Antti Rantakangas /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä hallintovaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta. Lailla turvattaisiin kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhrin toimeentulo ja huolenpito.

Vastaanottoa koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin säätämällä kotouttamisesta ja kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta eri laeissa. Tavoitteena on selkeä ja yksiselitteinen laki, joka edistää vastaanottopalvelujen tarjonnan yhdenmukaisuutta. Lakiin otettaisiin säännökset viranomaisten toimivallasta ja tehtävästä, kustannusten korvaamisesta, vastaanotto- ja järjestelykeskuksista, vastaanottopalveluista, ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ilman huoltajaa olevan lapsen edustamisesta, henkilörekistereistä ja muutoksenhausta.

Sisällöltään vastaanottoa koskevat säännökset säilyisivät pääosin ennallaan. Merkittävimmät muutokset koskisivat kansainvälistä suojelua hakeville ja tilapäistä suojelua saaville maksettavan taloudellisen tuen irrottamista yleisestä toimeentulotuesta. Hallintovaliokunta pitää maahanmuuttajien ottamisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanotosta annetun lain kokonaisuudistusta tarpeellisena, vielä voimassa olevan lain selkeyttäminen on tärkeää.

Vastaanottorahasta: Kansainvälistä suojelua ja tilapäistä suojelua saaville maksettava taloudellinen tuki on hallituksen esityksessä irrotettu yleisestä toimeentulotuesta. Toimeentulotuen sijasta aikuisille turvapaikanhakijoille maksettaisiin vastaanottorahaa ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille käyttörahaa. Hallituksen esityksessä on vertailtu tämän rahan suuruutta Norjan, Tanskan ja Ruotsin osalta. Taulukon mukaan Norja ja Tanska maksavat tukea Suomea enemmän, kun taas Suomi maksaa tukea Ruotsia enemmän. Valiokunnassa totesimme saadun selvityksen perusteella, että tämä vertailu ei ole ihan yksiselitteisen helppoa, koska näihin liittyy erilaisia palveluita ja muuta sellaista, joka sisältyy eri maitten käytäntöihin.

Viime vuonna Suomeen oli lokakuun loppuun mennessä tullut yhteensä 3 290 kansainvälistä suojelua hakevaa, Ruotsiin heitä oli marraskuun loppuun mennessä saapunut 31 819 eli kymmenkertainen määrä, Norjaan 10 064, Tanskaan 4 534.

Hallintovaliokunta on useassa eri yhteydessä tuonut selkeänä kantanaan esille, että Suomessa kansainvälistä suojelua saaville maksettavien tukien ja korvausten pitää olla tasapainossa vertailumaitten kanssa eivätkä ne saa muodostaa vetovoimatekijöitä turvapaikan hakemiselle ja humanitaariselle maahanmuutolle. Hallintovaliokunta on pyytänyt erilaisia selvityksiä ja vertaillut näitä. Korostamme tässäkin yhteydessä kuitenkin, että ruokapalvelun ja rahana maksettavan tuen osuutta kansainvälistä suojelua hakeville ja tilapäistä suojelua saaville pitää selvittää kotoutumisen, tehokkuuden ja turvapaikkajärjestelmän houkuttelevuuden vähentämisen näkökulmasta erityisesti sellaisten hakijoiden kohdalta, joiden hakemukset ovat perusteettomia.

Puhemies! Välittömät sosiaali- ja terveyspalvelut: Joissakin asiantuntijalausunnoissa tulkittiin niin, että nämä palvelut laajenisivat ja kustannukset kasvaisivat, mutta saadun selvityksen mukaan tarjottujen palvelujen laajuutta ei ole lakiehdotuksessa kuitenkaan tarkoitus muuttaa vaan palvelut rajataan edelleen välttämättömään.

Kansainvälistä suojelua hakeneiden oikeudellinen neuvonta: Saadun selvityksen mukaan vastaanottokeskuksilla on nykyisin merkittävä tehtävä oikeudellisen avun järjestämisessä hakijoille. Sisäministeriössä on kuluvan vuoden tammikuussa asetettu hanke, jossa selvitetään kansainvälistä suojelua hakevalle annettavaa oikeudellisesta neuvontaa ja oikeusapua. Tavoitteena on selvittää palvelujen nykytilanne ja arvioida alustavasti mahdolliset muutostarpeet. Valiokunta ei tässä vaiheessa tähän ottanut minkäänlaista kantaa.

Yksin maahan tulleiden alaikäisten palvelut: Saadun selvityksen mukaan jo nyt käsiteltävänä olevan lain valmisteluvaiheessa on pohdittu sitä, pitäisikö vastuu ilman huoltajaa olevien lasten vastaanotosta siirtää sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja käytännössä toiminta kuntien lastensuojeluviranomaisille. Hallintovaliokunta on kuitenkin eri yhteyksissä korostanut sitä, että maahanmuuttoasioiden tulee olla koottuna yhden ministeriön hallinnon alle. Eri ministeriöiden yhteistyöhön on kuitenkin jatkossa syytä kiinnittää edelleen lisää huomiota.

Ihmiskaupan uhrien auttamisen osalta todetaan, että ihmiskaupan uhrien auttamista koskevat säännökset otettiin lakiin sellaisenaan voimassa olevasta kotouttamislaista.

Perusopetukseen osallistuminen: Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää opetusta kansainvälistä suojelua hakeville oppivelvollisuusikäisille. Tämä johtuu siitä, että kansainvälistä suojelua hakeva lapsi ei ole perusopetuslain mukaan oppivelvollinen, koska häntä ei pidetä Suomessa vakinaisesti asuvana. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä selvittää, olisiko kansainvälistä suojelua hakevien lasten oikeus maksuttomaan perusopetukseen turvattavissa perusopetuslaissa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan kiittää hallintovaliokuntaa hyvin tehdystä, perusteellisesta työstä. On nyt todella tärkeää, että tämäkin laki voi astua voimaan, koska kotouttamislaki ja nämä vastaanottosäännökset on erotettu toisistaan.

On selvää, että nyt on tärkeää, että ne asiat, joihin valiokunta kiinnittää huomiota, ovat sellaisia, joista tulevaisuudessa pitäisi olla myöskin jatkopohdiskelua. Niin kuin mietinnössä todetaan, tänä keväänä esimerkiksi ihmiskaupan ohjausryhmä antaa loppumietintönsä, jossa on tarkasteltu, onko esimerkiksi tarpeita muuttaa ja selventää lainsäädäntöä. Tätä raporttia odotamme ihan muutaman viikon sisällä, kunhan ohjausryhmän viimeinen kokous on pidetty.

Samoin valiokunta kiinnitti huomiota perusopetussäännöksiin. Meillä oli valmistelun aikana sellainen tilanne, että ehkä satakunta lasta oli ilman minkäänlaista opetusta, ja ajatellen Suomen mainetta ja lasten oikeuksia tämähän oli kestämätön tilanne. Keskustelun ja valmistelun aikana kuitenkin lähes tulkoon kaikki lapset, myöskin ne, jotka olivat turvapaikanhakijoita, saivat koulutusta. Mutta oli valitettavaa, että valmistelun aikana ei päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten tämä asia olisi säädettävä. Oli vähän sellaisia kehämääritelmiä, joihin valiokunnan puheenjohtaja viittaa.

En annan sak som också är viktig att fortsätta utreda, antingen i praxis eller genom lagstiftning, är ju den eftervård som vissa ensamkommande minderåriga barn kan behöva. Man kan säga att den situation som nu råder inte är förenlig med god lagstiftning och jämlik behandling.

On hyvä, että siihen on kiinnitetty huomiota.

Kuten olemme nähneet, niin on suuria vaihteluja, mitä tulee turvapaikanhakijoihin. Tietysti pitää koputtaa puuta, mutta nyt on taas tilanne, että Suomeen hakeutuu Pohjoismaista vähiten turvapaikanhakijoita. Siinä mielessä koputtaa puuta, että jos esimerkiksi tapahtuu Afrikassa suurta liikehdintää, emme tiedä, mihin tämä päätyy.

Näin jälkikäteen voidaan ehkä myöskin yhteenvedonomaisesti todeta, että se lisäys, joka oli vuosina 2008 ja 2009 voinee johtua myöskin taloustilanteesta Etelä-Euroopassa. Ehkä kuluneet vuodet ovat myöskin poistaneet joitakin tekijöitä ja tuntemuksia, luuloja, jotka liittyvät niin sanottuihin vetovoimatekijöihin. Miten on mahdollista, että maassa, joka maksaa pienimmän korvauksen turvapaikanhakijoille, on moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna muihin maihin?

Alltså, en del av myterna om de här så kallade dragningsfaktorerna borde ha undanröjts av den statistik som vi ser nu. Det vill säga Sverige, som har de lägsta levnadskostnaderna av de nordiska länderna och därmed också betalar de lägsta ersättningarna till asylsökande, har ändå mångdubbelt antal asylsökande i förhållande till Finland. För övrigt har Finland alltså det lägsta antalet för tillfället.

Elikkä jotkut näistä tekijöistä ehkä poistavat tätä. On selvää, että Ruotsin tilanne on sellainen, että hyvin paljon joudutaan lisää tukemaan henkilöitä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa.

Puheenjohtaja ja myöskin mietintö viittaa siihen, että pitäisi selvittää ruokapalvelujen tarjoamista rahan sijasta. Näinhän meillä on jo muutamassa vastaanottokeskuksessa, jotka ovat lähinnä läpikulkukeskuksia, joissa tarjotaan ruokapalveluja. Mutta olemme todenneet, että pitää olla seurantaa, mitkä kustannukset syntyvät siitä. Toisaalta, jos henkilö odottaa pitempään ja hänen hakemuksensa esimerkiksi on varsinaisessa käsittelyssä, on hyvin passivoivaa, jos hänelle tarjotaan kaikki palvelut valmiina.

Mutta kaiken kaikkiaan on tärkeätä, että käsittelyajat ovat nopeat, käsittely on tarkkaa, ja siihenhän on panostettu huomattavasti nyt tämän kauden aikana. Keskimäärin käsittelyaika, jos kyseessä ei ole nopeutettu käsittely, on noin 300 päivää, jos on nopeutettu, kaikkinensa 53 päivää viimeisten tilastojen mukaan. Näistä nopeutetuista suurin osa on ollut Dublin-hakemuksia, joiden käsittelyaika oli 67 päivää, joten tuloksiin on tässä myöskin päästy.