Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Sinällään hallituksen esitys laiksi porota-louden ja luontaiselinkeinojen rakennetuesta sekä siihen liittyvistä laeista on perusteltu. Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota aivan oikeisiin asioihin. Etenemisjärjestys tässä lainsäädännössä on kuitenkin nurinkurinen. Ensin pitäisi miettiä, onko poronhoitolaki kohdallaan, ja sen jälkeen pitäisi uudistaa rahoitusta koskeva lainsäädäntö, eikä toisinpäin.

Porotalouden harjoittamisen edellytykset ja toimintaympäristö vaihtelevat huomattavasti poronhoitoalueen eri puolilla. Poronhoitoalueen eteläreunassa ovat omat erityiset ongelmansa ja pohjoisessa omansa.

Saamelaispaliskuntien poronhoito perustuu laidunkiertoon ja vapaaseen laiduntamiseen läpi vuoden. Saamelaisuudella on tunnustettu erityisasema lainsäädännössä. Kieli ja kulttuuri eivät kuitenkaan elä, jos sen perustana oleva elinkeino ei ole kyllin vahva. Valiokunta kiinnittää kyllä näihin asioihin mietinnössään huomiota, mutta johtopäätökset puuttuvat. Siitä syystä esitin sosialidemokraattien ja perussuomalaisten edustajien tukemana valiokunnassa, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman:

"Eduskunta edellyttää, että toimivaltainen ministeriö yhdessä saamelaispaliskuntien kanssa aloittaa kokonaisuudistuksen, joka turvaa saamelaisten poronhoidon edellytykset."

Arvoisa puhemies! Porotalouteen liittyvät kysymykset ovat vaikeita. Tästä saimme tuoreen esimerkin, kun ministeri Anttila antoi eilen lausunnon, jonka mukaan karhun kevätpyynti ei toteudukaan tänä keväänä. Ministeri antoi kuitenkin päinvastaisen lupauksen tammikuun viimeisenä päivänä petofoorumissa Sallassa, jossa myöskin ed. Hänninen oli asiasta kuulemassa, ja ihmettelin kyllä jo silloin, kuinka ministeri niin mutkattomasti lupasi näinkin ison asian, joka on ollut parikymmentä vuotta esillä.

Ministeri Anttila oli sitä mieltä, että EU-komissio ei ole tässä ongelma, vaan asia voidaan hoitaa valtioneuvoston asetuksella. Kuitenkin viime kaudella, kun tein karhun kevätpyynnistä kirjallisen kysymyksen, silloinen maa- ja metsätalousministeri Korkeaoja vastasi, että asian eteenpäinvieminen vaatii notifioinnin EU-komissiossa. Kaksi ministeriä, kaksi päinvastaista mielipidettä. Kuinka tällainen on ylipäätään mahdollista, kun säädösperusta ei ole muuttunut, ei Suomessa eikä Euroopan unionissa?

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Koska ed. Mustajärvi tuossa edellä käytti ansiokkaasti lähes sanasta sanaan sen puheenvuoron, jonka olin ajatellut käyttää, niin tyydyn tässä yhteydessä vain kannattamaan ed. Mustajärven ehdotusta lausumaksi.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä luin sen. Luin samaisen lausumaesityksen, mikä on valiokunnan mietinnössä.

Kyllä ehdotan lausumaa, joka on saman sisältöinen kuin mietinnössä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! No, minä vielä kerran nimenomaisesti kerron sitten kannattavani, että tämä varmasti tulee sitten menemään eteenpäin.

Ihan perustuen siihen, että meillä on tässä salissa aika monta kertaa käyty keskustelua yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista, niin saamelaispaliskuntien tulevaisuus ja tilanne on semmoinen asia, johon meillä — kiitos siitä, että on lappilaisia kansanedustajia, jotka pitävät huolta ja ovat kiinnostuneet näidenkin ihmisten tulevaisuudesta ja toimeentulosta — joka tahtoo unohtua. Vähemmistöjen oikeuksia tässä talossa puolustetaan varsin hitaasti ja vaivalloisesti tänä päivänä, ja eritoten saamelaisten asema on semmoinen asia, jota ei voi liikaa eikä tyhjään korostaa. Ja jos se meiltä unohtuu, niin silloin meidän on kyllä aika tyhjä puhua yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.