Arvoisa puhemies! Kysymys Pisara-radasta. Onko sille vaihtoehtoa, vai onko niin, että ainoa vaihtoehto on se, että jätetään kaikki ennalleen eli ei tehdä nyt yhtään mitään pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen sujuvoittamiseksi? Eli onko se hanke jäissä vai haudattu?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta se on menossa eteenpäin, ja juuri nyt on tehty linjauksia siitä, että haetaan tätä TEN-T-tukea. Olen erittäin iloinen siitä, että tehtiin ratkaisu myöskin siitä, että Helsingin ratapiha tulee myöskin tänne TEN-T-hakemuksiin ja näihin meidän tulevaisuuden niin sanotusti teknisiin talouskehyksiin.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut tiedustella liikenneministeriltä, onko Suomella enää mahdollisuutta täysimääräiseen EU:n tieliikennehanketukeen, joka olisi tullut, jos te nyt olisitte tehneet aloituspäätöksen tästä Pisara-radasta.

Ja toinen kysymys: mikä on suhteenne siihen, millä tavalla valtio pitää huolta siitä, että se on jatkossa luotettava sopimuskumppani? Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tällä hetkellä jääneet tyhjän päälle. Oli tarkoitus rakentaa kolmisentuhatta asuntoa vuosittain tämän Pisara-radan lupauksen turvin, mutta tästä lupauksesta hallitus ei pitänyt kiinni.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on mahdollisuus saada ihan täydet EU-tuet siitä, ja se on varmistettu sieltä komission suunnalta. Me voimme nyt jättää hakemuksen, ja sitten tietysti siitä, että tämä rahoitus voidaan saada, pitää olla sitten eduskunnan päätös kesäkuun loppuun mennessä. (Välihuutoja)

Sitten liittyen siihen, mitä kysyitte tästä sopimuksesta: viime syksyn aikana on tehty sopimus, ja se sopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Nyt on aivan liian aikaista arvioida, onko sopimus täytetty vai ei, koska se on todella vielä monta vuotta voimassa, ja tässä ajassa varmasti ehditään saada näitä asioita liikkeelle ja ehditään saada toivottavasti tätä koko rautatieosuutta täällä Uudenmaan alueella.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön virkamiehet epäilivät, että koska aloituspäätöstä ei ole tehty, niin EU:stakaan ei tule sitten 100—200:aa miljoonaa euroa tähän hankkeen tukemiseen. Tämä on aika merkittävä asia, nimittäin nyt jaetaan näitä rahoja: 20 miljardia on jaossa vuoteen 2020, ja nyt jaetaan helmikuun loppuun mennessä 11 miljardia. Miten liikenneministeriö on ylipäätään hoitanut Suomen etuja suhteessa EU:hun, jotta meidän liikenneratkaisumme saavat tätä EU-tukea eivätkä nämä rahat sitten katoa muihin Euroopan tärkeisiin liikenneratkaisuhankkeisiin?

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä on ihan monta virkamiestä näitä asioita hoitamassa ja erittäin hyvä asiantuntemus siitä. Meillä on myös jatkuva yhteys sinne EU:n komissioon, miten näitä pitää hoitaa. Sitten meillä oli — myöskin tällä viikolla on ollut — ihan tällaisia asiantuntijoita sieltä, ja me olemme voineet nämä kaikki tarkistaa. Meillä on siitä myöskin ihan dokumentteja, että nämä ovat kaikki ihan varmasti eteenpäin menossa. Oli erittäin hyvä, että saatiin pitkä lista sinne EU-tukihakemuksiksi. Siinä ei vielä kaikki, vaan sitten on tullut maakunnista ja kunnista ja niin edelleen, että kyllä me aika paljon sieltä nyt olemme hakemassa sitä rahaa. Pitää aina muistaa se, että hyväkään hanke ei riitä, jos sen kriteerit eivät täyty. Me olemme valinneet vain hyviä hankkeita.

Arvoisa puhemies! Todellakin tämän Pisaran hyöty—kustannus-luku on aika huono, se on 0,4, ja tietysti meillä on paljon kohteita koko maassa, (Välihuutoja) joihin pitäisi saada rahaa teihin ja myös lisäraiteisiin. Olisin kysynyt sitä, että eikö nyt kuitenkin olisi järkevää aloittaa tuo ratapihan korjaus ja sen automatisointi ja katsoa, miten paljon sillä voidaan helpottaa junaliikennettä. Sen sijaan raha, jota ei edes ole olemassa, voitaisiin sitten jakaa paremmin niihin hankkeisiin, tärkeisiin hankkeisiin, mitä meillä maakunnissa on, muun muassa kolmostiehen ja moneen muuhun tiehen.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Edustaja Alatalolle totean tässä, että pyysin tänään selvityksen siitä, mihin tällä vaalikaudella rahoja on jaettu. Virkamiesten selvityksen mukaan 2,2 miljardia euroa on lähtenyt rahaa erilaisiin infrahankkeisiin muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Ja kun lasketaan vielä perusväylänpito, josta kahdeksan yhdeksäsosaa menee maakuntiin, niin tuo summa nousee 3 miljardiin euroon, mitä maakuntiin on laitettu rahaa infrarakentamiseen tällä vaalikaudella — pääkaupunkiseudulle 900 miljoonaa.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni nyt ei kannata mitään vastakkainasettelua tässä tehdä, koska me tarvitsemme koko Suomessa liikenneyh-teyksiä hyvin monista eri syistä. Elinkeinoelämä tarvitsee, myöskin meidän ihmisten liikkuminen tarvitsee liikenneyhteyksiä, eri väyliä. Ei kannata asettaa näitä nyt vastakkain. Meidän pitää muistaa, että tämä pääkaupunkiseutu on kuitenkin sellainen, jossa pitää myöskin olla sellaisia kuin Pisara-rata, joka sitten vaikuttaa koko Suomeen. Me olemme vahvasti sen kannalla, me viemme sitä eteenpäin, mutta me tarvitsemme myös tämän ratapihan, kuten Alatalo totesi. Ja nyt ne ovat molemmat putkessa.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Tämä koko asia liittyy myös aivan olennaisesti siihen, että meillä olisi jatkossa runsaammin kohtuuhintaisia koteja suomalaisille ihmisille. Olen monta kertaa asuntoministerin näkökulmasta sanonut, että tämä oli historiallinen sopimus siinä suhteessa, että jotta valtio rahoittaa liikennehankkeita, se toisaalta edellyttää kunnilta kaavoitusta kodeille, ja tällä sopimuksella saadaan neljännes lisää tontteja. Siksi pidän erittäin harmillisena sitä, jos jollakin tavalla tämä sopimus vaarantuu.

Tämä ihan vastaava logiikkahan on ajateltu myös Tampereella: valtio tukee ratikkahanketta, mikäli siellä sitten viisaasti rakennetaan ihmisille koteja ja pidetään myös huolta siitä, että ne sijoittuvat viisaasti, ja kylliksi on sitten myös tätä kohtuuhintaista tuotantoa.

Minusta tämä on tärkeää, ja minusta sopimuksista on pidettävä kiinni. Me puhuimme täällä hetki sitten asumisen kalleudesta, ja silloin me kerta kaikkiaan tarvitsemme tontteja ja tarvitsemme asuntoja. Tällä me olisimme saaneet neljänneksen niitä tontteja lisää pääkaupunkiseudulle.