Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt sitten tähän toiseen suureen kokonaisuuteen, joka on myöskin ollut varsin pitkään vireillä ympäristövaliokunnassa. Myös tähän kokonaisuuteen saimme perustuslakivaliokunnan kannanoton. Tämä jätelakikokonaisuus on myöskin ollut erittäin pitkään valmistelussa ympäristöministeriön puolella ja tässä on ollut laajapohjainen työryhmä, joka on tätä valmistelua tehnyt, eli käsittely on kaiken kaikkiaan ollut varsin kattavaa.

Jätealaa koskevat vaatimukset ovat aika paljon tiukentuneet viime vuosien aikana, ja myöskin Euroopan unionin lainsäädännön määrä tällä sektorilla on lisääntynyt huomattavasti. Näihin direktiiveihin perustuva, osin jätelajikohtainen ja hyvin yksityiskohtainenkin sääntely on nyt johtanut meidän kotimaisen jätelakimme rakenteen pirstoutumiseen. Sen vuoksi on hyvin tarpeellista selkiyttää ja yhtenäistää tätä sääntelyä. Valiokunta on monissa eri yhteyksissä kiirehtinyt omalta osaltaan tämän kokonaisuudistuksen tekoa, joka nyt siis on käsittelyssä. Tällä hallituksen esityksellä saatetaan myös voimaan uusi jätedirektiivi, joka omalta osaltaan asettaa monia reunaehtoja sääntelylle.

Tällä uudella jätelailla ja sen nojalla myös uudistettavilla asetuksilla on tarkoitus luoda edellytykset yhdyskuntajätehuollon kehittämiselle, kierrätettävän jätteen osuuden olennaiselle lisäämiselle ja kaatopaikkakäsittelystä luopumiselle käytännössä kokonaan. Kierrätyksen lisäämistavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti tuottajavastuun tehostamista, kierrätykselle asetettujen määrällisten tavoitteiden tiukentamista ja kaatopaikkakäsittelyn rajoittamista. Määrällisesti merkittävimmät ja kierrätyksen edistämisen kannalta kiinnostavimmat yhdyskuntajätteen jakeet ovat tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet sekä biojätteet, sillä ne muodostavat pääosan kierrätyskelpoisista yhdyskuntajätteistä, mutta niitä päätyy yhä huomattavassa määrin myös sekajätteen joukkoon.

Uuden lain nojalla annettavalla asetuksella annetaan myös nykyistä selvästi ankarampia rajoituksia biohajoavan tai orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelylle kasvihuonekaasujen määrän ja jätteistä aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Nämä rajoitukset edistävät tehokkaasti myös yhdyskuntajätteen kierrätyksen, biologisen käsittelyn ja muiden vaihtoehtoisten käsittelymenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Sillä tavalla tietenkin myös päästään lähemmäksi kierrätystavoitteita.

Koska jätelaissa ei voida pääasiassa lainsäädäntöteknisistä syistä säätää eri jätejakeiden osalta kierrätysprosenttitavoitteesta, valiokunta esittää lausumaehdotusta siitä, että hallituksen tulee säätää asetuksilla riittävän kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen, biojätteen, tuottajavastuujätteen, rakennus- ja purkujätteen sekä mahdollisuuksien mukaan muun jätteen kierrätystavoitteet ja seurata näiden tavoitteiden toteutumista ja kiristää tavoitteita ottaen huomioon tämän alan teknologisen kehityksen.

Arvoisa puhemies! Jätelakiehdotuksen 8 §:n mukaan vahvistetaan noudatettavaksi EU:n jätelainsäädännön mukainen jätehuollon etusijajärjestys, jolla määritetään jätehuoltoa koskevien toimien järjestys EU:n ja jäsenmaiden jätepolitiikassa ja -lainsäädännössä. Tähän etusijajärjestykseen kuuluvat 1) jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen, 2) uudelleenkäytön valmistelu, 3) kierrätys, 4) muu hyödyntäminen ja 5) loppukäsittely.

Etusijajärjestys on yksi jätelain keskeisimmistä periaatteista, ja sen merkityksen selventäminen ja vahvistaminen on hyvin olennaista. Valiokunta esittää lausumaa myös lain tavoitteiden toteutumisen seuraamisesta kiinnittäen erityistä huomiota sekä jätteen synnyn ehkäisyyn että muutoinkin etusijajärjestyksen toteutumiseen.

Tällä lailla selvennetään jätehuollon vastuunjakoa, täsmennetään eri toimijoiden velvollisuuksia ja tehostetaan jätehuollon valvontaa. Kunnan vastuu yhdyskuntajätteen jätehuollosta säilyy voimassa olevaan lakiin verrattuna pääosin ennallaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen siirtyy kuitenkin kunnan velvollisuudeksi. Kunnan on myös järjestettävä muun kuin sen vastuulle kuuluvan jätteen jätehuolto toissijaisesti, jos jätteen haltija sitä palvelutarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte soveltuu kuljettavaksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä.

Valiokunta ehdottaa lakiin muutoksia, joilla selvennetään kunnan ja kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon järjestämistä koskevien edellytysten yhtäläisyyttä ja kilpailuneutraliteettia. Koska kunnan ja yksityisten yritysten välisestä työnjaosta on nyt ilmennyt aika laajastikin poikkeavia käsityksiä, valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee seurata jätehuollon järjestämistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöiden toimintaedellytyksiin sekä kuntien mahdollisuuksiin huolehtia niiden vastuulle säädetyistä tehtävistä.

Valiokunta on pitänyt tässä harkinnassa tärkeänä sitä, että kunnat tukeutuvat yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä suurelta osin jo nykyisin ja tulevaisuudessa todennäköisesti ehkä laajemmin yksityisten yritysten tuottamiin jätehuoltopalveluihin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan pakkausten tuottajavastuu muuttuu nykyisestä osittaisesta tuottajavastuusta täydeksi tuottajavastuuksi. Toiminnanharjoittajat ovat suhtautuneet muutosehdotukseen kriittisesti katsoen, ettei nykyistä kustannustehokkaana pidettyä järjestelmää tule muuttaa. Valiokunta korostaa, että ehdotuksen mukainen vastuu ei estä tuottajia perustamasta tarkoitukseen soveltuvia keräysjärjestelmiä yhteistoiminnassa kunnan, kunnan jätelaitosten, kaupan tai yksityisten jätehuollon palveluyritysten kanssa. Ehdotus ei näin ollen johda päällekkäisiin keräysjärjestelmiin eikä lisää myöskään kokonaiskustannuksia.

Valiokunta ehdottaa jätelakiehdotuksen 47 §:n 1 momentin muuttamista sen selventämiseksi, että tuottajalla on ensisijainen oikeus jätehuollon järjestämiseen ja että kunta voi täydentää pakkausjätteen kuljetusta ja vastaanottoa pykälässä säädetyin edellytyksin. Valiokunnan käsityksen mukaan pykälä mahdollistaa parhaillaan kehittymässä olevan tuottajien, kaupan ja kuntien välisen yhteistyön jatkamisen pakkausjätteen keräilyssä eikä sääntely 3 momentin sanamuoto huomioon ottaen johda päällekkäisten pakkausjätteen keräysjärjestelmien perustamiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi nostan esille yksityiskohdan, joka valiokunnan käsittelyssä nousi voimallisesti esiin. Tässä lakiuudistuksessa energiansäästölampun voi palauttaa kauppaan samalla, kun ostaa uuden lampun. Tilanne paranee nykyiseen verrattuna oleellisesti, mutta valiokunnan tärkeänä pitämä tavoite siitä, että kuluttaja voi palauttaa lamppuja kokonaan ilman uuden lampun ostovelvoitetta, ei tässä vielä toteutunut. Laajaa vastaanottovelvollisuutta on pidetty ongelmallisena lamppujen herkästä rikkoutuvuudesta ja niiden sisältämästä elohopeasta aiheutuvien elintarviketurvallisuus- ja työturvallisuusriskien vuoksi, minkä vuoksi vielä pitää tätä asiaa selvittää ja jatkaa valmistelua ennen kuin tuohon tavoitteeseen päästään.

Tässä halusimme kuitenkin korostaa tarvetta varmistaa se, että lamppujen palautuspisteet ovat kuluttajan helposti saavutettavissa ja että lamppuihin liittyvistä riskeistä ja jätehuoltovaatimuksista sekä lamppujen vastaanottopaikoista tiedotetaan riittävästi. Lisäksi valiokunta esittää lausumaehdotusta, jonka mukaan hallituksen tulee seurata energiansäästölamppujen palautusjärjestelmän toimivuutta kuluttajan kannalta ja ryhtyä mahdollisimman pian toimenpiteisiin vastaanottojärjestelmän laajentamiseksi työturvallisuus- ja elintarviketurvallisuusriskit huomioon ottaen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että tämä kokonaisuus on keskusteluttanut valiokuntaa hyvin paljon ja tästä asiasta on vallinnut myös asiantuntijoiden välillä herttaisen erimielisiä näkemyksiä. Valiokunta on parhaansa mukaan koettanut koota tähän mietintöönsä sellaisen lähestymistavan, joka mahdollistaa toimintaedellytykset paitsi kunnille myös yksityisille yrityksille. Toivoisimme tietenkin, että muutoinkin tämä vuoropuhelu saisi tulevaisuudessa vähän rakentavampia sävyjä. Nyt on oltu kovin paljon niissä vanhoissa asetelmissa, joista tämän uuden tulevaisuuden rakentaminen on ollut varsin haasteellista, mutta valiokunta onnistui mielestäni tämän esityksen käsittelyssä oikein hyvällä tavalla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On merkittävää, että valiokunta päätyi käytännössä yksimieliseen mietintöön lukuun ottamatta ed. Tarja Tallqvistin vastalausetta, joka liittyy yhteen lausumaehdotukseen ja sen sanamuotoon.

Mutta suuressa mitassa tämä hallituksen esitys käsiteltiin valiokunnassa hyvin tarkkaan, tiukasti, asiantuntijoita laajasti kuullen, ja lopputulos on myös minun mielestäni ihan hyvä. Muutamia asioita haluaisin kuitenkin nostaa esiin.

Hyvin paljon puhuttiin siitä, kuka saa jätehuollon järjestämistä koskevan vastuun. Se oli ikään kuin se keskustelun keskeisin asia hyvin pitkälti, jolloinka mielestäni puhuttiin enemmänkin lillukanvarsista kuin itse asiasta. Se ei ole nyt niin tärkeä asia kuitenkaan, ovatko ne kunnat vaiko joku yksityinen yritys, jolla on jätehuollon järjestämistä koskeva vastuu. Se ei ole kuitenkaan niin iso asia kuin on etusijajärjestys eli se, että pitäisi ensisijaisesti vähentää jätteen syntyä, toiseksi lisätä sen uudelleenkäyttöä, kolmanneksi lisätä materiaalinkierrätystä, ja sitten vasta neljännellä sijalla tulee poltto ja sen jälkeen kaatopaikkasijoittaminen. Tämä suuri asia jäi aika tavalla vähäisemmälle huomiolle, mutta mietinnössä se kuitenkin on selkeästi esillä.

Nämä valiokunnan lausumaehdotukset valiokunnan puheenjohtaja kävi lävitse. Niissä nimenomaan painotetaan kierrätystavoitteita ja niiden toteuttamista ja kiristämisvelvoitetta biojätteen osalta ja yhdyskuntajätteen osalta yleensäkin. Nämä ovat tärkeässä roolissa, koska valiokunta jätti tästä pois tämän polttopuolen.

No, miten tämä poltto sitten on valiokunnan työssä nähty? Kunnilla on polttolaitoksia niin paljon suunnitteilla, rakenteilla ja tulossa, että kokonaisjätemäärä on noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä pitäisi saada uunin luukusta sisään, jotta kaikki polttolaitokset saisivat kylliksi poltettavaa. Tämä on tietysti kestämätön tilanne, koska se pitää sisällään sen ajattelun, että hamaan 40—50 tulevaan vuoteen tulee olla kylliksi jätettä, tulee syntyä jätettä riittävästi, jotta nämä polttolaitokset pystyvät toimimaan. Tämä on vastoin EU:nkin jätteen synnyn vähentämistavoitetta. Tähän kiinnitettiin huomiota, ja tässä on oikeastaan se ongelma, joka tarjoaa vahvan kritiikin myös monien kuntien jätehuoltoon, koska siellä poltto on nähty siksi pelastavaksi tekijäksi, ei kierrätys tai uudelleenkäyttö.

Biojätteen hyötykäyttö, nimenomaan niin, että siitä valmistettaisiin metaania ja sitä voitaisiin käyttää hyvin laajasti muun muassa liikennepolttoaineena, on ollut näissä meidän keskusteluissamme myös mukana.

Mitä tulee energiansäästölamppuihin ja niiden palautusjärjestelmään, niin valiokunnassa oli kyllä laajalti myös se käsitys, että se voitaisiin tehdä jo nyt niin, että ei olisi tätä ostovelvoitetta, koska kaikissa kaupoissa ja myyntipisteissä, joissa myydään elohopeaa sisältäviä lamppuja, on myös velvoite käytetyn energiansäästölampun vastaanottamiseen. Kysymys on nyt sitten volyymeistä, miten paljon voidaan ottaa vastaan ja miten hyvin vastaanottokäytännöt on kehitetty. Eli kyllä tässä olisi voitu jo ottaa pitempi askel, jos olisi haluttu.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys jätelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja käsittelyssä on ympäristövaliokunnan mietintö.

Haluan vaan tässä yhteydessä nostaa esiin talousvaliokunnan kantoja, joita lausunnossa on otettu. Talousvaliokunnassa otettiin varsin positiivinen asenne sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. Siitä erityisesti käytiin myöskin keskustelua ministerin kanssa, ja lausunto siinä mielessä oli yhteisymmärryksessä harmoniaan rakennettu. Nyt kuitenkaan tästä valiokunnan mietinnöstä sitä asiaa ei löydy.

Oleellista jätemaailmassa ja ympäristömaailmassa yleisesti on se, että pyritään ehkäisemään jätteen syntyä. Toinen ensisijainen asia jätteen syntymisen jälkeen on jätteen hyötykäyttö, mahdollisimman hyvä hyötykäyttö, ja siinä yksityinen sektori on tehnyt tavattoman paljon työtä. Heille on ollut tärkeää lajitella eri jakeet jatkokäyttötarkoituksen mukaan ja tavoitteena on ollut mahdollisimman vähän penkkaan vietävää tavaraa. Meillähän on vuosikymmenet ajettu kierrätyskelpoista tavaraa penkkaan, ja joku sanoi, että siellä on myöskin meidän tulevia kaivoksia, kun niitä sitten jossain vaiheessa avataan.

Ed. Tiusanen puhui jätteen poltosta. Jätteen poltto on viimesijainen vaihtoehto, ja jos ei polttaakaan voida, siitä syntyy sitten se penkkaan vietävä jäte.

On todella huolestuttavaa, että tällainen myöskin suuria mahdollisuuksia tarjoava jätebisnes rajataan pitkälti kunnalliseen toimintaan, minkä seurauksena syntyy kyllä ihan merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä. Meillä on yksityinen sektori tehnyt myöskin keräilyn osalta suuria investointeja. Monitoimikeräilyssä voidaan biojätteet kerätä erikseen, sekajätteet erikseen, jolloin myöskin logistinen puoli tulee mahdollisimman ympäristötehokkaasti hoidettua. Nyt toivon, että se huolenaihe, joka maakunnista on esitetty, heidän pahat unensa, ei konkretisoidu, mutta ei tämä laki ainakaan hirveästi heille uutta turvaa tuo.

Niin kuin totesin, maailmalla on kehityssuunta se, että jätteet kierrätetään, hyötykäytetään ja sitä kautta haetaan myöskin elinkeinoelämään lisää dynamiikkaa. Toivon, että mahdollisimman nopeasti ne epäkohdat, joita tämä laki nyt jättää sisälleen, saadaan oikaistua.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Avfallslagen har väckt starka känslor under beredningen. Också behandlingen i utskottet har visat att avfallslagen inte varit lätt att utforma så att alla berörda parter skulle ha varit nöjda.

EU ger ju ramen och riktlinjerna för hur avfallshanteringen ska utformas i medlemsländerna. Avfallshierarkin är entydig och klar. Prioriteringsordningen är att minska avfallsmängden och avfallets skadlighet, att förbereda avfallet för återanvändning, att materialåtervinna avfallet och att återvinna avfallet på annat sätt och slutligen att bortskaffa avfallet. De kvantitativa målen och skyldigheterna som avses i prioriteringsordningen utfärdas genom förordning av statsrådet senare.

Miljöutskottet har i ett uttalande betonat betydelsen av att regeringen följer med hur huvudmålet med avfallslagen genomförs, vilket betyder att förhindra uppkomsten av avfall och att prioriteringsordningen följs. Eftersom avfallsförbränningen ser ut att byggas ut mycket kraftigt i vårt land inom den närmaste tiden så är kravet på minskningen av avfall, återvinning och återanvändning särskilt viktigt.

Mycket uppmärksamhet har fästs vid balansgången mellan kommunernas skyldighet och rättighet att ordna avfallshanteringen och privata företags verksamhetsförutsättningar. En utgångspunkt måste vara att avfallshanteringen sköts väl i hela landet. De privata företagen och den kommunala avfallshanteringen kompletterar varandra i dag och det ska de göra också i fortsättningen.

En särskild fråga som kan uppfattas som en detalj men som principiellt och praktiskt är en viktig fråga, och som också tidigare talare har tagit upp, är frågan om avfallshanteringen och skötseln av och insamlingen av lågenergilampor. Eftersom jag själv för några år sedan gjorde en lagmotion om att övergå till energisnåla lågenergislampor, och efter det för ett par år sedan ett spörsmål där jag uppmanade regeringen att bygga ut insamlingsnätet av lågenergilampor så har jag också i utskottet särskilt noga fäst uppmärksamheten vid just den här frågan.

Riksdagens miljöutskott tog starkt ställning i frågan. Vi var inte riktigt nöjda med hur lagen var utformad till den här delen, och vi kräver att regeringen ger akt på hur retursystemet för lågenergilampor fungerar ur konsumentens synvinkel. Vi kräver att man så fort som möjligt ska vidta åtgärder för att utvidga mottagningssystemet, och naturligtvis så att man tar hänsyn till de risker som är förknippade med lågenergilampor eftersom de innehåller kvicksilver.

Den nya lagen förbättrar insamlingen av lågenergilampor genom att man ger rätt att returnera en använd lampa vid köp av en ny, men nu kräver vi också att snabba åtgärder ska vidtas för att ytterligare förbättra insamlingen så att man ska få lämna in en lampa även om man inte köper en ny.

Valiokunta vaatii myös, että hallitus seuraa lain tavoitteiden toteutumista kiinnittäen erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn sekä etusijaisjärjestyksen toteutumiseen, ja korostaa sitä, että asetuksessa säädetään kunnianhimoiset jätteen kierrätystavoitteet. Valiokunta ehdottaa myös, että hallitus seuraa jätehuollon järjestämistä koskevan vastuunjaon vaikutuksia yksityisten yritysten ja kuntien jäteyhtiöiden toimintaedellytyksiin. Lopuksi ehdotetaan, että energiansäästölamppujen palautusjärjestelmän toimivuutta parannetaan pikaisesti. Nämä asiat sisältyvät valiokunnan ehdottamiin lausuntoihin, ja niissä on hyvin kiteytetty tämän koko lain tärkeimmät asiat.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Jätelain kokonaisuudistus on tosiaan toinen ympäristövaliokunnan käsittelyssä ollut laaja lakipaketti, ja on hyvä, että tämäkin tässä saadaan nyt ilmeisesti sitten hoidettua loppuun saakka.

Nythän jätemaailmassa on tietysti viimeisten vuosikymmenten ja viimeisten vuosienkin aikana tapahtunut aika paljon muutosta siltä pohjalta, että on EU-tasoiset ja kansallisetkin tavoitteet siitä, että pitäisi vähin erin siirtyä kohti tällaista kierrätysyhteiskuntaa, jossa materiaalien suojattu kierto tapahtuisi nykyistä paremmin ja niin muodoin jouduttaisiin muita luonnonvarojakin vähemmän käyttämään. Tässä lakipakettikokonaisuudessa otetaan kyllä jonkinlaisia askeleita tähän mainitsemaani suuntaan, mutta olisi ehkä voinut toivoa vielä ripeämpääkin edistymistä ja voimakkaampia kannusteita jätteen synnyn ehkäisyyn ja tuon etusijajärjestyksen toteutumisen suuntaan.

Niin kuin täällä keskustelussa on käynyt ilmi, niin jätteen synnyn ehkäisy on tietysti tässä jätehierarkiassa se ylin taso ja kaikkein tärkein asia. Sen johdosta valiokunta on lausumaehdotuksessaankin kiinnittänyt tähän huomiota ja edellyttää, että tämän toteutumista seurataan jatkossa. Lausuma tietysti sisältää myös ajatuksen siitä, että jos näyttää siltä, että jätteen synnyn ehkäisyssä ei kyetä edistymään riittävällä tavalla, niin täytyy sitten pohtia näitä ohjausmekanismeja sillä tavalla, että saadaan tähän puoleen enemmän vauhtia.

Jätteen synnyn ehkäisyn ohella tämän etusijajärjestyksen — aikaisemmin käytettiin sanaa jätehierarkia — toteutuminen on tietysti ihan keskeistä jätelain sisältöä ja tavoitteistoa. Jätteen synnyn ehkäisyn jälkeenhän kakkossijalla on uudelleenkäyttö, sitten on materiaalinen kierrätys, jätteen energiakäyttö ja lopulta sitten tämä loppusijoitus eli suomeksi kaatopaikkasijoitus, ja tämän hierarkian mukaan pitäisi tässä kyetä menemään. Nythän tämä ohjausjärjestelmä on sillä tavalla, että suoraan lain tasoisesti tätä etusijajärjestyksen mukaista jäteosuuksien ohjautumista ei oikein pystytä säätelemään, ja sen johdosta valiokunta lausumassaan kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto asetuksilla eri jätelajien kierrätysosuuksiin, prosenttitavoitteisiin, lataisi kunnianhimoa ja myöskin seuraisi niiden toteutumista ja tarpeen mukaan kiristäisi teknologian kehityksen edistyessä. Tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus tässä kokonaisuudessa, että tosiaan seurataan tämän vaikutuksia ja tarpeen mukaan asetetaan sitten kovempia tavoitteita.

Kuulemisen aikana tuli aika monelta taholta esiin huoli siitä, että tämä kokonaisuus ei riittävästi ohjaa materiaalin kierrätykseen, vaan tämä polttovaihtoehto eli energian hyötykäyttö tulee tässä toteutumaan voimakkaammin. Tätä on ehkä hieman vaikea tässä vaiheessa vielä arvioida. Myöskin valiokunnan lausumaehdotus seurannasta kiinnittää tähän asiaan huomiota, ja voi olla tarpeen, että jatkossa sitten, kun jäteverolakia jossain vaiheessa ollaan uudelleen katsomassa, tälle poltettavalle jätteelle tulisi sitten jonkinlainen vero, joka olisi tehokas ohjauskeino liiallisen polton välttämiseksi.

No, jätelakiesityskokonaisuudessa on kunnan viimesijainen vastuu jätehuollon järjestämisestä tässä nyt päällimmäisenä, ja tämä ajatus perustuu siihen, että jätehuoltopalvelujen täytyy olla tasapuolisesti ja hyvälaatuisesti koko maassa saatavilla ja kunnalla on myös mahdollisuus suunnitella jätehuoltoon liittyvää logistiikkaa järkevällä tavalla, kun vastuu on näin. Nyt on epäilyksiä siitä, toimivatko kunnat riittävän edistyksellisesti nimenomaan tässä etusijajärjestyksen toteuttamisessa. Se jää tässä seurattavaksi, ja siihen voidaan sitten jatkossa puuttua.

Valiokunnan kuulemisen aikana tosiaan tuli aika paljon palautetta yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä siitä, että on liian tiukat ehdot tälle kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle. Valiokunta käsittelyn aikana teki tätä koskevia muutoksia nimenomaan siitä näkökulmasta, että tasapuolisuus ja kilpailuneutraliteetti toteutuisivat ja liian tiukat ehdot tältä kiinteistönhaltijan järjestämältä jätteenkuljetukselta poistettiin, joten tämä säilyy suurin piirtein samanlaisena tämä mahdollisuus kuin tämänhetkisessäkin lainsäädännössä. Tätä kohtaan on paljon pelkoja, täällä ed. Mauri Salo nimitti niitä jopa pahoiksi uniksi. Edelleen yksi näistä valiokunnan lausumaehdotuksista kiinnittää tältä osin seurantaan huomiota, että täytyy jatkossa katsoa, miten jätelaki tältä osin tulee vaikuttamaan.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi vielä muutama sana tästä pakkausjätteen täydestä tuottajavastuusta, joka tässä nyt tulee uutena nykyistä, osittaista tuottajavastuuta korvaamaan. Tässä on ollut epäilyksiä, että tämä ei olisi kustannustehokasta ja aiheuttaisi päällekkäisiä keräysjärjestelmiä ja turhaa monimutkaisuutta, mutta minä en kykene kyllä sitä niin näkemään, vaan kyllä se on kaikkien alalla toimivien etu, että ei päällekkäisiä järjestelmiä tule. Laissa ja sen perusteluissa on kuitenkin selvät velvoitteet yhteistyön toimeenpanemiseen, ja minä uskon, että tämä aivan järkevällä tavalla on mahdollista toteuttaa. Pakkausjätteen täyden tuottajavastuun yksi tärkeä ulottuvuus on se, että pitkällä tähtäimellä se ohjaa pakkausten suunnittelua sillä tavalla, että niiden jätehuolto on helposti toteutettavissa, ja tässä mielessä tämä täysi vastuu on hyvin perusteltu.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1972 lähtien. Yrittämisestä saatu kokemus on osana sitä taustaa, jota vasten tarkastelen tätä surkeaa jätelakia.

Suomi joutuu poikkeuksellisen suurten haasteiden eteen. Talouskasvu on aikaisempaa hitaampaa. Julkinen velka kasvaa voimakkaasti. Väestö ikääntyy. Huoltorasite kasvaa. Kuntien kehno talous uhkaa peruspalveluita väestön ikääntyessä. Tämän takia julkisen talouden tarkoituksenmukaista kokoa ylipäätään on arvioitava uudelleen. Kohtuullisen julkisen palvelutuotannon ylläpito vaatii tuottavuutta ja tehokkuutta. Kolmanneksi yleinen toimintaympäristö on saatava elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä edistäväksi. Jätelaki ei vastaa näihin haasteisiin.

Lähivuosien jätehuollon perustana on raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen, koska luonnonvarat vähenevät. Jätehuollossa käytössä olevia materiaalivirtoja ohjataan kulutuksesta uudelleentuotantoon. Lähivuosien jätehuollon pitää olla nimenomaan yritysten ja teollisuuden materiaalitaloutta, jossa tehostetaan raaka-aineiden käyttöä, vähennetään jätteiden muodostumista sekä hyödynnetään tehokkaasti jätemateriaaleja.

Arvoisa puhemies! Jätelain pitäisi tukea markkinoiden ja uuden yritystoiminnan kehittämistä jätehuollon ja ympäristöliiketoiminnan alalla. Tämä laki vie kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan. Mielipiteeni perustuu Kilpailuviraston kannanottoon, jonka mukaan jätehuoltoa tulee kehittää lisäämällä alan toimijoiden ammatinvalinnan mahdollisuuksia ja toimintavaihtoehtoja markkinaehtoisen mallin pohjalta. Kyseisen mallin lähtökohtana on tuottajien, kaupan, laitosten, kotitalouksien ja jätealan yrittäjien laaja oikeus päättää tavasta, jolla jätteet kerätään ja hyödynnetään. Julkisen vallan tehtävänä on tarjota puitteet tälle toiminnalle ja valvoa sääntöjen noudattamista. Jätelaki vie kehitystä päinvastaiseen suuntaan heikentäen markkinaehtoisen mallin edellytyksiä. Laki antaa kunnille nykyistä laajemman erityisaseman jätteenkeräyksessä ja -käsittelyssä.

Lain kunnille asettamat velvoitteet tarkoittavat käytännössä uusien oikeuksien luomista kunnille ja niiden omistamille yhtiöille. Laissa asetetaan tiukkoja ja vaikeasti arvioitavia kriteerejä, mikäli kunta haluaa jatkaa sopimusperusteisessa järjestelmässä. Alan toimijoiden autonomian ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien vähentämisestä seuraa toimialan yleisen kehityksen hidastuminen ja yksipuolistuminen. Koska jatkossa yhä suurempi osa jätteistä on raaka-aineeksi kelpaavaa, epäsuhta kierrätyksen ja aineellisen hyödyntämisen sekä energiahyödyntämisen välillä voi kasvaa. Suunnitteilla olevat investoinnit jätteiden energiakäyttöön kunnissa vaikeutuvat painopisteen ollessa materiaalitalouden puolella.

Arvoisa puhemies! Nyt on siis käymässä niin, että kunta asettaa ehdot yksityiselle ympäristöyritykselle, toimii itse jätehuollossa ja valvoo vielä yksityisiä ympäristöyrityksiä. Moista vallan keskittymää ei ole juuri tavattu Suomen tasavallan lainsäädännössä. Tässä voi jatkossakin käydä niin kuin eräässä kunnassa, jossa kunnan jäteyhtiö pompottaa yksityistä ympäristöyritystä satojentuhansien eurojen laskulla, koska se ei muka ole tuonut riittävästi jätettä kaatopaikalle. Tällaisia esimerkkejä kilpailua haittaavasta toiminnasta kunnallisten jäteyhtiöiden taholta on lukuisia maassamme.

Vastustan jätelakia. Se kaivaa maata yrittäjyyden alta. Se ei huomioi ympäristöyritysten potentiaalisia mahdollisuuksia. Se ei ota huomioon yritysten materiaalitalouden vaatimuksia. Se häiritsee ympäristöalan markkinoiden kehittymistä. Jätelaki on taantumista nykyisestä. Tällaista lakia hallituksen ei pidä säätää.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vesilainsäädännön osalta ylistin sitä, että oli yksimielisyys saavutettu. Tämän mietinnön käsittelyssä totean, että se nyt on ihan yks hailee, oletteko olleet yksimielisiä taikka kaksimielisiä vai kolmimielisiä. Nimittäin kun rupeaa miettimään sitä, että tämä koko maailma on jakautunut aivan jakomielisesti kahteen todellisuuteen.

Täällä sanotaan kyllä ihan hienosti ja asiallisesti: etusijajärjestys, pitää määrää vähentää, tietenkin, pitää uudelleenkäyttöön ohjata ja järjestää sitä, tietenkin, sitten pitää kierrätys järjestää, tietenkin, sitten nähdään se, että kyllä nyt voisi polttaakin jotakin ja sitten siunata lopuksi penkkaan, jos sinne jotakin sattui jäämään.

Mutta sitten kun käännetään näitä sivuja vähän eteenpäin, niin sitten onkin tämmöinen masking factor elikkä ylivertainen rajoittava tekijä olemassa, ja se on se, että nämä kunnalliset energiayhtiöt, että takapiruina toimitaan siellä jätepuolella aivan kokonaan toisella tavalla. Ensinnäkin täällä todetaan, että Suomessa on kolme varsinaista jätteenpolttolaitosta: Kotkassa, Riihimäellä ja Turussa ja suunnitteilla tai rakenteilla jätevoimaloita lisäksi Vaasaan, Ouluun, Vantaalle ja jälleen vielä Riihimäelle, siis ilmeisesti toinen Riihimäelle tämän tekstin mukaan. Elikkä siellä on sitten kaksi niitä peräti.

Millä tavalla nämä on mitoitettu? Otetaan se Oulu esimerkiksi. Se on niin tarkkaan Pohjois-Suomessa syntyvälle jätteelle mitoitettu, että noin tietenkin liioitellen sanottuna kaikki hetekaa ja sitä kokoluokkaa pienemmät mahdolliset jätteet kuuluvat poltettavien jätteitten joukkoon, ja ne hiissataan sitten tarpeen vaatiessa vaikka Utsjoelta Nuorgamista Ouluun, Oulun keskustaan vielä kaiken lisäksi, Oulun keskustaan poltettavaksi. Ja jätelaitoksen johtaja on äärimmäisen huolestunut siitä, että nyt vaan ei tule mitään häiritseviä tekijöitä, koska tämä koko järjestelmä on taloudellisesti, niin kuin sanotaan paikallisella kielellä, kinthaalla, että onnistuuko tämä taloudellisesti plus miinus nolla -tuloksen saavuttamaan vai ei. 40 rekkalastia jätteitä ympäri Pohjois-Suomen ollaan kuljettamassa joka ikinen päivä Oulun keskustaan, ja samanaikaisesti eduskunta säätää lain, jonka valiokunnan varapuheenjohtaja erittäin asiallisesti ja kauniisti esitteli.

Arvoisa puhemies! Tämähän on humpuukia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran edessämme on lakiesitys, joka on aiheuttanut kuohuntaa ja ristiriitoja hallituspuolueiden välillä ja niiden toimijoiden välillä, joita uusi laki koskettaa. Tarkoitan tietenkin yksityisiä jätealan yrityksiä.

Lain tavoitteet ovat hyvät: selkiyttää, tehostaa ja parantaa jätteiden käsittelyä, kuljetusta ja kierrätystä. Näyttää kuitenkin siltä, että siitä, miten laki tulee käytännössä toimimaan tai mitä se tarkoittaa, on hyvin paljon erimielisyyttä. Jätealan yrittäjät pelkäävät nyt, että heidän toimintaedellytyksiään rajoitetaan ja luodaan kunnallinen jätemonopoli. Pelko ei ehkä ole ihan turha.

Kunnan asema paranee uuden lain myötä. Täytyy muistaa, että kunnalla on velvollisuus ja järjestämisvastuu jätehuollosta alueillaan. Tällä lailla kunnan asemaa tavallaan vahvistetaan. Tämä on sinällään ymmärrettävää, että jos on laaja velvollisuus, vastuu, on myös oikeuksia. Jätealan yritykset toimivat markkinaehtoisesti. Ne keräävät jätteet, jos se on niille kannattavaa. Kunnan on kerättävä jätteet, vaikka se olisi tappiollista toimintaa. Ja toisaalta, uusi laki mahdollistaa edelleen sen, että kunnilla säilyy nykyisen kaltainen itsemääräämisoikeus kuljetusjärjestelmän valinnassa. Teoriassa ongelmaa ei pitäisi olla. Toisaalta valiokunnatkin ovat lausunnoissaan ottaneet asiaan kantaa: kunnan toimien ei tule vääristää kilpailua.

Arvoisa puhemies! Kaikessa jätteisiin liittyvässä liike- ja muussakin toiminnassa pitäisi olla lähtökohtana mahdollisimman tehokas materiaalitehokkuus ja kierrätys. Nykyisessä maailmantilanteessa luonnonvarojen ehtyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä pitäisi olla itsestäänselvää, että me aina valitsemme ympäristöä eniten säästävän toimintamallin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Jätteet ovat bisnestä, ja oman edun tavoittelu ja lyhytnäköisyys jätehuollon suunnittelussa voivat viedä pohjan näiltä periaatteilta.

Käsittelyssä olevan lain kipupisteitä voidaan vielä parantaa asetuksella. Jos asetuksessa säädetään tarpeeksi tiukoista kierrätysvelvoitteista ja kierrätyksen määrälliset tavoitteet asetetaan korkealle, on nähdäkseni yritysten huoli sen jälkeen osittain aiheeton. Suuri pelkohan heillä on, että kunnan monopoli vähentää kierrätystä ja lajittelua. Itsekin kuntapäättäjänä tiedän kuntien taloudellisen ahdingon. On helppo tehdä päätöksiä, jotka tuovat kunnille lisää ropoja kirstuun, vaikka päätös ei olisikaan aina se ympäristöystävällisin. Jätemaksuista ei saa kuitenkaan tulla kunnan rahasampo. Sekin uhkakuva on täällä esitetty, eikä se välttämättä ole tuulesta temmattu.

Lailla pyritään puuttumaan myös siihen tosiasiaan, että kaikkialla maassa ei ole yksityisiä jätehuoltoyrityksiä. Jätehuolto pitää silti hoitaa, ja silloin se jää kunnan tehtäväksi. Jätealan yrittäjä laskee, mikä on kannattavaa ja mikä ei, eikä lähde hakemaan pientä määrää jätteitä kaukaa. Ja se on myös totta, että kierrätys ei aina ole tehokasta eikä ympäristöystävällistäkään, jos pientä määrää jätettä kuljetetaan pitkiä matkoja käsittelylaitokseen.

Vielä lopuksi. Tavallisen ihmisen kannalta merkityksellistä on jätemaksun lisäksi pitkäjänteisyys kierrätyksen (Puhemies: 5 minuuttia!) ja lajittelun suhteen. Mikään ei vie niin tehokkaasti ihmisen innokkuutta kierrätykseen kuin poukkoileva ja vähän väliä muuttuva lajittelusysteemi. Pitkät sopimukset yhden yrityksen kanssa voivat aiheuttaa ongelmia ja eripuraa, mutta niin aiheuttavat myös lyhyet sopimukset, joissa muutaman vuoden välein systeemi muuttuu. Jos ensin opetetaan yhtä ja hetken päästä jätteenkeräilijä muuttuu ja tuokin omat ohjeensa ja astiansa juuri opitun systeemin tilalle, moni turhautuu ja heittää sitten kaikki sekajätteeseen.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoituksena on tietenkin turvata ja parantaa jätteenkäsittelyä, vähentää jätteen määrää ja sitä kautta vähentää päästöjä. Mutta kyllä täytyy nyt olla aika paljon samoilla linjoilla ed. Pulliaisen kanssa nimenomaan tästä keskittämisestä ja sitten kuljettamisesta. Kyllä sitten Ouluun Kajaanistakin tuodaan tulevaisuudessa tämä poltettava jäte, ja ihmetyttää, että tämmöisiin järjestelyihin mennään. Meillä on oma lämpölaitos, jossa voitaisiin polttaa, mutta luparajat ovat niin tiukat, että sille ei ole annettu mahdollisuutta. Tosin kreosiittipölkkyjenkin polttaminen on tällä hetkellä vielä mahdollista. Se, että pitkiä matkoja kuljetellaan ja kerätään, ei varmaankaan ole kovin järkevää.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä on ainakin meillä Kainuussa Kainuun maakunnan jätekuntayhtymä, ja se on kilpailuttanut yksityiset jätteenkerääjät. Minusta tämä on tällä hetkellä erittäin toimiva järjestelmä ja on toiminut hyvin, mutta kun tässä on ollut huonoja esimerkkejä yksityisten kohdalla, että niitä jätevesiä on laskettu minne sattuu, tähän seurantaan täytyy saada parannusta, ja tällä laillahan sitä ollaan hakemassa. Mutta se ei voi olla perusteltua, että kunta ottaa jätteet käsiteltäväkseen tai kuljetettavakseen, varsinkaan semmoisella alueella, missä yksityinen on toiminut hyvin. Joten annetaan myös sinne mahdollisuus.

Jossakin vaiheessa on käyty keskustelua tämmöisestäkin asiasta, että kun harvaan asutuilla seuduilla, missä on pitkät matkat ja on maanviljelystä, asuu perhe, jolla itsellään ei ole peltoa eikä metsää ja on sakokaivot tai umpikaivo, ja naapurissa asuu maanviljelijä, niin voiko hän tyhjentää naapurin sakokaivon tai umpikaivon ja sekoittaa sisällön tuotantoeläinten lannoitukseen. Minä en löytänyt äkkiä tätä mahdollisuutta, yritin etsiä sitä mietinnöstä, mutta kun täällä on valiokunnan puheenjohtaja ja nyt tuli ministerikin paikalle, niin jos tähän saisin vastauksen. Tämä on erittäin tärkeä asia. Koska on pitkistä matkoista kysymys, niin kustannukset nousevat erittäin suuriksi yksittäisen talouden tai kiinteistön osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lyhyesti.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliainen kritisoi lain sovellutuksia. Siinä mielessä yhdyn siihen, että niiden lukuisten polttolaitoshankkeiden osalta, mitä on ympäri Suomen, kun nyt ei ole säädetty sen tyyppistä lainsäädäntöä, joka rajaisi selkeästi polttolaitosten rakentamista, niin varmaan sitä sovelletaan ja katsotaan, että ne sitä edistävät, kun se hyväksytään.

Asiantuntijakuulemisessa, mikä oli siis laaja, juuri nämä kuntien omistamien energiayhtiöiden edustajat kyllä aivan innoissaan kuvailivat omia hankkeitaan. Niin kuin aluksi sanoin, 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa olisi se koko kapasiteetti, mitä tarvitaan jätettä luukusta sisään. Jos se on se vaihtoehto, niin se merkitsee tietysti sitä, että jätteen määrää ei tulla vähentämään oleellisesti, ei tulla kierrättämään materiaaleja, ja se on ongelma.

Täällä sattuvasti joku meistä muuten aikaisemmin totesi, että kaatopaikat ovat arvokasta omaisuutta. Bill Gates, tunnettu yhdysvaltalainen ideapankki, on tiettävästi suurin vanhojen, käytettyjen kaatopaikkojen omistaja. Hän on hankkinut niitä omistukseensa mielessään ilmeisesti se, että niissä on aika tavalla hyödynnettävää materiaalia.

Arvoisa puhemies! Minä en käytä pidempää aikaa tähän. Totean, että on hienoa, että ministeri Paula Lehtomäki on paikalla. Toteaisin tässä vaiheessa sen, että ympäristöasioita on nyt pystytty ympäristövaliokunnassa viemään ministereiden kanssa yhteistyössä eteenpäin. Varsin monen lain kohdalla opposition rooli on ollut aika tärkeä, että hallituksen esitykset ovat vielä menneet eteenpäin eivätkä ole kompastuneet hallituspuolueiden vastustukseen. Tämä päivä muuten on yksi esimerkki tästä. Oli tämä mainittu maankäyttö- ja rakennuslaki käsittelyssä valiokunnassa.

Tämä jätelain kokonaisuudistus on saatu nyt loppuun. Siinä on neljä, voi sanoa, hyvää "eduskunta edellyttää" -ponsilausumaa. Ne ovat hyviä, niin kuin täällä on todettu. Me tiedämme, että tätä lakia ovat tehneet ympäristöministeriön virkamiehet hyvin voimaperäisesti vuosien ajan, ja on heidän kunniakseenkin nyt asiallista, että se lopulta on tullut tähän vaiheeseen, jolloinka se voidaan hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä ja varmasti sitten myös toisessa.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama kommentti käytettyihin puheenvuoroihin. Ensinnäkin täällä on esitetty, että tämä lainsäädäntö nyt jollakin tavalla hidastaisi tai suorastaan lopettaisi yksityisten yritysten toiminnan jätealalta Suomessa, ja tämä väite ei kyllä pidä millään tavalla paikkaansa. Me olemme huomioineet niitä näkökulmia, joita esimerkiksi talousvaliokunta tuossa omassa lausunnossaan nosti esille, mutta sitten todenneet sen tärkeän huomion täällä mietinnön sivulla 9: "Yritystoiminnan edistäminen on myös tärkeä tavoite, mutta tässä sääntely-yhteydessä toissijainen ympäristö- ja terveydensuojeluun nähden." Tästä tässä koko hommassa on kyse, että me saamme jätteet, jotka aiheuttavat myöskin ongelmia, terveydellisiä ja ympäristöllisiä ongelmia, asianmukaisesti koko maassa käsiteltyä ja huolehdittua. Jollakin on oltava kokonaisvastuu tästä asiasta, ja se ei oikeastaan tässä katsantokannassa voi olla mikään muu kuin kunta, jolla tämä kokonaisvastuu on. Totta kai sitten hyödynnetään olemassa olevia ja toivottavasti myös tulevia yrittäjiä, yritystoimintaa, jatkossa siinä, miten sitten viedään asioita eteenpäin kuljetusten ja kierrätyksen ja näiden kaikkien toimintojen osalta.

Sitten haluan lyhyesti todeta ed. Pulliaiselle tästä polttoasiasta, että olen kyllä samaa mieltä siitä — ja on hyvä, että ministeri on nyt paikalla — koska en itse koe, että välttämättä tämä jätelakikokonaisuus on se kohta, jossa tätä polton määrää, kapasiteettia jne. pitäisi säännellä, mutta olen kyllä huolissani siitä, että tätä ikään kuin koordinaatiota on tässä valtakunnassa ollut varsin vähän tähän mennessä. Kun ollaan laajojen etäisyyksien maassa, niin tämän jätehuollonkin elinkaarivaikutukset ja kokonaiskustannukset, päästöt jne., pitäisi ehkä huomioida. Mielelläni ottaisin tähän ministerin kommentin.

Vielä, arvoisa puhemies, vastaan ed. Piiraiselle, joka tiedusteli sako- ja umpikaivolietekysymyksestä, että valiokunnan mietinnöstä sivulta 12 löytyy tähän asiaan vastaus.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Jätelainsäädännön kokonaisuudistuksen käsittelyn tässä vaiheessa on kyllä syytä kiittää valiokuntaa ensinnäkin erinomaisesta yhteistyöstä ja hyvin aktiivisesta yhteydenpidosta tämän lakipaketin eduskuntakäsittelyn aikana ja ylipäätään siitä sinnikkyydestä, että valiokunta on näin ansiokkaasti työtaakastansa selvinnyt. Tämä on tietysti erittäin tärkeää sekä tämän lainsäädännön sisällön kannalta että myöskin siltä kannalta, että Euroopan unionin jätedirektiivi tällä samalla lainsäädännöllä pannaan kansallisesti toimeen ja olisi ollut monella tavalla hankalaa, jos tämä lakikokonaisuus olisi mennyt vaalien yli.

Tässä matkan varrella ja valmistelunkin yh- teydessä on jo keskusteltu hyvin paljon kunnan ja yksityistysten roolista. Ihan niin kuin tässä keskustelussakin on tullut esille, ne eivät ole toisiaan pois sulkevia toimijoita vaan hyvin usein silloinkin, kun vastuu järjestämisestä on kunnalla, käytännön toteuttajina ovat yksityiset yritykset. Kuljetusjärjestelmä on ollut iso kysymys, ja tämä lainsäädäntö on pyritty nyt luomaan niin, että kunnassa on aito mahdollisuus valita, onko kunnan järjestämä vai kiinteistöjen itse järjestämä kuljetusjärjestelmä.

Kierrätystavoitteet, ja ylipäätään jätehierarkian toimeenpano, ovat tietysti tässä lainsäädännön keskeisiä tavoitteita. Se suurin sisällöllinen muutos Suomen jätehuoltojärjestelmään tästä lainsäädännöstä on tuottajavastuun ulottaminen pakkausjätteelle. Siinäkin pyritään sitten ne käytännön yksityiskohdat luomaan sillä tavalla, että tuo kuljetusjärjestelmä on paitsi kuluttajaystävällinen, eli näitä pömpeleitä on mahdollisimman paljon tarjolla, siinä on myöskin mahdollisimman vähän päällekkäin, elikkä siinä on logistista tehokkuutta.

On ihan oikein olla tässä vaiheessa jo pikku hiljaa huolissaan siitä, kuinka paljon Suomeen jätteenpolttokapasiteettia syntyy, koska me olimme joitakin vuosia sitten siinä tilanteessa, että sitä oli vielä erittäin vähän. Nyt on isoja laitoksia rakenteilla, ja varmasti samalla kertaa harpataan jo sinne yläreunaan saakka. On tärkeää, että lainsäädännöllä ja asetuksilla säädettävät kierrätystavoitteet ovat riittävän kunnianhimoiset, jotta ne omalta osaltaan sitten myöskin säätelevät sitä, että polttoon ei ohjautuisi kierrätyskelpoista jätettä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksityiset jätealan yrittäjät ovat kovasti huolissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Muun muassa Jyväskylässä oli muutama viikko sitten alan yksityisten yrittäjien kokous, ja he toivat esille myöskin sen, kuinka kierrätyksessä eri metallien ja muitten arvoaineitten erottaminen tapahtuu juuri yrittäjien toimesta kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Toivon, että yrittäjien näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi, jos eivät nyt tässä, niin sitten asian seuraavissa käsittelyissä. Vaikka lakihan tulee nyt päätökseen, toivon, että on nöyrää mieltä kuulla, jos yrittäjillä on asiantuntevaa kritiikkiä, ja tehdä tarvittavat lainmuutokset, koska tällä hetkellä yrittäjäkentältä tulee palaute, jossa yrittäjillä on hyvin paljon duubioita tämän asian suhteen.

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä tuon myös sen esille, että meillä jätteitä kannattaisi hyödyntää monella tavalla ja eräs muoto on biokaasu. Eilen olin maa- ja metsätalousministerin kanssa tutustumassa Laukaan Kalmarin tilalla biokaasun toimintaan. Uusi tankkauspiste otettiin käyttöön. Jätteillähän on myöskin valtava mahdollisuus tulla hyödyksi energiakäytössä, eri tyyppisillä jätteillä. Minä toivon vauhtia tälle biokaasun tuotannolle ja sen jalostamiselle eri jatkojalosteiksi. Se on aina ympäristöteko.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Rouva puhemies! Kommenttina kuultuun.

Ensinnäkin se, mikä koskee kuntien kokonaisvastuuasiaa. Sille parempaa vaihtoehtoa ei ole esitetty. Tämä yksityinen sektori, joka nyt hankki runsaasti julkisuutta yhden entisen oppilaani johdolla, ei ole pystynyt tuottamaan kokonaisvaltaista referenssilaitosta. On kylläkin yksittäisien fraktioitten käsittelylaitoksia, jotka ovat hienoja paikkoja, mutta se on semmoista rusinat pullan päältä keräily -systeemiä. Kokonaisvaltaista uskottavaa referenssilaitosjärjestelmää ei ole, jolloinka tämä jää valitettavasti ainoaksi ajatuksellisesti toimivaksi vaihtoehdoksi. Mutta käytännön tasolla nämä energialaitosvetoiset, jos näin voi sanoa, kunnalliset jätteenpolttolaitokset eivät välitä meistä yhtään mitään: on aivan yks hailee, onko tätä laitosta, siis eduskuntaa, Suomessa olemassa vai ei.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri viittasi tuohon EU-direktiiviin, ja tämän lainsäädännönhän olisi pitänyt tulla direktiivin mukaan voimaan jo viimeistään 12. joulukuuta 2010, eli olemme hiukan jäljessä. Mutta vuosien ajan tätä on pyydetty, vaadittu eduskunnasta, myös ympäristövaliokunnan lausumissa, jotka eduskunnan täysistunto on hyväksynyt. Ministeriössä Olli Pahkala on tehnyt tässä pitkän työn, ja tiedämme, että hän ei ole enää tätä iloa jakamassa, että tämä on nyt tullut loppuun. Mutta hänenkin kunniakseen, niin kuin totesin jo aikaisemmin, voidaan sanoa, että tämä työ nyt tulee tähän vaiheeseen.

Valiokunta todellakin edellyttää hallitukselta asetuksia ja riittävän kunnianhimoisia yhdyskuntajätteen, biojätteen jne., näiden jätejakeiden, jälleenkierrätystavoitteita, ja sitten ministeriössä se asetuksen teko on iso asia.

Täällä ed. Lauri Oinonen äsken viittasi käyntiinsä Keski-Suomessa, siellä tunnetulla biokaasutilalla, ja tulee vaan tässä asiassa mieleen, että silloin kun päätettiin 2000-luvun alussa Olkiluoto 3:sta, niin silloin luvattiin kyllä kansanedustajille se, että biokaasu on käyttökelpoinen ja verotuksen mahdollistava liikennepolttoaine, mutta eipä sitä sitten kuitenkaan tullut, ja tämä esimerkki tästä biokaasusta on edelleenkin liikennepolttoaineena hakusessaan, kun tiedämme, mikä sen verokohtelu on kuitenkin verrattuna muihin polttoaineisiin.

Timo Kaunisto  /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että pitkän valmistelun ja, voi sanoa, kahden aika pitkäaikaisen työryhmänkin jälkeen on saatu tämä jätelaki tähän vaiheeseen ja asiaa selkeästi eteenpäin. Tämä on selkeä edistysaskel kuitenkin tässä jätehuollon toteuttamisessa, vaikkakin tähän sisältyy muutamia vielä hiukan ristiriitaisia asioita, jotka varmasti tuolla käytännön toimissa sitten selkiytyvät.

Tänne on kirjattu tämä yhteinen jätehuoltoviranomainen, tavallaan yhteispäätös, eri kuntien alueilla toimivan jätehuollon osalta. Ympäristövaliokunta kiinnittää siihen huomiota hallintovaliokunnan tavoin, että on vähän ristiriitaista kunnan itsehallintoperiaatteita ja vakiintuneita käytäntöjä ajatellen se, että erikseen tällainen jätehuoltoviranomainen tänne sisään kirjoitetaan, mutta todetaan kuitenkin, että se edesauttaa monesti tämmöisen yhteisen strategian ja jätehuollon edistymistä.

Haluan korostaa sitä, että silloin kun tätä valtaa tämmöiselle jätehuoltolautakunnalle tai vastaavalle annetaan, niin päätösvalta on joka tapauksessa siellä kuntien valtuustoissa, ja siinä perustamisvaiheessa pitää hyvin tarkkaan puntaroida esimerkiksi otto-oikeuksien ja päätösvallan laajuuden merkitystä, kuinka laajasti tälle jätehuoltoviranomaiselle tätä päätösvaltaa kunnat haluavat antaa.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin vielä tähdentää tätä näkökulmaa, joka tässä keskustelussa on noussut esille kuntien ja yksityisten yritysten välillä, ja muistuttaa siitä, että tämä osa-alue on varsin pieni osa koko tätä isoa jätelain kokonaisuudistusta. Eli kyllä tässä se villankoiran ydin on nimenomaan siinä, että tuomme tähän lain tasolle näitä tärkeitä, muun muassa kierrätykseen liittyviä asioita paremmin esiin kuin mitä aikaisemmassa laissa on ollut.

En itse kyllä aivan jaa tätä ed. Pulliaisen edustamaa näkökantaa siitä, että kuntien jätehuollossa nyt jotenkin ajateltaisiin yksioikoisesti, että kaikki vaan, mitä polttoon voidaan viedä, sinne myöskin kärrätään. En jaa tätä käsitystä kyllä, ja myös valiokunnan tietoon on tässä laajassa kuulemisessa tullut kyllä niitäkin esimerkkejä, joissa kunnissa on hyvin pitkälle meneviä suunnitelmia ja myös toteutusta sen osalta, että kierrätysastetta voidaan nostaa, hyödyntämisastetta voidaan nostaa.

Kaikkein suurin ongelma minun mielestäni tässä koko keskustelussa liittyy jätehierarkiassa tähän ykköskohtaan, ja se on tämä jätteen määrän vähentäminen. Tästä isosta kokonaisuudesta meidän pitäisi yhteiskunnallisesti saada enemmän keskustelua aikaan, siis siitä, miten siirtyä kohti entistä kestävämpää kulutustottumusten maailmaa, jossa ei ole paikkaa nimeltä "Pois" olemassa. Kun pienen poikani kanssa tässä lelulaatikoita taannoin siivottiin ja hän sanoi, että pistetään vaan pois tämä vanha lelu, niin tekisi mieleni tähdentää laajemminkin suomalaisille, että paikkaa nimeltä "Pois" ei ole olemassa, ja sen vuoksi meidän jokaisen omat kulutustottumukset ovat hyvin tärkeässä roolissa silloin, kun pohdimme sitä, mitä sitten sille jätteelle (Puhemies: 2 minuuttia!) tapahtuu sen jälkeen, kun sen elinkaari on päätöksessään.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni yksi erittäin tärkeä osa on kierrätys ja jätteitten käsittely, ja siitä kyllä voi sanoa, että siinä yksityinen puoli on valovuoden edellä ympäri maata.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivon, että kunnille ei tämän lain myötä tulisi lisää kustannuksia, koska yksityiset ovat hoitaneet hyvin tarkoituksenmukaisesti oman tehtävänsä tällä alueella. Toivon, että ei tulisi semmoista ylhäältä päin tulevaa turhaa byrokratiaa päälle vaan että mahdollisimman vähin kustannuksin voitaisiin toimia mahdollisimman tehokkaasti ja että lain käytännön toteutusta sitten seurattaisiin ja oltaisiin valmiit myöskin nöyrästi tarvittaessa muutoksiin.