Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtion vuoden 2011 ensimmäisessä lisätalousarviossa lisätään menoja 715 miljoonalla eurolla ja vähennetään nettomääräisesti tuloja 227 miljoonalla eurolla. Menoista merkittävin menolisäys on Fingrid Oyj:n osakkeiden hankinta ja hankinnasta aiheutuvat menot, joihin ehdotetaan 385 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! — Kiitos. — Tämän järjestelyn jälkeen valtion osakeomistus Fingrid Oyj:stä nousee 53,1 prosenttiin eli toisin sanoen Fingrid Oyj:stä tulee valtioenemmistöinen osakeyhtiö. Se, miksi näin menetellään, perustuu sähkömarkkinadirektiiviin, jonka mukaan tuotanto ja myynti on erotettava siirtoverkkoyhtiöistä. Tämän vuoksi tämä osto toteutetaan Pohjolan Voima Oy:ltä sekä Fortum Power and Heat Oy:ltä. Kokonaan näiden osakkeiden osto näiltä kahdelta yhtiöltä toteutetaan yhdessä valtion ja Ilmarisen kanssa, ja edellä mainitut luvut, 385 miljoonaa, ovat valtion budjettiin otettavat luvut. Lisäksihän otetaan 150 miljoonaa valtion varmuusvarastorahastosta tähän ostoon.

Ehkä lyhyesti voi todeta, että valiokuntakäsittelyssä on esitetty eriäviä käsityksiä siitä, mikä noiden osakkeiden arvo on. Valiokunnalle on esitetty, että noiden osakkeiden arvo olisi huomattavasti alempi kuin tässä lisäbudjetissa on esitetty. Kuitenkin on syytä todeta, että varsinaista tällaisissa tapauksissa käytettävää arviointimenettelyä, joka liittyy tähän sääntelyyn — monopoliyhtiöön ja siihen liittyvään sääntelyyn, minkä verran voittoa yhtiö tuottaa — eivät ole voineet suorittaa muut kuin ainoastaan valtion omat ja heidän valitsemansa edustajat, ja kun otetaan huomioon, että eläkeyhtiöille on asetettu 4 prosentin reaalinen tuottovaatimus, niin on aika vaikea käsittää ja ymmärtää niitä väitteitä, joissa todetaan, ettei tämä valtion kauppa olisi myöskin hinnaltaan oikeatasoinen.

Sen lisäksi voi tässä yhteydessä todeta, että tämän energiamäärärahan lisäksi toinen suuri määräraha on Latvialle uudelleen budjetoitava laina. Tämä summa on ollut jo vuoden 2010 talousarviossa, mutta kun sitä ei ole käytetty, se jää mainitulta vuodelta säästöksi, ja nyt se sitten uudelleen budjetoidaan samansuuruisena ja samanlaisin ehdoin. Lisäksi tähän liittyy eräitä pienempiä, teknisluontoisia mutta myöskin, voisi sanoa, jo aiemmin hyväksyttyjen määrärahojen uudelleenbudjetointeja, kuten ympäristöministeriön alushankinnat ja sitten myöskin eräät pienemmät määrärahat.

Kaiken kaikkiaan lisäbudjetti merkitsee sitä, että lisätään vastaavalla määrällä, noin 900 miljoonalla eurolla, velanottoa, mutta koska nämä määrärahat perustuvat uudelleenbudjetointiin ja finanssisijoituksiin, niin varsinaista kehysmäärärahaa nämä eivät syö, joten tämän lisätalousarvion jälkeen kuluvan vuoden kehyksestä on edelleen lisätalousarvioihin käyttämättä noin 300 miljoonaa euroa, joista ja joiden kohtalosta, kuin myöskin mahdollisista uusista kehyksistä, päättävät tietysti tuleva hallitus ja tuleva eduskunta.

Kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunta hyväksyy hallituksen esityksen sellaisenaan ja ehdottaa, että vuoden 2011 lisätalousarvioon tehdyt lakialoitteet hylätään ja että tätä lisätalousarviota sovelletaan 15. päivästä maaliskuuta 2011 alkaen. Tähän valiokunnan mietintöön liittyy kaksi vastalausetta.

Kari Rajamäki /sd:

Puhemies! Sosialidemokraattien budjettivastalauseen mukaisesti ensinnäkin momentin 26.30.02 perusteluissa lausuttavaksi esitän, että eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle ensi tilassa selvityksen eri turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien yhteensopivuudesta koskien hätäkeskusjärjestelmää, ja että eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi nopeasti hätäkeskusuudistuksen toimivuuden, turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen, että nykyiset hätäkeskukset on säilytettävä. Hallitus vaarantaa työntekijöiden työsuhdeturvan ja hätäkeskusjärjestelmän ja turvallisuusrakenteen.

Tämän lisäbudjetin suurin asia on Fingrid-järjestely. Tällä hallituksella on kokemusta Euroopan rahoitusvakausvälineen hoitamisesta juhannusöinä. Täällä 8 miljardin takaukset hoidettiin läpihuutojuttuna median vaikenemisen myötä. Nyt tähän lisäbudjettiin on upotettu erittäin mittava järjestely, jossa valtio ja Ilmarinen ostaisivat Fortumin ja PVO:n omistamat Fingridin A-sarjan osakkeet yhteensä 650 miljoonan euron kauppahintaan. Kyseessä on veronmaksajien rahojen käyttö. Minä ymmärrän ministeri Häkämiestä, että häntä hallintoneuvostot kalvavat, koska kun Kemiraa yritettiin ruumiinpilkkoa vuonna 2001, niin nimenomaan siksi, että täällä oli hallintoneuvoston asiantuntemusta ja puheenjohtajatasoa, tämä kauppa vuonna 2001 kokoomuksen Jari Koskisen vastalauseesta huolimatta tyrmättiin maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Silloin olisi myyty 6 euron osakehintaan arvotasossa 9 euron osakkeita, ja valtio olisi menettänyt satoja miljoonia euroja siinä järjestelyssä. Nyt tämä hallitus teki Kemiran lannoiteteollisuuden, GrowHow’n, myynnin pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle, joka on kadmiumvapaa lannoittaja ja koko meidän kilpailun kannalta erittäin vakava asia.

Samalla tavalla pyritään nyt hoitamaan tätä asiaa, josta meidän kuulemamme asiantuntija, toimitusjohtaja Martti Lehtinen, ilmoitti työ- ja elinkeinojaostolle, että hänen arvionsa mukaan kauppahinta on 400 miljoonaa euroa liian korkea valtion rahankäytön näkökulmasta. Hinta-arvio perustuu julkisiin tietoihin sekä ostetusta yhtiöstä että kaupan ehdosta. Samaa asiaa toivat eilen esille myös Talouselämä- ja Tekniikka & Talous -lehdet, joissa todetaan, että Ilmarisen 8 prosentin tuotto-odotus edellyttäisi 103 miljoonan euron vuotuista osinkoa — osinkoa olisi siis pitänyt jakaa kolme kertaa yhtiön nettotuloksen verran — ja että rankan investointiohjelman ja osingonmaksun 15-kertaistaminen samanaikaisesti ei ole toteutettavissa oleva yhtälö, asiantuntija kommentoi valtion ja Ilmarisen tuottovaadetta. Tässähän on Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaavan tahon ilmoitus, että Fingrid tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan. Se tarkoittaa, että korotusten on oltava todella reiluja. Eli nimenomaan sähkön hinnan kautta kuluttajat pannaan lisäksi vielä hallituksen muutenkin epäonnistuneen kelamaksun poiston laskuja maksamaan.

Toisaalta elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on sanonut päinvastaista. Ilmarisen ja valtion edustajat ovat puhuneet vakavalla tavalla ristiriitaisesti keskenään. Me esitimme valtiovarainvaliokunnassa, että tämän ristiriidan ja asian luonteen takia olisi kuultu koko valiokunnassa vielä toimitusjohtaja Martti Lehtistä. Äänin 9—7 hallituspuolueet eivät pitäneet sitä enää tarpeellisena.

Itse asiassa otteessa Fortumin tilinpäätöksestä 2010, jossa ilmoitetaan tilikauden jälkeiset tapahtumat, viitataan tähän tammikuussa 2011 tehtyyn järjestelyyn: "Osakkeiden myyntihinnaksi on sovittu kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa. Fortum ennakoi kirjaavansa osakemyynnistä noin 200 miljoonan euron myyntivoiton" — edustajat, 200 miljoonan euron myyntivoiton tästä teidän runttaamastanne hommasta — "eli noin 0,22 euroa osaketta kohden, kun järjestely on toteutunut." Kyllähän tämä on aika vakavaa viestintää, että tässä ollaan todella hutaisemalla tekemässä valtion rahoilla, veronmaksajien rajoilla, järjestelyä, jota varmasti ei tämä eduskunta ole tämän vastuun mukaisella tavalla pystynyt käymään läpi. Kysymys on valtion, veronmaksajien, taloudesta, energian ja sähkölaskun maksajien tilanteesta ja asiantuntijan jo esittämästä epäilyksestä 400 miljoonan euron ylihinnasta. Tämä on erittäin vakava asia. Viittaan Fortumin omaan tilinpäätösotteeseen tilikauden jälkeisestä tapahtumasta, 200 miljoonan euron kuittauksesta voittona tällä järjestelyllä. Onhan tämä uskomatonta.

Puhemies! Esitän, että eduskunta edellyttää, että Fingridin osakekaupan valmistelu pitää käynnistää uudelleen, koska yhtiön arvonmäärityksestä ei ole eduskunnassa saatu riittävän luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, ja että esille tulleisiin seikkoihin viitaten momentilta 32.68.08 momentilta vähennetään 236 707 200 euroa osakehankinnoista.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Fingridin ostaminen valtion omistukseen on erittäin tärkeää. On hyvä, että valtio sen omistaa, (Ed. Skinnari: Ei hinnalla millä hyvänsä!) mutta tietenkin tästä hinnasta voidaan keskustella. Tulee väkisten mieleen TV2:ssa esitetty Tankki täyteen -ohjelma. Siinä Sulo Vilèn osti halvalla, kun halvalla sai, mutta valtiolla näyttää olevan semmoinen omistajuuspolitiikka, että valtio myy halvalla ja ostaa kalliilla. (Ed. Rajamäki: Varsinkin kansan omaisuutta!) Mielestäni tästä tarvitsisi kyllä valtion omistajaohjauksesta vastaavien ministerien ottaa oppia. Elikkä ostetaan mieluummin halvalla ja myydään kalliilla eikä niin päin, kuten nyt on mahdollisesti tehty. Mutta tähän hinta-arvioon on kyllä sinänsä aika vaikea ottaa ja saada yksiselitteistä kantaa, mikä se aivan oikea hinta todella on.

Herra puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään muutosesityksiä muun muassa hätäkeskusten toimintaa koskevaan kohtaan. Me näemme, että nykyinen hätäkeskusuudistus ei palvele niitä tarpeita, mitä on alun perin ajateltu, päinvastoin se vaarantaa kansalaisten turvallisuutta. Tämän johdosta tulemme esittämään, että hätäkeskusuudistus keskeytetään ja annetaan nykyisin toiminnassa olevien hätäkeskusten jatkaa ja katsotaan asia uudelleen.

Lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalla esitetään Latvialle uudelleen lainavaltuuksia, siis että 324 miljoonaa euroa Suomi myöntäisi lainaa. Jo aikaisemmin, kesällä 2010 kolmannessa lisätalousarviossa, me vastustimme näitä Latvian lainavaltuuksia, koska pankit eivät ota minkäänlaista vastuuta näistä vaan tämä tulee veronmaksajien maksettavaksi, jos Latvia ei sitä pysty maksamaan. Näin ollen näemme, että myöskään tänä päivänä ei ole perusteltua, että Suomi lähtee mukaan lainaamaan Latvialle rahaa, koska itsekin joudumme lainaamaan oman budjetin katteeksi.

Lisäksi Latvian taloudessa tavalliset kansalaiset joutuvat erittäin tiukan talouskurin kohteeksi, mikä heikentää myöskin Latvian mahdollisuuksia selviytyä yleensä näistä lainoista. On nähtävissä jo, että kun Kreikalla on kova talouskuri, niin Kreikan pääministeri käy täällä jo pyytämässä lisäaikaa velkojen maksuun, ja on selvästi nähtävissä, että Kreikka ei selviä niistä veloistaan vaan todennäköisesti Kreikka joutuu velkasaneeraukseen. Näin ollen ei ole myöskään perusteltua, että lähdetään Latvian lainaa jatkamaan. Tässä tulemme esittämään, että tämä määräraha poistetaan.

Tähän samaan asiaan liittyy myöskin se, että myös Irlanti on jo pyytänyt korkojen alennuksia ja helpotuksia, ja on selvää, että myöskin Irlannin kohdalla joudutaan uusiin järjestelyihin. Näistä voi tulla Suomelle varsin kalliit laskut, kuten jo silloin, kun näitä alun perin esitettiin, varoitimme, että näillä niskalenkeillä, mitkä valtiovarainministeri sai markkinavoimista, ei tästä selvitä, vaan suomalaiset veronmaksajat joutuvat näitten niskalenkkien maksajiksi. Näin ollen tämä Latvialle esitetty laina tulee hylätä.

Lisäksi eilen julkistettiin tutkimuksia, jotka tänään ilmestyivät tällaisilla lehtiotsikoilla: "Perusturva ei riitä edes kohtuulliseen kulutukseen", "Perusturva rapautuu ja köyhien määrä kasvaa" ja "Perusturva ei riitä elämiseen". Tätä taustaa vasten on varsin merkillistä, että esimerkiksi tässä lisäbudjetissa ei ole mitään sellaista, mikä todella parantaisi kaikista pienituloisimpien ihmisten asemaa, vaikka hallitus ja ministerit täällä vakuuttavat, kuinka paljon ja kuinka erinomaisesti hallitus on tällä hallituskaudella toiminut ja hoitanut pienituloisten asiaa. Tosiasia on, että perusturva ei riitä elämiseen, siihen ei ole tehty tasokorotuksia. Työmarkkinatuki laahaa jäljessä pahasti, samoin toimeentulotuki. (Ed. Rossi: Takuueläke!) — Näin ollen vain tämä takuueläke on ainut, voi sanoa, myönteinen asia, joka on nostanut tämän perusturvan sille tasolle, että sillä voi käytännössä jollain tavalla tulla toimeen. Mutta nämä muut ovat jääneet pahasti jälkeen, ja hallitus ei tässä esitä lisää toimenpiteitä.

Tämän johdosta esitämme myöskin, että eläkkeitä, nimenomaan kansaneläkettä, tulee tarkistaa tasokorotuksella. Lisäksi ammattikorkeakouluille tarvitaan lisää rahoitusta, ja siitä meillä on myöskin oma lausumaesitys. Tulemme ne esittämään yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Taustasta sen verran, että todellakin tässä taustalla on EU:n direktiivi sisämarkkinoista, eurooppalaisista sähkön sisämarkkinoista, ja se edellyttää sitä, että eriytetään toisistaan sähkön tuottaja ja kauppias ja se sähkön jakelija — erinomaisen tärkeä osa myös meille suomalaisille, sen sisämarkkinaperiaatteen toteuttamista suomalaisille, jotka olemme jo paljon pitemmällä näissä asioissa kuin monet eurooppalaiset maat konsanaan.

Tämän sisämarkkinadirektiivin toimeenpano edellyttää meillä nyt sitä, että meillä kantaverkko-operaattori, elikkä Fingrid, on omistettu niin, että valtiolla siinä on vain 12 prosentin siivu tällä hetkellä ja sitä omistaa 50-prosenttisesti PVO ja Fortum. Nyt tässä tilanteessa, kun tämä direktiivi on hyväksytty ja me joudumme kansallisesti tämän direktiivin panemaan toimeen, meidän pitäisi nämä kaksi toimijaa, joilla kummallakin on aktiviteettia sekä tuotannossa että toisella myöskin täällä kaupassa, saada tästä jutusta jollakin tavalla pois.

Oli eri vaihtoehtoja, niin sanottu ISO-malli ja ITO-malli, käymättä niitä enempää tässä yhteydessä läpi. Ne eivät kiinnostaneet kumpaakaan näitä yhtiötä, ja sitten jäljelle jäi tämä mahdollisuus, että valtio ostaisi tavalla taikka toisella, yksin tai kumppanin kanssa, nämä mainitut yhtiöt, niiden omistukset, Fingridistä pois.

Eduskunta evästi hallitusta tässä joitakin aikoja sitten ja piti tärkeänä sitä, että hallitus todella toimii niin, että se hankkii valtiolle tämän osake-enemmistön. Tai eduskunta ei tarkkaan sanonut, että osake-enemmistön, vaan sanoi, että sen puhevallan, joka käytännössä nyt tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin enemmistöomistajuus.

Tätä kauppaa hierottiin pitkään näiden toimijoitten kanssa. Valtio tarvitsi varhaisessa vaiheessa eri syistä kumppanin, kaupallisen kumppanin, ja tällaisen kaupallisen markkinakumppanin rooliin tuli Ilmarinen eri vaiheiden jälkeen. Oli toki muitakin vaihtoehtoja, mutta eri vaiheiden jälkeen siksi siilaantui nimenomaan Ilmarinen, joka vanhastaan omisti jo ja omistaa tälläkin hetkellä joiltakin osin tätä Fingridiä ja joka sen kautta tuntee sen, mikä on Fingridin talous, mitä se on ollut taakse jääneitten vuosien aikaan ja minkälaisiin tuottomahdollisuuksiin se voisi päästä, jos nämä toimijat, jotka nyt joutuvat sieltä lähtemään, myisivät markkinoilla ihan normaalimarkkinaehtoisesti omistamansa siivun pois.

Näin lähti neuvottelukierros liikkeelle, Ilmarinen ja valtio yhteistyössä. Palkattiin paras mahdollinen asiantuntija, joka tiedettiin, Ilmarisen kanssa yhteistyössä. Eri vaiheiden jälkeen tärkeäksi lähtökohdaksi tietysti tuli se arvonmääritys, että kuinka kallis tämä siivu oikein onkaan, minkä arvoinen yhtiö on, mitkä sen arvonmäärityksen keskeiset perusteet ovat. Ja minkälaiseen arvonmääritykseen siinä päädyttiin? Kun hypätään tästä monta eri vaihetta yli ja päädytään siihen lopputulokseen, niin se käsitys siitä, mikä se arvo on, löytyi sitten aika nopeastikin. Myyjät olivat vaatimassa paljon suurempaa hintaa alun perin kuin mihin tämä meidän arvonmäärittelymme sitten päätyi alusta lähtien. Arvonmäärittelyssä käytettiin tämmöistä RAB-hintaa, jota käytetään yleensä näissä tämän tyyppisissä kaupoissa, joka tarkoittaa sitä, että se ottaa huomioon sen regulaatiomerkityksen, joka regulaattorilla on sen hinnan, sen arvon määrittämisen kannalta.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että taakse jääneitten vuosien aikaan, toisin kuin sosialidemokraattien vastalauseessa on sanottu, on käynyt niin, että PVO ja Fortum ja valtio siinä kolmantena joukossa mukana eivät ole ottaneet likimainkaan sitä hintaa, minkä säätelyviranomainen olisi joutunut myöntämään siirtohintana tälle Fingridille, vaan ne ovat tyytyneet satoja miljoonia euroja alhaisempaan hintaan. Minkä takia? Sen takia, että Fortum itse tästä hyötyy. (Ed. Skinnari: Se tulee muuttumaan, nyt muuttuu!) — Aivan oikein, ed. Skinnari, se taatusti muuttuu, koska eurooppalainen direktiivi edellyttää, että se muuttuu. Se taatusti muuttuu, te olette siinä asiassa ihan oikeassa, mutta teidän perusteenne eivät meinaakaan olla oikeassa. Ei sinne päinkään, että ne olisivat oikeassa.

Eli nyt tämä järjestely näiltä osin muuttuu, ja taakse jääneitten vuosien aikaan, todella, vielä kertaalleen, nämä äsken sanotut toimijat eivät ole perineet likimainkaan sitä hintaa, minkä olisivat voineet. Tämä on tärkeä seikka siinä, että arvonmäärityksessä, RABin määrityksessä, päädytään erilaiseen tilanteeseen: markkinaehtoinen määrittely RABissa ja sitten tämmöinen laskennallinen, tämän erään ns. asiantuntijan Lehtisen tässä yhteydessä laskema, joka perustuu vääriin perusteisiin.

Jos ette muuten tätä usko, niin menkää ja kysykää tältä yksityiseltä kumppanilta, joka on valtion kumppani, Ilmarinen, lähteekö se siihen, että se lähtee sijoittamaan Ilmarisen markkinaehtoisia rahoja mihinkä tahansa. Jos uskotte, että valtion asiantuntijat, valtion käyttämät maan parhaat asiantuntijat tässä arvonmäärityksessä olisivat väärässä, niin sitten kannattaa kääntyä Ilmarisen ja sen asiantuntijoitten puoleen ja kysyä, maksavatko nämä jotakin ylimääräistä rahaa. (Ed. Rajamäki: Odottavat rajuja korotuksia!)

Lopulta hinnan osalta — en käy siihen enempää, kun aika näyttää loppuvan — löytyi yhteisymmärrys, jossa myyjät tulivat selvästi lähemmäksi valtiota, no, jonkun verran lähemmäksi valtiota kuin oli valtion alkuperäinen tarjous. Kirkko on siinä varsin hyvin keskellä kylää. RAB-hinnan yksi alittuu selvästi, elikkä tässä päädytään alhaisempaan hintaan kuin on tämä regulaatiopohjainen laskennallinen markkina-arvo, mikä tälle yhtiölle voitaisiin määritellä. Tässä päädytään selvästi sitä alle olevaan arvoon. Kun Euroopassa vastaavia kauppoja on tehty, niin se arvo on selvästi yli yhden elikkä se, millä hinta on tehty, on suurempi, korkeampi hinta kuin on se reguloitu, siis säännelty hinta, mikä siitä voitaisiin käytännössä ihan laskennallisesti periä. Tässä mielessä uskallan sanoa, että tämä hinta on ihan kohdallaan ja oikea.

Vielä pari seikkaa. Mitä tämä tarkoittaa sähkönkäyttäjien kannalta? Nyt tämä järjestely, mihinkä tässä päädytään, johtaa käytännössä siihen, että se ei, tämä uusi Fingrid, jos, sanotaan näin, jos nämä olisivat myyneet markkinatoimijalle, joka olisi ollut oikeutettu ostamaan, jolla ei ole siis sähkön tuotantoa eikä sähkön kauppaa, jos ne olisivat myyneet tällaiselle toimijalle, niin nämä toimijat olisivat määränneet sen uuden ... (Puhemies: Nyt olisi syytä päästä eteenpäin keskustelussa, 5 minuuttia on ajat sitten kulunut!) — Minä tottelen ja minä palaan asiaan.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Niin kuin äskeisestä voi päätellä, Fingrid-kaupan valmistelu oli yksiselitteisesti ministeri Pekkarisen vastuulla, ja hän siitä varmaan vielä lisääkin kertoo, eli siihen keskusteluun en puutu. Mutta mitä tuli ed. Rajamäen puheenvuoroon GrowHow’n osalta, siihen muutama vastaus.

Kaksi tärkeää vuosipylvästä: 2004 ja 2007. Vuonna 2004 GrowHow listattiin Helsingin pörssiin, listattiin tavalla, jolla valtion omistusosuus tiputettiin 20 prosenttiin. Eli tuo 2004 oli siinä mielessä ratkaiseva, ed. Rajamäki, että silloin valtio luopui määräysvallasta sen hallituksen aikana, jossa itse olitte.

Toinen päivämäärä, joka on tärkeä, on tuo 2007, jolloin tuo jäljelle jäänyt 30 prosenttia myytiin norjalaiselle Yaralle. Te sanoitte, että se myytiin alehintaan. Se myytiin päivän kurssiin nähden 30,5 prosentin ylihintaan. Eli kun käyttää sanontaa "alihintaan", silloin pitäisi olla tarkka sen päivän kurssiin nähden. Yara maksoi 30,5 prosenttia ylihintaa, ja siitä syntyi myyntituloja 208 miljoonaa valtiolle. Kaupan perustelut, miksi tuo vähemmistöosuus 30 prosenttia myytiin, olivat vähintäänkin seuraavan kaltaiset.

Ensimmäinen oli se, että GrowHow’n hallitus näki, että lannoitebisnes on isompien yritysten hallitsemaa ja että GrowHow niillä rahkeilla olisi auttamatta jäänyt pieneksi, eikä voitu pois sulkea myöskään vihamielistä valtausta.

Toinen perustelu oli sitten se, että nuo GrowHow’n palat sopivat Yaralle sillä tavalla, että nähtiin, että ne ovat puuttuvia paloja, Uusikaupunki ja Siilinjärvi ja Soklikin, ja mikään tuon kaupan jälkeinen liikahdus ei toista todista. He eivät ole vähentäneet, vaan he ovat investoineet Suomeen lisää.

Kolmas perustelu oli se, että GrowHow’n rahkeilla Sokli oli täysin tavoittamattomissa ja että Yara puolestaan sanoi, että he tutkivat tuota mahdollisuutta, niin kuin ovat tehneet.

Mikä tulee olemaan lopputulos, aika näyttää, mutta joka tapauksessa tämä oli se perustelu. Eli GrowHow’ta ei ainakaan alehintaan myyty, jos sitä päivän kurssiin verrataan, ja, ed. Rajamäki, ratkaiseva päätös listaamisesta tapahtui vuonna 2004.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä käytiin Kemirasta keskustelua. Olin itse silloin vuonna 2004 kaatamassa Kemira-kauppaa, ja onnistuimme siinä. (Ed. Rajamäki: Se oli kyllä 2001!) Silloin meinattiin myydä alehintaan, ja vuonna 2007 se sitten onnistui, ja alehintaanhan se myytiin nytkin. Norjalaiset ja Paasikivi näkivät paljon kauemmaksi, ja se on hyvin voittoa tuottava yritys. Paasikivi kävi tuolla talousvaliokunnassakin ja kehui, että on hyvä yritys ja hän haluaa ostaa tämmöisen kannattavan, hyvän yrityksen.

Sitten Fingridistä ja siirtoyhtiöstä. Minun mielestäni ministeri Pekkarinen on aivan oikealla linjalla. Se pitää ostaa Suomeen eikä laskea muualle. Se oli erittäin kannattava, siirsi halvalla sähköä Suomessa, ja sähkön hinta pystyttiin pitämään alhaalla. Tämä pitää nyt muistaa, että nyt on Suomessa sähkön hinta noussut monista syistä korkealle, myös tästä syystä, ja nyt joudutaan käyttämään verorahoja tämmöiseen ostoon. No, EU:han tässä on ollut. Missä EU, siellä ongelma, näkyy olevan edelleenkin päivän asia.

Näistä rahoista, mitä nyt jaetaan takuina Irlantiin ja Kreikkaan. Niitä ei pitäisi suorittaa. Ihmettelen kyllä tässä, että kun vuonna 2004 jo tiedettiin, että Kreikka pelaa vilunkipeliä, niin silloiset valtiovarainministerit ja pääministerit eivät Suomessa eivätkä muuallakaan puuttuneet Kreikan ongelmiin, ja nyt on Irlannillakin sama edessä. Rahat menevät kuin kankkulan kaivoon, ja me olemme sellaisella tiellä, että kysynkin, kun täällä kävi Kreikan pääministeri — Kreikan taloushan ei ole siinä kunnossa kuin sen pitäisi olla eikä se vakautumisohjelma — mitä nyt luvattiin Kreikan pääministerille. Hänhän kävi täällä pyytämässä lisää rahaa Kreikan kurjistuvaan talouteen. Montako miljardia luvattiin Kreikan pääministerille?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edellinen hallitus ei hukannut kansallista strategista omistusta lannoiteteollisuudesta niin kuin te teitte. Kirjallisissa kysymyksissä, joissa te kerrotte, että ei sillä ollut maatalouspoliittisia vaikutuksia, maa- ja metsätalousministeri sanoo, ettei osallistunut lainkaan valmisteluun. Hallituksen näkökulma tässä ei kyllä ole ainakaan poikkihallinnollinen.

Ministeri Pekkarinen, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Ritakallio on todennut, että Ilmarisella ja valtiolla on yhteinen näkemys siitä, kuinka tuotto jaetaan. Näkemys on, että Fingrid tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan. Siis hän tarkoittaa, että korotusten on oltava todella rajuja, kun näitä laskelmia katsoo. Te toteatte päinvastaista: "Valtion ja Ilmarisen sopimusjärjestelyyn sisältyy myös lähivuosina vaikuttava tariffialennus, josta hyötyvät kaikki suomalaiset kotitaloudet ja yritykset".

Kyllä näidenkin ristiriitaisten lausuntojen perusteella olisi kaupan taloudellisia perusteluja syytä julkisuudessa enemmän katsella. Nyt täytyy sanoa, että kyllä meillä media ainakin on torkkupeiton alla. Kun Euroopan rahoitusvakausvälineitä käsiteltiin juhannusöinä, ei näin merkittävästä 8 miljardista juuri uutisoitu. Nyt käsitellään näin merkittävää valtion verorahojen käyttöä. Ei ole ollut ennakkokeskustelua, ei minkäänlaista pohdintaa. (Puhemies: No niin, minuutti on kulunut!) Orwellmainen tilanne.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta olennaista tässä Fingrid Oyj:n osakekaupassa on se, että kantaverkkoyhtiön omistajuus ja määräysvalta merkittävältä osalta siirtyvät valtiolle. Tässä mielessä hämmästelen sitä hyvin spekulatiivista otetta sosialidemokraattien taholta (Ed. Manninen: Politiikkaa, puoluepolitiikkaa!) tämän kaupan arvostelussa, jossa maistuu hyvin voimakkaasti tämmöinen vaalienaluskeskustelu, jossa ei suinkaan tukeuduta asiaperusteisiin lähtökohtiin.

Minusta kaiken kaikkiaan jää hyvin vähälle huomiolle se, että tämän tyyppiset monopolioikeudet, mitkä liittyvät tähän kantaverkkoyhtiöön, näin turvallisessa toimintaympäristössä kuin Suomi on, ovat erittäin arvokkaita oikeuksia. Tässä mielessä minusta enemmänkin pitäisi yhteisesti kiinnittää huomiota siihen, että tämmöinen omaisuuden valtiolle palautuminen, jolla on erittäin suuri huoltovarmuuttakin koskettava merkitys, on mahdollinen. Tämmöinen spekulatiivinen keskusteluhan on aina mahdollista, että näin isossa kaupassa spekuloidaan jollakin 100 miljoonalla eurolla. (Ed. Skinnari: Muutamalla sadalla miljoonalla!)

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On perin outoa eduskunnassa se, kun kuulin, että valtiovarainvaliokunnassa asiantuntija Martti Lehtistä ei haluttu kuulla. En ole koskaan kuullut, että eduskunnassa estetään asiantuntijan kuuleminen äänestämällä siitä, kuullaanko vai ei. Se vaan osoittaa sitä, että joillakin eivät nämä paperit ole kunnossa, joita ei ole julkistettu. Tämä asiahan tuli sillä tavoin minulle muutama vuosi sitten, kun työeläkeyhtiöt halusivat ryhtyä Fingridin omistajaksi, jos se tulee mahdolliseksi, ja tämä Lehtinen oli heidän asiantuntijansa. Silloin käytettiin lukua 100 miljoonaa, ja sen takia hämmästyin, kun näin tämän luvun, että mistä tällainen oikein johtuu.

Tämä hintahan saadaan verrokkijärjestelmällä ja kassavirralla, ja näitä asioita ei tänne ole käytännössä tuotu. Martti Lehtinen on se, joka on tehnyt näitä kauppoja Suomessa paljon muillekin kuin pelkästään näille, joista nyt tässä on kysymys. Tässä mielessä tilannehan on käytännössä se, että Fingrid joutuu nostamaan hintoja. Ja onko tehty osakassopimus, jossa nimenomaan tämä tariffipolitiikka on annettu tälle vähemmistöosakkaalle, Ilmariselle, ja valtio on luopunut vallastaan olla tätä määrittelemättä, kuten täällä ministeri Pekkarinen totesi, että nyt ei pidetä enää alarajasta kiinni vaan mennään ylärajaan? (Ed. Rajamäki: Pahalta näyttää!)

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielestäni on erittäin tärkeää, että valtio omistaa ja käyttää päätäntävaltaa Fingridissä. (Ed. Skinnari: Ei sitä kukaan kiistäkään!) Näin ollen tietenkin sitä, mikä on kauppahinta, maallikon on todella vaikea mennä sanomaan, onko se oikea vai väärä. Mutta aikanaan virhe on tehty jo silloin, kun Imatran Voimaa on yksityistetty ja sitä on lähdetty myymään. Se on mielestäni myyty alihintaan, ja siitä on pitkälle seurauksena tämä.

Äsken ministeri Pekkarinen ei ehtinyt ehkä vastaamaan siihen, mutta edelleenkin haluaisin kysyä ministeri Pekkariselta — ehkä kerrotte seuraavassa puheenvuorossanne — mikä on näitten siirtomaksujen kohtalo tavallisille kuluttajille. Tulevatko ne nousemaan merkittävästi? Joutuvatko kuluttajat maksamaan näille vakuutusyhtiöille ylikorkeaa hintaa siirtomaksujen muodossa? (Ed. Skinnari: Kysykää teollisuudesta!) — Samoin tietenkin tärkeää on se, mikä on teollisuuden asema, mutta erityisesti minua kiinnostaa tämä yksityisen kuluttajan asema, koska nyt jo siirtomaksut ovat monta kertaa korkeammat kuin sähkön hinta.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas totesi, että EU olisi tässä ongelma. Ei se nyt kyllä ongelma ole, vaan se on siunaus ja edes kerran, kun se on saanut aikaan sen, että Fingrid siirtyy suomalaiseen päätäntävaltaan valtion päätäntävaltana. Millä tavalla se vaikuttaa sisäisiin finansseihin, on sitten toinen juttu.

Mutta olisin toivonut hartaasti, että Yara-tapauksessa ja GrowHow-tapauksessa olisi ajateltu aivan samalla tavalla. Minä en ymmärrä teitä, arvoisat silloiset ministerit ja nykyiset ministerit, kuinka sellaisesta ravinnehyödykkeestä kuin fosfori, jonka varanto loppuu maapallolla 50 vuodessa, voi sanoa, että sen omistusta ei olisi hallittu. Se on käsittämätöntä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin totean, että on erittäin hyvä, että hätäkeskusuudistuksesta päästään äänestämään vielä tässä yhteydessä. Se pitäisi todellakin katkaista.

Mitä sitten tulee tähän Fingrid-asiaan, niin mielestäni on erittäin hyvä, että Fingrid tulee valtion omistukseen merkittävästi. Se on sellaista perusinfraa, joka on syytä pitää valtion omistuksessa. Mutta isoimmaksi kysymykseksi tässä tulee, ehkä tämän kauppahintaepäselvyyden lisäksi, se, mikä on tuleva siirtohinnoittelu. Nämä yhtiöt, jotka nyt ovat omistaneet Fingridin, eivät ole rahastaneet varsinaisesti tällä siirrolla. Sen ylläpito tietysti maksaa, mutta nyt, kun sinne tulee vakuutusyhtiö, se pyrkii tietysti maksimoimaan voittonsa. Sen tavoite on helposti varmaan se, ja silloin joutuu valtio alistumaan ja muut omistajat alistumaan, ja voi ollakin, että siirrolla aletaan rahastaa niin teollisuutta kuin kotitalouksiakin. Tähän pitää saada selkeä vastaus, arvoisat ministerit: alkaako tämä rahastus?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voisi kuvitella parempaa omistajaa kantaverkkoyhtiölle kuin valtio on. Ei kai tämä voi olla ongelma? (Ed. Skinnari: Ei se ole ongelma!) Kantaverkkoyhtiönhän pitää nimenomaan olla yhteiskunnan omistuksessa. Jos me, ed. Skinnari, vertaisimme, että tämä olisi myyty jollekin muulle ostajalle, sellaiselle ostajalle, joka täyttää Euroopan unionin kriteerit, (Ed. Skinnari: Eihän sitä kukaan ole kiistänyt!) voimme olla aivan varmoja siitä, että ne siirtomaksut olisivat aivan toisenlaisia kuin jatkossa ne tulevat olemaan. Tämä on ydinkysymys.

Toinen asia liittyy siihen, onko se ongelma, jos valtio ostaa ja valtionyhtiö Fortum myy. Mikä ongelma tämä on teille? Veronmaksaja hyötyy joka tapauksessa tässä asiassa. (Ed. Skinnari: Puolet menee ulkomaille, hyvä mies!) Tämä on, arvoisa ed. Skinnari, jotain tämmöistä poliittista arvonmääritystä, jota te jahtaatte. Tässähän on tehty markkinalähtöinen ja laskennallinen arvonmääritys, (Ed. Skinnari: Sata miljoonaa menee ulkomaille!) jolla on pitkä historia. Ei tähän tarvita poliitikkojen arvonmääritystä.

Arvoisa puhemies! Esitän vielä ministeri Häkämiehelle kysymyksen: haluaisitteko arvioida tätä Yaran suunnitelmaa jalostaa Soklin mahdollinen tuotanto Venäjän puolella? Minusta tämä on erittäin tärkeä kysymys, kun mietitään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) lannoitteiden saatavuutta ja hintaa tulevaisuudessa.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei valtionomistajuus mikään ongelma ole, päinvastoin. On tärkeää, että kantaverkko pysyy suomalaisessa omistuksessa. On myös ymmärrettävää, että Pohjolan Voima ja Fortum ovat ottaneet hyötyä alhaisina siirtohintoina ja vähemmän osinkoina, mutta tämä on tietysti merkinnyt sitä, että valtio on saanut myös hyvin vähän osinkoja omistajana.

Nyt kun mietitään tätä arvonmuodostusta, niin tässä on tietysti se ongelma, että ei minulla ole ainakaan mitään käsitystä siitä, millaisille laskelmille, millaisille parametreille tämä regulatorinen enimmäistuotto perustuu. On selvää, että tariffit tulevat nousemaan. Ilmarinen odottaa 8 prosentin tuottoa sijoitukselleen. Mitä se, ministeri Pekkarinen, merkitsee tariffeille? Se merkitsee sitä, että tariffeja täytyy nostaa, mutta kuinka paljon niitä täytyy nostaa, jotta saadaan riittävästi tulosta, niin että voidaan jakaa tämmöisiä osinkoja, (Ed. Rajamäki: Tästä on puhe!) joissa on 8 prosentin tuotto? Eli tämä on vääjäämättä edessä, mutta ehkä te voitte valaista, minkälaisista odotuksista on kyse jatkossa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilman muuta selvää, että kantaverkkoon pitää suhtautua samalla tavalla kuin muuhunkin infraan. Se on ihan perustavaraa, yhteiskunnan omistuksessa olevaa, niin rautatiet, maantiet, kanavat kuin myöskin sähkönsiirtoverkko. Tähän hintaan on vaikea mennä tässä ottamaan kantaa, onko se oikea vai eikö se ole, mutta se, että eriytyminen tapahtuu ja EU-direktiivi sitä edellytti ja se tapahtuu niin, että valtio tulee merkittävällä omistuksella mukaan, on oikein. Mutta huolestuttaa tietysti tämä tulevien tariffien taso, ja siihen todella odotellaan ministeriltä vastausta.

Mitä tulee yleensä tähän valtion omistajaohjaukseen, niin nämähän tulevat tällaisten yksittäisten asioiden kautta aina tänne saliin. Ne ovat tulleet vuosikymmeniä. Tänään on tarkastusvaliokunnalta valmistunut omistajaohjauksesta mietintö, ja ehkä sitten jatkossa, jos sen mietinnön mukaisia ehdotuksia toteutetaan, tämä valtion omistajaohjauksen seuranta täällä eduskunnassa jäntevöityy ihan toiselle tasolle ja pitkäjänteisemmälle muodolle.

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On oikeastaan aika hienoa olla todistamassa takapakkia hallituksen harjoittamalle valtionyhtiöiden ja valtio-omistajuuden ulkoistamis- ja myymispolitiikalle. Siitä mielestäni tässä Fingridinkin kohdalla on kyse, ja huoltovarmuuden kannalta on tietysti täysin kannattava hankinta tämä valtionosuuden lisääminen. (Ed. Rajamäki: Ei hinnalla väliä!) Olisin kuitenkin kysynyt tämän Fingridin esimerkin valossa: kuinka järkevänä olette pitänyt hallituksen tähänastisia toimia, joilla on selkeästi ihan tällaisia keskeisiä huoltovarmuuteenkin liittyviä valtionyhtiöitä ja valtion omistajuuksia vähennetty?

Toinen kysymys liittyy yritystukiin. Tällä samalla lisätalousarviolistalla on arkun kiinnilyönti matalapalkkatuelle, joka oli ehkäpä kallis ideologinen kokeilu, jonka työllisyysvaikutukset olivat vähintäänkin olemattomat, (Eduskunnasta: Nolla!) jos edes sitä. Olisiko syytä jatkossa harkita, että huomattavasti parempaan, tutkitumpaan tietoon perustuisivat hallituksen uudet, yrityksille työllisyyteen suunnattavat tuet?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minua vähän häiritsee se, kuinka vähätellen hallituspuolueista suhtaudutaan tähän huoleen kauppahinnasta. Se on iso kysymys.

Mutta kaiken kaikkiaan minä olisin kaivannut sinne ministeriaitoon ministeri Pekkarisen lisäksi — vaikka hänetkin on tietenkin aina ilahduttavaa nähdä — ministeri Holmlundin. Nimittäin tässä on esillä toinen iso asia, jonka johdosta pitäisi kyllä vastaavan ministerin olla läsnä, nimittäin hätäkeskukset ja niiden tulevaisuus.

Kiinnitän huomiota, että SDP:llä on tässä kaksi pontta. Toinen koskee tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja toinen sitä, että tämä kerta kaikkiaan pieleen mennyt suunta täytyy korjata. Hätäkeskusuudistus on otettava uudestaan valmisteluun, ja nykyiset hätäkeskukset on säilytettävä.

SDP lähtee siitä, että tämä ei ole hallitus—oppositio-kysymys vaan tämä on ei-puoluepoliittinen kysymys, ja nyt on mahdollisuus eduskunnalla ottaa ohjat käsiin, äänestää uusi suunta tälle uudistukselle. Hallituksen linjan tiedämme. Olin äärimmäisen surullinen siitä, että ministeri Katainen tänään on ottanut kantaa voimakkaasti siihen, että hallitus ei tähän lähde. Toivottavasti eduskunta ottaa ohjat käsiinsä. Jos SDP seuraavassa hallituksessa olisi, niin me pistäisimme kyllä suunnan tässä ihan toiseksi.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Sirnö sanoo, että hallitus ottaa takapakkia, niin minä taas koen niin, että hallitus viisastuu. Vahingoista voidaan viisastua. Toivottavasti niin käy muissakin kysymyksissä.

Mutta ihmettelen kyllä demareiden hurskastelua tässä Fingridin kysymyksessä. Toisaalta puhutte niin vahvasti siitä, että se olisi perusarvo, että valtio omistaa sitä, mutta samanaikaisesti te riskeeraisitte tällä hintaspekulaatiolla sen kanssa. Aito riski olisi ollut, että markkinavoimat, -toimitsijat, olisivat ostaneet sen. Aivan kuten ed. Kuoppa sanoi, tämä hintakysymys on erittäin vaikea, ja toisaalta tällä teidän omalla näsäviisaudellanne tosiaan ei jää vastuullista vaikutelmaa tästä asiasta. Olen aivan samaa mieltä kuin ed. Karjula, että tämä päätös on vastuullinen ja hyvä.

Vielä Latvian tilanteesta vasemmistoliitolle: Kyllähän se, jos me emme millään tavalla olisi sitoutuneet tähän vastuuseen, olisi merkinnyt, että latvialaiset, tavallinen kansa, kärsisivät entistä enemmän. Tilanne olisi paljon pahempi kuin nyt siellä. (Ed. Kuoppa: Leikkaukset on jo tehty, ed. Ojansuu!)

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Fingridin osalta oli syytä panna täytäntöön direktiivin vaatimia toimenpiteitä elikkä omistuksen uudelleenjärjestely. Fortum ja Pohjolan Voima olivat pakotettuja myymään siitä oman osansa, ja on hyvä niin, että on valtio ja vakuutusyhtiö löytynyt ostajaksi. Kysynkin ministeriltä: jos tämä ratkaisu olisi tullut, että myyjät olisivat jo valmistelleet myyntiä esimerkiksi ulkomaille, olisiko valtiolla ollut silloin vielä jotain tehtävissä?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toukokuussa 2007 valtion omistus Kemira GrowHow’ssa oli 30,05 prosenttia, ja samalla kun luovuttiin osakkeista, luovuttiin oikeudesta Soklin rikkauksiin, oikeudesta strategiseen voimavaraan. Siitä voi kyllä sanoa, että se oli Suomen taloushistorian typerimpiä päätöksiä kaiken kaikkiaan. Sitä voi verrata siihen munaukseen, kun Venäjä aikoinaan myi Alaskan Yhdysvalloille. Onhan se nyt hurja asetelma Suomelle tässä globaalissa taloudessa, jos meille varataan tämmöinen paikka, että voitot menevät Norjaan, työpaikat Venäjälle ja ympäristöhaitat jäävät Suomeen. Ja siinä teillä on kyllä iso vastuu kannettavana, ministeri Pekkarinen ja myöskin muut ministerit. Kannattaa muistaa, että samaan aikaan teillä on tuotuna eduskuntaan ulkomaalaislain muutos, joka mahdollistaa, jos se menee läpi, myös sen, että myös Suomen puolelle tulee venäläinen työvoima. Sitäkö te haluatte, ministeri Pekkarinen?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että tässä lisätalousarviossa on esitetty määrärahaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan Fingridin kantaverkkoyhtiön ostamiseen, osake-enemmistön hankkimiseen valtion haltuun. Se on erittäin viisasta politiikkaa, enkä mitenkään jaksa ymmärtää ed. Rajamäen kriittistä suhtautumista. Se kannanotto kolisee tyhjyyttään. Tämä on sellaista strategista omistamista, jonka pitää olla Suomen valtion hallussa. Olen hyvin kiitollinen, että ministeri Pekkarinen on saanut tämän päätöksen ja esityksen aikaiseksi. (Ed. Rajamäki: Eihän siitä ole kysymys vaan hinnasta!) Tämä on erittäin hyvää ja viisasta politiikkaa, jolla on tähtäin tuleville vuosikymmenille, erittäin hyvää politiikkaa.

Toinen merkittävä, vaikkakin hyvin pieni määräraha on maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa, jossa elintarviketurvallisuuteen ja -laatuun kiinnitetään huomiota. Pienellä määrärahalla pystytään Elintarviketurvallisuusvirastolle, Eviralle, mahdollistamaan se, että pienteurastamojen lihantarkastustehtävät siirtyvät kunnilta Eviralle, jolloin työn hyvä laatu pystytään varmasti varmistamaan, se on yhtäläistä koko maassa ja ennen kaikkea saadaan nämä tarkastusten hinnat aivan asiallisiksi. Tähän asti niissä on ollut hyvin paljon kirjavuutta, ja joskus ne ovat olleet aika kalliita. Mutta nyt kun valtio ottaa tämän vastuulleen, voimme varmistaa sen, että tarkastusmaksut ovat asiallisia ja pienteurastamojen mahdollisuudet toimia ovat entistä paremmat.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuksista: Onnistuneen akuutin terveydenhuollon keskeinen tekijä on tietysti se, että ensihoito, hätäkeskustoiminta, toimii. Nimittäin me tiedämme, että potilaita hoidetaan onnettomuuspaikoilla ja kotona, elvytetään, nesteytetään, lääkitään, siirretään sydämen rytmiä ja aloitetaan liuotushoidot. Näin ollen on tärkeää, että ensihoitohenkilöstön ammattitaito on korkea ja myös hätäkeskus toimii moitteettomasti.

Varsinkin, kun paikoin perusterveydenhuolto ontuu suomalaisessa yhteiskunnassa eli palveluja ei ole riittävästi saatavilla, ensihoidon asema nousee tavattoman korkeaksi potilasturvallisuuden näkökulmasta, ja sen takia hätäkeskustoiminnan osalta ei täytyisi tehdä sellaisia turhia hallinnollisia mutkia ja päätöksiä, jotka vaikeuttavat hätäkeskuksen toimintaa. Toivottavasti nämä terveiset nyt sitten menevät poissa olevalle ministerille, koska hätäkeskuksen nykyiset järjestelyt, joita ollaan tekemässä, täytyy todella pysäyttää, niin kuin tässä salissa yli puoluelinjojen on vaadittu.

Pentti  Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ojansuu tässä pahoittelee sitä, ettei auteta latvialaista veronmaksajaa ja työläistä, mutta Suomi tekee sen niin, että se ottaa nämä rahat suomalaisilta työläisiltä ja veronmaksajilta. (Ed. Ojansuu: Missä on solidaarisuus?) — Ja tämä solidaarisuus, ed. Ojansuu, teidän kohdallanne kohdistuu pankkeihin ja rahoituslaitoksiin, koska te ette niille osoita tätä vaatimusta vaan osoitatte sen suomalaisille veronmaksajille. Ei todellakaan ole solidaarista latvialaisia työläisiä, veronmaksajia kohtaan eikä suomalaisia kohtaan, jos me emme vaadi nimenomaan kansainvälisiä pankkeja ja rahoituslaitoksia osallistumaan tähän toimintaan. Siinä mielessä tämä solidaarisuus olisi kyllä katsottava uudelleen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aika monta kysymystä kahteen minuuttiin.

Mitä tulee eriyttämiseen, se kai on selvä, että se on pakko tehdä: tuotanto, myynti erilleen siitä jakelusta. Nyt nämä omistajat, TVO ja Fortum, jotka omistivat 50 prosenttia, vielä kertaalleen, Fingridistä, omistavat vielä tällä hetkelläkin. Niillä olisi ollut mahdollisuus myydä tämä yhtiö ulkopuolisille, ei kuitenkaan kolmansiin maihin vaan suomalaisille tai Euroopan unionin jäsenmaissa oleville yrityksille. Ne olisivat voineet sen myydä. Ja kun ne olisivat myyneet, silloin hinnan määrittely olisi taatusti ollut tämä täydellinen RAB-hinta ja paljon korkeampi kuin se nyt tällä kertaa olisi ollut. Se ei olisi ollut alle yhden, vaan se olisi ollut jotain muuta, aivan ilman muuta se olisi ollut jotain muuta.

Mitä tulee hinnan määrittelyyn tässä vielä, tässä kerrottiin, että kun ei ole käytetty kassavirtamenetelmää. Jos kerran osaa sanoa, että ei ole käytetty kassavirtamenetelmää, niin pitäisi silloin pystyä tietämään, mikä on se kassavirta, mikä taakse jääneitten vuosien aikaan Fingridin sisään on tullut. (Ed. Skinnari: Sehän on laskettavissa!) Se on niitten alennettujen hintojen perusteella syntynyt kassavirta, eikö niin, joka on olemattoman alhainen hinta siitä syystä, että nämä ovat saaneet itselleen, kun ne ovat sitä kauppaa käyneet, ja sitä hintaa, sitä siirtohintaa, pidettyä alhaalla tällä perusteella, ja tällaisen kassavirran asettaminen tämän kaupan perustaksi ... — Hivenen tarkempaa pohdiskelua, ed. Skinnari, minä toivon, niin teillekin tämä asia kyllä sitten aukenee. — Sen väittäminen, tämän kassavirran käyttäminen perustana on kyllä ... (Ed. Skinnarin välihuuto) — No, hinta nousee juuri sen perusteella, ed. Skinnari, että he vaativat sitä, että sen pitäisi olla se RAB-hinta.

No, nyt tulen tässä siihen hintaan. Nyt on päädytty kuitenkin siihen, että tultiin ratkaisuun, jolla yli 300 miljoonan euron edestä taakse jäänyttä korotustarvetta, jonka joku toisenlainen omistaja olisi voinut siirtää hintoihin heti, jää siirtämättä ja sitten uudella kaudellakin asteittain vasta kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen siirrytään siihen laskennalliseen kattohintaan. Tämän tämä valtion mukaan meneminen kumppanin kanssa käytännössä toi tullessaan. Tämä on se etuus. Jos se olisi myyty yksityisille, niin taatusti hinta olisi ollut kalliimpi ja nimenomaan nämä hinnat jatkossa siirtomaksuissa olisivat olleet vielä kalliimmat. Se on ilman muuta selvä.

Viimeisenä kommenttina: Totta kai siirtohinnat tästä nousevat, eihän siitä ole epäilystäkään. Mutta ellei tätä ratkaisua olisi tehty, ne siirtohinnat olisivat taatusti paljon korkeammalla tasolla yksiselitteisesti. Mitä tulee omistajaan, valtioon, niin tämä on edullinen ratkaisu, ja suomalaisten sähkönkäyttäjien kannalta tämä on paljon edullisempi ratkaisu kuin jos omistajaksi olisi tullut vaikkapa maasta X, Euroopan unionin jäsenmaasta, tulevat yksityiset yritykset.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä puheenvuorossani ensin haluan kannattaa ed. Rajamäen tekemiä ponsia ja toiseksi keskityn tähän hätäkeskusasiaan, mistä sosialidemokraatit ovat kantaneet jo pitkään tosi vakavaa huolta, tosi vakavaa. Mehän esitämme näissä ponsissamme, että hätäkeskusuudistus laitettaisiin pikaisesti uuteen valmisteluun ja että nykyiset hätäkeskukset tulee säilyttää. Entisen, edellisen kauden sisäministerin Kari Rajamäen aikana nimenomaan pistettiin nämä nykyiset puitteet siihen kuntoon, että siitä oli hyvä jatkaa ja kehittää systeemiä nykyisellään eikä heti lähteä myllertämään koko systeemiä hyvin arveluttavalla tavalla hätiköiden, ja kyllä ainakin se viesti, mikä sieltä kentältä kuului, antaa ymmärtää, että kovin kovin ohuella siveltimellä ja melko pinnallisesti tätä on viety eteenpäin.

Me olemme kantaneet huolta. Meillä muun muassa eduskuntaryhmä piti kesäkokoustaan Tampereella, ja siellä kävivät niin ryhmän johto kuin puoluejohtokin vierailemassa hätäkeskuksessa, ja silloin kuulimme arvioita, että sillä hetkellä näytti siltä, että voi olla, että vain joka toinen hätäkeskuspäivystäjä vaihtaisi työpaikkaa, siirtyisi, ja silloin jo ihmettelimme, mitä ovat nämä kokonaiskustannukset, kun tämähän tarkoittaa paitsi inhimillistä huolta näiden työntekijöiden keskuudessa myös kustannuksia yhteiskunnalle, kun koulutetaan toisaalta uusia hätäkeskustyöntekijöitä, toisaalta taas niitä, jotka siirtyvät pois. Ja ihan legendaarisestihan tiedämme, että myös tilojen osalta on epäilty olevan paljon enemmän kustannuksia, kun niitä jää tyhjilleen, ja nyt tietenkin uutena on vielä sitten tämä hätäkeskusyksikön rakentaminen. Oliko nämä kaikki todellakin ennakoitu silloin, kun näitä päätöksiä tehtiin, nämä tilakustannuksetkin, miten niiden kanssa käy?

Sosialidemokraatit ottavat tässä myös toisen ponnen, toisen asian esille hätäkeskusuudistuksen yhteydessä, eli tietojärjestelmät. Me vaadimme, että on välittömästi selvitettävä turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmien yhteensopivuus. On syytä esittää vakava huoli siitä, että ellei tätä tehdä, valtiontalouden ja veronmaksajien menetykset voivat olla isot. Eli tämä täytyy todella huolellisesti selvitellä, missä tällä hetkellä asian kanssa mennään. On syytä käydä läpi tekninen yhteensopivuus päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tämä on tärkeä asia.

Puhemies! Kaiken kaikkiaan tunnot siellä hätäkeskuskentällä ovat huolestuneet. Joitain viestejä Tampereelta esimerkiksi olen kuullut, että voi olla, että tällä hetkellä nyt täältä ehkä vain viisi ihmistä olisi vaihtamassa työpaikkaa, ja ilmeisesti Hämeessä mennään jatkuvasti tällä hetkellä alimiehityksellä, Jyväskylässä ennakoidaan, että henkilökuntaa lähtee paljon pois jnp. Eli kyllä tämä varmasti ympäri maata herättää kovasti huolta, ja kun tietenkin sitten tulevat nämä kysymykset, mikä on se tiukkuus, millä valtio henkilöstöpolitiikkaansa tekee, niin eipä pitäisi näitä hätäkeskuksia tuottavuusohjelmien ja muiden vielä kaikkinensa rasittaa. Että todella suurta huolta kannan tästä.

Puhemies! Kuten sanoin tuossa debatissa, tänään oli surullinen uutinen se, että ministeri Katainen vahvisti tämän hallituksen linjan edelleen, että ei ole mitään syytä vetää pakkia vaan tällä mennään härkäpäisesti eteenpäin (Ed. Rajamäki: Hänhän se varsinainen asiantuntija onkin!) huolimatta siitä, että on paljon arvioita, että tässä nyt kannattaisi vähän vetää henkeä, pakittaa ja katsoa nämä kokonaiskustannukset ja valmistella uudestaan. Härkäpäisesti valitettavasti hallitus linjallaan pysyy, ja myös kokoomuksen Katainen tänään vahvisti tämän ministeri Holmlundin linjan.

Mutta me sosialidemokraatit katsomme, että ensinnäkään paikkakuntia ei missään nimessä pidä pistää vastakkain, kaikki nykyiset hätäkeskukset tulee säilyttää, ja me lähdemme nimenomaan siitä, että tämä kysymys ei ole puoluepoliittinen, eli mehän olemme viestineet, että olisi hienoa, jos eduskunnasta enemmistö nyt tämän hallituksen linjan niin sanotusti jyräisi, että eduskunnalla olisi tässä mahdollisuus ottaa toki ohjat käsiinsä. Ja jos näin sitten ei käy, niin varmasti täytyy odotella vaaleja, ja SDP:n halu on kyllä sitten, jos hallitusneuvotteluissa olemme, tämä kokonaisuus katsoa uudestaan.

Summa summarum, puhemies, SDP:n mielestä siis: tulemme esittämään ponnen, jossa esitämme, että nykyiset hätäkeskukset säilytetään, tämä systeemi arvioidaan uudestaan, ja myös sitten näihin tietojärjestelmiin kiinnitämme vakavaa huolta, niiden yhteensopivuuteen.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion merkittävin asia on epäilemättä Fingrid-osakkeiden ostaminen. EU-direktiivin seurauksena sähkönsiirto ja -tuotanto on eriytettävä, mikä merkitsee sitä, että Fortum Power and Heat ja Pohjolan Voima Oy joutuvat luopumaan omistuksistaan. Heillä on tällä hetkellä äänivallasta 66,8 prosenttia.

Mielestäni tämä direktiivi on sinänsä hyvä ja perusteltu, ja se purkaa voimayhtiöiden kaksoisroolin. Suomen valtio ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen aikovat ostaa Fortumin ja Pohjolan Voiman osakkeet 650 miljoonan euron hintaan. Sekä Fortumin että Pohjolan Voiman arvioidaan molempien tekevän kaupasta 200 miljoonan euron myyntivoiton, kuten ed. Rajamäki täällä aiemmin totesi. Ilmarinen puolestaan odottaa 8 prosentin tuottoa sijoitukselleen.

Fingrid on osa Suomen keskeistä infrastruktuuria. Tehokkaasti hoidettuna sähkönsiirto on keskeinen osa Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kantaverkon tarkoituksena on myös mahdollistaa toimivat sähkömarkkinat ja sähkönsiirto. Mielestäni onkin tärkeää, että yhtiö pysyy suomalaisessa omistuksessa, ja on perusteltua, että valtio pyrkii enemmistöasemaan tämän kaltaisessa yrityksessä. Se mahdollistaa jatkossa sähkönsiirron hinnoittelun järkevällä tavalla.

Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa valtion ja Ilmarisen maksamaa 650 miljoonan euron kauppahintaa pidetään liian korkeana. Kassavirtaperusteisessa arvonmäärityksessä asiantuntija on päätynyt siihen, että ostettavien osakkeiden oikea arvostustaso olisi noin 200 miljoonaa euroa. Tämä kassavirtaperusteinen arvonmääritys on laskettu lähtökohtana yhtiön taloushistoria. Tässä tapauksessa myönnän sen, että arvonmäärityksessä ei voida tukeutua pelkästään historiatietoihin, koska tuottoarvio rakentuu sääntelyn pohjalle. Fortum ja Pohjolan Voima ovat ottaneet ainakin osaksi hyödyn verkkoyhtiöstä edullisina siirtomaksuina, ja yhtiöstä on maksettu vain pieniä osinkoja. Tämä on energiayhtiöiden kannalta ollut järkevää ja perusteltua mutta ei välttämättä valtion kannalta omistajana. Myös valtio on joutunut tyytymään näihin pieniin osinkoihin.

Ministeriön arviossa lähdetään siitä, että yhtiön arvo on merkittävästi historiallista arvoa suurempi. Varmaan se on jossain määrin suurempi, mutta onko se niin paljon suurempi kuin nyt tulee eroksi asiantuntijan historiatietoihin perustuvan kassavirtalaskelman ja kauppahinnan välillä? Tämä ero on peräti 450 miljoonaa euroa.

Koska osakekaupan kannattavuus ja tuottoarvio rakentuvat sääntelyn pohjalle, päättäjänä tässä on vähän hankala asema. Minulla ei ainakaan ole mitään varmaa käsitystä siitä, mille parametreille Fingridin regulatorinen enimmäistuotto on laskettu. Ministeriön taholta todetaan, että yhtiö tulee tuottamaan jatkossa strategisen huoltovarmuusintressin varmistamisen lisäksi veronmaksajille merkittävät osinkotuotot. Tämän suhteen on väkisinkin hieman epävarma olo, ja siksi olisi ollut perusteltua käydä tämä ostoshanke tarkemmin läpi vähintäänkin siten, että kauppahinnan kyseenalaistanut asiantuntija ja ministeriön edustaja olisivat olleet samanaikaisesti selvittämässä näkemyksiään valtiovarainvaliokunnalle.

Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon sisältyy pari meriteollisuuttakin koskevaa asiaa. Ensinnäkin monitoimialuksen loppurahoitus sisältyy tähän lisätalousarvioon. Valmistuessaan monitoimialus tulee parantamaan maamme öljyntorjuntavalmiutta. Myöskin innovaatiotukeen on varauduttu. Tämä on tärkeää. Sen sijaan olen pettynyt siihen, että tähän lisätalousarvioon ei sisältynyt ulkovartiolaivan tilausvaltuutta. Mielestäni sisäasiainministeriön olisi pitänyt tätä asiaa pystyä viemään eteenpäin. Näin ei ole nyt käynyt. Tälle tilaukselle olisi tässä tilanteessa ollut erittäin suuri tarve.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen ainoaan menomomenttiin, ja se koskee Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenoihin tulevaa lisäystä.

Siinähän on kysymys siitä, että pieniä määriä teurastavien teurastamoiden lihantarkastustehtävät siirtyisivät suunnitelman mukaisesti tämän vuoden syyskuun alusta lukien kunnilta Elintarviketurvallisuusvirastolle. Tätä asiaa on käsitelty täällä salissa jo asianomaisen lainmuutoksen yhteydessä. Siinä mietintö valmistui maa- ja metsätalousvaliokunnasta, ja kannoimme aivan erityisesti huolta siitä samasta asiasta, mistä valtiovarainvaliokuntakin kantaa huolta, nimittäin siitä, että kun tämmöinen järjestely tehdään, siinä helposti käy sillä tavalla, että kun on tarkoitus kohtuullistaa pienten teuraseläinten lihojen tarkastusmaksuja, niin siinä käykin justiin päinvastoin, että ne nousevat, elikkä valtion kannalta siinä käy takaperoisesti ja väärin päin.

Tätä asiaa me maa- ja metsätalousvaliokunnassa pohdiskelimme porukalla, eli millä tavalla tämä voitaisiin estää. Sitten tuli sellainen ah, alas -elämys, että mitäs, jos tässä käytettäisiinkin palvelusetelijärjestelmää, siis minimoitaisiin tukeen oikeuttavien pienteurastamoitten ja toimijoitten byrokratia tässä asiassa. Niinpä yhteisen keskustelun tuloksena se merkittiin mietintöön. Mutta nyt jälleen, arvoisa puhemies, on käynyt sillä tavalla, että joko tämä mietinnön osa on jäänyt kokonaan lukematta taikka se on arvioitu huonoksi, koska siitä ei ole häivähdystäkään valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Kuitenkin täällä todetaan näin: "Samalla on myös huolehdittava siitä, että pienteurastamoille aiheutuvat kustannukset pysyvät tavoitteen mukaisesti kohtuullisina eivätkä nouse aiempaan tarkastuskäytäntöön verrattuna." Tähän juuri kehittelimme tämän ratkaisumallin, jolloinka, kun sellainen nyt oli aivan uutena tarjolla, olisi tietysti ollut yleishygienisistä syistä — tässähän on hygienia-alasta kysymys — empaattista, sympaattista ja rakentavahenkistä edes kommentoida maa- ja metsätalousvaliokunnan yksimielistä ehdotusta.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Ensiksi hyvät asiat eli se, että vilpittömästi kannatan, kun olen vaatinutkin, sitä, että valtion pitää tulla pääomistajaksi tässä kantaverkossa. Se on minusta erittäin tärkeä asia, että ministeri on tähän ryhtynyt ja asian hoitanut. Mutta silloin, kun sitä aikanaan vaadin ja keskusteltiin ja se tyrmättiin sillä, että se on niin kallis, että sitä ei ole varaa valtion ostaa, tässä tuli esille se, että sitä on selvitetty. Ja kun täällä puhuttiin tästä Martti Lehtisestä, niin hänhän on asiantuntija markkinaoikeudessa kaikkien suomalaisten energiayhtiöitten osalta. Monilla suomalaisilla on vielä pitkä matka siihen, mikä on se hänen asiantuntemuksensa käytännössä.

Joka tapauksessa kysymys on nyt siitä, että tässä tulevaisuuden osalta merkittävällä tavalla otetaan kantaa siihen, että jos nyt on alihinnalla myyty, mikä on ollut PVO:n jäsenille ja myös sitten Fortumille hyödyksi — tai ei Fortum nyt niinkään tästä hyödy, koska se ei ole loppukäyttäjä, mutta PVO:n asiakkaat hyötyvät — niin nyt sitten mennään toisenlaiseen systeemiin. Se kysymys, jonka silloin esitin, oli se, onko tässä nyt valta siirtynyt tälle Ilmariselle, joka ainoana työeläkeyhtiönä pääsi tähän kaupantekoon mukaan, koska ainakin minulle kantautui tieto, että muutkin olisivat halunneet, mutta ne eivät tähän kaupantekoon päässeet. Ne olisivat halunneet sen takia, että tässä on varmaa tuottoa. Jokainen, joka on ollut enemmän noitten energiayhtiöitten kanssa tekemisissä, tietää sen, että verkko tuottaa varmasti ja parhaiten. Verkosta tulee hintaa aina, vaikka se maksimi onkin vain se 5 prosenttia. Mutta joka tapauksessa se tuotto tulee, ja Energiamarkkinavirasto valvoo sitä hinnan kattoa, olkoon omistajana kuka tahansa. Olkoon ulkomaalainen tai kuka tahansa, niin Energiamarkkinavirasto valvoo sitä. Asiantuntijoitten kommenteissa tähän on myös se, että valtio olisi, kun se on A-osakasomistaja, voinut myös olla tässä omistajana myymässä ja huolehtia siitä, että tämä valtion omistaminen on jatkossa vahva. Ja edelleen on se kysymys siitä, onko tämä valta nyt luovutettu tariffipolitiikassa Ilmariselle, joka nyt sitten tulee määrittelemään.

Tämä on ennen kaikkea sen takia mielenkiintoinen asia, tämä suomalaisen työeläkeyhtiön omistaminen yleensäkin, että se on samaan aikaan hallinnossa mukana. Näimme, kuinka ongelmayhtiö Finnairin hallituksen puheenjohtajaksi tulee Harri Sailas. Tietenkin voi olla niin, että juuri Ilmariseen on kasaantunut tämä lentoliikenteen asiantuntemus, mutta ainakin lentäjät epäilevät tätä, ovat epäilleet jo aikaisempaakin, Taxelliakin, joka oli 15 vuotta hallituksen puheenjohtajana.

Työeläkeyhtiöt ovat Suomessa nimitysvaliokunnassa, ne ovat hallinnossa mukana, ne ovat sijoittajina mukana ja sijoittelevat ristiin niin, että jos sinulla on vähän vaikeata siellä, me voimme sijoittaa sinne. Tällainen systeemi ei Ruotsissa toimi. Se on kielletty. Se on kiellettyä, että on tällaista ristiin omistamista, mutta kun tämä on 135 miljardin euron työeläkeläisten potti, noilla työeläkeläisillä ei ole mitään sananvaltaa, nämä ammattisijoittajat, Hallitusammattilaiset ry, pyörittävät tätä keskenään niin kuin lystäävät.

Tämä on yksi suuri ongelma, ja se ongelma näkyy juuri muun muassa tässä kaupassa. Se näkyy tässä kaupassa sillä tavoin, että kun kunnalliset energiayhtiöt ovat myyneet itsensä, sen verran olen tässä vuosien mittaan kuullut, että esimerkiksi Vattenfallilla oli sellainen käytäntö, että neljässä vuodessa kerätään sitten rahat sen, joka on sen myynyt, entisiltä asiakkailta. Koska yleensä Suomessa hintataso, niin kuin tässäkin kaupassa, on alempi, se perustuu jo siihen, että sitä korkeammalla hinnalla sitten rahastat sen saman kauppahinnan, minkä sinä olet joutunut siihen uhraamaan. Ja sen jälkeen toimitusjohtajaa vaihdetaan.

Tämä systeemi ei ole tämän kokonaisuuden kannalta hyvä. Jos se kerran oli näin edullinen ja näin pätevä, niin kuin täällä on nyt väitetty, niin miksi sitten Kyösti Karjulan johtama kauppa- ja teollisuusjaosto ei halunnut kuulla käytännössä tätä Martti Lehtistä? Se on kysynyt niitä kysymyksiä, mitä se on sitten jälkeenpäin kysynyt: Kuka hän on? Mitä hän edustaa? Juuri sen takiahan asiantuntijoita kuullaan. Hän voi ensiksi kertoa sen, ketä hän edustaa, mikä on hänen intressinsä, jolloin käy selville, mikä on tämä asia. Tämä on tärkeä kansallinen ratkaisu, ja olisin toivonut, että tämä olisi saanut asiantuntevamman ja avoimemman käsittelyn, minkä tämä todella ansaitsisi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aivan aluksi täytyy hivenen moittia ylipäätänsä tämän lisätalousarvion tänne tuomista. Nimittäin laskeskelin tuossa, että jos se on ollut presidentin esittelyssä 4. päivä helmikuuta, ja taisi mennä tämän vuoden ensimmäinen viikko ihan muissa hommissa, niin käytännössä tämä on valmisteltu noin yhdessä viikossa tammikuussa. Jos ajattelee, että kuitenkin vielä joulukuussa tämä talo käsitteli talousarvion täydennystä, vain muutamaa viikkoa aikaisemmin, niin mielestäni on erittäin huonoa taloudenpitoa, että näitä lisätalousarvion, jonka sisältö itse asiassa varmasti oli tiedossa aika pitkälle ehkä Fingridiä lukuun ottamatta, asioita ei käsitelty varsinaisen budjetin yhteydessä.

Toinen huomioni tästä lisätalousarviosta on, että valitettavasti se ei korjaa eikä puutu akuutteihin ongelmiin ja mielestäni jatkaa aika pitkälti sitä linjaa, että toimimattomuus ja tietämättömyys on ollut valttia tällä hallituskaudella. Minusta tuntuu, että hallitus on kaihtanut tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa, mikä on näkynyt aikaisemmissa päätöksissä muun muassa siinä, että valtion tutkimuslaitoksia on kurjistettu. Tämänkin lisätalousarvion osalta se näyttäytyy niin, että ammattikorkeakoulujen kipeästi tarvitsemia tutkimus- ja kehittämisrahoja on järjestelmällisesti alibudjetoitu. Ongelma on tietysti se, että tällaisessa työllisyystilanteessa juuri ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta olisi ollut sellainen satsaus, joka todennäköisesti olisi tuottanut alueiden yrityksille, elinkeinoelämälle ja työllisyydelle hyvää. Tässäkään lisätalousarviossa rahaa ei tälle osastolle valitettavasti tule.

Toinen akuutti ongelma on tämä akuutti köyhyysongelma, joka jälleen kerran Thl:n tutkimuksen mukaan tuli erittäin vahvasti esiin. Valitettava tosiasiahan on, että tämäkin perusturvaan liittyvä heikkous on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa, ja olisi tietysti toivonut, että tässä viimeisessä väläyksessä solidaarisuudesta ja perusturvan hengestä hallitus olisi vilauttanut jotakin hyvää myös tälle köyhyys- ja perusturvasektorille. Olisimme toivoneet, että muun muassa kansaneläkkeiden korotus olisi tässä kohdassa viime metreillä tullut kysymykseen. Vasemmistoliittohan on itse esittänyt jo pitkään tämmöistä 750 euron kuukausittaista perusturvaa, joka koskisi myös eläkeläisiä. Hallitus ja eduskunta ovat aikaansaaneet tämän takuueläkkeen, mutta valitettavasti muun muassa näitä pienellä työeläkkeellä eläviä ihmisiä tämä takuueläkkeen korotus ei sinänsä ole niin paljon hellinyt kuin jos samanaikaisesti olisi kansaneläkettä korotettu.

Työllisyyden osalta on pakko sanoa, että olen hämmentynyt, että hallitus edelleenkin on tumput suorassa työllisyyshaasteen edessä. Nuorisotyöttömyys on jämähtänyt 35 000—40 000 nuoren tasolle. Pitkäaikaistyöttömyys on koko ajan kasvussa. Meillä on akuutti Nokia-case tällä hetkellä päällä, mikä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että Nokian omat työntekijät roikkuvat löysässä hirressä odotellen tulevaisuuttansa, mutta alihankkijoiden kohdalla tilanne on jo akuutti, eli alihankkijat joutuvat miettimään työvoimansa tarvetta ja käyttöä todella raskaasti. Olisi tietysti toivonut, että tähän kohtaan olisi puututtu.

Oikeastaan tämän koko lisätalousarvion ainut työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvä leimahdus on arkunkannen naulaaminen kiinni matalapalkkatuelle, ja se oli siis täysin käsittämätön ideologinen kokeilu, joka maksoi veronmaksajille puoli miljardia euroa ja jonka tulokset ovat olleet olemattomat. Toivon, että jatkossa, kuka tahansa sitten onkaan meille yritystukia valmistelemassa ja tuomassa niitä tänne eduskuntaan, se taho aidosti miettisi ja käyttäisi tutkittua tietoa yritystukia muodostettaessa. Ja laittaisin harkintaan jo tässä vaiheessa, onko niin, että pörssiyhtiöt ovat edelleen akuutteja yritystuen tarvitsijoita. Samalla lailla tietysti laittaisin kyllä myös maataloustuet harkintaan: onko todella niin, että 50 000 sian sikala tarvitsee jatkossa maataloustukea?

Turvallisuuspuoli on ollut Vanhasen—Kiviniemen hallituksen ehkä tärkein hokema. On paljon puhuttu turvallisuudesta, mutta käytännössä esimerkiksi hätäkeskusten osalta tilanne on juuri kääntynyt toisinpäin. Ihmisten turvattomuuden tunne on lisääntynyt ja todellisuudessa myös turvallisuusriskit. Siksi vasemmistoliitto esittääkin, että hätäkeskusuudistus on pysäytettävä.

Latvian lainan kohdalla on todettava se, että siellä, missä on Imf, on myös itse asiassa julkisen sektorin ja julkisten turvaverkkojen alasajo, ja sen takia vasemmistoliitto on vahvasti vastustanut näitä lainoja.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on osoitettu määrärahoja Fingridin osakkeiden ostamiseksi valtiolle. Se on erittäin hyvä ratkaisu. Sillä poistetaan tietenkin myöskin se ongelma, joka tulee direktiivistä, joka velvoittaa sähkön jakelijat ja tuottajat pois verkon omistuksesta. Nyt tämä asia tulee myöskin siltä osin selkiinnytettyä.

Tässähän olisi ollut mahdollisuus tietenkin myöskin jollakin ulkopuolisella isollakin toimijalla tulla, siis unionin alueelta, ostamaan näitä verkkoja, minkä seurauksena olisi todennäköisesti ollut mittavat ulosmittaukset, koska verkko on tietyllä tavalla määräävässä asemassa ja voidaan osoittaa, että se tarvitsee niin ja niin paljon tuottoa, jotta se kykenee velvoitteensa hoitamaan, ja siinä sitten tulee todella kuluttajille aika kovat maksut. Mutta tämä ongelma on nyt poistettu, ja hyvä niin.

Ihmetyttää vain opposition ärhäkkä suhtautuminen tähän kauppaan. Aina voidaan kauppahintoja arvostella, mutta kun täällä ministeri Pekkarinen hyvin perustellusti on selvittänyt asiaa, niin uskon, että tässä on juuri nyt kirkko keskellä kylää ja tämän kauppahinnankin kanssa voidaan hyvin elää.

Itse asiassa kun kuuntelin tätä debattia ja erityisesti entisen ministerin, nykyisen kansanedustajan Rajamäen puheenvuoroa tästä Kemira-ympäristöstä, niin täytyy palauttaa pöytäkirjoihin se, että ministeri Mönkäre toi aikanaan esityksen eduskunnalle (Ed. Rajamäki: Jonka SDP:n eduskuntaryhmä palautti!) Kemiran myymisestä. Itse asiassa olin talousvaliokunnassa, ja talousvaliokunnan jäsenen kansanedustaja Kalervo Kummolan kanssa totesimme talousvaliokunnassa, että mikäli ministeri ei vedä pois tätä esitystä, me teemme siitä kielteisen lausunnon. (Ed. Rajamäki: Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa ehdotimme SDP:n johdolla kielteisen kannan!) — Itse asiassa te teitte lausunnon, mutta me olisimme sitten tehneet kielteisen mietinnön. (Ed. Rajamäki: Olisitte, mutta ette tehneet!) — Kyllä, koska ministeri veti pois sen tietoisena siitä, että se ei mene läpi. Elikkä tässä on ihan turha siltä osin, ed. Rajamäki, hurskastella. (Ed. Rajamäki: Oltiin etulinjassa, tiedetään paremmin kuin ed. Salo!) — Kyllä varmasti olette olleet, ei siinä ole mitään, mutta myöskin vastuu kannattaa kantaa silloin, kun sitä on ollut ottamassakin. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Joo, mutta se ei ollut teidän aikaansaannoksenne. (Ed. Rajamäki: Se oli SDP:n ryhmän ansiota! Ed. Salo on ulalla!) — Kyllä, minä olen monessa asiassa ulalla, mutta ...

Myöskin haluan kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vaikka meillä onkin keskustelua tuolla talouselämän puolella Nokiasta ja siellä olevista epävarmuustekijöistä, minä kysyn, onko viisasta sitä asiaa nostaa joka käänteessä esiin. Olen keskustellut Nokialla työssä olevien ihmisten kanssa. He tuntevat olonsa kuitenkin kohtuullisen turvalliseksi. Mutta jos eduskunnassa luodaan koko ajan epävarmuutta lisää sen asian ympärille, niin minä uskon, että ne ihmisetkin alkavat silloin tuntea sitä epävarmuutta. Sen sijaan tarvitaan vastuullisia kannanottoja myöskin vakavissa asioissa, ja minä uskon siihen, että maan hallitus on tehnyt ja tekee sen, mitä yhdessä tällaisen monikansallisen yrityksen kanssa voidaan tehdä, jotta Suomessa työntekijöillä on mahdollisimman turvattu ympäristö tulevaisuudessakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on tietysti vain muutama asia, joista on puhuttu. On kysymys siis valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä 61, joka on lisätalousarviosta. Latviasta on ollut puhetta, hätäkeskuksista ja nimenomaan fosfaattiteollisuudesta, lannoiteteollisuudesta, Fingridistä.

Mutta haluaisin itse nyt pitäytyä kahdessa asiassa, ensinnäkin sähkön hinnassa siltä osin, mitä se asiakkaalle, lähinnä kotitalouksille, merkitsee. Tiedämme, että on etenkin vanhempia ihmisiä, jotka pyrkivät vähentämään sähkölaskuaan säästämällä sähkönkulutusta. Kuitenkin verkkomaksut ovat niin suuria, että se yritys on toivoton. Tiedämme myös, että tämä kantaverkkomaksu on niin pieni osa tästä verkkomaksusta, että ne muut verkkomaksut ovat huomattavasti suurempia, jolloinka niiden säätelyyn pitäisi pystyä.

Toinen asia on sitten Latvia. Vihreiden edustaja valtiovarainvaliokunnassa, ed. Ojansuu, viittasi, että pitäisi olla solidaarinen latvialaisille ja Suomen pitäisi lainoittaa tai tukea tällä 324 miljoonalla eurolla Latvian valtiota. No, tämä laina annetaan. Imf:n ehdot ovat menossa, ja ne ovat kansalaisille kohtuuttomat. Mutta samalla ei kuitenkaan Suomi ole ollut siinä joukossa, joka olisi tämän lainoituksen sijasta vaatinut pankkeja ja rahalaitoksia osallistumaan Latvian talousongelmien ratkaisemiseen.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin Kemiran historiasta Kemiran hallintoneuvoston varapuheenjohtajana pitkään olleena aikaan, jolloin hallintoneuvostolla oli todella päätösvaltaa, jopa toimitusjohtaja valittiin vastoin kauppa- ja teollisuusministeriön evästystä.

Se tieto, mikä nimenomaan 2001 hallintoneuvoston puheenjohtajan ja hallituksen yhteistyöskentelyn seurauksena oli, oli ratkaisevasti vaikuttamassa siihen, että silloisen ministeri Mönkäreen mutta nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriön piirissä valmisteltu esitys Kemiran myymisestä ja pilkkomisesta pilkkahintaan sijoitusyhtiöille pystyttiin estämään. Se tapahtui keskeisesti, ed. Mauri Salo, vetämäni maa- ja metsätalousvaliokunnan hallitusryhmien toimesta SDP:n ollessa silloin vastuullinen ja suurin eduskunnan hallituspuolue. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto talousvaliokunnalle muodostui kielteiseksi tästä kaupasta. SDP:n eduskuntaryhmä otti siihen myöskin sitten kielteisen kannan, ja talousvaliokunnassa oli valmistauduttu tietysti tältä pohjalta loppukäsittelyyn, mutta sen jälkeen ministeri veti hallituksen esityksen takaisin. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa ainut, joka vastusti tätä kielteistä lausuntoa, oli kokoomuksen edustaja Jari Koskinen. Muutoin kaikki olivat sitä mieltä, että se oli Kemiran arvoon nähden pilkkahintaan tapahtuva myynti, jonka puolesta muuten lobbasi ja oli liikkeellä monenlaisia tahoja täällä kaupungissa.

Sen jälkeen, kun 2007 hallitus, ministerit Häkämies ja Pekkarinen, päätyi GrowHow’n lannoiteteollisuuden myymiseen norjalaiselle Yaralle, se oli strategisen omistuksen menettämistä. Suomihan erityisesti on korostanut kadmiumvapaan lannoitteen ja tämän toiminnan laatuun liittyvää kilpailuetua. Siinä tehtiin suuri historiallinen virhe myöskin taloudellisesti mutta myöskin maaseudun ja maatalouden selviytymisen kannalta. Tuottajat tietävät, mitä lannoitehintojen kanssa on tapahtunut näiden ratkaisujen jälkeen. Ei tarvitse kuin kysyä, mikä on nuorten tuottajien päällimmäinen ongelma. Se on ollut tämä käsistä riistäytynyt lannoitteiden hinnoittelu.

Puhemies! Tästä Fingridistä. Eihän tästä EU:n komission linjauksesta syksyltä 2007 ole epäselvyyttä, että jakelu ja tuotanto energian osalta on eriytettävä tehokkuuden ja kilpailun varmistamisen lisäämiseksi. Eihän siitä ole ongelmaa. Kaikkihan ovat totta kai tätä mieltä. Kysymys on siitä, että kun ollaan tältä osin myymässä omistusta, niin on erittäin tärkeää, millä tavalla tämä asia vaikuttaa ensinnäkin valtion verorahojen käytön kannalta, onko kaupan taloudelliset perustelut käyty kunnolla veronmaksajien rahojen käytön tapauksessa läpi.

Toinen on sitten tämä ristiriita, jossa ministeri Pekkarisen ja Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaavien kannat ovat olleet poikkeavia. Ministeri Pekkarisen mukaan sopimusjärjestelyyn sisältyy lähivuosina vaikuttava tariffialennus, josta hyötyvät kaikki suomalaiset kotitaloudet ja yritykset, ja Ilmarisen varatoimitusjohtaja ilmeisen rehellisesti on todennut, että on yhteinen näkemys siitä, kuinka tuotto taataan, ja näkemys on, että Fingrid tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan. Kyseessä on ilman muuta tietysti raju korotus, jos todella toteutuvat nämä tuottotavoitteet, mitä on esitetty ja mitkä on muun muassa Tekniikka & Talous-lehdessä ja eilisessä Talouselämässä, muun muassa Harri Junttilan Tekniikka & Talous -lehden artikkelissa, käyty läpi.

Totean vielä, että Ilmarisen 8 prosentin tuotto-odotus edellyttäisi nykyisen noin 6 miljoonan euron osingon sijasta 103 miljoonan euron vuotuista osinkoa ja osinkoa pitäisi jakaa siis kolme kertaa yhtiön nettotuloksen verran. Kyllä tällä ilman muuta on siirtokustannuksien, siirtomaksujen perinnässä vaikutusta sähkönkuluttajien ja teollisuuden kustannuksissa.

Puhemies! Todella tämän käsittely kuvasi hyvin pitkälti tätä hallituksen tapaa runtata isoja kansallisia asioita läpi. Euroopan rahoitusvakausväline vietiin täällä juhannuksen öinä kello 21:n istunnoissa läpi, eikä silloinkaan lehteriaitio kyllä pursunnut. Ei juurikaan kirjoitettu Suomen historian suurimmista takauksista, mitä valtiontalouden osalta annettiin: 8 miljardia euroa silloin juhannuksen aikaan.

Samalla tavalla nyt on lisäbudjettiin, rutiininomaiseen lisäbudjettiin, kytketty näin iso järjestely, jonka periaate on hyväksyttävä, mutta hinnan arviointiin ei ole ollut valmiutta. Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostossa esitimme Martti Lehtisen kuulemista, kiitos talousvaliokunnan puheenjohtajan ed. Skinnarin, jolta sain tästä asiantuntijasta taustaa. Häntä ei kutsuttu paikalle. Häneltä pyydettiin kirjallinen lausunto, minkä jälkeen sosialidemokraatit jaostossa esittivät varauman asian edetessä valtiovarainvaliokuntaan. Pidimme ilman muuta sitä kokonaisuutta niin laajana, että se vaatii tarkempaa läpikäyntiä.

Olen tietoinen. Käytän valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti puheenvuoroni loppuun.

Täällä hallituspuolueet esittelevät yleensä puheenjohtajan toimesta aina mietinnöt ja opposition vastalause jää sitten niin sanotun normaalin puherajoituksen piiriin. Tämä ei ole valtiopäiväjärjestyksen mukainen tapa.

Haluan lyhyesti vain todeta, että valtiovarainvaliokunnassa todella 9—7 enemmistöllä hallituspuolueet estivät tämän asiantuntijan kuulemisen koko valiokunnan puitteissa, ja pidän erittäin törkeänä ja asiattomana, että hallituspuolueiden edustajien taholta on jopa asiantuntijaa lähestytty tämän lausunnon jälkeen tavalla, joka ei ole eduskunnan arvon eikä asiantuntijakuulemisen mukaista.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen tuntuma tämän lisätalousarvion osalta oli se, että miljardi kopautuksella ja ulos. Silti lisätalousarvio kaipaa lähempää tarkastelua.

Ensinnäkin energiapolitiikan näkökulmasta Fingridin A-osakkeiden osto on strateginen päätös, jolta osin on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joiden punnintaa olisi toivonut olevan myös lisätalousarvion sisällä. Lisätalousarvio oli tältä osin hyvin tekninen, sisälsi tietenkin ne pakolliset luvut. Ajattelin kuitenkin paneutua muiltakin osin lisätalousarvion sisältöön.

Lisätalousarvio kaipaisi edes yhden kappaleen analyysia taloustilanteesta. Koska kerran tämä käy tämän salin kautta, niin on myös paikka keskustella, missä mennään. Vähintä, mitä olisi pitänyt tapahtua, olisi ollut valiokuntakäsittelyssä käydä läpi taloustilanne. Tiedämme, että talouden luvut ovat hyvin erinäköiset kuin ne ovat olleet budjettia tehtäessä, ja siltä osin olisi toivonut arviota, miten ne tulevat vaikuttamaan tämän vuoden myöhempiin tapahtumiin. Lisäksi lisätalousarvio on viimeinen talousasiakirja, joka liittyy Suomen taloudelliseen tilanteeseen ja jota täällä varsinaisesti käsitellään.

Lisätalousarviossa annetaan Latvian lainalle 324 miljoonaa euroa. Asiahan on jo päätetty aikaisemmin, mutta hyvä lisätieto olisi tässä yhteydessä se, kuinka paljon Suomen valtio on antanut lainoja ja takauksia eri valtioille. Näin me saisimme päätöksenteossa kokonaiskuvan. Nyt meillä on pirstaleista yksittäistietoa.

Tässä on käsitelty energiapolitiikkaa, ja meillä on ministerikin paikalla. Meidän energiapolitiikkamme osalta on tietenkin tärkeää, että meillä on kantaverkon omistajuudessa riittävä omistajaosuus. Mutta tässä kohdin energiapolitiikkaan liittyy myös keskustelu yritystuista. Tältä osin voidaan nähdä, että osa energiapolitiikan tuista myös vääristää markkinoita. Siltä osin nostaisin esille sen, miten me tulevaisuudessa pystymme saamaan investointi-, pienpuuenergia- ja syöttötariffituet ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitystuet yhteen pakettiin ja siltä osin tarkastelemaan niitä yhtenä kokonaisuutena. Tällä hetkellä meillä on eri ministeriöissä erilaisia tukijärjestelmiä, jotka saattavat olla myös vastakkaisia toisiinsa nähden.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa arvostellaan menettelytapoja siltä osin — kun on näin valtavan isosta, historiallisesta asiasta kysymys — mikä koskee tätä Fingrid-kauppaa. Olen saanut olla Suomen eduskunnan jäsen 20 vuotta. Äärimmäisen harvoin hallitusrintama on äänestyttänyt siitä, voidaanko kuulla asiantuntijaa, kun ei kuitenkaan niiden taholta, jotka asiantuntijoita olisivat halunneet kuulla, ollut kysymys ajanpeluusta, kiusanteosta tai jostain taktisesta, poliittisesta vedosta. Valtiovarainvaliokunnan jaosto on niin pieni elin käsittelemään näin suurta asiaa, jos ja kun siihen kohdistuu erilaisia näkemyseroja asiantuntijoittenkin kuulemisen yhteydessä.

Meillä on harrastettu valtiovarainvaliokunnassa suurten asioitten kyseen ollessa aina — maan tapa on ollut niin — sitä, että valiokunta on valiokuntana kuullut, silloin kun puhutaan suurista asioista, ja asiantuntijoitten kuulemista ei ole viety äänestykseen eikä asiantuntijoita ole tällä tavalla jyrätty. Näin toimimalla hallituspuolueitten edustajat heittivät epäilyn varjon hintalaskelmien päälle, ja silloin tähän jää sellainen ikävä sivumaku ja spekulatiivinen tuntuma. Uskon, että olisi voitu aika pienellä vaivalla, puoli tuntia käyttää esimerkiksi aikaa, purkaa painetta, kaikilla olisi ollut samat tiedot, olisi oltu paremmin samalla kentällä, samalla viivalla. Jostain syystä hallituspuolueitten edustajat eivät näin suostuneet tekemään.

Herra puhemies! Kuulun myös niihin kansanedustajiin, jotka aika usein puheenvuorossaan kantavat huolta valtionvelasta. Lähestymme 85 miljardin euron rajapyykkiä. No, 44,5 prosenttia bkt:sta, ei se nyt vielä hälyttävää ole, mutta kyllä se velka on veli otettaessa, ja veljenpojaksi se muuttuu maksettaessa, niin kuin kansanviisaus sanoo. Olen huolissani siitä, että valtio velkaantuu edelleen. Tässä Fingrid-tilanteessa kuitenkin on lohdullista se, että velkaa otetaan tuottavan investoinnin rahoittamiseen, ja tällaista ajattelua toivoisin sovellettavan vähän laajemminkin valtion investointien kyseessä ollen. Esimerkiksi liikenneinvestoinnit käyvät tässä yhteydessä hyvinä esimerkkeinä.

Hätäkeskusten osalta totean, että pidän niiden määrän vähentämistä kansalaisten turvallisuutta heikentävänä virheenä. En usko esitettyihin säästöarvioihin. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hätäkeskukselle rakennettiin ihka uudet tilat, jotka silloinen ministeri Rajamäki oli vihkimässä, siitä ei ole kovin paljoa aikaa. Muutama vuosi sitten nämä tilat rakennettiin Lohjalle, nyt nämä tilat ovat jäämässä tyhjilleen.

Lohjalaisten näkökulmasta katsottuna porvarihallitukset ovat vieneet meiltä aina jotakin arvokasta. 1990-luvun alussa Esko Ahon hallituskaudella eduskunnan Lohjalle sijoitettavaksi päättämä Pelastusopisto, se päätös, purettiin Esko Ahon hallituksen aikana ja opisto — meidän mielestämme — ryöstettiin Kuopioon. Tämä oli verinen ratkaisu sen tähden, että ihmiset olivat jo valinneet asuntoja, kaupunki oli kaavoittanut, oli ryhdytty toimenpiteisiin luottamalla siihen eduskunnan päätökseen, kun eduskunta oli päättänyt, että Pelastusopisto rakennetaan Lohjalle ja valtion tontille. Tämä vietiin siis edellisen porvarihallituksen aikana Lohjalta. Nykyhallitus vie sitten vuorostaan paikkakunnalta hätäkeskuksen. Näin siis aina, kun meillä on porvarihallitus ja kun demarit ovat joutuneet oppositioon. Lohjalla ja Lohjan seudulla käyvät kyllä aika kylmät tuulet. Mutta kansalaisilla on taas mahdollisuus huhtikuun 17. päivänä vaikuttaa asiaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen on aina tavattoman kohtelias kansanedustajakollega. Hän jätti äsken mainitsematta, että silloin Ahon hallituksen aikana se olin minä, jonka esityksestä tämä Pelastusopisto tosiaan siirrettiin eräiden toisten sosialidemokraattienkin hyvin vahvasti kannattamalla tavalla Kuopioon, nimeämättä nyt yhtään sellaista kansanedustajaa esimerkiksi tästä salista, jotka olivat kanssani tuossa vaiheessa samaa mieltä. Mutta tämä on toinen tarina.

Arvoisa puhemies! Aivan yhtä lailla positiivista en voi sanoa siitä kommentista, mitä ed. Rajamäki on täällä kaksi kertaa viljellyt. Hän sanoo, kuinka Pekkarinen on sanonut, että tariffien hinnat eivät nouse ja kuinka sitten Ilmarisen johtaja on sanonut näin ja näin. Jos te, ed. Rajamäki, ette aikaisemmin ollut sitä kuullut, niin ainakin äsken ennen teidän puheenvuoroanne olisitte kuullut, kun minä täällä sanoin, että kantaverkon siirtohinta nimenomaan nousee. Ed. Rajamäki, olen sen sanonut täällä eduskunnassa aikaisemminkin, että näin tapahtuu, kun tämä ratkaisu tehdään.

Mitä se tarkoittaa? Tuo ilmeinen viittaus minuun puheenvuorooni tarkoittaa sitä, että verrattuna siihen, jos tämä siivu PVO:lta ja Fortumilta olisi mennyt yksityisille yrityksille, mitä ne olisivat ilman muuta siirtohintana ottaneet, siihen nähden todellakin 300—400 miljoonaa euroa halvempi on se hinta, mikä nyt saadaan aikaan tällä ratkaisulla. Tästä Ilmarisen edustaja, toimitusjohtaja, on minun kanssani täsmälleen samaa mieltä, ja me kaikki muutkin olemme tietysti samaa mieltä. Jos poimii virkkeen sieltä ja toisen täältä, niin aina voi tietysti tähän tapaan sanoa, mutta en jatka tätä keskustelua enempää.

Mitä vielä tulee siihen, kuinka rajusti tämä kantaverkon siirtohinta nousee, minun arvioni, arvoisa puhemies, on, että se kyllä nousee, mutta sähkön lopputuotehinnasta se on nolla pilkku jotain prosenttia enemmän kuin yksi pilkku jotain prosenttia. Tämä ihan sen takia, niin kuin ed. Tiusanen taas täällä tuntui olevan hyvin perillä asiasta, että tämä kantaverkon osuus, ylipäänsä siirtohinnan osuus siirron kokonaiskustannuksista ja vielä vähemmän nimenomaan sähkön kokonaishinnasta, on sittenkin aika vähäinen. Mutta siitä huolimatta minusta sitä ei pidä väheksyä. Se johtaa siihen, että siirtohinta nousee, ja siirtohinnasta se on sitten jo prosentteja, mutta kokonaishinnasta kovin suurista määristä ei kuitenkaan ole kyse, väheksymättä sitä ehdottomasti yhtään.

Mitä tulee vielä siihen, että tämä budjetti annettiin nyt, minulla on se käsitys, että ellei tätä Fingrid-ratkaisua olisi tullut — jolla on todella kiire — niin tuskin tätä lisäbudjettia olisi annettu ollenkaan. Ed. Sirnölle: Tavallaan ihan oikea, perusteltu pohdinta, mitä kävitte. Silloin nämä asiat, mitä nyt on tässä muutoin, olisivat siirtyneet myöhempään tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon, jonka seuraava hallitus antaa. Tämä on oma käsitykseni tästä asiasta.

Mitä vielä tulee siihen kysymykseen, miten ennen kaikkea veronmaksajan käy ja sähköntarvitsijoiden, niin ehkä nyt vielä kertaan vaan sen, että valtiolle kysymys on finanssisijoituksesta. Ihan niin kuin ed. Saarinen tässä äsken sanoi, tämä on finanssisijoitus, joka on edullinen, tämä antaa 8 prosentin tuoton, tässä mielessä tämä on veronmaksajien kannalta ihan hyvä ja kelpo ratkaisu. Kaiken lisäksi, jos me olemme sitä mieltä, että teiden ja rautateiden ja perusinfran pitää olla valtion omistuksessa ja määräysvallassa, ainakin selvästi määräysvallassa, niin aivan näihin äsken sanottuihin verrannollinen asia on sähkön kantaverkko, ja sen pitäminen valtion omistuksessa on todella todella erittäin vahvasti perusteltua ja paikallaan.

Vielä kertaalleen tulen tähän Fortumiin, kun täällä sanottiin, että Fortum kirjaa tästä nyt tällaisia ja tällaisia tuloksia — se oli ed. Rajamäen ensimmäisessä puheenvuorossa — Fortum aikanaan vuonna 1995 tai 1996, kun tämä ratkaisu on tehty, on pannut sinne 150—160 miljoonaa euroa rahaa, en nyt ihan tarkkaan muista. Totta kai näiden 15 vuoden jälkeen olisi aika erikoista, jos se myyntiarvo, minkä nyt pystyy sanomaan, olisi sama kuin mitä se on silloin aikanaan pannut rahaa tähän 15 vuotta sitten. Minkä tahansa varallisuussuureen osalta, joka on vastaavanlainen investointi ollut, voidaan sanoa ihan tämä sama.

Ihan viimeisenä, mitä vielä tulee yritystukiin, sanon aivan lyhyesti, että tällä ed. Sirnö kaipasi, että pitäisi amkin yritystukea tai t&k-tukia lisätä jnp. Minä vielä kertaalleen sanon: Meillä kaikkiaan käytetään 2,08 miljardia euroa tutkimusteknologiaan ja innovaatiorahoitukseen. Siitä yrityksille menee noin 250 miljoonaa euroa. Me olemme hirveän huolissamme siitä, että jotkut suuret yritykset, niin kuin Nokia, ovat saaneet siitä keskimäärin 15—16 miljoonaa euroa rahaa vuodessa viimeisten vuosien aikana ja jotkut muut pörssiyhtiöt jonkun verran siitä myöskin saaneet vuodessa rahaa. Minä sanon, että siihen verrattuna esimerkiksi tämä Nokian valtiolta saama raha on 0,3 prosenttia, siis kuulitte oikein, 0,3 prosenttia, tuon yhtiön vuosittaisista tutkimus- ja teknologiankehittämishankkeista. Valtio on ollut vähän siinä mukana, valtio on voinut vaikuttaa siihen, että Nokia-klusterissa monien muiden toimijoiden innovaatiotyötä on vauhditettu sillä, että Nokia on pitänyt ne klusterissaan mukana.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luen teidän tiedotteenne 26. tammikuuta sanatarkasti: "Valtion ja Ilmarisen sopimusjärjestelyyn sisältyy myös lähivuosina vaikuttava tariffialennus, josta hyötyvät kaikki suomalaiset kotitaloudet ja yritykset. Vuosina 2008—2015 kertyneitä alituottoja ei hyödynnetä jälkikäteen." Ilmarinen puhuu 8 prosentin tuotosta monopoliliiketoimintaan ja että se nimenomaan lähtee siitä, että Fingrid tulee korottamaan kantaverkkomaksujaan, ja totta kai analyysi on, että se on reilusti korotettua. Sen maksavat kotitaloudet, teollisuus, ja tämä on tässä suhteessa vakava asia.

Toinen asia. Osakkeiden myyntihinnaksi Fortum on arvioinut kokonaisuudessaan 325 miljoonaa euroa, joista se ennakoi osakemyynnissä 200 miljoonaa euroa myyntivoittoa. Puolet tästä menee, ministeri Pekkarinen, ulkomaille. Siis 100 miljoonaa euroa tästä lentää meidän mahtavassa valtiontalouden tilanteessa muualle. Kyllä tätä hintaa olisi pitänyt vastuullisesti veronmaksajien kannalta arvioida.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä te, kun jaksoitte lukea, sanoitte siinä, mitä minun puheenvuoroni piti sisällään: "- - alituottoja ei tämän ratkaisun seurauksena hyödynnetä." Suhteessa siihen, miten olisi käynyt, jos näin ei olisi menetelty, päästään erittäin merkittävästi halvempaan siirtohintaan. Näinhän siinä, ed. Rajamäki, kerta kaikkiaan käy. Tätä nyt voitte haluamallanne tavalla lukea, en käy yhtään enempää (Ed. Rajamäki: Tekniikka & Talouskin ymmärtää väärin!) siitä asiasta väittelemään.

Mitä tulee sitten tähän 200 miljoonaan tai vähän yli 200 miljoonaan, minä toistan nyt senkin, minkä äsken jo kertaalleen sanoin. Se on aikanaan kirjanpitoarvona, siellä näkyy se, mikä liekään arvo, en ihan tarkkaan muista, mutta muistaakseni jotain 150, 160, 170 miljoonaa, minkä Fortum on aikanaan siihen laittanut kauan aikaa sitten. Ajatus siitä, että ilman muuta sillä kirjanpitoarvolla olisi pitänyt myydä tämä omistus, minkä Fortum siellä omistaa, on kyllä huikeata toiveitten tynnyrien kolistelua, jolle kyllä on vaikea hakea vertaa oikeastaan paljon mistään.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä Fortumin tapauksessa ministeri Häkämieshän sysäsi kaiken vallan ja vastuun ministeri Pekkariselle, mutta kohtuuden nimessä on kyllä todettava, että kai nyt sitten valtionyhtiössä jonkunlainen merkitys on sillä, että valtio on se pääomistaja näissäkin asioissa. Sen lisäksi vielä valtio valtiona on A-osakas, ja se oli A-osakassopimus, jolloin valtiolla on etuosto-oikeus kaikkeen. Miten tätä A-osakasoikeutta on käytetty?

Mitä tulee sitten tähän Fingridin tulevaisuuteen, niin on myös niistä asiakirjoista nähtävissä, että Fingrid kymmenen vuoden aikana joutuu investoimaan muun muassa näitten uusien ydinvoimaloitten takia 1,7 miljardia. Osinkoina pitäisi jakaa kymmenessä vuodessa yksi miljardi. Miten tämä kaikki pystyy käytännössä tapahtumaan? Siinä ovat kysymyksessä verorahat, ja siinä ovat sitten työntekijöitten työeläkevarat.

Tässä mielessä olisi todella toivonut, että tässä olisi avoin käsittely, mutta kuten täällä nähdään, ei ole valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja eikä ole teollisuusjaoston puheenjohtaja täällä paikalla. Näin vähän nämä asiat kiinnostavat.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä hätäkeskusuudistuksesta vielä. Kyllä täytyy sanoa, että tämä on varmasti tämän vaalikauden yksi totaalisista fiaskoista. Eli miksi nyt tällainen hyvin toimiva järjestelmä rikki revitään uudistamisella, kun todella edellistäkin ollaan vielä viemässä läpi?

Eli nyt aluevastuuta ollaan muuttamassa niin, että on todettu jo, että kansalaisten turvallisuus vaarantuu ja ei ole käsitystä tietojärjestelmien toimivuudesta eikä siitä, miten saadaan työvoima riittämään ja siirtymään näihin toimipisteisiin.

Hyviä toimitiloja ollaan samalla sulkemassa vain uudistamisen takia. Jyväskylä ja Keski-Suomi ovat tässä nyt menettämässä, häviämässä todella paljon, ja tätä uudistusta ei millään tavalla voi hyväksyä. Siinä mielessä se onkin ihmeellistä, kun Keski-Suomellakin on kaksi valtioneuvoston jäsentä, mutta ei Pekkarisen ja Virkkusen mielestä varmaan tämä hätäkeskusasia Keski-Suomelle ole niin tärkeä, että siihen olisi kannattanut puuttua. On hyvä, että SDP vaatii selvitystä tähän kansalaisten turvallisuuden osalta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä kantaverkkoyhtiö Fingridin valtionenemmistöhankinta on perusteltua juuri niistä syistä, mitä ministeri Pekkarinen juuri äskenkin viimeksi sanoi. Yksi asia, mikä nyt, kun valtio tästä enemmistön tulee omistamaan, on äärimmäisen tärkeä: se tapa, jolla Fingrid kaiken kaikkiaan toimii.

Me tiedämme sen, että sähköintensiteetti kasvaa Suomessa. Se merkitsee sitä, että me tarvitsemme siirtolinjoja, me tarvitsemme erilaista sähkönsyöttö- ja siirtokapasiteettia entistä enemmän lisää. Sitä pitää rakentaa, niitä entisiä pitää vahvistaa. Tässä toivon, että nyt otetaan myöskin valtionohjauksen puolelta se näkökulma esille, mitä se merkitsee maankäytön ja maanomistajien oikeusturvan ja tasapainoisen ja tasapuolisen kohtelun osalta.

Tässä on aikamoisia kiistoja ollut ympäri Suomea, muutamissa kohdin jopa kärjistyneitä kiistoja, ja toivon, että ne otetaan hyvin hyvin selkeästi esille, niin että tällaisia ei tule. Nämä lunastustoimenpiteet, joita näiden linjojen käyttöoikeuteen tehdään, tehdään ikuisiksi ajoiksi, niin voin sanoa, ja silloin, jos toisen maalle tullaan tekemään, väkisin se otetaan, kyllä täytyy myöskin korvausten olla sitten sen mukaisia.

Tässä on nyt selviä puutteita ollut, ja tässä olen ymmärtänyt niin, että niin ministeri Pekkarinen kuin ministeri Braxkin ovat asiasta keskustelleet ja uusia ohjeita on tulossa. Näitä tässäkin yhteydessä jälleen kannustan, että ne tulevat mahdollisimman pian. Nyt sille on aivan erityinen tarve, kun valtio on enemmistöomistajana.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Pekkarinen, älkää vähätelkö niitä miljoonia, mitä Nokian kaltaisille yhtiöille on valtion kautta meidän veronmaksajien euroja siirretty. Miljoonatuet saattavat olla Nokian kaltaiselle yritykselle pähkinöitä, mutta pienelle tai keskisuurelle paikalliselle yritykselle tai vaikkapa paikalliselle ammattikorkeakoululle tutkimus- ja kehittämisrahat ovat itse asiassa koko toiminnan ja tulevaisuuden turvaamisen kannalta elinehto.

Itse asiassa tämä hallitus on ollut täysin tietoinen siitä, ja itse asiassa myös valtiovarainvaliokunta on ollut erittäin tietoinen siitä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on laiminlyöty tavalla, joka on vastoin ammattikorkeakoulujen perustehtävää, perustehtävää tukea paikallista yrittäjyyttä, perustehtävää tukea paikallista elinkeinoelämää ja alueiden menestystä. Minusta tuntuu aika hullunkuriselta, että te vähättelette täällä 17:ää miljoonaa mutta samanaikaisesti hallitus ei ole ollut valmis satsaamaan 10:tä miljoonaa euroa kaikille ammattikorkeakouluille, jotta ne saisivat omalta osaltaan varmistettua sen, että alueet kukoistavat.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Yritystuet ovat muutakin kuin pelkkää tutkimusta tai tuotekehitystä. Nämä ovat vain yksi osa niitä. Tässä yhteydessä, kun meillä on lisätalousarvio, on kysymys energiapolitiikasta, ja energiapolitiikan puolella meillä on selkeästi löydettävissä investointitukea, pienpuun energiatukea, syöttötariffitukea, jotka kaikki itse asiassa ovat markkinoita vääristäviä tukia. Näiden tukien lisäksi meillä löytyy useista eri ministeriöistä mitä erinäisimpiä tukia, ja nämä kaikki tuet meidän pitäisi käydä läpi ja katsoa, miten ne kohdentuvat meidän yrityskenttäämme ja miltä osin ne vääristävät markkinoita ja miltä osin me tarvitsemme niitä politiikanteon keinoina.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Skinnarin puheenvuoron johdosta, kun ensin te vaaditte, että olisi pitänyt taakse jääneen ajan kassavirran, joka ei ole ollenkaan todelliseen tulevaan markkinaan perustuva hinta, perusteella sen hinnan määrittyä. Ja me tiedämme, minkä takia kassavirrat ovat olleet niin alhaalla: koska ei ole peritty niitä maksuja, mitä olisi voitu periä, vaan satoja miljoonia on syistä, jotka moneen kertaan olen täällä kertonut, jätetty perimättä jnp.

Mutta sitten te sen jälkeen tulette ja sanotte, että Fingridillähän on isot investoinnit. Niin onkin, miljardi-investoinnit jnp. Voisikohan olla, että myöskin on sitten tämä regulaation tarjoama mahdollisuus periä sitä korkeampaa hintaa, siis sitä hintaa, mikä on mahdollista? Ihan totta, kuka tahansa omistaisi Fingridiä, niin tarve periä sitä korkeata hintaa tulee siitäkin, että ne investoinnit tulevien vuosien aikana, tulevan kymmenen vuoden aikana ovat noin miljardin euron, vähän ylikin miljardin euron suuruisia. Toitte erittäin tärkeän perusteen, lisäperusteen, todistamaan ja osoittamaan, että se hinta ihan todellakin on sitä, mikä se on.

Mitä tulee sitten vielä yritystukiin, niistä halusin vielä muutaman sanan sanoa. Ed. Sirnö, minä en ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystarpeita ollenkaan väheksy. Jollakin tavalla niitä olen seurannut tässä vuosien varrella, koska olin itse yhden Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen aikanaan aika pitkään ja sitä kautta niitä seuraan. Ne ovat ihan tarpeellisia miljoonia, mitä niihin tällä hetkellä käytetään. Kun te puhutte suurista yrityksistä, kerrotaan nyt vielä, että suorista tuista, 611 miljoonasta, mitä Temmin budjetissa viime vuonna oli, käytettiin alle 100 miljoonaa euroa suurille yrityksille kaiken kaikkinensa, reilusti alle 100 miljoonaa euroa. Ja siinä valtaosa niitten tukien sisällöstä oli nimenomaan Tekesin rahaa. Tekesin rahaa on noin puolet, hivenen vajaa puolet, niistä kaikista yritystuista.

Merkittävä osa, vähän yli 130 miljoonaa, oli viime vuonna alueperusteista yritystukea, yritysten kehittämiseen, investointeihin käytettävää tukea. Ja tämä on taas sitä rahaa, minkä me tuolta Euroopan unionista tänne saamme meidän heikoimmille alueille sillä perusteella, että meillä on niitä heikompia alueita, jotka ovat verrattavissa Euroopan unionin muihin heikompiin alueisiin, joista monet muut meitä heikommat alueet saavat huikean, huikean ja huikean paljon enemmän rahaa kuin Suomessa syrjäisimmätkään alueet. Ja sitä, että me ilolla maksamme jäsenmaksut sinne mutta emme ottaisi sitä rahaa vastaan meidän yritysten kehittämistarpeisiin meidän maan heikoimmilla alueilla, minun nyt kyllä on äärimmäisen vaikea ymmärtää.

Ja tämä tuli täällä vähän muuallakin esille, myös ed. Lauslahden puheenvuorossa. Ed. Lauslahti, ne ovat niitä energiatukia, joista me olemme äskettäin päättäneet yksimielisesti. Ymmärtääkseni tekin olitte niitä hyväksymässä, kun me energiatuista päätimme. Niillä me edistämme suomalaista työtä, suomalaisia investointeja, suomalaista teknologiaa ja puhdasta energiaa sen sijaan, että me kärräämme kaukaa päästöjä aiheuttavaa hiiltä tänne tai maakaasua tai öljyä ja käytämme sitä. Se on tällä hetkellä hinta siitä, että me näin teemme.

Mitä muuta siellä on merkittävää äsken sanottujen Tekesin ja näitten EU:n aluerahojen lisäksi? Muut merkittävät tuet ovat sitten viennin ja kansainvälistämisen rahaa. Ja kun minä varsinkin talousvaliokunnan puheenjohtajaa menneinä aikoina täällä olen kuullut, niin kerta toisensa jälkeen hänkin on sitä mieltä, että sitä viennin ja kansainvälistämisen rahaa on ihan liian vähän. Eli silloin, kun yksittäistä rahaa käytetään, me äkkiä huomaamme, että sitä rahaa ei ole riittävästi, mutta sitten yleisellä tasolla yritystuista on kiva puhua, että niistä pitää leikata, varsinkin silloin kun se leikkausvaade kohdistuu takausvaltuuksiin tai takauksiin, viennin rahoitukseen ja siihen liittyviin takauksiin. Jos sieltä leikataan niitä valtuuksia pois, niin valtion budjettiin muuten siitä ei tule mitään muuta kuin että riski vähenee. Se siinä käy. Riski vähenee, mutta rahat eivät siitä mihinkään muutu. Riski vähenee.

Mitä tulee taakse jääneiden vuosien, viimeisten 10 vuoden, aikaisiin viennin rahoituksiin liittyviin takauksiin, jotka ovat yli 10 miljardia euroa eri muodoissaan, niin tämäkin pitää nyt eduskunnan pöytäkirjoihin sanoa: valtion kassaan on tullut siitä toiminnasta enemmän tuloja kuin siitä on ollut valtiolle menoja.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Varmasti näitten vientitakuitten ja vientiin liittyvien tukien osalta tämä lopputulos on se, mitä ministeri täällä toi esille. Kysymys on vaan nyt sitten esimerkiksi pienten ja pk-yritysten näkökulmasta se, ovatko nämä saaneet siitä oikeudenmukaisen osansa ja mitä viedään ja millä perusteella sitten tuetaan ja miten sitä ostajaa kussakin ostomaassa tuetaan.

Mutta vielä nyt tästä Fingridistä. Ministerihän toi esille sen, että näitä investointeja on kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia. Samaan aikaan kymmenessä vuodessa pitäisi saada miljardiosinkoja, ja kun sitten kauppahinta on käytännössä tämä, niin millä tavoin tämä yhtiö kestää tämän kokonaisuuden? Tämähän on tässä se iso käytännön asia.

Tämä 235 miljoonaa, jonka sosialidemokraatit tässä vastalauseessaan esittää vähennettäväksi, niin aina kun kysytään minultakin, että koskas se Lahden eteläinen ohitustie tulee, se maksaa 183 miljoonaa, niin eihän se tule, jos tällä tavoin tätä rahaa kylvetään tällaisessa tilanteessa, jossa huippuasiantuntija, markkinaoikeuden regulaatioasiantuntija Martti Lehtinen sanoo, että se on 400 miljoonaa liikaa rahaa.

En minä tiedä, miten se markkinaoikeus voi päivittäin toimia hänen asiantuntijalausuntojensa pohjalta, jos elinkeinoministeriössä, eduskunnan kauppa- ja teollisuusjaostossa ja täällä eduskunnassa vaan pyöritellään päätä. Onko markkinaoikeus todella näin heikoilla näiden vertailujen osalta? Tässä suhteessa siinä asiantuntijalausunnossa, joka valtiovarainvaliokunnalle on annettu, on nimenomaan tämä verrokkiyhtiö otettu Englannista, ja se on täysin samanlainen kuin tämä kyseinen Fingrid täällä. Tästä on tultu sitten tähän laskelmaan, joka silloin oli jo muutama vuosi aikaisemmin esillä.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä nyt haluan tähän keskustelun loppuun vielä kerran pahoitella sitä, että tässä on kuitenkin myös tämä hätäkeskusasia esillä, joka on iso asia, siitä on keskusteltu paljon, ja täällä ei ole ministeri Holmlund paikalla.

Kun tässä kuitenkin on ollut tiedossa se, että esimerkiksi sosialidemokraatit ovat esittäneet, että pitäisi nyt selvittää ensi tilassa se, että nämä turvallisuusviranomaisten tietojärjestelmät sopivat yhteen, niin minusta olisi hirvittävän tärkeää, että hallitus edes sen verran tätä hätäkeskusasiaa kunnioittaisi, että täällä hallitukselta kuulisimme argumentteja siitä, miten on varmistettu, että kaikki on hyvin jnp. Ja muutenkin, kun täällä on usea edustaja ottanut tätä tilannetta esiin, tuntuu hyvin ikävältä, että asiasta vastaava ministeri ei ole paikalla.

Siksi minä nyt sitten kysyn, ministeri Pekkarinen, teiltä, voisitteko te kenties hallituksen puolesta muutaman sanan sanoa myös tästä hätäkeskusasiasta, joka täällä kuitenkin edustajia kovasti tuntuu puhuttavan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Palaan ed. Sirnön puheenvuoroon ja yhdyn siihen näkemykseen kyllä, mihin täällä ministeri Pekkarinenkin yhtyi, että tämä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitysrahoitus on tärkeä. Erityisesti se on tärkeä niillä rakennemuutospaikkakunnilla, joissa ei ole yliopistoja, sen tyyppisillä paikoilla kuin esimerkiksi Valkeakoski tai Kajaani. Tiedän sen, kun olen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puitteissa vieraillut näillä paikkakunnilla, joissa näitä isoja rakennemuutoksia on tehty.

Mutta kun näitä ruvetaan nyt vertaamaan tähän Nokian tilanteeseen, niin kyllä se nyt täytyy sanoa Nokian kunniaksi, että kyllä siinä yhteiskunnan panostukset ja yhteiskunnan saamat hyödyt ovat vielä vahvasti hyötyjen puolella, olkoonkin, että me olemme nyt isossa muutostilanteessa. Ja varmasti niitä rahoja, joita aikaisemmin on käytetty Nokian kehittämiseen, me tarvitsemme sen uuden yritystoiminnan luomiseen, aivan kuten Jyväskylässä tehtiin silloin, kun Nokia sieltä lähti, millä sitten saadaan uusia työpaikkoja niille nokialaisille niin Tampereella, Oulussa kuin Pääkaupunkiseudullakin, jotka sitten hakeutuvat uusiin tehtäviin. Mehän emme tässä vaiheessa voi vielä tietää sitä, kuinka monelle tämä tulee vastaan ja kuinka moni pysyy Nokialla töissä, mitä isoja kansainvälisiä toimijoita tänne saadaan sitä väkeä työllistämään, mutta kaikkinensa tässä on erittäin isosta asiasta kyse.

Mutta kyllä minä näen nyt vähän tarpeettomana sen, että täällä ruvetaan niitä yksittäisiä panostuksia, joita tähän asti on tehty, voimakkaasti arvostelemaan. Täytyy nämä mittasuhteet pitää mielessä, että ne määrät, mitä Nokia yhtiönä ja mitä Nokian työntekijät ovat maksaneet tähän yhteiskuntaan veroa, ovat niin isoja summia, että niillä on pidetty montaa muutakin asiaa pystyssä. Täytyy nämä mittasuhteet pitää mielessä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Vielä nyt yhden kerran tähän hinnan määrittelyyn: Siis tässä tapauksessa tämä RAB-kauppahinta on nyt 0,92. Siis Regulatory Asset Base, näistä sanoista tulee tämä RAB. (Ed. Skinnari: Se on kuulemma käytössä vain Venäjällä!) — Tämä on käytössä kaikissa eurooppalaisissa tapauksissa, minä voin luetella täältä joukon maita. — Ulkomailla pörssinoteerattujen kantaverkkoyhtiöiden osakekaupoissa käytetty arvostus on ollut tyypillisesti luokkaa 1,2 kertaa RAB, jopa 1,4 kertaa RAB. Tämä on Euroopan unionin tilanne, siis sen alueen, jollekka me tätä eriytettyä verkkoa nyt ylipäänsä tässä luomme.

Mitä tulee Nokiaan — ja, ed. Sirnö, ei meillä nyt tässä lisäbudjetissa ole mitään tarvetta eikä mahdollisuutta esittää yhtään mitään uutta Nokiaa varten — meillä on erittäin hyvä valmistelu sille varalle, mitä aikanaan tapahtuukin. Sitten jos aikanaan tarvitaan jotain lisärahaa, niin se tarve, se, mihin tarvitaan, kuinka paljon tarvitaan, tulee sitten aikaisemmin. Siihen, mihin nyt välttämättä tarvitaan lähikuukausien aikaan, jos sellainen tilanne tulee, kyllä on sitten hyvin varauduttu.

Ihan viimeisenä kommenttina vielä, mitä tulee tähän tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen: Minun suuri huoleni on innovaatiovuoto. Se, että me verorahoin laitamme sen osaamis- ja perustutkimuspotentiaalin synnyttämisen ja kasvattamiseen, rajuun kasvattamiseen, paljon rahaa, on hyvä juttu, mutta ellemme huolehdi siitä, että se osaamispotentiaali muuttuu täällä Suomessa uusiksi kaupallistettaviksi tuotteiksi, yrityksiksi ja työpaikoiksi, ei meille tule sitä verojen kautta syntyvää uutta rahaa, jolla me jälleen uudelleen rahoitamme sen koulutuksen, sen perustutkimuksen jnp. Kukaan ei puhu nyt siitä alkupäästä, tämän osaamispotentiaalin alkupäästä. Kannattaa varmaan sekin katsoa lävitse, ja jos sinne pannaan entistä enemmän rahaa, mielestäni on erittäin välttämätöntä huolehtia, että se generoituu äsken sanotulla tavalla uusiksi työpaikoiksi, kaupallistettaviksi tuotteiksi jnp. Ellei näin tapahdu, tämä lysti loppuu, ei sitä kohta ole.

Ja nyt minun silmin tämän kahdeksan vuoden aikaisen kokemuksen ehkä vakavin juttu on tässä. Meillä on nyt jo tätä innovaatiovuotoa, ja sitä taustaa vasten minun on vaikea ymmärtää, että käydään tämän t&k-aktiviteetin kimppuun, jolla valtiovalta pyrkii auttamaan tuon generaation parantamista, oli kysymys sitten suuremmista tai pienemmistä yrityksistä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua hätäkeskuksista. Itselläni oli tilaisuus kuukausi sitten vierailla Länsi-Uudenmaan hätäkeskuksessa, josta pari perushuomiota, jotka tätä keskustelua myöskin täydentävät, on syytä tehdä.

Ensinnäkin Suomessahan tehdään 4 miljoonaa hätäsoittoa vuodessa, joista 3 miljoonaa on asiallisia. Siellä on siis myöskin soittoja, jotka eivät ole varsinaisiin toimenpiteisiin johtavia. Ja kun katsoi hätäkeskustyöntekijöiden työkuormaa, niin näki, että a) kuorma on suuri ja b) on valtava ammattitaito. On valtava ammattitaito, kun samanaikaisesti, kun tämä puhelu otetaan vastaan, täytyy nähdä, missä on poliisi, missä palo- ja pelastustoimi toimii, missä on ambulanssi, miten sosiaalipuolen, huostaanottopuolen ihmiset, ketkä ovat käytettävissä tietyissä tilanteissa, ja tarvitaan nopeaa reagointia.

Tässä suhteessa kaksi seikkaa oli kuitenkin huomionarvoisia. Kun hätäkeskuksen työntekijöiden kanssa keskusteli, niin monet olivat sitä mieltä, että he ovat valmiita jättämään tämän alan kahdesta syystä, ja niistä kahdesta syystä toinen on se, että on tässä julkisessa keskustelussa, jota on käyty hätäkeskuksista, kun siellä muutamia ongelmallisia tapauksia tietenkin on tullut, inhimillisiä virheitä, maine mennyt alalta, eli ihmiset kokevat, että heitä leimataan, ja minustakin tuntui, että heitä todella leimataan eikä arvosteta suurta työtä.

Toinen on tämä hallituksen uudistus keskittämisestä. Mikä osaaminen, osaamispääoma, tässä ollaan hukkaamassa hyvin nopeasti, kun keskitetään nämä hätäkeskukset ja se ammattitaito, joka nyt tällä hetkellä olemassa olevassa verkostossa, valuu meiltä pois! Tässä ei ole järkeä, ja on mitä mielekkäintä se, että meillä on kuitenkin hajasijoitettu hätäkeskusrakenne, koska sen paikallisyhteisön, laajamittaisemmankin alueen, tuntemus on hyvin tärkeä, ja kun se hyvin pitkälle keskitetään, niin se kyllä tarkoittaa sitä, että meillä on suuret riskit, että hätäkeskukset joutuvat vaikeuksiin, ja meillä ei palvelu toimi sillä tehokkuudella kuin aikaisemmin.

Siinä mielessä yhdyn tähän ed. Viitasen kantaan, että on hämmästyttävää, (Puhemies: 2 minuuttia!) että täällä ministeriaitio on täysin tyhjä näistä asioista keskusteltaessa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvä ed. Satonen, jota arvostan kovin: Joskus vaan, jos tulee kesken keskustelun, saattaa tehdä hätäisiä johtopäätöksiä. Niinpä kytkyä Nokiaan ja ammattikorkeakouluun en suinkaan tehnyt minä vaan itse asiassa ministeri Pekkarinen vastauspuheenvuorossansa, koska hän ei ilmeisesti ollut huomannut, että hallituksen esityksessä on erikseen ihan korkeakoulujen kehittämis- ja tutkimustoimintaa koskeva momentti auki. Itse omassa puheenvuorossani vaadin ammattikorkeakoulujen kehittämis- ja tutkimustyön aliresursointia, itse asiassa vuosittaista alibudjetointia, lakkautettavaksi, vähintään sitä rahaa, mitä ammattikorkeakoulut itse ovat vaatineet omaan kehittämistyöhönsä. Itse asiassa tarve olisi varmaan suurempi.

Mutta samassa puheenvuorossa myös kyseenalaistin nykyisen yritystukijärjestelmän, josta käytin esimerkkinä tätä erittäin epäonnistunutta matalapalkkatukimallia, johon hassattiin puoli miljardia euroa ilman näkyviä työllistämistuloja, ja siinä yhteydessä sanoin, että pitäisi ehkä miettiä uudestaan niitä perusteita, millä yritystukia jaetaan. Itse kannatan vahvasti yritystukia silloin, kun ne aidosti ovat veroeurojen aitoa, hyvää käyttöä. Muun muassa pienten ja keskisuurten paikallisten yritysten, jotka toimivat alueellisen työllisyyden edistämiseksi erittäin hyvin, toimintamahdollisuuksien vahvistamiseen tarvitaan näitä yritystukia. Mutta en ole aivan varma, toimiiko nykyinen yritystukijärjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla.

Pekkarisen kommentti asiaan sitten oli tämä Nokia tähän vetää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnön puheenvuoro oli erinomainen lähtökohta puheenvuorolle, jonka aion käyttää.

Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen määrärahasta, joka on myös lisätalousarvioesityksessä, ja toivon, että tämä saataisiin vain aktivoitua käyttöön. Kyse on sisävesiliikenteeseen tarkoitetuista innovatiivisista kuljetusaluksista. Suomessa olisi tällaiseen osaamista ja tietotaitoa. Kevytvaahtoalumiinista tehtyjä aluksia voitaisiin käydä tekemään täällä. Näille ovat olemassa myös kansainväliset patentit. Tällaiset kevytalukset voisivat kulkea erityisesti puutavarakuljetuksissa, bioenergian kuljetuksissa, mitä nyt kuljetetaan eri lämpövoimalaitoksiin, ja samalla tämä olisi myöskin ympäristöystävällinen, saasteeton tapa, ekologinen tapa. Totta kai omat saasteensa tästäkin tulevat ja omat haittansa, kun jäätä jouduttaisiin talvella murtamaan. Nämä alukset pystyisivät, näin asiantuntijat esittävät, 70 senttiä paksun jään murtamaan.

Toivon, että tällainen innovatiivinen alustyyppi voitaisiin saada rakenteille, ja ainakin Keuruun Haapamäellä on maan johtavaa alumiinirakentamisen osaamista ja myöskin tätä varten riittävästi sähköä, että ei tarvitse olla edes suuren veden äärelläkään, kun tämmöisiä innovatiivisia kuljetusaluksia voitaisiin käydä rakentamaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että lisätalousarviossa vuosia ollut määräraha, joka on aina siirtynyt, aktivoitaisiin siihen käyttöön, mihinkä se on jo vuosia sitten haluttu varata.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Sen verran haluaisin vielä näistä koulutusmäärärahoista puhua, että kyllä sivistys- ja tiedejaostossa on koko kauden tiedetty tämä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahan vaje ja myös sosialidemokraatit ovat kantaneet huolta niin siitä kuin sitten esimerkiksi tästä yliopistojen puuttuvasta rahoituksesta. Sillä tavalla kyllä liittyvät ihan olennaisella tavalla myös tähän Nokia-keskusteluun myös nämä rahat, että esimerkiksi Pirkanmaalla, mistä tulevat niin edustajat Satonen, Sirnö kuin allekirjoittanutkin, meillä on paljon Nokian korkean osaamisen työpaikkoja, joissa nyt myllertää.

Jos pienestikin nämä uhkakuvat, mitä on esitetty, tulevat tulevaisuudessa realisoitumaan, niin meillä on aika iso kysymys kädessä. Puhutaan todella monista tuhansista työpaikoista, ja siksi myös korkeakoulujen, jotka kouluttavat tätä korkeaa osaajaa, tietotaitoa, innovaatiota, täytyy olla tosi timmissä kunnossa, että pystytään vastaamaan näihin tulevaisuuden haasteisiin. Teknologia-alan toimintaympäristön muutos ja tämä rakennemuutos tulevat olemaan joka tapauksessa järisyttävän iso asia tulevaisuudessa, ja siksi meidän täytyy pystyä jo tänä päivänä siihen varautumaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että en usko, että ed. Sirnön ja ed. Viitasen kanssa tästäkään asiasta löytyy kovin suurta erimielisyyttä. Ehkä ymmärsin ed. Sirnön ensimmäisen puheenvuoron vähän väärin, kun tämä kytkentä tuli vähän siinä muodossa minun korviini, että tämä Nokia ja ammattikorkeakoulu joutuivat ikään kuin vastakkain. Mutta jos näin ei ollut, niin erittäin hyvä sitten.

Olen toki samaa mieltä ed. Viitasen kanssa siitä, että nämä haasteet ovat aikamoiset, ja vaikka se olisi vain murto-osa siitä, mitä me nyt pelkäämme, miten esimerkiksi Tampereella voi tämä Nokian rakennemuutos vaikuttaa, vaikka se olisi pienikin osa, niin se on absoluuttisina numeroina hyvin iso, koska kyse on tosiaan siitä, että Nokialla on muistaakseni 2 600 työntekijää tekemässä näitä käyttöjärjestelmiä siellä ja sen lisäksi on myöskin vielä satoja alihankkijoita, jotka tekevät tätä työtä. Eli mittavasta asiasta on kyse.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahoista. On tietysti sääli, että jälleen kerran eduskunta jätti käyttämättä sitä budjettivaltaa, mikä sille kuului. Toki meidän pelisääntöihimme liittyy se, että lisätalousarviota käsiteltäessä vain hallituksen esittämät, auki olevat momentit ovat auki, mutta juuri tällä kertaa olisi ollut auki tämä momentti, jos olisimme pystyneet tässä akuutissa tilanteessa lisäämään rahaa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahaan. Olkoonkin, että ehkä silloin, kun tämä lisätalousarvio oli presidentin esittelyssä 4. päivä helmikuuta, tämä Nokia-case ei ollut ehkä niin pitkälle mennyt eikä niin tiedossa kuin tällä hetkellä, mutta tämän eduskuntakäsittelyn aikana tämä Nokian tapaus ja sen mahdolliset jälkiseuraamukset ovat kuitenkin tulleet kansanedustajille tutuiksi. Ja on sääli, todella sääli, että valtiovarainvaliokunta päätyi ratkaisuun, että ei edes kuunnellut asiantuntijoita muuten kuin Fingridin osalta tässä kohdassa, kun olisi ehkä ollut tarvetta miettiä, olisiko näihin muihinkin momentteihin ollut mahdollista tehdä edes piirun verran työllistämiseen ja kehittämistoimintaan ja ennen kaikkea mahdollisiin työpaikkoihin lisäävää vaikutusta.

Uskoisin, että — niin kuin sanottua, siinä keskustelussa, mitä täällä käytiin minun ja Pekkarisen välillä Nokian miljoonista — 17 miljoonaa euroa saattaa olla Nokialle pähkinärahaa, mutta itse asiassa koko meidän ammattikorkeakouluverkostolle se on kaksi kertaa enemmän kuin mitä heillä on tällä hetkellä käytettävissä tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä jatkan äskeiseen puheenvuorooni liittyen. Olisi hyvin toivottavaa, että tällainen, lähinnä Suomen sisävesille, kotimaan liikenteeseen, aiottu kevyt kuljetusalustyyppi saataisiin rakenteille, koska tällä olisi myöskin vientimahdollisuuksia innovatiivisena tuotteena niin Venäjälle kuin Keski-Eurooppaan. Näin ollen toivoisin, että tässä otettaisiin Suomessa tuotanto käteen ja se toteutettaisiin eturivin valmistajana Euroopassa uudella tekniikalla, koska on ilmeistä, että jos ei näitä rahoja oteta käyttöön, niin tekijät löytyvät muualta. Tällä hetkellähän on tilanne se, että muun muassa Saimaan vesistössä liikkuvat alukset, jos jätetään huvialukset ja matkailuliikenne pois, ovat pääosin venäläisiä. Mielestäni olisi hyvin toivottavaa, että myös Saimaan liikenteeseen saataisiin kotimaista aluskantaa. Sitten tietysti Päijänteen vesistö saattaisi olla Keski-Suomessa alue, jossa näillä aluksilla voitaisiin liikkua, samoin Keiteleen vesistö Jyväskylän itä—pohjoispuolella. Valitettavasti Vaajakosken sillat ovat pulma, että kuljetusaluksilla ei niistä voitaisi alitse päästä, mutta merkittävät vesistöt ja käyttötarpeethan olisivat sekä Keiteleen että Päijänteen vesistöillä aivan omasta takaakin.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä käytiin mielenkiintoista keskustelua Nokiasta ja siihen kohdistuvista haasteista nimenomaan sen tutkimuksen ja tuotekehityksen osalta. Täytyy sanoa, että minun näkemykseni on kyllä se, että nyt on tärkeätä, että Nokia rakentaa kumppanuuksia. Microsoft-kumppanuus on hyvä, mutta kaiken kaikkiaan siinä, mitä tähän asti on tehty, pitää miettiä, että laajennetaan sitä osaamisaluetta, ei puhuta pelkästään puhelinten toimintajärjestelmistä, vaan, voidaan sanoa, tietokoneitten koko ympäristön toimintajärjestelmistä. Ja uskon, kun meillä on hyvää, osaavaa väkeä, että nimenomaan lisäkoulutuksella voidaan pitää huolta siitä, että se osaaminen säilyy oikealla tasolla ja että se on myöskin hyödyllistä näille henkilöille. Eli koulutuksen uudelleen suuntaamisesta — voidaan käyttää nykyisiä resursseja — on aika pitkälti kysymys.

Mitä tulee sitten yritystukiin — niitten leikkaamisesta on ollut hyvin paljon keskustelua — täytyy sanoa, että nyt jos koskaan tarvitaan nimenomaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen resursseja ja panostamista, jotta voidaan luoda Suomessa uutta. Mutta sanoisin, että täytyy käyttää hyödyksi myöskin sitä osaamista, mitä on muualla maailmalla, ja laajentamalla sillä tavalla tätä spektrumia voidaan päästä siihen, että meillä on osaamista myöskin tulevaisuuden puhelinten tarpeisiin.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti täytyy todeta, että täällä on myöskin hätäkeskuksista keskusteltu ja tältä osin on mielestäni perusteltua se, että meillä on vähemmän hätäkeskuksia. Silloin voidaan näissä hätäkeskuksissa turvata parempi ympärivuotinen palvelu. Myöskin kielelliset oikeudet toteutuvat paremmin, koska ruotsin kieltä taitavia henkilöitä on näissä keskuksissa silloin paremmin saatavilla. Mutta olennaista on se, että kun tätä kehittämistä tehdään, on pidettävä huolta siitä, että se laatutaso säilyy. Ja jos meillä on esimerkiksi semmoisia ongelmia, että esimerkiksi Tampereelta henkilöstö ei siirry Poriin, niin siinä tilanteessa kyllä täytyy mielestäni vielä uudestaan katsoa tätä järjestelyä, onko se tarkoituksenmukainen, koska jos joudutaan yhtäkkiä kouluttamaan valtavan suuri määrä osaajia sinne ja se, että koulutus ei ole oikeassa vaiheessa, vaarantaa palvelut, sellaista tilannetta ei voida missään tapauksessa hyväksyä. Joten tämän prosessin pitää olla jatkuvasti tarkkailussa ja täytyy pitää huolta siitä, että palvelut saadaan.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että valtion nettolainanotto on tämän lisäbudjetin hyväksymisen jälkeen tänä vuonna 9 miljardia euroa. 9 miljardia euroa otetaan lainaa noin 50 miljardin euron budjettiin. Se on valtava summa. Sen vuoksi joudutaankin miettimään verotusta myös siinä valossa, miten voitaisiin jonkun verran verotulojakin lisäämällä tätä valtiontalouden suurta alijäämää kuroa umpeen.

Luenkin teille muutaman otteen kokoomuksen vero-ohjelmasta.

Ensinnäkin: "Verojen ja työllisyyden kytköstä pidetään yleisesti ottaen suoraviivaisena: työn verotusta ei kannata kiristää, sillä verotus lisää työn teettämisen hintaa ja heikentää työnteon kannustimia."

Toiseksi: "Työn verotuksen keventäminen on parantanut kannustimia ottaa työtä vastaan, ja samalla tiellä on edelleen syytä jatkaa - -."

Ja kolmanneksi: "On useita perusteita sille, miksi kestävyysvaje pitäisi kuroa umpeen mieluummin arvonlisäveroa kuin työn verotusta kiristämällä. Tutkimus tukee näkemystä, että arvonlisäveron korotus vaikuttaa vähemmän työllisyyteen ja verotuloihin kuin työn verotuksen kiristäminen. Painopisteen siirtoa kulutusveroon puoltaa sekin, että siinä, missä tulovero rasittaa vain kotimaista tuotantoa, kohdistuu arvonlisäveron korotus myös tuontitarvikkeisiin. Viennin osalta vero palautetaan."

Näin siis, herra puhemies, vihreiden vero-ohjelmassa. Sanoinko erehdyksessä, että tämä oli kokoomuksen vero-ohjelma? Tämä oli siis vihreiden vero-ohjelma.

Herra puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että vasemmisto huutaa tasaveroa, kun kokoomus haluaa siirtää painopistettä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Mutta sitä en voi mitenkään ymmärtää, miten kepu ja vihreät ovat nyt kääntäneet takkinsa ja yhtyneet tähän huutoon tasaveroista, kun tasaverolla nyt näköjään tarkoitetaan sitä, että progressiivisen tuloverotuksen osuutta pienennetään ja sitten välillisten verojen, kuten arvonlisäveron tai energia- ja ympäristöverojen, osuutta lisätään. En voi ymmärtää tätä vihreiden ja kepun mukana olemista tässä huutokuorossa sen vuoksi, että esimerkiksi vihreiden ohjelma, tasavero näin määriteltynä, on erittäin voimakas painotus tasaveron suuntaan. Vihreät nimittäin esittävät vero-ohjelmassaan, että tuloverotusta, joka on progressiivinen, kevennetään 500 miljoonaa euroa vuositasolla ja sen sijaan korotetaan seuraavia tasaveroja. Yleinen arvonlisäveroprosentti nousisi 1 prosenttiyksiköllä. Se tuottaisi noin 700 miljoonaa euroa. Energia- ja ympäristöveroja korotettaisiin noin 1 000 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveroa korotettaisiin 400 miljoonalla eurolla. Nämä kaikki ovat siis tasaveroja tämän uuden määritelmän mukaan, ja näin ollen vihreiden vero-ohjelma merkitsee erittäin tuntuvaa painopisteen siirtämistä progressiivisesta tuloverotuksesta tasaveron suuntaan. Myös kepu esittää omassa ohjelmassaan esimerkiksi yli miljardin korotusta arvonlisäveroon, mikä merkitsee askelta tasaveron suuntaan.

Herra puhemies! Sanon lopuksi, että aikaisemmin suomalaisessa ja muussakin keskustelussa muutama vuosi sitten tarkoitettiin tasaverolla sitä, että tuloveroissa olisi yksi veroprosentti kaikilla tulotasoilla. Sitä kokoomus ei kannata, eivätkä sitä kannata tietääkseni mitkään muutkaan Suomen puolueet. Nyttemmin tasaverokehityksellä tarkoitetaankin sitä, että tuloverojen osuus pienenisi valtion verokertymässä ja näiden välillisten verojen, eli nykykielellä tasaverojen, osuus kasvaisi. Jos tätä halutaan tasaverokehityksellä tarkoittaa, niin silloin on rehellistä todeta, että kokoomuksen ohella tällaista tasaverokehitystä ovat ajamassa esimerkiksi vihreät ja kepu.

Pia Viitanen /sd:

Puhemies! En aio puhua kauan, mutta tulin varmuuden vuoksi tänne, koska ed. Zyskowicz piti ilahduttavan puheenvuoron.

Me kyllä käsittelemme lisätalousarviota täällä, mutta koska nämä talousarviot liittyvät olennaiselta osalta myös veropolitiikkaan, niin haluan nyt vain todeta, ed. Zyskowicz, että onko tämä nyt mikään ihme, kun te täällä todistatte, että muutkin puolueet kannattavat tasaverokehitystä, kun tämä hallitus, johon kuuluu niin kokoomus, keskusta-puolue kuin vihreätkin, on vienyt tämän neljän vuoden aikana Suomea kohti tasaveroa. Kyllä se on, ed. Zyskowicz, tasaverokehitystä silloin, kun nostetaan arvonlisäveroa, nostetaan energiaveroa. Se tarkoittaa sitä, että kauppakassi tulee paljon kalliimmaksi, ja se tarkoittaa sitä, että asuminen kallistuu sietämättömällä tavalla.

Nythän me todella joka päivä kuulemme uutisia sähkölaskujen korotuksista ja siitä, kuinka paljon tavalliselle asukkaalle esimerkiksi yhtiövastikkeet uhkaavat nousta, hoitovastikkeet nousevat, vuokrat nousevat. Tämä asumiskustannusten nousu on todella hurja kehityssuunta, ja se johtuu, arvoisa ed. Zyskowicz, teidän, kokoomuksen, ajamastanne veropolitiikasta, joka on tasaveropolitiikkaa. Kaikki maksavat saman verran siellä kaupassa leivästä tai tiskinpesuaineesta, ja tästä te ette pääse mihinkään. Ehkä tämä, että te käytätte pitkän puheenvuoron todistellaksenne, että jotkut vihreätkin kannattavat tasaveroa, kertoo siitä, että teillä ehkä on vähän huono omatunto tämän asian kanssa, mutta ette te mustaa valkoiseksi pysty kääntämään.

Mutta se, mikä tässä on erityisen huolestuttavaa, ed. Zyskowicz, on tietenkin se, että tässähän nyt ihan oikein keskusta ja vihreät vähän haluavat ikään kuin puhua itseänsä pois tästä neljän vuoden eriarvoistavasta veropolitiikasta mutta kokoomus sen sijaan haluaa jatkaa vielä neljä seuraavaakin vuotta tätä politiikkaa, jossa tasaveroja nimenomaan lisätään. Tehän olette ajamassa merkittävää arvonlisäveron korotusta myös ensi kaudelle, mistä kärsivät paitsi pieni- ja keskituloinen eläkkeensaaja ja palkansaaja myös esimerkiksi juuri pienet yrittäjät, ja näistä linjoista on tullut todella paljon negatiivista palautetta.

Kaikkinensa, puhemies, se, miksi tämän puheenvuoron olin alun perin pyytänyt, liittyi tähän ed. Kimmo Sasin puheenvuoroon näistä hätäkeskuksista. Eli ota nyt sitten selvää siitä, että toisaalta annetaan uudistuksen jatkua mutta toisaalta seurataan. Eihän tämä linja ole mikään linja. Minä nyt toivoisin, että kokoomuslaiset ja pirkanmaalaiset ja muidenkin maakuntien kokoomuslaiset käyttäisivät energiaa siihen, että saataisiin käännettyä ministeri Kataisen pää tässä ja todettua, että huonoilla urilla ollaan. (Ed. Rajamäki: Ei, vaan uusi hallitus tarvitaan!) — No niin, voi olla, että ed. Rajamäki kertoo totuuden, että uusi hallitus tarvitaan. Tuskin täällä eduskunnassa seuraavassa, huomisen äänestyksessä tilanne muuttuu, vaikka tietenkin maakuntien puheet voisivat antaa ymmärtää toista. Maakunnissa edustajat kuitenkin puhuvat, että pitää säilyttää hätäkeskukset, ja täällä äänestetään sitten toisin.

Mutta kyllä minä tässä sanon, ihan ed. Rajamäen välihuudon mukaisesti, että tietenkin, jos sosialidemokraatit kansalta luottamusta saavat ja hallitusneuvotteluja käyvät, meidän linjamme on aivan selkeä tässä. Ihan olemme siihen sitoutuneet niin puolueena kuin eduskuntaryhmänäkin, että nykyiset hätäkeskukset tulee säilyttää. Tämä uudistus pitää ottaa uuteen valmisteluun.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle sen verran, että kysymys on suomalaisten työpaikkojen säilyttämisestä ja suomalaisesta kilpailukyvystä, jossa verotuksella on erittäin merkityksellinen rooli, miltä osin meidänkin valintamme ovat perusteltuja. Me haluamme, että Suomessa on tulevaisuudessakin työtä suomalaisille.

Lisätalousarviosta: Aloitin puheeni hieman kriittisesti liittyen lisätalousarvion sisältöön ja siihen keveyteen, jota se pitää sisällänsä. Muun muassa ed. Sasi puhui Nokian tilanteesta, ja jäin pohtimaan lisätalousarvion merkitystä osana tätä meidän poliittista prosessia. Siinä vaiheessa, kun hallitus teki lisätalousarviota, ei varmasti ollut tiedossa, mitä yllätyksiä Nokia tulee tuomaan suomalaiseen talouselämään, mutta sen sijaan valiokuntakäsittelyn aikana tuli esille Nokian tilanne.

Olisi hyvä, että me pystyisimme tulevaisuudessa reagoimaan omassa poliittisessa prosessissamme näihin muutoksiin, huomioimaan ne muutokset myös siinä keskustelussa, jota käydään valiokunnassa, ja myös ottamaan ne esille siinä valiokunnan mietinnössä. Tältä osinhan on kysymys myös suomalaisittain mahdollisuudesta, ja mitä nopeammin me otamme sen mahdollisuutena, sitä parempi tulevaisuus meillä myös on. Se liittyy läheisesti myös taloudellisiin päätöksiin ja niiden taloudellisten päätösten suuntaamiseen.

Jos me haluamme pitää nokialaiset työpaikat, niin on se kysymys, mitä osaavaa työvoimaa Nokia tarvitsee, minkälaista perustutkimusta ja tutkimusta Nokian kaltainen yritys arvostaa, minkälaisia ovat se suomalainen osaaminen ja tutkimusympäristö, jotka vetävät puoleensa Nokian ja Microsoftin kaltaiset toimijat. Tämä on suomalaisille ennen kaikkea mahdollisuus, jos haluamme sitä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz pelkäsi yksinäisyyttä veropohjan, nimenomaan tasaveron, ajamisessa. Kyllä minä voin lohduttaa, että jos kokoomus pääsee pääministeripuolueeksi ja johtamaan uutta porvarihallitusta, kyllä keskusta ja vihreät nielevät ihan samalla tavalla teidän tasaverolinjauksenne. (Ed. Leppä: Ei niele!) Ei niissä tule mitään ongelmia teillä olemaan.

Mutta tämä on vakava kysymys. Varapuheenjohtaja ed. Orpo muun muassa A-talk-ohjelmassa totesi, että teidän tavoitteenne on kulutuksen kautta kerätä verot. Tämä on se sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden perusta tänä päivänä, tulo- ja terveyserojen rajun kasvun ongelma. Veronmaksukykyä ei oteta huomioon, ja erityisesti lapsiperheiden ja pientä eläkettä saavien osalta tämä näkyy, Kelan työnantajamaksun miljardin olette siirtäneet nyt energiaveroja ynnä muina. Tämä alkaa olla todella ihmisten elämisen, arjen turvallisuutta vaarantava asia. Olen hyvin vakavasti huolissani kyllä myös kansallisesta eheydestä, jos nyt ei tehdä oikeita täsmäparannuksia hyvinvointivaltion perustaan. Meillä pitää terveydenhuollon maksukadot yhdistää ja puolittaa, meillä pitää työeläkkeiden ostovoimaa parantaa, ja lapsiperheiden tuet pitää oikeasti ottaa esille.

Ja kyllä niin hallituksen kuin opposition, meidän kaikkien, on tunnettava kansallista häpeää ja mentävä kyllä saman pöydän ääreen siitä, että tässä maassa köyhiltä, vähän yli 600 euroa toimeentulotukea saavilta ihmisiltä, viedään yli 20 prosenttia siitä rahasta verona. Tämä on asia, joka vaatii meiltä kaikilta kyllä nöyryyttä ja myöskin politiikan rajat ylittävää vastuuntuntoa paremmasta kansallisesta eheydestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitanen sanoi puheenvuorossaan, että vihreät ja kepu yrittävät nyt puhua itsensä pois tästä tasaverokehityksestä, ja ed. Rajamäki taas arveli, että kyllä vihreät ja kepu suostuvat kokoomusjohtoisessa hallituksessa taipumaan kokoomuksen (Ed. Rajamäki: Ihan mihin tahansa!) verolinjaan. Minä taas osoitin omassa puheenvuorossani, että nykyisellä tasaverokehitystulkinnalla sekä vihreät että kepu ovat ajamassa tasaverokehitystä.

Ja, edustajat Viitanen ja Rajamäki, eivät sosialidemokraatitkaan tässä synnittömiä mitenkään ole. Viime vaalikaudella, kun kokoomus ei ollut edes hallituksessa, kevennettiin tuntuvasti ansiotuloverotusta eli ajettiin tasaverokehitystä. Nyt SDP esittää lapsivähennystä tuloverotukseen, se on tasaverokehitystä, ja SDP esittää satoja miljoonia euroja kerättäväksi lisää kiinteistöverolla, kiinteistöverokin on tasaverokehitystä. Eli tällä merkityksellä, jonka te olette antaneet tasaverokehitykselle, kaikki Suomen puolueet tuntuvat olevan tasaverokehityksen kannalla.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin työhuoneessa ed. Zyskowiczin puhetta, kun hän lainaili siellä vihreiden ohjelmaa. Kerron hetken päästä, mistä minä luen nyt kohdan: "Kokoomuksen vieroksuma ajatus tasaverosta lähestyy kuitenkin vääjäämättä, jos kokoomus saa toiveensa läpi. Puolue haluaa keventää ansiotuloverotusta ja nostaa arvonlisäverotusta. Jos kokoomus saa tahtonsa läpi, hyvin ansaitsevat maksaisivat veroja entistä vähemmän ja köyhät entistä enemmän. Tämä siis sillä edellytyksellä, että ihmiset kuluttaisivat entiseen tapaan. - - Sen sijaan arvonlisäveron korotus ja tuloverojen laskeminen tai ennallaan pitäminen yhdessä vievät Suomea kohti tasaverotusta."

Tämä ei ollut Uutispäivä Demarista. Tämä oli Talouselämä-lehdestä artikkeli otsakkeella: "Köyhät kyykkyyn, täältä tulee kokoomus! — Ja kokoomus vastaa." Että kyllä kokoomus on Suomen johtava tasaverosuuntaan Suomea vievä puolue. On varmaan selvä hajurako niin keskustapuolueeseen kuin vihreisiinkin ja vielä pidempi rako sosialidemokraatteihin.

Päivi  Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on saanut ihmeellisiä piirteitä, ja senpä takia kyllä itsekin haluan tähän osallistua tämän veropolitiikan kohdalta. Nimittäin ed. Lauslahti kertoi, että hallituksen harjoittama veropolitiikka olisi ollut jotenkin työllisyyttä parantavaa.

Kun Ruotsin valtiontalouden tutkimuslaitoksen johtaja oli vertaillut porvarihallituksen politiikkaa Ruotsissa ja Suomessa, olikin tulos ällistyttävä. Ruotsissa porvarihallitus oli tehnyt veropolitiikkaa, joka oli selvästi parantanut työllisyyttä, mutta Suomessa porvarihallitus oli taas tehnyt politiikkaa, joka ei ollut vaikuttanut tähän työllisyyteen. Kummassakin maassa lama oli yhtä syvä, vaikeudet olivat yhtä syvät. Mutta näen, että Suomessa porvarihallitus on lähes tehnyt tämmöistä, että politiikalla pyritään herättämään odotuksia tai vaikuttamaan jotain muuta kautta mutta ei niin, että työllisyys olisi todellakin täällä parantunut siinä mielessä. Eli Ruotsissa on nyt tässä suhteessa onnistuttu paremmin, koska he käyttivät veropolitiikkaa työllisyyden parantamiseen.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa kohdassa Energiapolitiikka hallitus esittää, että kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n osakkeiden hankintaan esitetään 385:tä miljoonaa euroa. Esitys on oikein tervetullut ja kannatettava. Oston jälkeen valtion osuus osakkeista on 53,1 prosenttia eli Fingridistä tulee valtioenemmistöinen osakeyhtiö.

Toivon, että nämä edellä mainitut osakejärjestelyt mahdollistavat sen, että myös sähkön siirtohinta tulee kilpailutuksen piiriin. Tällä hetkellä on mahdollisuus kilpailuttaa ainoastaan sähkön hintaa, ja tiedetään, että siirtohinta on aikamoinen osa siitä sähkön hinnasta, joten toivon, että huomioidaan se, että siirtohintaa voitaisiin myös kilpailuttaa. Se olisi kuluttajien etu.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä nyt todella ihmettelen tätä kokoomuksen linjaa. Se taitaa nyt olla vähän siellä hakusessa. Minä en nimittäin ymmärrä, mikä logiikka siinä on, että ensin käytetään 100 000 euroa todistellakseen sanomalehdissä, että kokoomus ei kannata tasaveroa, (Ed. Zyskowicz: Ei kannatakaan!) ja sitten ed. Zyskowicz tulee tänne ja äsken päätitte puheenvuoronne siihen, että itse asiassa kaikki puolueet kannattavat tasaveroa, ilmeisesti mukaan lukien kokoomus. Ilmeisesti seuraava kampanja lähtee sitten tästä, että kerrotaan tällaista potaskaa.

Mutta, ed. Zyskowicz, minä haluaisin teiltä suoria vastauksia. Jos te kerran ette tätä tasaverokehitystä ja muuta tue, niin miksi ihmeessä te sitten esitätte vielä jatkossakin sitä, että arvonlisäveroa nostetaan merkittävästi? Eikö teille vieläkään riitä se, että suomalaisten ihmisten asumiskustannukset ovat nousseet pilviin tämän teidän energiapolitiikkanne seurauksena, josta myös muuten maksoitte pitkän pennin mainostamalla, että vihreällä on monta sävyä, ja tämä energiapolitiikka ja sävy tiedetään ihmisten asumiseen liittyvän lompakon keventyessä? Eli miksi ensi kaudella haluatte edelleen nostaa arvonlisäveroja? Ja kuinka paljon te ensi kaudella olette valmiita nostamaan energiaveroja, koska niitäkin te olette valmiit nostamaan? Eikö millään ole mitään rajaa, ed. Zyskowicz? (Ed. Zyskowicz: Edustajalla on mennyt sekaisin tasavero ja tasaverokehitys, eivät ne ole synonyymejä!)

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Kyllähän työllisyystilanne, jos sitä ei olisi hoidettu sillä tavoin kuin tämä hallitus on hoitanut, olisi meillä paljon huonompi kuin se tällä hetkellä on. Ed. Lipponen vertasi sitä Ruotsiin ja Ruotsin kehitykseen, mutta kyllähän meilläkin tämän taantuman alkaessa kaikki ennakoivat, että huomattavasti synkemmät ovat lukemat kuin ne nyt todellisuudessa ovat. Kyllähän se on tämän hallituksen aikaansaannosta hyvin pitkälle oikea-aikaisissa ratkaisuissa.

Mutta, puhemies, seuraavalla vaalikaudella me olemme ihan erilaisessa tilanteessa. Emme enää samoilla lääkkeillä voi mennä eteenpäin, ja siksi keskusta ei ole lähdössä tasaverokeskusteluun lainkaan vaan haluaa säilyttää verotuksen sellaisena, että se menee päällisin puolin niin, että se, jolla on veronmaksukykyä, myöskin enemmän maksaa.

Huomaan sen — kaikella ystävyydellä hallituskumppania kohtaan — että kyllähän kokoomus jonkun verran yksin näissä omissa tavoitteissaan jää. Ei siitä mihinkään pääse, kun niitä tavoitteita nyt katsoo. Otetaan vaikka arvonlisävero. Keskusta ei esitä arvonlisäveron korotusta lääkkeille eikä ruualle. (Ed. Viitanen: Kaikille muille!) Meidän ehdotuksestamme tuli takuueläke. Me olimme erittäin voimakkaasti vaikuttamassa pienimpiin isyys-, äitiys- ja vanhempainpäivärahoihin. Se on juuri sitä perusturvaa.

Kollegat hyvät, meidän kaikkien kannattaa olla muuten huolissamme siitä tutkimuksesta, joka toissa päivänä julkistettiin. Siis se ei saa keneltäkään mennä ohitse. Me olemme parantaneet määrätyiltä osin erittäin voimakkaasti tällä vaalikaudella perusturvaa, mutta sen parantamista täytyy jatkaa. Se on päivänselvä asia. Se ei nykyopeilla, tämän hallituksen opeilla, enää seuraavalla vaalikaudella toimi, vaan siinä tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Siinä mielessä kokoomus haluaa ilmeisesti mennä sillä vanhalla kaavalla, ja se ei nyt, hyvä hallituskumppani, välttämättä kyllä toimi.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Vaalien läheisyys on hallituspuolueissa selvästi heräämisen merkki, mutta miten pysyvää laatua se on, siitä rohkenen olla vähän eri mieltä.

Vuoden 2007 kevään veronkevennykset suunniteltiin aivan erilaisessa maailmassa kuin siinä, mihin me jouduimme sukeltamaan. Hallitus ajelehti panemalla täytäntöön vanhoja, auringonpaisteessa sovittuja veroratkaisuja ja keksimällä vielä esimerkiksi Kelan työnantajamaksun poiston, 1 100 miljoonaa euroa, talousarvion kautta katettavaksi, jota maksavat tänä päivänä energiaveroina meidän kuluttajamme 400—500 miljoonaa euroa, paperiteollisuus 50 miljoonan euron lisälaskuina. Tällä heikennetään nimenomaan työllisyyttä.

Ei arvonlisäveron korottaminen ole oikea tie. Se nimenomaan tulee rassaamaan kotimarkkinoita, kulutusta, se on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen. Ja sitten täytyy sanoa, että kiinteistöveron osalta sosialidemokraatit ovat nimenomaan korostaneet, että vakituisen asumisen pitää olla siitä pois laskettu. Pitää ottaa huomioon, että ei ... (Ed. Zyskowicz: Se on tasavero, ed. Rajamäki!) — Joo, mutta me emme hyväksy sellaisia pienituloisten ihmisten asumiseen tulevia lisäkustannuksia kuin te tunnutte tekevän.

Te noudatatte pääneuvonantajanne Wahlroosin ohjetta: rahalla saa, ja hevosella pääsee. Te olette sitä mieltä, että se, jolla on rahaa, saa päättää, milloin jää eläkkeelle, vaikka viisikymppisenä, mutta tavallisen kansan on pakerrettava ja yritettävä kitkuttaa vaikka seitsemänkymppiseksi. Kahden kolmasosan yhteiskuntaa, amerikkalaista mallia, te olette nyt toteuttamassa: kahdella kolmasosalla töitä, hyvinvointi, kaksi kolmasosaa äänestää, kolmasosasta ei tarvitse välittää. Sillä tiellä te olette.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Jotensakin ymmärrän hyvin tämän kokoomuksen näkökannan, että arvonlisäveroa voi heidän mielestään korottaa ja sitä pitää korottaa. Sehän tarkoittaa sitä, että yleensä hyvin toimeentulevilla rikkailla ihmisillä on varaa ostaa ihan mitä haluavat. Siihen ei vaikuta tämä alv:n korotus sitä eikä tätä.

Mutta toinen puoli asiassa on se, että suurin osa ihmisistä on tavallisia työntekijöitä, pienipalkkaisia ihmisiä, ja tälläkin hetkellä kun tiedetään nämä hallituksen tekemät energiapoliittiset ratkaisut, energiaveron korotukset, lopputuloshan on se, että vaikka te olette täällä moneen kertaan sanoneet, että te olette ihmisten perusturvaa parantaneet niin ja niin paljon tämän hallituskauden aikana, niin ne kaikki teidän aiemmin tekemänne parannukset nollautuvat tällä energiaveron korotuksella. Ja te haluatte vielä köyhien ihmisten tulot laittaa miinuspuolelle sillä, että te jatkatte alv:n korottamisella, mikä tarkoittaa pienituloisille ihmisille sitä, että joka ikisestä asiasta maksat enemmän ja aina vaan vähemmän jää sitä rahaa sitten muuhun elämiseen ja tulee myös toimeentulon tarvetta.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lepälle haluan vaan sanoa, että en minä täällä vertaile Suomen ja Ruotsin porvarihallitusten veropolitiikan vaikutusta työllistämiseen, vaan minä kerron Ruotsin valtion tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jossa kansantaloustieteen tohtori oli tutkinut veropolitiikan vaikutuksia ja tullut tulokseen, että Suomessa se ei ole toiminut. Minä haluan nyt puhkaista sen kokoomuksen vaaliman kuplan, että täällä jotenkin olisi työllisyyttä tällä veropolitiikalla parannettu. Se olisi tehty toisella tavalla paljon tehokkaammin. Senpä takia väitän, että täällä on lähinnä vaan tätä rahaa heitetty tuuleen ja odotetaan, että sillä olisi jonkinlaisia myönteisiä työllisyysvaikutuksia.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämähän oli taas äsken oikein kuvaavaa, että keskusta käytti täällä puheenvuoron, jossa se irtautui täysin nykyisen hallituksen veropolitiikasta. Nämä sanat ja teot -linjat ovat hyvin mielenkiintoisia näin vaalien alla. Tämä on vähän sama kuin se, kun Mauri Pekkarinen sanoi, että hyväosaiset lamatalkoisiin, ja niitä talkoita ei ole näkynyt. Mutta sinänsä voi olla viisasta, että keskusta edes nyt tulee toiselle linjalle ja toteaa myös sen, että tämä kokoomuksen johdolla tehty tasaverokehitys on hyvin epäreilu, ja hyvä näin, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Mutta, puhemies, sitä minä nyt hämmästelen, kun äsken kysyin, ed. Zyskowicz, teidän jatkoaikeistanne. Haluatte korottaa arvonlisäveroa, haluatte korottaa energiaveroa. Miksi kokoomus vaikenee nyt tästä kysymyksestä? (Ed. Zyskowicz: Johtuu puhemiehen toivomuksesta!)

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään lisättäväksi valtion nettolainanottoa 0,9 miljardilla eurolla, ja se tarkoittaa sitä, että nettolainanotto on tänä vuonna 9 miljardia euroa kaiken kaikkiaan. Kyllä se edellyttää valtavia tasapainottamistoimenpiteitä, joihin seuraavan hallituksen on ryhdyttävä.

Jos mietitään näitä keinoja, niin kyllä se arvonlisäveron korottaminen sosialidemokraattiseen 25 prosenttiin on aika perusteltua. Ruotsin demarit aikanaan nostivat sen 25:een, Norjan demarit ovat nostaneet sen 25:een, Tanskan demarit ovat nostaneet alvin 25:een. Se on vaan johdonmukainen, sosialidemokraattinen, pohjoismainen linja pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. (Ed. Rajamäki: Yrittäkää seistä omilla jaloillanne ja suomalaisessa todellisuudessa, ed. Sasi!) Sen takia siinä, että me seuraamme sitä, ei minusta voi olla mitään poikkeuksellista.

Minä haluan sanoa vielä sen, että kun täällä viitattiin Ruotsin demareitten tutkimuslaitoksen, tai työväen tutkimuslaitoksen, valtion tutkimuslaitoksen, Juhana Vartiaiseen, niin hänhän ei usko demareitten talouspolitiikkaan ollenkaan. Hän on tuonut julkisesti sen ilmi, että teillä on hokkuspokkuskonsteja, joilla taloutta ei saada tasapainoon. Se, mikä on olennaista havaita, on se, että jos me katsomme koko eurooppalaisen maiseman, niin eurooppalaisessa näkökulmassa on kaksi maata, joissa talouspolitiikka on hoidettu tämän kriisin aikana kaikkein parhaiten: Ruotsi ja Suomi. Mielenkiintoista on se, että kummassakin on tällä hetkellä porvarihallitus, joka on pitänyt huolta siitä, (Ed. Rajamäki: Että tuloerot kasvaa ja työttömyys kasvaa!) että talous on kohtuullisessa tasapainossa, työttömyys on torjuttu ja kuitenkin — hyvä on, siihen on jouduttu käyttämään paljon rahaa — elvytystoimenpiteitten jälkeen aloitetaan vihdoinkin tasapainottamistoimenpiteet. Ruotsissa on edetty, ja Suomi tulee kohta etenemään perässä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lisäbudjettiesityshän johtaa vielä lisävelanottoon ja tarkoittaa sitä, että todellakin tässä on jo vuoden ajan ollut tilanne, että hallituspuolueiden puolelta suosituin sanapari hallituksen yhteydessä on ollut "seuraava hallitus". Maassa on ollut jo pitkän aikaa Kiviniemen hallitus ja seuraava hallitus, ja nämä päätökset on lykätty eteenpäin. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen on välttämätöntä, mutta se pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla, ja silloin se tarkoittaa veropolitiikassa sitä, että tasaveron tie, jota kokoomus edustaa, pitää torjua.

Olen iloinen siitä, että vaalien lähestyessä keskusta on tullut synnintuskaan ja todennut, että enää ei sitten voi jatkaa energiaverojen korotusten tiellä. Yllättäen huomaan kuitenkin, että arvonlisäveron 2 prosenttiyksikön korotus siellä kyllä on, ja siltä osin voi sanoa, että tämä tasaveron vastustaminen ei ole vielä kepussa mennyt ihan täysin perille, mutta pieni synnintuska on joka tapauksessa syntynyt.

Mutta kokoomuksen ohjelmassahan on se hirveä tilanne, että siellä on miljardin euron aukko näissä esitetyissä verojutuissa, miljardin musta aukko, koska veronalennuksia on enemmän kuin on kokoomus julkisesti tähän mennessä kertonut, mistä lisäverotuloja otetaan. Siis on jättimäinen yritysveron lasku 800 miljoonaa euroa, lupaus, täysin käsittämätön nykytilanteeseen liittyvä lupaus, miljardilla eurolla laskea vielä tuloveroja, ja sitten on tämä tasaveron lisäys arvonlisäverossa, joka on 1,2 ja tarkoittaa sitä, että siinä on 600 miljoonan euron aukko, ennen kuin ollaan edes tasapainossa, puhumattakaan että tulisi joitain lisätuloja. Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että kokoomus on laittamassa jättikorotukset energiaveroihin, sähköveroon ja muihin energiaveroihin. Muutenhan tämä yhtälö ei mene millään umpeen. Ymmärrän hyvin, että vaikenette ennen vaaleja, koska tätähän kansalaiset eivät halua, kun he ovat nyt nähneet tämän hallituksen politiikan alkuvuoden aikana, mitä se tarkoittaa, kun energiaveroja nostetaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti viimeisenä kommenttinani haluan todeta, että kokoomuksen veromallissa lähdetään siitä, että yritysverotuksen keventäminen, yhteisöveron keventäminen tapahtuu asteittain, hitaasti, painottuen loppupäähän. Myöskin mitä tulee tuloverotuksen keventämiseen, siinä edetään asteittain, ja kyllähän tietysti seurataan, mitä työmarkkinoilla tapahtuu, ja pyritään edesauttamaan maltillisia tuloratkaisuja. Tämä pitää ottaa huomioon, mikä tarkoittaa sitä, että kulutusveroja varsinkin vaalikauden alkuvaiheessa juurikaan ei tarvitse kiristää.

Mitä tulee sitten tasaveropolitiikkaan, niin haluan kyllä onnitella demareita siitä, että te olette kyllä kyenneet torjumaan tasaverojen kasvun. Nimittäin yksi tyypillisimpiä tasaveroja on varallisuusvero. Sehän on 0,9 prosenttia koko varallisuudesta, ja te jopa poistitte sen varallisuusveron. Saitte yhden kokonaisen tasaveron pois koko meidän verojärjestelmästämme. Hienoa! Nyt tietysti sitten ne, jotka ansaitsevat palkkaa, joutuvat palkkatuloistaan maksamaan tuloverona tämän tasaveron poiston. Tietysti te olette kyllä onnistuneet tässä tasaverojen vähentämisessä, mutta minä en ole ihan varma, sitten kun tehdään tulonjakolaskelmia, onnistuitteko tulonjakoa tasaamaan tällä toimenpiteellä.

Eero Heinäluoma /sd:

Herra puhemies! Kyllä me teimme tulonjakolaskelman, ja se oli oikeudenmukaisuuden kannalta oikeudenmukaisuutta lisäävä, koska samassa yhteydessä tehtiin osinkojen laitto verolle, jota kokoomus raivokkaasti vastusti, ilmoitti, että se on kokoomukselle hallituskysymys, että he eivät suostu siihen, että osinkoja verotetaan. Sen tuotto oli yli viisinkertainen varallisuusveron tuottoon nähden. Huomautan, että ed. Sasi oli täällä varallisuusveron poiston puolella niin kuin koko kokoomuksen ryhmä, niin että kun te meidän synniksi sitä laitatte, niin ehkä teidän kannattaisi siteerata omia kannanottojanne ja koko teidän ryhmänne aikaisempia kannanottoja. Te siis kannatitte varallisuusveron poistoa, mutta ette hyväksyneet osinkoveron poistoa.

Totean, että miljardin aukko jäi ed. Sasin puheenvuoron jälkeenkin. Suomen kansa ei tällä hetkellä tiedä, mikä tämä teidän vero-ohjelmanne on. Se on kertomatta, mistä te otatte nämä lisätulot, koska se, mitä te olette kertonut, vaikka ohjelma toteutetaan vaiheittain, tarkoittaa sitä, että te teette lähes 2 miljardin euron aukon valtion verotuloihin. Se aukko ei täyty näillä teidän tähän mennessä lausumillanne arvonlisäveron korotuksilla, vaan tarvitaan uusia tasaveroja. Tulkitsen vaikenemisen merkiksi siitä, että kokoomus valmistelee uutta energiaverojen, sähköveron korotusohjelmaa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuulimme äsken, että kyllä SDP näitä tulonjakovaikutuksia on tehnyt, mutta missä ovat tämän hallituksen tulonjakovaikutukset? Kysyimme sitä syksyllä energiaveron korotusten yhteydessä, emme saaneet vastausta ministeri Kataiselta. Olemme kysyneet nyt, eikö olisi viisasta selvittää arvonlisäverokorotuksen vaikutukset ennen kuin mennään tälle kokoomuksen ajamalle linjalle. Ei vastauksia. Todella huolestuttavaa.

Mutta minä puolestani myös, puhemies, kun tässä nyt puhutaan valtion talousarviosta ja velkaantumisesta, josta pitää kantaa huolta, kyllä kiinnittäisin huomiota siihen, voisiko arvoisa kollegani ed. Kimmo Sasi nyt todellakin avata tätä miljardin mustaa aukkoa. Onko todella siis niin, että te haluatte korottaa energiaveroja jatkossakin ja sitä kautta ihmisten asumisen hintaa nostaa merkittävällä tavalla? Eli se on iso aukko, miljardin verran, josta te ette ole kertoneet sanaakaan Suomen kansalle, mitä olette tekemässä.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Sitten on syytä palata tähän Ruotsi-keskusteluun. Siis ensinnäkin, mitä tulee Ruotsin arvonlisäveroon, ed. Sasin, joka on kokoomuksen johtavia veroasiantuntijoita, pitäisi hyvin tietää, että Ruotsissa veroaste on radikaalisti suurempi kuin se on Suomessa, yli 5 prosenttiyksikköä suurempi. Se tarkoittaa sitä, että siellä lähes kaikki verot ovat näin ollen huipussaan, myös arvonlisävero. Meillähän veroaste on selvästi Pohjoismaista matalin.

Mitä tulee sitten Ruotsin valtion tutkimuslaitokseen, vanhaan Konjunkturinstitutetiin, niin se ei siis todellakaan ole mikään demarien tutkimuslaitos, ed. Sasi, vaan Ruotsin valtion tutkimuslaitos. Kun nyt kuulette, että se on Ruotsin valtion tutkimuslaitos eikä demarien tutkimuslaitos, niin odotan, että te uskotte, mitä ed. Päivi Lipponen on teille kertonut, eli otatte uuden asennon näihin veroalennusten työllisyysvaikutuksiin.