuntaliitot ovat paitsi hallintovastuussa myös koordinaatiovastuussa ja että nämä hankkeet ovat nimenomaan aluelähtöisiä, on tässä tärkeä asia.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tämän oman puheenvuoroni käyttää nimenomaan hallintovaliokunnan varapuheenjohtajankin roolissa ja samoin kuin edustaja Myller tässä edellä nostan muutamia asioita esille.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkorajan ylittävästä yhteistyöstä näiden ohjelmienkin osalta osoittaa jälleen kerran rajojen, ja tässä tapauksessa myös valtakunnan rajojen, yli menevän paikallisen yhteistyön merkitystä ja tärkeyttä. Pidänkin erittäin hyvänä, että myös tällaisina vaikeina aikoina, kansainvälisesti vaikeina aikoina, pystytään edistämään paikallisen yhteistyön tekemistä valtakunnan rajojenkin yli EU:n ohjelmienkin kautta.

Keskeinen huomio, johon edustaja Myller viittasi ja jolle haluan myös tässä yhteydessä tuoda sen asian ansaitseman tärkeyden, on maakuntien liittojen koordinointi näiden ohjelmien osalta. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että se paikallinen asiantuntemus, joka maakuntien liitoilla yhteistyöhankkeistaan eri kumppaneiden kanssa on, olisi myös tämän maakuntien välisen yhteistyön koordinoinnin osalta maakuntien liitolla eikä täällä Helsingissä, missä varmasti osaamista ja asiantuntemusta myös on. Mutta nimenomaan paikallisen yhteistyön lisäämisen näkökulmasta katsottuna maakuntien liittojen koordinointivastuuta ja velvollisuuttakaan ei millään tavalla saa ohittaa. Tähän hallintovaliokunta myös omassa mietinnössään on kiinnittänyt huomiota.