Puolustusministeriön hallinnonala 27
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Suomen puolustusvoimia on yhdenmukaistettu erityisesti
uusien hankintojen osalta Nato-yhteensopivaksi. Tämä mielestäni
on huipentunut hallituksen budjettiesityksen puolustusministeriön pääluokan
perusteluissa, josta lainaan pari kohtaa. "Kaikissa puolustusmateriaalihankinnoissa
ryhdytään
soveltamaan käytäntöä, jonka
mukaisesti materiaalin on oltava vaatimuksiltaan Nato-yhteensopivaa,
tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin
tai muihin Pohjoismaihin ja ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on
kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka
ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö."
Elikkä tässä selvästi asetetaan
tavoite, että näitten hankintojen pitää täyttää kaikilta
osin Nato-normit. Edelleenkin täällä samoissa
perusteluissa todetaan: "Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa
tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi." Elikkä vaikka
nämä hankittavat varusteet ja laitteet eivät
sopisi Suomen olosuhteisiin, siitä huolimatta ne on hankittava
siksi, että ne ovat Nato-yhteensopivia. Tämä on
aikamoinen päänavaus, yritys, Suomen viemiseksi
yhä tiukemmin Nato-yhteyteen.
Näin ollen, herra puhemies, mielestäni Suomen
armeijaa jo varustetaan aivan muita tarkoituksia varten kuin Suomen
puolustamiseen. Mielestäni armeijan hankintojen tulee olla
ensisijaisesti sellaisia, että ne soveltuvat Suomen olosuhteisiin,
ja sen pitää olla ensisijaista. Tietenkin pitää myöskin
olla niin, että hankittaisiin mahdollisimman paljon kotimaasta,
sillä se on myöskin puolustustalouden kannalta
tärkeää, mutta se on myöskin
kansallisen työllisyyden ylläpitämisen kannalta
tärkeää.
Valtiovarainvaliokunta käsitellessään
tätä puolustusministeriön pääluokkaa
linjasi kuitenkin aivan eri tavalla tämän hankinnan
kriteerit. Lainaus valiokunnan mietinnöstä: "Lukuperusteluissa
esitetyt linjaukset on nähtävä pyrkimyksenä kansainväliseen
yhteistoimintakykyyn, joka tarve on selvästi lisääntynyt.
Valtiovarainvaliokunta kuitenkin toteaa, etteivät nämä linjaukset saa
johtaa alan kotimaisen teollisuuden aliarviointiin. Lähtökohtana
ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen, jopa
kansallisista erityisvaatimuksista tinkien."
Elikkä tässä selvästi valiokunta
lähti siitä lähtökohdasta, että ensisijaisesti
näiden varusteiden tulee olla Suomen olosuhteisiin sopivia
ja Suomen puolustukseen sopivia, ja toiseksi pitää myöskin
suosia kotimaista teollisuutta, mikä on mielestäni
aivan oikea lähtökohta. Mielestäni tämä Nato-kytkentä,
jota budjetissa esitettiin, kyllä puolueettoman maan lähtökohdasta
katsottuna olisi mennyt kohtuuttoman pitkälle. Suomihan
on rauhankumppani Naton kanssa, mutta ei kai se kumppanuus sitä edellytä,
että me tingimme myöskin omista vaatimuksistamme
ja omista tarpeistamme. Näin ollen on hyvä, että valtiovarainvaliokunta
otti tähän toisenlaisen kannan.
Lisäksi tähän puolustusministeriön
pääluokkaan kuuluu aivan olennaisesti se, että puolustusministeriön
rakennuskanta ollaan siirtämässä Senaatti-kiinteistöjen
omistukseen ja hallintaan, joka on valtiovarainministeriön
pääluokassa. Se tulee vaikuttamaan myöskin
merkittävästi Puolustusvoimien siviilihenkilöstön
työhön ja siihen varmuuteen, että heillä työ säilyisi
jatkossakin. Näin ollen en voi pitää sitä oikeana
kehityssuuntana. Tässähän tulee Senaatti-kiinteistöt
saamaan täydellisen monopoliaseman. Eihän Puolustusvoimat
voi kilpailuttaa esimerkiksi kasarmeja jonkun yksityisen tilantarjoajan
kanssa, koska niitä erityistiloja ei ole lainkaan olemassa. Senaatti-kiinteistöille
tulee täydellinen monopoli. Tätä ratkaisua
ei voi pitää hyväksyttävänä.
Herra puhemies! Lisäksi täällä on
esitetty vastalauseessa, että ulkolaisia asehankintamäärärahoja
tulisi supistaa. Mielestäni se on aivan oikea lähtökohta.
Suomi on varustautunut, ostanut paljon aseita, ja kun säästää pitää monista
todella tärkeistä asioista, niin säästettäköön
sitten niistä ulkolaisista asehankinnoista.
Täällä ulkoministeriön pääluokassa
käydyssä keskustelussa jo tuli selvästi
ilmi, että Suomea ollaan tavalla taikka toisella kuljettamassa
Natoon. Tämä puolustusministeriön pääluokkaan otettu
lause tästä Nato-yhteensopivuudesta mielestäni
korostaa sitä tavoitetta, että Suomea valmistellaan
Naton jäseneksi, enkä voi missään
tapauksessa hyväksyä sitä linjaa enkä myöskään kannattaa
sitä, että Suomea viedään entistä tiukemmin
Nato-kytkökseen, saatikka sitä, että Suomesta
tulisi Naton jäsen.
Toinen varapuhemies:
Selvyyden vuoksi totean, että ennen pääluokkaa
koskevan yleiskeskustelun alkua pyydetyt puheenvuorot pidetään
nopeatahtisena keskusteluna ja nämä puheenvuorot saavat
kestää enintään 7 minuuttia.
Tässä pääluokassa siis edustaja
Oinosen puheenvuoro on viimeinen nopeatahtisen keskustelun puheenvuoro.
Aulis Ranta-Muotio /kesk:
Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalla
toimitaan ensi vuonna vuoden takaisin puolustusselonteon linjausten
ja määrärahavarausten mukaisesti. Kiistanalaisin
asia lienee suunniteltu puolustushallinnon kiinteistöuudistus.
Puolustusvaliokuntakin keskittyi lausunnossaan juuri tähän asiaan.
Puolustusvaliokunta totesi yksimielisessä kannanotossaan,
ettei valiokunta pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista
esitetyssä muodossa tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena.
Ongelmallisiksi kohdiksi todettiin muun muassa Senaatti-kiinteistöjen
korkea tuottovaatimus sekä se, että vuokrien tuottoarvovaatimus olisi
kiinteä eivätkä vuokrat toisin kuin yleiset markkinavuokrat
joustaisi lainkaan alaspäin. Puolustusvoimien kasarmien
hallinnan siirtäminen kokonaan puolustushallinnan ulkopuolelle on
myös periaatteellisesti hyvin arveluttava asia. Sen vuoksi
kannatankin tätä valtiovarainvaliokunnan keskustaryhmän
vastalausetta n:o 3, jossa esitetään tästä hankkeesta
luovuttavaksi.
Puolustusmateriaalihankintojen osalta puolustusvaliokunta on
aina korostanut kotimaisen puolustusvälineteollisuuden
merkitystä ja sen aseman turvaamista. Todella, ensi vuoden
budjetin perusteluissa kovin yksioikoisesti todetaan, että kaiken
materiaalihankinnan täytyy olla Nato-yhteensopivaa, eikä tästä kotimaisesta
teollisuudesta puhuta mitään. Sen vuoksi me keskustalaiset jätimme
siihen oman vastalauseemme.
Reijo Kallio /sd:
Herra puhemies! Puutun lyhyesti puolustushallinnon kiinteistöuudistukseen,
jota edellisessä puheenvuorossakin jo sivuttiin ja jossa
siis on tarkoitus siirtää puolustushallinnon rakennettu
kiinteistökanta Senaatti-kiinteistöille.
Taustaksi haluan todeta sen, että valtioneuvoston viime
vuosikymmenen periaatepäätöksestä on
johdettavissa seuraavat yleiset tavoitteet kiinteistötoimen
kehittämiselle: ensinnäkin tehokkuus, taloudellisuus
ja vaikuttavuus, asiakasohjautuvuus sekä kilpailukykyisyys
ja vertailtavuus. Miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet
esimerkiksi poliisihallinnon ja yliopistojen osalta, jotka ovat
jo jonkin aikaa olleet Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisena?
Mielestäni eivät erityisen hyvin. Päinvastoin
kokemukset ovat selkeästi osoittaneet, että markkinavuokrajärjestelmä ei oikein
hyvin istu julkisen sektorin kiinteistötoimeen. Voidaankin
kysyä, onko poliisin resurssipula osittain seurausta Senaatti-kiinteistöille maksetuista
korkeista vuokrista. Myös yliopistomaailmasta on tullut
tiukkaa kritiikkiä. Esimerkiksi professori Pihlanto, joka
oli asiantuntijana myös puolustusvaliokunnassa, kun käsittelimme tätä kiinteistöuudistusta,
on todennut, että tilavuokrien kantaminen yliopistoilta
on ideana kokonaisuudessaan maho. On keinotekoista kammeta yliopistoja
osittain markkina-ajattelun piiriin, kun niiden toiminta kuitenkin
rahoitetaan yliopistojen perustehtävän osalta
edelleen valtion budjetista.
Entä sitten puolustushallinto? Puolustushallinto poikkeaa
muista julkisen sektorin niin sanotuista siviilihallinnon aloista.
Haluan painottaa sitä, että puolustushallinnon
alalla toimivalta kiiinteistöyksiköltä edellytetään
Puolustusvoimien organisaation ja toiminnan yksityiskohtaista tuntemusta.
Huomattava osa puolustushallinnon rakennusvarallisuudesta poikkeaa
luonteensa, käyttötarkoituksensa ja sijaintinsa
perusteella Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimasta ja tavanomaisten
kiinteistömarkkinoiden tarjoamasta toimitilakannasta. Puolustusvaliokunta
toteaakin budjettilausunnossaan, että Puolustusvoimien
käytössä olevien kasarmien sekä maa-
ja vesialueiden omistuksen siirto puolustusministeriön ulkopuolelle
aiheuttaa ongelmia luotettavan maanpuolustuksen kannalta. Kiinteistösiirroista johtuen
kustannusseuranta uhkaa hämärtyä, kokonaisvaltainen
ote maanpuolustuskiinteistöihin hävitä sekä poliittinen
ja taloudellinen ohjaus vaikeutua.
Tämä siirto on valmisteltu pääomavuokramallin
pohjalta. Ongelmaksi vain muodostuu se, että puolustushallinnolle
osoitettu budjettikehyslisäys ei riitä edes pääomavuokraan.
Senaatti-kiinteistöt edellyttää korkeaa
7 prosentin tuottoa, mikä tekee vuokrasta korkean. Voidaankin
kysyä, kuinka hyvin tällainen kiinteistömarkkinoilta
kopioitu tuottotavoitemalli soveltuu tilanteeseen, jossa ei todellisia
markkinoita ole. Mielestäni suurena pelkona on, että puolustushallinnonkin
osalta markkinahintainen kiinteistöpeli johtaa tilanteeseen,
jossa yhä suurempi osa määrärahoista
valuu tilavuokriin, ja tämä kaikki on poissa muusta
toiminnasta. Onko tavoitteena vain paisuttaa Senaatti-kiinteistöjen
taseita rahalla, joka siirretään valtion taskusta
toiseen ja josta rahasta valtio on vielä valmis maksamaan
korkoa?
Puolustushallinnossa on pikaista tarvetta rakennusten perusparantamiseen
sekä uusinvestointeihin. Tätä siirtohanketta
on perusteltu sillä, että näin saadaan
rakennusinvestointeja liikkeelle, mutta samaa valtion rahaahan tässäkin
käytetään, tuleepa se sitten Senaatti-kiinteistöiltä tai puolustushallinnon
budjetista.
Arvoisa puhemies! Minulle tämän puolustushallinnon
kiinteistöuudistuksen idea ei ole oikein auennut. Tähän
syynä tietenkin saattaa olla käsityskykyni rajallisuus,
mutta mielestäni puolustushallinto on oma erityissektorinsa,
missä liiketaloudelliset seikat eivät koskaan
saa ohittaa maanpuolustuksellisia näkökohtia.
Mikäli puolustushallinnon kiinteistöjen siirto
kuitenkin toteutetaan, niin siirto ei saa missään
olosuhteissa johtaa henkilöstön irtisanomisiin,
vaan tarvittavat järjestelyt on suoritettava henkilöstön
luonnollisen poistuman kautta.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Puutun minäkin näihin kahteen
olennaiseen asiaan, nimittäin tähän Nato-yhteensopivuuteen
ja Senaatti-kiinteistöt-yhteensopivuuteen. Täytyy myöntää,
että mitä enemmän tähän
asiaan perehtyy, sen suvereenimpi tämä paketti
oikeastaan on. Harvoin näin todella. Tässä ovat
olleet kenraalien parhaat voimat liikkeellä nyt isänmaan pelastamiseksi
(Ed. Nepponen: Ja vähän pääministerikin!) — ja
sitten siinä on vähän tukena ollut muitakin
maistereita.
Ensinnäkin tämä Nato-yhteensopivuus:
Sehän tarkoittaa troijan puuhevosen tuomista tähän järjestelmään.
Se antaa sellaisenaan vapauden tehdä koska tahansa, mitä tahansa
ja nopeasti. Silloin on valittu jo selvästi se linja, mitä on.
Hyvä, että täällä aikaisemmin
tänä iltana todettiin, että on erinomaisen
hyvä, että nyt käydään
vaalien alla oikein reipas Nato-keskustelu, niin että kansa
todella aktivoituu tässä asiassa. Sitä varten tämä budjettikirja
on erittäin hyvä lähdeteos. Siinä luodaan
puitteet, ja tästä nyt on kysymys ja sillä siisti.
Sitten, arvoisa puhemies, tämä Senaatti-kiinteistöt-yhteensopivuus:
Tämä on mielenkiintoinen asia. Nimittäin
ensinnäkin, jotta tällaisille vuokrausjärjestelmille
olisi markkinaehtoisesti, niin kuin tässä on mainostettu
yliopistojen kohdalla jnp. ... — Erikoisesti ed.
Zyskowicz on ollut tässä meille se esilukija,
joka on lukenut aina, mitä tämä tarkoittaa.
Hänhän esitti täällä salissa muun
muassa, että Helsingin yliopiston päärakennus
kilpailutettaisiin, koska IBM haluaisi Senaatintorin viereen pääkonttorinsa
täällä näin. Tämä on
sitaatti aikaisemmista puheista.
Siis toisin sanoen tämähän tarkoittaa
sitä, että on kilpaileva armeija, joka kilpailee
näistä tiloista niin, että sille vuokralle
tulee markkinahinta. (Ed. Huotari: Onko se Nato-armeija?) Siinä tuli mieleen,
että se on joko Nato-armeija tai Venäjän
armeija. Viron armeija se tuskin on, koska se on kuitenkin sen verran
vaatimattomissa kengissä ja sen Suomi rahoittaisi kuitenkin.
Meillähän on sama kansallislaulukin. Toisin sanoen,
on vielä yksi mahdollisuus, että se on yksityinen
armeija, että täällä Suomessa
on yksityinen armeijalaitos, joka ryhtyy kilpailemaan näistä vuokratiloista,
ja sitten määrätään
sillä tavalla tämä vuokra. Tämän
siis pitää olla loogista, koska nimenomaan on
valittu tämä Senaatti-kiinteistöt-malli.
Sitten jos ajatellaan todellakin, niin kuin ed. Kallio totesi,
minkälaisia kokemuksia on saatu, niin näitä kokemuksia
on saatu erikoisesti yliopistojen osalta todella paljon. Itse siellä parhaillaankin
virassa olevana totean, että minkäänlaista
myönteistä kokemusta ei vielä ole olemassa. Koko
tämä kymmenen vuoden vuokrasopimus, siihen kytkeytyvä automaattinen
nouseva tuottotavoite jnp., on aivan mahdoton yhtälö.
Sitten siihen vielä se korotusmahdollisuus kaiken päälle. Sehän
tarkoittaa silloin, että jos siis jostakin pitäisi
saada sijoitusvarallisuutta nyt näiden puolustushallinnon
rakennusten kohentamiseen, sehän tarkoittaa sitä,
että yliopistoilta otetaan, koska siellä on suurin
kiinteistökanta tällä hetkellä. Elikkä siellä nostetaan
vuokria, otetaan yliopistolta rahat ja ruvetaan puolustuslaitokselle
rakentamaan kiinteistöjä. Eihän tässä ole
kyllä minkäänlaista järjen hiventä.
Sitten hyvin mielenkiintoinen yksityiskohta on Senaatti-kiinteistöt.
Kun sen osakekanta myydään ulkomaille, sehän
tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Yhdysvaltain
armeija omistaa ne osakkeet ja sen jälkeen vuokraa Suomen
puolustusvoimille näitä rakennuksia. Sillä tavalla
on hyvin mielenkiintoista todeta, että Nato-yhteensopivuus
on toteutunut täydellisellä tasolla, kun sekä kiinteistöt
että aseet ovat täysin yhteensopivia.
Arvoisa puhemies! Totesin juuri, että tämä on loistavan
taitavasti rakennettu paketti, jossa kaikki osaset menevät
taitavasti yhteen. Suomen puolustus ei tästä parane
pätkääkään.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön menojen sitomisesta
indeksiin ei tässä budjetissa varsinaisesti mainintaa
ole, koska valtiovarainvaliokunta on sen poistanut. (Ed. Laitinen:
Ei sitä ollut esityksessäkään!)
Se tarkoittaa sitä, ettei myöskään
lisäbudjetilla ensi vuonna tätä indeksisidosta
pidä tehdä, koska eduskunnan viesti on aivan selvä,
(Ed. Uotila: Näin on!) eli tällaista indeksisidonnaisuutta
ei pidä tehdä.
Sen sijaan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ponnella jouduttanut
lapsilisien indeksisidonnaisuutta, ja mikäli hallitus ensi
vuonna lisäbudjetilla tulee esittämään
jotain indeksisidonnaisuutta, niin loogisuuden mukaan sen pitää olla
lapsilisien indeksisidonnaisuus, ei puolustusmenojen indeksisidonnaisuus,
jos kunnioitetaan eduskunnan tahtoa. Tietysti hallitushan voi esittää mitä tahansa,
mutta tämä on se sali, joka päättää siitä, ja
valiokuntien pitäisi myöskin oman tahtonsa mukaisesti
asioita valmistella.
Toinen asia, jota ilmeisesti tässä yhteydessä voi
käsitellä, kun kaikki muutkin edustajat ovat täällä käsitelleet,
vaikka se onkin tuolla valtiovarainministeriön hallinnonalan
kohdassa, on Senaatti-kiinteistöjen asia. Mielestäni
yksityistämisellä on jokin raja, ja minulle turvallisuus
on tärkeämpää kuin yksityistäminen.
Minulle se raja kulkee tässä. Kun asun kaupungissa,
jossa on Suomen suurin varuskunta ja jossa on erittäin paljon
puolustukseen liittyviä kiinteistöjä ja myöskin
tunneleita, jotka kulkevat kaupungin alla, niin en missään
tapauksessa halua, että sinne myöhemmin tulee
jotkut yksityiset yrittäjät tekemään
näitä hommia. Minun mielestäni turvallisuutta
nimenomaan lisää se, että siellä on
vakituinen henkilökunta, joka on sitoutunut tämän maan
turvallisuuteen ja politiikkaan. Käytännössähän
tämä Senaatti-kiinteistöille siirtäminen
tulee pitkällä tähtäimellä johtamaan
tähän.
Minä en voi ymmärtää, minkä vuoksi
tätä ratkaisua esitetään. Ymmärrän
sen, jos kysymys on vain ideologisesta ratkaisusta ja tavoitteesta,
että kaikki pitää kilpailuttaa, että millään
ei ole mitään väliä, ei myöskään
sillä turvallisuudella. Kaikista eniten minä ihmettelenkin
juuri kokoomuksen kansanedustajia, minkä ihmeen takia te olette
riskeeraamassa tämän turvallisuuden. Tiedättekö minkälaisia
ihmisiä niissä joissakin yksityisissä yrityksissä voi
työskennellä? Sitä asiaa on selvitetty
jo. On selvitetty sen vuoksi, että tiedettäisiin
se, mitä tässä voi tapahtua. Minä luotan
täysin niihin ihmisiin, jotka siellä nyt ovat
olleet töissä, ovat pitkään
työskennelleet ja sitoutuneet siihen työhön,
enkä luota siihen, että jollakin kilpailuttamisella,
kuka nyt halvimmalla tulee hoitelemaan niitä hommia, ratkaistaisiin
tämä asia. Minulle raja kulkee nimenomaan tässä kohdassa.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Anttila.
Olli Nepponen /kok:
Rouva puhemies! Ed. Huotari, eivät Kajaanin varuskunnan
luolat ulotu pitkälle kaupungin alle. Tunnen ne kuin viisi
sormeani ja tiedän täsmällisesti, kuinka
kauaksi ne ulottuvat. Ne ovat vain pieneltä osalta varuskunnan
alla; sinne mahtuu määrättyjä osia,
varuskuntakorjaamo aikaisemmin ja varastoja.
Kun nyt tästä aloitin, niin olen itse ollut
hyvin kriittinen tämän uudistuksen suhteen, mutta
kun nyt päätöksiä tehdään,
niin toivon, että toteutus tapahtuu sen aiesopimuksen pohjalta,
mikä on laadittu puolustusministeriön, valtiovarainministeriön
ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Se luo edellytykset sille,
että puolustushallinto voi nopeasti toteuttaa niitä muutoksia,
jotka tällä hetkelläkin, nimenomaan kun
kehitetään kolmea valmiusprikaatia Maavoimissa
ja omia valmiusyhtymiä Merivoimissa ja Ilmavoimissa, asettavat
tarpeita kiinteistöhallinnolle. Siellä on merkittäviä puutteita,
joita ei ole niillä määrärahoilla voitu
näiden vuosien saatossa, mitä ed. Huotarikin on
eduskunnassa ollut, saattaa sille tasolle, mitä muun muassa
terveysviranomaiset ovat edellyttäneet. Siellä on
merkittäviä homevaurioita, jotka ovat johtuneet
siitä, ettei ole ollut riittävästi määrärahoja
osoittaa tähän tarpeeseen. Olisi kohtuullista,
ed. Huotari, että kävisitte paikanpäällä tutustumassa
tähän. En lähde puolustamaan tätä (Ed.
Huotari: Minä olen käynyt siellä!) uudistusta
sillä, mutta on merkittäviä puutteita,
jotka ovat johtuneet siitä, että määrärahoja
on ollut aivan liian vähän. Olen ollut siihen
aikaan lähes toiseksi suurimman varuskunnan päällikkönä.
Tiedän täsmällisesti, mihin varat riittävät.
Mutta toinen asia on sitten kokonaan tämä uusi
kiinteistöuudistus. Niin kuin sanoin, toivon, että lähtökohdat
ovat ne, mitkä aiesopimuksessa on toteutettu. Ne antavat
edellytykset puolustushallinnolle nopeasti muuttuvissa tilanteissa
rakentaa uusia kiinteistöjä, saattaa ne ajan tasalle. Mutta
silloin on huolehdittava siitä, että ne pääomavuokrat
ja muut eivät ole missään niissä korkeuksissa,
mitä muun muassa yliopistoilta on peritty. Siinä on
paljon meillä vahdittavaa, ja ne saatteet, mitkä päätöksessä on
todettu, on toteutettava ja valtiovarainvaliokunnan edustajien on valvottava,
että tämä toteutuu.
Niin kuin sanoin, olen ollut hyvin kriittinen, kun tätä asiaa
on tarkasteltu. Toivon mukaan ne päätökset,
mitkä syntyvät, johtavat sitten niihin tuloksiin.
Uskon, että tällä päästään
nopeammin kehittämään. Kuitenkin sama
raha niihin joudutaan uhraamaan. Mutta toteaisin sen, että jos
täällä asetetaan epäilys sille
henkilöstölle, joka nyt tai tulevaisuudessa työskentelee
Puolustusvoimien kiinteistöillä, että sinne
voi tulla kuka tahansa, tämä on kyllä aika
erikoinen väite, sillä puolustushallinto tarkoin
selvittää, ketkä tulevat palvelukseen,
ketkä voivat olla vartiotehtävissä tai muissa
tehtävissä, ja turvallisuus taataan. Tuskin siellä ulkomaalaisia
on sen enempää kuin tänä päivänä,
jolloin muun muassa ranskalaiset ovat rakentaneet meidän
Ilmavoimiemme päätutkat. He ovat olleet kuukausitolkulla
monissa luolatiloissa, eikä meillä ole mitään
ongelmia ollut heidän kanssaan. Turvallisuutta on hoidettu
niiden vaatimusten pohjalta, mitkä Puolustusvoimat on asettanut.
Puolustusvoimien turvallisuusjärjestelmä on ollut
kohtuullisen aukoton. Mutta, niin kuin sanoin, tässä on
paljon seurattavaa, valvottavaa, niin että se tapahtuu
sillä tavalla, että Puolustusvoimat todella hyötyy
järjestelmästä.
Sitten otan toisen asian, joka liittyy materiaalitoimintoihin.
Ennen sitä kuitenkin totean tyytyväisyydellä sen,
että Puolustusvoimia kehitetään sen puolustuspoliittisen
selonteon pohjalta, minkä eduskunta 2001 hyväksyi.
Tässä uudessa budjettiesityksessä esitetään
uutta tilausvaltuutta Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi
vuosille 2003—2008. Se on hyvin merkityksellinen aikana,
jolloin aseteollisuus entistä enemmän kansainvälistyy,
keskittyy. Siksi on paikallaan, että luodaan edellytykset
kotimaisen aseteollisuuden kehittymiseen, mutta toisaalta integroitumiseen
kansainväliseen teollisuuteen, mikä on tosiasia
tänä päivänä, jotta
voidaan pärjätä markkinoilla.
Myöskin täällä todettiin,
että Nato-yhteensopivuus on huono asia. Minusta, kun standardisoidaan,
voidaan kilpailuttaa hankintoja, päästä näissä hankinnoissa
edullisempaan lopputulokseen. Tämä on asia, jota
muun muassa meidän komissaarimme Liikanen on ajanut EU:n
sisällä. Hän on todennut laskelmissaan,
että saadaan merkittävästi säästöä,
kun tosiasia on kuitenkin, että Euroopassa aseteollisuus
integroituu. Kotimaassa ei pystytä kaikkia niitä asejärjestelmiä rakentamaan,
kun otetaan huomioon se korkean teknologian taso, mikä tänä päivänä asejärjestelmissä
on.
Tässä on erittäin hyvä tilausvaltuus,
ja toivon, että se johtaa myöskin hyvään
lopputulokseen.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen, oletteko tosiaankin myynyt itsenne
tämän 45 miljoonan euron takia? Se rahahan olisi
tarvittu muutenkin sinne. Nyt te väitätte, että te
hyväksytte tämän ratkaisun sen takia,
että tähän on sidottu tämä rahasumma.
Minusta tämä on kyllä aika uskomatonta,
että olette valmis lopettamaan niitten ammattitaitoisten
työntekijöiden ja henkilökunnan työsuhteen,
jotka siellä nyt työskentelevät, ja kilpailuttamaan
ne toimet siellä vain sen vuoksi, että teille
on luvattu tämä raha, jonka olisi pitänyt
muutenkin tulla näitten toimintojen ylläpitämiseen.
Kyllä on aika heikoissa tämä turvallisuus,
jos näin pienellä rahalla tämä ostetaan.
Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ole myynyt mitään. Ed. Huotari,
tiedättekö, että puolustushallinnon osalta
on kilpailutettu jo vuositolkulla asioita. Siellä ovat
yksityiset yritykset tekemässä monia niitä asioita,
joista te ette edes tiedäkään. Puolustushallinnon
rakennuslaitosta on rationalisoitu, henkilöstöä on
vähennetty merkittävästi useilla sadoilla
työpaikoilla. Tämä on valitettavasti
tosiasia, koska joka paikassa joudutaan tarkan markan peliä noudattamaan,
ja silloin ostopalvelut ja ulkoistaminen ovat niitä toimenpiteitä,
joilla puolustushallinto on myöskin pienillä määrärahoilla
pystynyt toimimaan. Näin on myöskin Puolustushallinnon
rakennuslaitoksen osalta ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Tunnen
sen kuin viisi sormeani, koska olen niiden puitteissa toiminut melkein
40 vuotta.
Ensimmäinen varapuhemies:
Menemme takaisin puhujalistaan. Arvoisat edustajat, toivon,
että ymmärrätte, listamme on pitkä ja
edessä on vielä kahden pääluokan
yleiskeskustelun läpivienti tämän illan
aikana.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Palaan puolustushallinnon rakennuskannan
siirtämiseen Senaatti-kiinteistöille sitten seuraavan
pääluokan kohdalla tarkemmin. Nythän hallituspuolueet
ovat tämän kysymyksen osalta käyneet
melkoista kädenvääntöä,
niin että se esitys, mikä valtiovarainvaliokunnasta
nyt sitten on tullut, olisi lähempänä niitä ajatuksia
ja näkemyksiä, mitä puolustushallinnon
henkilöstön piiristä on esitetty. Tuo
kriittinen lausuma, mikä tuli puolustusvaliokunnan esityksessä valtiovarainvaliokunnalle,
johti kyllä käytännön toimenpiteisiin
sillä tavalla, että kieltämättä monet
asiat, mitkä sisältyivät puolustusvaliokunnan
näkemyksiin, noissa neuvotteluissa etenivät. Mutta täysin
tyydyttävää ja hyvää ratkaisuahan
tästä ei syntynyt. Itse olin koko prosessin aikana
sitä mieltä, että hallituksen olisi tullut
vetää tuo ehdotus pois ja siihen sitten palata
myöhemmin. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän
erityisen suuresta vaatimuksesta huolimatta näin ei valitettavasti
käynyt. Pakko sanoa se, että kyllä tämän kysymyksen
osalta hallituspuolueista sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä oli
se ryhmä, joka halusi hallituksen esitykseen erityisesti
muutoksia. (Ed. Huotari: Verojaosto!) — Myöskin
verojaostossa, missä itse olen jäsenenä,
samoin kuin turvallisuus- ja puolustusjaostossa. — Käsitykseni
mukaan tämän asian osalta on tulossa nyt sitten
aivan viime metrien neuvottelujen kautta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän
puheenjohtajan Outi Ojalan yhdessä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien
puheenjohtajien kanssa muotoilema ponsi. Mutta tähän
asiaan varmaan palaan vähän myöhemmin.
Tämä ei ole helppo kysymys missään
tapauksessa.
Puhemies! Varsinaisesti tämän pääluokan osalta
puolustusmateriaalihankinnoista muutama sana. Nimittäin
talousarvioesitykseen sisältyy uutena puolustusmateriaalihankintojen
tilausvaltuutena 202 miljoonan euron suuruinen tilausvaltuus Suomen
sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi vuosille 2003—2008.
Tässä on ideana se, että tämän
uuden tilausvaltuuden painopisteen tulee olla raskaissa ampumatarvikkeissa
ja sen avulla pyritään sitten nykyistä pitkäjänteisempään
yhteistyöhön kotimaisen ampumatarviketeollisuuden
kanssa. Me tiedämme hyvin sen, että kotimainen
puolustustarviketeollisuus on ollut kovissa vaikeuksissa. Se on
joutunut pudottamaan kapasiteettia, vähentämään henkilökuntaa.
Tämän esityksen tarkoitus on osaltaan toteuttaa
eduskunnan vuosi sitten lisätalousarvion yhteydessä hyväksymä lausuma,
jossa edellytettiin hallituksen laativan pitkän tähtäyksen
kehittämissuunnitelman ruuti- ja ampumatarviketuotannon
turvaamiseksi Suomessa. Tämä lausuma oli yksimielinen,
ja hyvin pitkään sekä puolustusvaliokunta
että valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto
ovat kiinnittäneet tähän kysymykseen
huomiota. Lähtökohdan täytyy olla se,
minkä eduskunta on myöskin lausunut, että Puolustusvoimien
hankintoja tulee ohjata kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle
niin, että noista hankinnoista vähintään
50 prosenttia sinne kohdentuu. Tästä täytyy
tietysti pitää kiinni.
Tämä Stalva, tilausvaltuus, tarkoittaa noin
33 miljoonan euron panostusta vuositasolla ampumatarviketeollisuuteen,
nimenomaan raskaaseen ampumatarviketeollisuuteen. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että tämä määräraha
siihen tarpeeseen nähden, mikä Puolustusvoimilla
on, ja toisaalta siihen kapasiteettiin, mitä Suomessa on,
jää alle valiokunnan aikaisemmin ehdottaman määrärahan.
Sehän on 18 miljoonaa euroa alle sen vuositasolla. Oleellista
kuitenkin tässä nyt on se, että tämän
kehittämissuunnitelman mukaisesti edetään
ja turvataan riittävät määrärahat,
jotka kohdennetaan kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle.
Silloin turvataan myöskin omalta osaltaan itsenäistä puolustusta
ja vahvistetaan meidän huoltovarmuuttamme. Se on varsin
tärkeä kysymys.
Oikeastaan kaksi asiaa oli puolustusministeriön pääluokan
osalta keskeisesti mietinnössä esille nousseita
asioita, ja ne olivat juuri Senaatti-kiinteistöt ja puolustusmateriaalihankinnat.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn siihen, mitä ed. Laitinen
puhui juuri kotimaisesta puolustusmateriaalihankinnasta ja nimenomaan
raskaasta ampumamateriaalista ja tarvikkeista aina kotimaista ruudinvalmistusta myöten.
Meillä Keski-Suomessahan on tämän alan
tuotantoa monin tavoin, ja on hyvin tärkeää, että Suomi
on omavarainen, myös pahan päivän varalle.
Mutta puheenvuorossani haluan keskittyä tähän älyttömään
ajatukseen kiinteistöuudistuksesta, jota en voi miltään
osin ymmärtää. Minusta jokainen Puolustusvoimien
kasarmi on rakennuksena tehty juuri kasarmikäyttöön.
Puolustusvoimien kaikki muutkin kiinteistöt on suunniteltu
juuri sitä erityistarvetta varten, jota varten ne on rakennettu
yhteiskunnan varoilla, ja tämä koskee jopa asuinkiinteistöjenkin
tiettyjä tehtäviä. En voi siis ymmärtää,
että puolustushallinnon kiinteistöt olisi saatava
sellaisen kiinteistöjärjestelyn pariin, jota on
esitetty, kun Senaatti-kiinteistöihin oltaisiin menossa.
Jos oikein järjetön esitys pitäisi etsiä,
etsimällä sen löytäisi ja tuossa se
sitten on.
Yliopistojen osalta on jo todettu, kuinka epäonnistunut
kiinteistöjärjestelyjen uudistus siellä oli,
ja samoja viestejä tulee kaikilta muiltakin valtionhallinnon
sektoreilta. Minä ymmärrän, että jos
kiinteistöissä on korjaustarvetta, hädissään
silloin yritetään etsiä mitä tahansa
ratkaisua, mutta tämä on Puolustusvoimien osalta
aivan soveltumaton ratkaisu. Ajattelen tilannetta, että Senaatti-kiinteistöt
yhtiöitettäisiin, se menisi myyntimarkkinoille.
Kyllähän tuntuisi aika oudolta, että on
maa, joka myy puolustuskiinteistönsä kaupan. Niiden
omistajaksi voisi tulla aivan kuka tahansa, joka pystyisi vain ne
ostamaan. Mikä olisi sitten omistajan valta noihin kiinteistöihin,
sitä en pysty sanomaan, mutta jotain se varmasti merkitsisi.
Samoin yhdyn ed. Huotarin näkemyksiin muun muassa niistä riskitekijöistä,
joita kiinteistöjen ja työtehtävien siirtyminen
kilpailuttamisen perusteella yksityisille tulisi merkitsemään. Puolustusvoimien
tehtävissä tarvitaan luotettava henkilöstö,
joka onneksi ja henkilökunnan suureksi kiitokseksi siellä on
koko itsenäisyytemme ajan ollut. Huomaamattomuudessa, usein
vielä pienellä ja vaatimattomalla palkalla, tehdään
uskollisesti vuosikymmenet mitä vaativinta ja tärkeää työtä.
Nyt jos nämä työntekijät vielä joutuvat
kiitokseksi tästä kokemaan epävarmuutta työpaikkojensa
tulevaisuudesta, tämä ei ole ollenkaan soveliasta.
Puolustusministeriö vastusti voimakkaasti vielä 22.
helmikuuta 2000 valtiovarainministeriölle lähettämässään
kirjeessä kiinteistöomaisuuden siirtoa. Tästä on
luettavissa aito Puolustusvoimien näkemys. Ongelmia tulisi
hyvin paljon, kun pääomavuokramallia ryhdyttäisiin
käyttämään, koska ongelma kilpistyisi
ei vain näihin ongelmiin, joita toin edellä, turvallisuusnäkökohtiin
ja mahdollisiin kyseenalaisiin omistajuusnäkökohtiin,
vaan ongelmia tulisi jo välittömästi
rahasta. Rahastahan on ongelma nytkin. Jos rakennukset ovat homeessa,
pitäisi korjata tai kunnostaa. Mutta tuo ongelma ei suinkaan
poistuisi, vaan vuokrassa olisi pakko maksaa ja vielä enemmänkin,
ja tämä tulisi koskettamaan Puolustusvoimien toiminnallisia
menoja.
Täällä on viitattu siihen, kuinka
tärkeää on huolehtia terveydenhuollosta,
koulutuksesta ja sosiaaliturvasta. Meillä on vastuu myös
tästä turvallisuuden sektorista. Ei voida ajatella,
että voitaisiin, vaikka kuinka maanpuolustustahtoa ajateltaisiin,
saada sinne suurempia prosenttiosuuksien nousuja kovinkaan pitkäaikaisesti
kuin muille momenteille ja vain sen takia, että maksettaisiin
kuin kuollutta lehmää näitä pääomavuokramaksuja
Senaatille. Seuraus on se, että nämä otettaisiin
pois Puolustusvoimien toiminnasta ja alkaisi uusi varuskuntien ja
ehkä varikoittenkin alasajon ketju. Tämä ei
millään tavalla paranna maanpuolustustahtoa, Puolustusvoimien
toimivuutta. Ongelmia tulisi toinen toisensa jälkeen.
Tämän vuoksi toivon, että asian ratkaisevassa vaiheessa
tästä eduskunnasta löytyy se poliittinen
tahto, joka katsoo tätä asiaa perinteisen näkemyksen
valossa, näkee ne tehtävät, mitä varten Puolustusvoimien
kiinteistöt ovat olemassa, joita varten ne on erikoisina
rakennuksina ja erikoisiin paikkoihin rakennettu. Niihin ei kerta
kaikkiaan kilpailuttaminen ja vuokramarkkinasysteemi sovi. Voihan
olla joitakin kiinteistöjä kaupungeissa, nämä ovat
poikkeus, mutta tyypillisimmillään kasarmit ja
niiden rakennukset on tehty mittatilauksesta juuri niihin tarkoituksiin,
joita varten ne ovat, elikkä mielestäni vuokramalli, jota
monessa muussa yhteiskuntaelämässä ja
liiketaloudessa vaihtelevalla menestyksellä voidaan käyttää,
on tänne täysin soveltumaton ja ennen kaikkea
se ei ratkaise vuokralaisen maksukykyongelmaa. Tässä se
pulma tulisi. Tarvittaisiin rahaa, ja mistä rahat, sitä joutuisin
kysymään, mutta suurempana ongelmana näen
nämä tarkoituksenmukaisuus- ja turvallisuusongelmat
sittenkin kuin rahan, joka sekin on riittävä syy
kaatamaan tämän kiinteistöuudistuksen.
Ensimmäinen varapuhemies:
Totean, että listalla on vielä monta puheenvuoroa
jäljellä, kaksi pääluokkaa.
Toivon edustajilta ymmärtämystä vastauspuheenvuorojen
osalta.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Puolustusministeriön hallinnonala
on puhuttanut tänään paljon ja tulee
varmaan myös jatkossa puhuttamaan vielä merkittävästi.
Puolustusvoimien tehtävä on tarkoin määritelty
ja sille on annettu useimmiten vähän minimaalisetkin
toimintarahat. Nyt hankintoihin on annettu lisää tilausvaltuuksia,
ja se on positiivinen asia. Hankintoja ohjataan kotimaahan, ja niitä pitäisi
vieläkin tehokkaammin tämän mietinnönkin
mukaan ohjata kotimaahan, jotta meidän puolustusvälineteollisuutemme
voisi kehittää edelleen uusia ja uusia asioita,
jolloin myös sitten kansainvälisillä markkinoillakin
voitaisiin toimia.
Vaikka määritelmistä poistettaisiin
Nato-yhteensopivuus, jota tässä peräänkuulutetaan,
siitä huolimatta varmaan suomalaisella tuotekehityksellä olisi
mahdollisuus maailmanmarkkinoilla edetä.
Sitten kiinteistölaitoskysymys. Nyt on jostain syystä päädytty
muutokseen muutoksen vuoksi. On mietitty, että yksityistämisen
kautta voidaan saada aikaan joitain uusia arvoja. Yrittäjänä, vaikka
kuinka mietin tätä nyt käsillä olevaa
asiaa, minä en löydä tässä valtion
kannalta enkä Puolustusvoimien kannalta bisneksen paikkaa.
Tässä kysymys on siitä, että Senaatti-kiinteistöt
toimii liiketaloudellisin periaattein. Sen pyrkimys on tuottaa voittoa.
Siellä on asetettu tuottotavoite, joka on 6—7
prosentin tasolla, ja se edellyttää perittäväksi
varsin korkeita vuokria. Puolustusvoimien nykyiset tilat, rakennukset
ja rakennelmat joiltain osin varmaan ovat ylimitoitettuja, ja se
johtaa ilman muuta siihen, että Puolustusvoimien on ensinnäkin
luovuttava joistakin alueista ja rakenteista ja rakennelmista kokonaan.
Sen voi hyvän suunnitelman ja hyvän johdon tekemien
suunnitelmien mukaisesti toteuttaa myös ilman tätä siirto-operaatiota.
Ed. Nepponen peräänkuulutti sitä,
että kun tätä nyt on monta vuotta neuvoteltu,
nyt tässä sitten on päädytty
tähän tulokseen, joka pitää viedä eteenpäin.
Mielestäni, niin kauan kuin asiat ovat kesken ja asiasta
ei ole tehty päätöksiä, asioita voi
tarkastella ja niitä pitääkin tarkastella
monesta eri näkökulmasta. Meillä on selkeästi
nähtävissä Senaatti-kiinteistöjen
toimintamalli yliopistomaailmassa, olemme nähneet sen myös
postipuolella. Esimerkiksi Somerolla, jossa Postin ja poliisin tilat
siirtyivät Senaatti-kiinteistöille, siinä kävi
niin, että hyvin nopeasti Posti hakeutui sieltä pois,
koska vuokrat olivat liian korkeita. Vapailta markkinoilta sai halvemmalla.
Poliisi siellä edelleen on. Nämä ovat
vain karuja esimerkkejä siitä, mitä tällainen
liiketaloudellisesti johdettu yritys sitten tekee silloin, kun se
pääsee määräävään
markkina-asemaan. Tämä saattaa johtaa pitkässä juoksussa
jopa siihen, että Puolustusvoimat joutuu entistä enempi
supistamaan omia toimintojaan vain sen takia, että vuokrat nousevat
nousemisen jälkeen.
Nyt hallituspuolueiden ryhmänjohtajien yhteistuumin
neuvottelema ponsi, joka tulee myöhemmin esiin, on silkkaa
silmänlumetta. Sillä ei saada enää tehtyjä tekemättömiksi,
vaan nyt on eduskunnalla todellinen vaikuttamisen paikka. Meidän
on pidettävä huoli siitä, että nämä kiinteistömassat,
jotka Puolustusvoimilla ja puolustuslaitoksella on, säilyvät
siellä. Pontena voisi olla, että ne järkevöittävät
omatoimisesti kiinteistömassojen käyttöä,
luopuvat turhista alueista, ja jos sitten on esimerkiksi lähellä asutuskeskuksia,
tekevät
sitten kauppoja, myyvät tontteja tai jotain muuta vastaavaa.
Mutta nyt esillä olevaa esitystä ei tässä muodossa
tule hyväksyä, vaan tämä on
yksiselitteisesti hylättävä.
Puolustusvoimia on kehitettävä ja turvallisuudesta
pidettävä hyvää huolta jatkossakin
ja niin, että se toimii omissa itsenäisissä tiloissaan.
Liisa Hyssälä /kesk:
Arvoisa puhemies! Voin yhtyä täällä moniin
edellä pidettyihin puheenvuoroihin, mitä tulee
Puolustuslaitoksen kiinteistöuudistukseen.
Puolustusvaliokuntahan totesi vuoden 2003 talousarviosta valtiovarainvaliokunnalle
antamassaan lausunnossa, että ei pidä kiinteistöuudistuksen
toteuttamista esitetyssä muodossa tässä vaiheessa
selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena.
Mielestäni tämä on hyvin vahva peruste
sille, mitä täällä tänä iltana
on kuultu, että uudistuksesta ei ole hyötyä.
Myöskään valtiovarainvaliokunnassa ei
tälle esitykselle mielestäni ole esitetty riittäviä taloudellisia
tai toiminnallisia tai maanpuolustukseen liittyviä perusteluja.
Kuten puolustusvaliokunnan lausunnossa todetaan, kiinteistöuudistuksen
toteuttamiseen osoitettu rahoitus on alimitoitettu. Ongelmallista tulevaisuuden
kannalta on se, että Senaatti-kiinteistöjen perimät
vuokrat, ihan niin kuin yliopistojen kohdalla on käynyt,
eivät koskaan jousta alaspäin, mutta kumma kyllä ne
joustavat ylöspäin. Vuokrien tuottoarvo on kiinteä,
jotenka siellä on bisnes, joka on tullut tähän
selkeästi mukaan.
Periaatteellisesti suuri kysymys on se, hyväksytäänkö näitten
rakennusten hallinnan siirtäminen kokonaan Puolustuslaitoksen
ja puolustushallinnon ulkopuolelle. Nyt perustelut ja tämä valmistelu,
jota tässä on esitetty, eivät ole tarpeeksi
perusteellisia näin suuren muutoksen tekemiseen eivätkä ne
mielestäni ole riittäviä. Myöskään
nykyisen henkilöstön aseman turvaamisesta ei ole
esitetty takeita palvelutuotannon supistuessa kiinteistöuudistuksen
seurauksena. Nyt kun selkeästi on työttömyys
lisääntymässä, monet firmat
löysäävät väkeään,
pitää erityisesti turvata henkilöstön
asema. Henkilöstövaikutusten arviointi on joka
tapauksessa kesken.
Mutta ilman muuta on selvää, että rakennukset
ja rakennusten kunto eivät ole kaikilta osin tyydyttäviä ja
ne tarvitsevat rahoitusta ja peruskorjausta. Niissä on
selkeästi terveyshaittoja ja kunto-ongelmia. Niinpä esitämmekin,
että pitäisi pikaisesti näitä koskevat
esitykset tuoda eduskunnalle.
Arvoisa puhemies! Yliopistolaitoksesta saatujen huonojen kokemusten
perustalta on selvää, että tätä uudistusta
ei pidä hyväksyä. Tämähän on
hiertänyt myöskin hallituspuolueitten välillä. Kun
ed. Huotari ed. Nepposelle tuossa totesi jotenkin siihen malliin,
että onko tässä jotakin kauppaa käyty
tai kytkyjä tehty, niin tekee mieli täältä todeta,
että te olette ihan hallituksen sisällä nyt
harjoittamassa tätä osto- ja myyntiliikettä. Kyllä kai
siellä oikealla pitäisi tietää,
mitä vasemmalla tehdään, tai päinvastoin.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä puolustushallinnon
määrärahakohta on mielestäni
kyllä surkuhupaisa, kuten olen todennut tämän
puolustushallinnon toiminnan tähän astikin olevan.
Hankintoja tehdään sieltä sun täältä ja
niitä ostetaan ja rakennuksia korjataan ja sitten pistetään
viikon päästä ovet kiinni ja sanotaan,
että lopetetaan. Valtiontilintarkastajat muun muassa pitivät
puolustushallinnon toimia lyhytjänteisinä ja suunnittelemattomina
ja valtion ja kuntien varojen käyttöä epätarkoituksenmukaisena
ja moitittavana. Sama tilanne tuntuu jatkuvan tässä yhä edelleen.
Kävin vierailulla eräässä tekstiiliteollisuusyrityksessä tuolla
Orivedellä, johon puolustushallinnosta oli annettu määräykset,
että siellä neulekoneet pitää säilyttää ja
niiden täytyy olla toiminnassa kriisiaikaa varten, mutta
mitään neuloksia eivät kyllä suostu
ostamaan puolustushallinnolle. Kankaat ostetaan Virosta, ja virolaiset
kankaanvalmistajat käyvät ostamassa sieltä tehtaasta
sitten ne neulokset sinne Viroon. Elikkä kyllä tässä niin
hölmöläiseltä kuulostaa tämä homma, että ei
sitä tavallisella meikäläisellä maalaisjärjellä ymmärrä ollenkaan.
Puhutaan näistä Nato-yhteensovituksista sun muista
ja hankinnoista, siitä, että raskaitten aseitten
kohdalla pitää hankkia niitä kotimaasta
50 prosenttia. Minun mielestäni nämä pienemmät
hankinnat, kuten kankaat ja asut, pitäisi ehdottomasti
hankkia kaikki kotimaasta, jos kerran me edellytämme, että yritykset
joutuvat pitämään jotain koneita paikallaan
ja toimintaa yllä niillä eikä niitä voi
siirtää pois eikä lopettaa. (Ed. Nepponen:
Niistä, jos näin on, maksetaan!) — Varmasti
maksetaan, mutta minä en usko, että se yhtään
sen kalliimmaksi tulee.
Siellä löytyy kaikenlaista. Materiaalilaitoksen pippaloissa
olin tässä käymässä.
Oli sellaiset cocktail-kutsut, joissa henkilökunta kertoi,
että tulevia helikoptereita varten on jo palkattu viisi insinööriä,
jotka kävelevät päivät päästään
siellä käytävillä, kun heillä ei
ole mitään tekemistä. Ihmetellä täytyy,
miten näitä asioita ennakoidaan, että nyt
jo palkataan väkeä eikä töitä ole
olemassakaan. Siellä osa väestä on turhautunut,
on kuulemma jo joku lähtenyt, kun ei ole jaksanut kulkea
pitkin käytäviä.
Tavallisia siviilityöntekijöitä sanotaan
irti, kun näitä varikoita lopetetaan ja muita,
mutta kantahenkilökunnalle kyllä aina paikka löytyy jostain
ja ylempiarvoiselle väelle erityisesti aina löytyy.
Minun mielestäni kokonaistarkastelu voisi olla niin, että sieltä koko
laitoksen sisältä taikka hallinnon sisältä voisi
löytyä vaikka kuinka paljon, jos vähän
tehtäisiin järkevämmin ja pitkäaikaisella
suunnitelmalla eikä tehdä aina jokaisen päällikön
mukaan ja sätkätä ja hypätä nurkasta
toiseen ja mietitä sitä, että nyt minun
linjani on tämä ja nyt mennään
tänne suuntaan, ja se vaihtuu parin vuoden välein,
linjaa muutetaan toiseen suuntaan, naulataan ovet kiinni ja suunnitellaan
jotain muuta.
Senaatti-kiinteistöt-asiaan voisi sanoa, kuten yleiskeskustelussa
tuli sanottua, että kyllä siinä on nyt
keksitty ikiliikkuja. Rahan määrä ei
kun lisääntyy siellä, vaikka siihen tulee
välistävetäjiä mukaan. Tuntuu
oudolta, että se raha lisääntyy yhtäkkiä,
kun kuitenkin puhutaan ihan puhtaasta valtion rahasta ja siitä,
että kaikki on veronmaksajien rahoja. Yhtäkkiä se
lisääntyy. Tietääkseni Senaatti-kiinteistöjen
ihmisetkään eivät tee töitä ilmaiseksi.
Hekin vaativat palkkansa ja oman osuutensa. Nyt tässä välistävedossa
tulee olemaan niin, että sinne yhtäkkiä onkin
varaa investoida ja sinne saadaan enemmän panostuksia,
rakennuksia saadaan korjattua huomattavasti, kuten ed. Nepponen
meille todisteli.
Aion tehdä seuraavan pääluokan kohdalla huomenna äänestyksessä esityksen,
jossa tämä kumotaan, ja seisoa sen takana. Minun
mielestäni järjen käyttö on
tässäkin asiassa sallittua.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Mielelläni olen tukemassa
ed. Rönnin ajattelua, että järjen käyttö on
sallittua tässäkin asiassa, toivon mukaan monessa
muussakin.
Ensinnäkin Nato-yhteensopivuudesta: Meitä ollaan
näköjään viemässä Natoon
noin vaivihkaa. Ensimmäisen kerran budjetissa nyt lukee
siitä, jotta kaikki Puolustusvoimien materiaalihankinnat
tullaan tekemään Nato-yhteensopivina. Valiokunta
on täällä pikkasen pyöristellyt
näitä ja tehnyt tämmöisiä klausuuleja,
mutta todellisuudessa se itse asiaan ei ole puuttunut. Kun puhemies
päivällä toivoi, että pitää selkeitä,
lyhyitä puheenvuoroja käyttää,
niin minä tulen joka tapauksessa huomenna esittämään
klausuulia, joka siinä jaetussa paperissa on, että yhteensopivuusvelvoitetta
ei olisi tässä.
Senaatti-kiinteistöt-hommasta tietysti voidaan puhua
tässä ja seuraavassa pääluokassa. Niin
kuin edellä ed. Rönni kuvasi, tässä yksi oleellinen
seikka on siinä, jotta tähän ei tule
yhtään lisää rahaa. Joku voisi
osoittaa — ed. Nepponen lähti salista pois — mikä tämä ulkopuolinen
taho on, joka tätä rahoittaa, kun kaikki on samasta
valtion pussista kiinni, kaikki raha tulee veroeuroista, se vaan
ohjataan, sitä pyöritetään, eri
tahojen kautta. Sitä automatiikkaa, mitä ed. Rönni
tuossa peräsi, minä en ainakaan vielä tiedä,
tätä ikiliikkujaa. Silloin tässä joillakin
on hämärtynyt käsitys, millä tavalla
valtion budjetti kasataan, ja ainoaksi loogiseksi johtopäätökseksi,
mitä tässä jää, kun
kaikki käy läpi vaikka miten päin miettien,
on se, jotta tässä on pelkkä ideologinen
kysymys, kysymys siitä, jotta pitää saada
ulkoistettua ja yhtiöitettyä, yksityistettyä. Kaikki,
mitä valtiolla on tai tietysti kuntasektorilla kunnan omistuksessa,
mitä on yhteiskunnalla, pitää saada äkkiä pois,
koska se on jotenkin huonompaa. Normaalin kilpailun pelisäännöt
eivät tähän päde. Niin kuin
täällä on todettu useissa puheenvuoroissa,
kiinteistöt ovat mitä ovat, niihin ei ole muita
tulijoita — jaa, voi olla niin kuin ed. Pulliainen totesi,
jotta jos kilpailutetaan, tänne vaikka Nato-armeija tulisi
ja pannaan Suomen pojat ja tytöt sitten telttoihin asumaan
joissakin tapauksissa — sissiarmeija tietysti näin
tekeekin — mutta kiinteimmät tukikohdat olisivat muiden
omistuksessa.
Ed. Oinonen kuvasi aika hyvin tilanteen. Puolustushallinnon
rakennukset on rakennettu sitä varten semmoisiin paikkoihin,
että ne eivät välttämättä käy
tämmöisen liike-elämän toimintoihin.
Ne on hankala kilpailuttaa tai muuhun toimintaan siirtää,
ja kun ne on rakennettu nimenomaan sitä varten, että ne
tarvitaan sitä varten, niin tuntuu ihmeeltä, millä tavalla
tässä semmoinen autuus tulisi, jos ne siirretään
jollekin toiselle. Nimittäin jos on itsenäinen
maa ja sillä on oma sotaväki, niin kuin meillä tällä hetkellä vielä on,
niin tuntuu ihmeeltä, jos se ei pysty pitämään
omia rakennuksia itsellään.
Tästä puuttuu enää yksi
perustelu, jota minä olen odottanut. Kukaan ei ole sitä vielä sanonut, jotta
EU pakottaa meidät tekemään tämän.
Se vielä puuttuu, sitten olisi täydellisesti kaikki
jutut tässä. Jos joku direktiivi sanoisi, että nyt
meidän on tämmöinen temppu tehtävä ehdottomasti, sittenhän
meillä ei olisi mitään nokan koputtamista,
mehän nöyrästi kävisimme todistamassa kaikki
oppositiota myöten, jotta kun EU pakottaa, meidänhän
on näin tehtävä.
En pitempiä tässä enää puhu,
kun iltamyöhä on, mutta totean, että tulen
kanssa äänestämään vastaan
sitten aikanaan, kun tästä esitys tulee, ja toivon,
jotta mahdollisimman paljon löytyy oman lausumani taakse
kanssa, jotta tätä Nato-yhteensopivuutta ei sitten
sovellettaisi. Tässä nimittäin on sillä tavalla,
että se voi tulla meille hyvin kalliiksikin, koska jos
ed. Nepposen esittämä ajatus siitä, jotta
Nato kilpailuttaa, toteutuu, voi olla sillä tavalla, että se
kilpailu ei kohdistu semmoisiin aseisiin tai hankintoihin, jotka
ovat edullisia ja yhtä hyviä, vaan Natolla on
omat intressit.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien tarvitsemien kiinteistöjen
hallintaa ja huoltoa käsiteltiin tämän
talon ulkopuolella ilmeisesti ainakin kolmen vuoden ajan, mahdollisesti
kauemminkin. Hanketta oli jokseenkin mahdoton arvioida täältä,
kun tietoa siitä ei saanut. Sitä ei saanut kysymälläkään.
Kahteen ensimmäiseen kirjalliseen kysymykseeni valtiovarainministeri
vastasi luvalla sanoen verraten ylimielisesti niin, että ei
ole mitään kerrottavaa, kun ei ole mitään
päätettykään. Ensimmäiseen
vastaukseen hän kuitenkin muisti kysymättä lisätä,
että henkilöstön asema turvataan. Jotakin
siis kuitenkin oli päätetty, vaikka ei ollut päätetty.
Kysyin, kun en tiennyt, historiankirjoitusta ajatellen kysyin kirjallisesti
saadakseni kirjallisen vastauksen. Vasta viime toukokuun lopulla valtiovarainministeri
suostui myöntämään, että jotain
on tekeillä. Nyt vastaus henkilöstön
asemaan oli saanut uuden vähintäänkin
vivahde-eron.
Ne lausumat, jotka kiinteistöratkaisuun valiokunnassa
liitettiin, eivät turvaa henkilöstön
asemaa eivätkä oikein vakuuttavasti mitään
muutakaan. Se ed. Ojalan nimissä huomenna esitettävä ponsi,
jonka hallituspuolueiden ryhmänjohtajat ovat tänään
sorvanneet, ei poista sitä kaikkein oleellisinta asiaa,
että itsenäisen maan puolustusvoimista tehdään
hyyryläisiä. Ei maanpuolustus voi olla riippuvainen
vuokranantajastaan, joka jo nyt on aika etääntynyt
kansanvallan ohjauksesta.
Yliopistojen ja poliisin kokemukset Senaatti-kiinteistöistä vuokraisäntänä eivät
lupaa mitään hyvää. Yliopistot
ja varmaan monissa tapauksissa poliisikin voisivat tarvittaessa
löytää vaihtoehtoiset tilat vapailta
markkinoilta, mutta puolustuskiinteistöjä meillä on
vain yhdet.
Nyt esitetyssä ratkaisussa Puolustushallinnon rakennuslaitos
jää asemiinsa. Kiinteistöjen omistaja
vaihtuu. Omistajan, huoltajan ja käyttäjän väliin
tulee uusi toimija, mahdollisesti useampia toimijoita. Ne tulevat
alueille, joita on tähän saakka vartioitu aseistettuna.
Niiden alueiden on koettu pitävän sisällään
maamme turvallisuuden kannalta tärkeitä, salassa
pidettäviä asioita. Tämä esillä oleva
ratkaisu on kuin alkaisimme jakaa yleisavaimia lyijykynällä tehtäviä kuittauksia vastaan.
Kun runsas kolme vuotta sitten äänestimme Tielaitoksen
perustamisesta, meille uskoteltiin, että liikelaitosmalli
tuli olemaan pysyvä ratkaisu. Nyt tämän
saman hallituksen ja tämän saman eduskunnan aikana
julkisuuteen on saatettu liikenneministeriössä syntynyt
suunnitelma, jonka mukaan Tieliikelaitos on suunniteltu yhtiöitettävän,
lihotettavan ja myytävän. Jos Senaatti-kiinteistöjen
suhteen olisi olemassa samantapaiset suunnitelmat, tuota pikaa itsenäisen
maan puolustusvoimat olisi kansainvälisen pörssiyhtiön hyyryläinen.
Kun olemme nähneet ja lukeneet, mitä nämä uusliberalismin
idealistit tekivät Soneralle ja haluavat nyt tehdä Tielaitokselle,
VR-Rata Oy:lle ja VR:lle ja miten ne ruoskivat Suomen Postia tuloksiin
aikaa myöten palvelujen kustannuksella, ei voi välttyä ajatukselta,
että kenties todellakin on jo olemassa joku suunnitelma
pumpata Senaatti-kiinteistöihinkin ilmaa ja panna sekin
lihoiksi. Tämä ei ole pelkästään
ideologinen kysymys. Tämä on myös kansanvallan
kohtalokasta kaventamista.
En ole itse keksinyt sitä kuvaavaa ilmaisua, että itsenäisen
maan puolustusvoimat asuu omia kiinteistöjään
ja huoltaa ne itse. Sen on sanonut täysinpalvellut kenraali
tässä eduskuntatalossa kaksi vuotta sitten.
Jari Leppä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvoimien kiinteistöhallinnolle
ehdotetaan nyt, niin kuin monessa puheenvuorossa on jo todettu,
radikaalia muutosta, jolla kasarmi- ja muut kiinteistöt
ja alueet siirtyvät Senaatti-kiinteistöjen haltuun.
Tällä uudistuksella nyt sitten uskotaan saatavan
se lisäresurssi, jolla Puolustusvoimien kiinteistökanta
saatettaisiin ajanmukaiselle tasolle. Tavoite näiden investointien suhteen
on perusteltu, siinä ei ole mitään. Tarve tähän
kaikkeen kuitenkin johtuu riittämättömistä määrärahoista.
Ihmettelen suuresti, että täällä ed.
Nepponen sanoi, että meiltä kuluu joka tapauksessa
saman verran varoja kiinteistöuudistuksen jälkeenkin. Siksi
en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi tällainen
uudistus sitten tehdään. Puolustusvoimat on myös
kiinteistöhallinnon osalta erityisasemassa, se meidän
täytyy tunnustaa. Sen vuoksi on tärkeää,
että kiinteistöt pysyvät sen suorassa
alaisuudessa, eikä tällaisia ehdotettuja välikäsiä tarvita. Meidän
on muutoin tässä talossa toimittava niin, että riittävät
taloudelliset voimavarat puolustuksellemme taataan ja kiinteistökanta
saatetaan ajanmukaiselle tasolle, niin kuin tavoite on.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Vaikka ääni vähän
käheä onkin, niin tunne on vähän
sellainen kuin talvisodan aikana. Kun puolustus oli viimeisillään
murtumassa, niin viimeinen vänrikki haavoittuneena, huonossa
kunnossa kaivettiin esiin ja saattoi ratkaista juuri tämän
asian. Sellainen on olemukseni ja ajatusmaailmani tässä aiheessa.
Kun käsittelemme puolustushallinnon pääluokkaa
tässä, niin täytyy sanoa, että äskeisiin
ja aikaisemmin kuultuihin puheenvuoroihin viitaten ja vedoten ihmettelen
kyllä sitä näkemystä, mikä tässä yhteiskunnassa
ja suomalaisessa maanpuolustuksessa vallitsee, että lähdetään leikkimään
Puolustusvoimien kiinteistölaitoksen uudistuksella. Tietysti
täytyy sanoa, että kyllähän
sitä vähän voi ymmärtää niistä lähtökohdista,
kun joku idealisti tämän asian on keksinyt, mutta
kun on keksitty ja huomattu ja kuultu yliopistomaailmasta, mitä tämä on
aiheuttanut siellä, niin olisi pitänyt ymmärtää vetää pakkeja
jo tässä asiassa jonkun verran.
Siinä mielessä, kun puolustusvaliokunta lausui
valtiovarainvaliokunnalle tästä asiasta varsin kriittisen
arvion ja lausuman, niin ihmettelen vaan, mihin se voima on hävinnyt
siellä valtiovarainvaliokunnassa, kun tämä on
tähän muotoon voitu hyväksyä,
että tätä uudistusta näin väljästi ja
näin laajasti jatketaan eteenpäin. Ymmärrän kyllä,
vaikka nyt salissa en ketään kokoomuslaista näekään,
että kokoomus vanhana maanpuolustus- ja sotaväkipuolueena
on ollut vammaisen lailla ajamassa ja tavoittelemassa sitä,
että tämä uudistus pitää saada
lävitse. Mutta ihmettelen, kun tälläkin
kertaa on nähtävissä tyhjä sali
kokoomuksen osalta, mihin se voima on perustunut, että hallituspuolue
sosialidemokraatit on alistunut tällaiseen nöyryytykseen
ja vääntöön, kuin tässä on
toteutettu. Tämän pohjalta olisin toivonut, että linja
olisi pitänyt loppuun saakka ja että olisi tälle
asialle saatu aavistuksen verran lisää aikaa,
vuosi kaksi, niin olisi varmaan sokeutuneillakin silmät
tässä asiassa avautuneet.
Onhan kysymys pitkälti siitä, niin kuin täällä ed.
Erkki Kanerva puhui, että kun tätä tarpeeksi pumpataan,
saattaa olla niin, että tähän löytyy omistaja
tälle Senaatti-kiinteistöille, Kiinteistölaitoksen
kautta kääntyneelle Senaatti-kiinteistöille,
missä omistuspohja onkin jossakin aivan kaukana tuolla
maailman markkinoilla. Mikä on sen jälkeen suomalaisen
itsenäisen uskottavan maanpuolustuksen asema? Tähän
nähden toivon, että olen niin perusteellisen väärässä,
että joku voisi kymmenen vuoden kuluttua todeta, että ed.
Lahtela puhuessaan haaveili aivan höpöhommia,
että tämän voisi joku Suomen eduskunnassakin
todeta, että näin ei ole käynyt, mutta pelkään,
että sellainen vaara on olemassa, se vaara on todella vakava.
Mitä sitten muuten tulee tähän maanpuolustukseen,
vaikka siihen jälkeenkinpäin vielä voidaan
palata, niin kyllä uskottava itsenäinen kotimainen
koko maan puolustus, mikä nojaa yleiseen asevelvollisuuteen
ja yleiseen kansanarmeijaan, on Suomen tulevaisuuden toive ja mahdollisuus.
Se ei ole toive, vaan se on ainut tapa, millä tämä voidaan
toteuttaa. Siinä mielessä lukiessani tuolta ed.
Esa Lahtelan lausumaa, että "itsenäinen ja kotimainen,
riippumaton", niin vaikka joistakin sanankäänteistä alkuun
arvelin, mitenkä ne voivat sattua tähän,
miten sanoisi, upseeriolemukseeni, niin perimmäinen tavoite
on kuitenkin selkeä, että kotimaisuus on niin
vahvoilla, että luulen, että hallitusrintamakin
repeää tässä asiassa pahan kerran
ja lausuma tulee täällä eduskunnan salissa
hyväksyttyä. Tämän lausuman
perusteella voidaan olettaa, että meillä vielä vahvempi
tulevaisuus tähän asiaan löytyy.
Rouva puhemies! Sen verran viittaisin tähän asiaan,
että kun täällä äsken
viitattiin Soneraan ja kun katsotaan Soneran edeltäjään
Postiin, mistä rakennettiin Suomen Posti yhtä suurilla
harhakuvitelmilla kuin nyt Senaatti-kiinteistöjä nostetaan
ja lahjoitetaan omaisuutta sinne, niin ei ole Suomessa monta kansalaista,
joka rehellisesti asiaan perehtyy ja voi sanoa, että siinä hankkeessa
on onnistuttu ja se on toiminut. Kyllä se toiminta paremminkin
on epäonnistunut, eikä sillä paljon tulevaisuutta
ole nähtävissä.
Rouva puhemies! Koska ilta on jo myöhäinen,
niin luulen, että kaikki kuulijat tämän
asian ymmärtävät, mitä tässä tarkoitan,
ja ne, jotka eivät salissa ole, eivät todennäköisesti
haluakaan ymmärtää. Sellaisenaan sanoman
paikka tulee tässä asiassa olemaan tuolla vaalikentillä,
missä kansalle kerrotaan, mimmoista vääryyttä Suomen
puolustusvoimille ollaan tämän asian puitteissa
tekemässä.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tässä vaiheessa iltaa
haluan vain aivan lyhyesti todeta oman periaatteellisen huoleni
Senaatti-kiinteistöjen asiasta. Aivan kuten täällä esimerkiksi
ed. Kallio aiemmin sanoi, minullekaan ei ole se valjennut, mitä nerokasta
tässä ratkaisussa sinänsä on,
kun tosiaan tietää sen historian ja ne vuodet,
miten tämän kanssa on takkuiltu eteenpäin.
Aina välillä nämä menettelytavat
eivät mielestäni ole olleet lähelläkään
kiitettävää vaan jopa erittäin,
sanoisinko, ala-arvoisia. Me tiedämme Senaatti-kiinteistöjen
ongelmat yliopistojen osalta, ne on läheltä nähty.
Mielestäni on myös aika vakava asia se, että täällä puolustushallinnon
kiinteistöuudistuksesta puolustusvaliokunta on todellakin
todennut, että se aiheuttaa ongelmia luotettavan maanpuolustuksen
kannalta ja että kustannusseuranta uhkaa hämärtyä,
kokonaisvaltainen ote maanpuolustuskiinteistöihin voi hävitä sekä poliittinen
ja taloudellinen ohjaus vaikeutua. Tämä on aika
kovaa tekstiä. Sen vuoksi mielestäni päättäjänä ei voi
muuta kuin olla huolissaan tästä perusasiasta,
kuka tätä oikeastaan on halunnut, niin että tämä on
tuotu tässä vaiheessa tänne ja tässä muodossa,
vähän tuputtaen tyyliin, että ottakaa
tai jättäkää. En minä todellakaan
tiedä, onko sitten tosiaan niin, että aina mennään
näkymättömien haluajien perässä.
Nyt on menty tähän asti.
Oikeastaan se, minkä haluan tähän
loppuun vielä sanoa, on se, että minun mielestäni
kaikista tärkeintä tässä asiassa
on jatkossakin joka tapauksessa se, miten käy henkilöstölle.
Täällä on ihan hyviä puheenvuoroja
käytetty henkilöstön puolesta, ja muun
muassa ed. Huotari sanoi hyvin sen, että meillä on
tällä hetkellä puolustushallinnon kiinteistölaitoksella
hyvä henkilöstö, johon luotetaan täysin.
On tietenkin aika riskaabelia, kun täällä ruvetaan
leikkimään sellaisilla mahdollisuuksilla, että ruvetaan
kilpailuttamaan, ostamaan yksityisiltä ja muuta. Eli henkilöstön
aseman turvaaminen on kyllä tässä jatkossa
se kaikista tärkein asia.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kiitän ed. Viitasta siitä,
että hän on tarmokkaasti paneutunut juuri alan
erityisvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, lausuntoon ja löytänyt
sieltä ne lauseet, missä kiteytetysti on haluttu tuoda
nämä epäkohdat esille, mitä aiottu
kiinteistöuudistus merkitsee kaikilta osin.
Eräs kiteytys, joka täällä tänä iltana
on jo esille tullutkin, on se, että puolustusvaliokunta
ei pidä kiinteistöuudistuksen toteuttamista esitetyssä muodossa
tässä vaiheessa selkeänä eikä tarkoituksenmukaisena.
Siinä on myös sanottu perusasia. Jotta tämä vielä selkiytyisi,
itse vielä tätä täsmensin eriävällä mielipiteellä,
koska minä pidän tätä kylläkin
selkeänä ja selkeys tarkoittaa sitä,
että tämä on kaikilta osin täysin
vahingollinen, kustannuksia lisäävä ja
Puolustusvoimien toimintojen kannalta sodan ja rauhan aikana täysin
soveltumaton järjestelmä. Siis tässä suhteessa
pidän kylläkin selkeänä, mutta
en tarkoituksenmukaisena. Tarkoituksenmukaisuuden puuttuminen on
juuri se, mitä täällä lähes
kaikissa puheenvuoroissa on haluttu tuoda esille.
Minäkin ihmettelen, kuten ed. Seppo Lahtela, missä tänään,
kun puhutaan maanpuolustuksen asioista, puolustusministeriön
pääluokasta, ovat kokoomuspuolueen edustajat.
Ed. Nepponen täällä kyllä ansiokkaasti
puolusti tätä järjestelmää,
mutta sen jälkeen kokoomuspuolueen edustajat ainakin täältä salista
ovat nyt puuttuneet.
Siis kun katson, että tämä ei ole
tarkoituksenmukainen, niin muistutan todella siitä, että nykyinen
käytäntö on haluttu rakentaa tarkoituksenmukaiseksi.
Kaikki kiinteistöt on haluttu suunnitella tarkoituksenmukaisesti,
ja palaute, jonka nykyinen järjestelmä on muun
muassa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osalta käyttäjiltään
saanut, on ollut kiittävää. Jos puutetta
on ollut, niin se on johtunut siitä, että isäntä eli
valtio on joutunut panemaan rahaa muuallekin ja rahaa ei ole ollut
osoittaa sillä tavalla, että kaikki ne toiveet,
mitkä ovat liittyneet rakennusten hankintoihin ja korjaamiseen,
olisi voitu täyttää. Mutta valitettavasti
muutkin ministeriöt ja hallinnon pääluokat
kantavat aivan samaa huolta.
Peruskysymys on, aivan kuten ed. Erkki Kanerva sanoi, että Puolustusvoimat,
joka nyt on isäntä taloissaan, isäntä omissa
kiinteistöissään, muuttuisi hyyryläiseksi.
Tämä on aivan järjetön asetelma.
Tai sitten olisivat vain odotettavissa ne seikkailut, mitä Soneran
osalta on tapahtunut, ja mentäisiin pörssimarkkinoille.
Mikä tahansa vieras mafia tai mikä tahansa muu
taho voisi päästä meidän puolustuskiinteistöjemme
omistajaksi. Tämä olisi ei vain mielikuvituksen
tuotetta vaan hyvin todennäköistä, että kun
aikanaan tämä joutuisi pörssimarkkinoille,
kyllä silloin tuo ei välttämättä ole
ollenkaan kauas ajateltu malli. Eli tältäkin osalta,
kun olen sanonut, että en pidä tätä tarkoituksenmukaisena,
tuohon sanaan kätken jopa tämänkin.
Kyllä minä katson, että Puolustusvoimien omaisuuden
on oltava kansanvaltaisesti Suomen kansan omistamana ja että sitä myös
kansanvaltaisesti Suomen demokraattisen järjestelmän kautta
hoidetaan ja ylläpidetään ja vastataan
siitä ja ollaan sen isäntiä. Puolustusvoimat
on kansanvallan palvelija eikä hyyryläinen jonkun
yksityisen omistamassa kiinteistössä. Vaikka Senaatti-kiinteistöistä ei
nyt aivan vielä tällä hetkellä näin voida
sanoa, suurikaan ennustaja ei tarvitse olla sen suhteen, mille tielle
se muutaman vuoden päästä on ajautunut
muutoinkin, olipa Puolustusvoimat mukana tai ei.
Mutta johtuen siitä, että puolustushallinnon kiinteistömassat
ovat suuret, Senaatti-kiinteistöt himoitsee niitä,
koska ne tulisivat olemaan yhtä suuret arvoltaan kuin Senaatti-kiinteistöjen
nykyinen pääoma, ja totta kai tämä kiinnostaa.
Mutta meidän tulee nähdä ne tehtävät,
joita varten Puolustusvoimat on. Toki tässä maassa
järjettömyyksiä on tehty ennenkin. Kuinkahan
moni veturi enää yöpyy veturitalleissa?
Veturitallit ovat joko tyhjillään, purettuja tai
sitten kulttuurikäytössä tai jossakin
muussa. Mutta Puolustusvoimien osalta ei ole tähän
missään tapauksessa syytä mennä.
Kyllä tarvitaan kaikkiin niihin tarkoituksiin ne kiinteistöt,
joita Puolustusvoimilla on.
Kun sanoin, että tämä ei ole tarkoituksenmukaista,
niin kätken siihen sen, että kun ikiliikkujaa
ei ole keksitty — ja jotta tämä Senaatti-kiinteistöt-uudistusmalli
toimii, niin se edellyttäisi ikiliikkujaa, joka tekee sitä rahaa — mutta
kun ikiliikkujaa ei ole, rahaa pitäisi pumpata muualta valtionhallinnosta
eli veronmaksajilta tai muilta momenteilta, ja sitä en
usko tapahtuvan. Eli Puolustusvoimat joutuisi jälleen rajuun
kasarmien ja varuskuntien sulkemiseen, varikoitten lopettamiseen.
Pian oltaisiin siinä, että meillä ei
olisi kuin kolme valmiusyhtymää, muutama Merivoimien yksikkö,
muutama Ilmavoimien paikka ja niitäkin jouduttaisiin vielä karsimaan.
Tällöin meidän uskottava maanpuolustuskykymme
olisi vakavasti joutunut vaakalaudalle. Eli lyhyesti sanottuna:
En pidä miltään osin esitettyä kiinteistöuudistusta
tarkoituksenmukaisena.
Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
Reijo Laitinen /sd:
Rouva puhemies! Muutama huomio.
Puolustusmateriaalihankintojen osalta, niin kuin kerroin aikaisemmassa
puheenvuorossa, korostuu se, että mahdollisimman paljon
pyritään hankkimaan materiaalia kotimaasta, millä turvataan
kotimaisen puolustustarviketeollisuuden ei pelkästään
säilyminen vaan kehittäminen. Kun muistetaan se
tilanne, missä me olemme olleet, että puolustusmateriaalihankinnoista
Puolustusvoimat on osoittanut noin 75 prosenttia ulkomaille ja 15
prosenttia kotimaahan, niin sen takia tätä asiaa
on erittäin tärkeä korostaa monella tapaa,
että kotimaasta hankintoja suoritetaan. Sen takia tämä hyvin
monta kertaa valiokunnan tekstissä tulee esille.
Nato-sopivuudesta tässä ei puhuta mitään. Myönnän
sen, että valiokuntakäsittelyn aikana kyllä tuli
tämmöinen termi esille, mutta semmoista kirjausta
tänne ei tullut, vaan todetaan se, että lähtökohtana
ei voi olla ensisijaisesti ulkomaisten hankintojen tekeminen jopa
kansallisista erityisvaatimuksista tinkien. Minusta tämä on oivasti
näin sanottu.
Mitä sitten tulee Puolustushallinnon rakennuslaitoksen
asemaan ja kiinteistöjärjestelyihin, niin hyvin
pitkälle ajattelutavaltani samalla tavalla ajattelen tämän
kysymyksen osalta ja olen omalta osaltani ollut mielestäni
kohtuullisen vahvasti mukana vääntämässä siihen
suuntaan, että tämä järjestely
ei toteutuisi. Mutta rehellisyyden nimissä on todettava
se, että ihan tässä ei ole kyllä pärjätty
niin kuin olisi toivottu.
Toisaalta kyllä keskustan edustajien pitäisi pikkuisen,
varsinkin niitten, jotka olivat 91—95 eduskunnassa, sordiinoa
päälle laittaa, kun tehtiin tietynlaisia järjestelyitä tässä talossa
Engelin osalta. Muistutan siitä, että Engelin
osalta silloinen enemmistö, jota sosialidemokraatit vastustivat,
teki sellaisia päätöksiä, jotka
johtivat sitten laittomiin irtisanomisiin ja valtion valtaviin korvauksiin,
ja keskusta oli niissä mukana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tästä on ihan hyvä jatkaa,
mihin ed. Laitinen lopetti.
Miksi ylipäätään tehdään
näin, kun ajatellaan nyt tätä viimeaikaista
historiaa? Engel meni pieleen, se johti käräjäoikeuteen
ja tuomioihin, ja parikymmentä miljoonaa markkaa meni valtiolta puhdasta
rahaa siinä operaatiossa; Tielaitosuudistus on mennyt pieleen,
ja sitä yritetään nyt sitten paikata;
Posti-homma on todella vaikeassa tilanteessa, kun pitäisi
postipalvelulakia toteuttaa ja yleispalveluvelvoitetta, mutta hommat
ei skulaa; Sonera meni poskelleen, ja siitä tuli valtavat, sanotaan
nyt, laskut, lainausmerkeissä; ja sitten yliopistokiinteistöoperaatio
meni täysin pieleen Senaatti-kiinteistöille siirtymisen
yhteydessä.
Minä kun yhtenä päivänä kuppilan
pöydässä — tämä ei
nyt ole sivistynyttä tuoda kuppilakeskusteluja tänne — osuin
erään johtavan hallituspuolueen virkamiehen kanssa
samaan pöytään, niin minä kysyin,
että minkä ihmeen takia. Hän vastasi
näin, että se on kuule sillä tavalla,
että tarvitaan koko ajan kaikenlaisia muutoksia ja sen takia
pitää tehdä, vaikkei siinä mitään
järkeä olisikaan.
Hannu Aho /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Täytyy nyt tuohon ed. Pulliaisen
sanontaan vähän yhtyä, että täytyy
tehdä, vaikkei mitään järkeä olisi
tässä asiassa. En sillä tavalla itsekään
ole saanut kiinni siitä ajatuksesta, mikä todellinen
järki tässä systeemissä on,
että muutettaisiin Senaatti-kiinteistöihin, koska
aina tulee byrokratiaa lisää näissä asioissa
ja silloin ei sitä todellista asiaa pystytä hoitamaan,
jota näissäkin asioissa ajetaan takaa. Jollakin
tavalla jää ilmaan roikkumaan se todellinen tavoite
ja ajatus sillä tavalla, että todella säästettäisiin,
todella saataisiin tehokkuutta ja sitä kautta saataisiin
hoidettua näitä asioita. Jotenkin tuntuu eriskummalliselta,
että tätä asiaa ei ole loppuun saakka
mietitty.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaisen pohdintaan voisi todeta,
jotta Puolustusvoimien rakennuslaitoshomma poikkeaa näistä kaikista
muista. Muissahan on se järki, jotta jokuhan se rahastaa,
eivät ne rahat mihinkään itse asiassa
ole hävinneet, vaan saatiin kilpailukenttä, jotkut
vielä rahasti välistä, ja veronmaksajat
maksoivat koko jutun siinä hommassa ja tulevat maksamaan
jatkossakin.
Mutta tässä kun ei ole oikein sitäkään
järkeä muuta kuin sitä kautta, mitä ed.
Erkki Kanerva totesi, jotta pumpataan vähän ilmaa
ja saadaan lihotettua se homma ja sitten myydään
ja sieltä sitten taas joku rahastaa. Eli kyllä se
on tätä markkinataloutta ja ilmeisesti ne, jotka
ihannoivat sitä juttua, uusliberalismia, haluavat viedä tämänkin semmoiseksi
rahastuskohteeksi, mikä tässä on todettu
moneen otteeseen.
Yleiskeskustelu päättyy.