Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Viittomakielilain säätäminen on tärkeää viittomakieltä äidinkielenään käyttävien perusoikeuksien kannalta. Heille tulee turvata mahdollisuus käyttää omaa kieltään esimerkiksi tulkkauspalveluja antamalla. Tämä laki on merkittävä edistysaskel, vaikka se ei täytäkään kaikkia lakia kohtaan asetettuja odotuksia. Laki tuo kuitenkin viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmin esille ja tukee niiden parempaa huomioonottamista eri hallinnonaloilla.

Jatkossa on kuitenkin pystyttävä turvaamaan viittomakielisten oikeudet omaan kieleen tätä puitelakia selkeämmin ja paremmin. Toivottavasti tämä laki kuitenkin herättelee kiinnittämään huomiota viittomakielisten oikeuksien toteutumiseen ja kannustaa kehittämään viittomakielisten palveluja yhteistyössä viittomakielisen yhteisön kanssa. Usein kysymys on asenteista ja tahtotilasta.

Arvoisa puhemies! Olen usein törmännyt siihen, ettei viittomakieltä tunnisteta omaksi erityiseksi kieleksi. Edelleen törmään siihen, että meillä suomen- tai ruotsinkielisillä ei ole ymmärrystä siitä, että viittomakieli on aivan oma kielensä ja suomi tai ruotsi kirjoitetussa muodossa viittomakielisille vieras kieli. Usein kuulee sanottavan, että kyllähän kuuro pystyy lukemaan kirjoitettua tekstiä. Monet kuurot kyllä pystyvätkin sen tekemään, mutta se edellyttää heiltä ensin vieraan kielen oppimista.

Kansaneläkelaitoksen velvollisuutena on järjestää viittomakielen tulkkauspalveluja. Valitettavasti olen saanut useilta tahoilta kuulla, että näissä palveluissa on merkittäviä puutteita. Tulkkauspalvelujen välityskeskuksen toimintaan ollaan eri puolella Suomea tyytymättömiä. Tulkkeja ei aina saa, ja erityisesti tulkkauspalveluita tarvitsevien erityistarpeisiin ei pystytä läheskään aina vastaamaan. Toivottavasti Kansaneläkelaitos ottaa nämä palautteet vakavasti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin viittomakielisten oikeuksien turvaamiseksi.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti.

Kuten perustuslakivaliokunnan mietinnössä todetaan, lakiehdotuksella pyritään turvaamaan viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään.

Opetushallinnon arviomuistiossa kiinnitetään huomiota viittomakielisten asemaan päivähoitoa koskevassa lainsäädännössä. Tällä hetkellä viittomakieliseen ryhmään pääsy varhaiskasvatuksessa on mahdollista vain suuremmissa kaupungeissa. Oikeudesta saada viittomakielen opetusta kuuron lapsen vanhemmille säädetään vammaispalvelulaissa osana sopeutumisvalmennusta, ja se edellyttää usein hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön suostumusta. Erittäin tärkeää on kussakin kunnassa huolehtia, että jokainen tarvitseva, olkoonpa nuori tai vanha, saa tulkkausavustusta. Edistystä on myös, että päivän tärkeimmät uutisaiheet kerrotaan viittomakielellä päivittäin.

Kuuroja arvioidaan olevan Suomessa noin 4 000—5 000. He eivät ajattele itseään kuulovammaisina vaan ensisijaisesti kielivähemmistönä. Viittomakieli tunnustettiin kuurojen äidinkieleksi 1995. Ja kuten täällä sanottiin, viittomakielen oppiminen vaatii yhtä paljon kuin toisen puhutun kielen opettelu.

Näin lyhyesti sanottuna: tämä hallituksen esitys on askel eteenpäin, mutta jos meillä itsellämme olisi näitä kuuroja lapsia tai itse olisimme, niin tietysti me toivoisimme, että me olisimme tasavertaisia ja että me saisimme kaikki palvelut niin kuin ne, jotka näitä palveluja eivät tarvitse.

Johannes Koskinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En lähde toistamaan perustuslakivaliokunnan mietintöä. Sehän tukee hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. Mutta kun siellä on näitä joitakin ansiokkaita huomioita, joita sivistysvaliokunta on tehnyt ja joihin perustuslakivaliokunta on itse puuttunut, niin niistä muutama sana.

Ensinnäkin jo lakiehdotuksen suppeutta on kritisoitu asiantuntijakuulemisissa. Perustuslakivaliokunta katsoo kuitenkin, että viittomakieltä koskevien kohtien siirtäminen pois erityislainsäädännöstä voisi vaikeuttaa oikeuksien toteutumista käytännössä. Kunkin alan viranomaiset tuntevat parhaiten omaan toimintaansa liittyvän erityislainsäädännön ja löytävät sieltä helpoimmin juuri heitä koskevat säännökset. Eli ei kannata ehkä tämäntapaisessa sääntelyssä pyrkiä siihen, että koottaisiin kaikesta erityislainsäädännöstä viittomakieltä koskevat säännökset yhteen massiiviseen viittomakielilakiin, vaan helpommin sovellettavalla tavalla ne löytyisivät sieltä erityislainsäädännöstä jatkossakin.

Perustuslakivaliokunta yhtyy mietinnössään sivistysvaliokunnan näkemyksiin oman kielen turvaamisen tärkeydestä myös viittomakielisten osalta. Valiokunta korostaa oman kielen oppimisen merkitystä ja pitää tärkeänä, että jokaiselle lapselle ja perheelle turvataan mahdollisuudet saada riittävästi viittomakielen opetusta, niin että lapsen oikeus omaan kieleen toteutuu ja koko perheelle luodaan mahdollisuudet toimivaan vuorovaikutukseen yhteisen kielen avulla. Erityisen hankalahan tämä kysymys on pienempien kieliryhmien osalta, siis Suomen oloissa suomenruotsalaisen viittomakielen, joka on erillinen kieli suomalaisesta viittomakielestä. Ja täällä viitataan positiivisesti siihen, että sinne on saatu tuo 250 000 euron määräraha tämän opetuksen ja palvelun järjestämiseen.

Sivistysvaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin huomiota myös viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumisessa oleviin ongelmiin kautta linjan ja viitataan muun muassa palveluiden harkinnanvaraisuuteen ja alueellisiin eroihin. Sivistysvaliokunta esitti, että perustuslakivaliokunta ehdottaisi eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien parantamiseksi siten, että oikeus oman kielen käyttämiseen varmistetaan. Perustuslakivaliokunta yhtyy mietinnössään tähän sivistysvaliokunnan huoleen viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Ja hiukan toisin ja täsmällisemmin muotoiltuna tämä meidän lausumaehdotuksemme olisi sitten seuraava, valiokunta tätä edellyttää ja sitten esittää: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu." Tässä yhteydessä valiokunta korostaa, että viittomakieliä käyttävien oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota kaikilla hallinnonaloilla ja kehittää viittomakielisiä palveluja yhteistyössä viittomakielisen yhteisön kanssa.

Perustuslakivaliokunta pitää sivistysvaliokunnan tapaan tärkeänä, että lain vaikutuksia viranomaisten toimintaan ja viittomakielisten oikeuksiin seurataan ja tarvittaessa valmistellaan lainsäädäntömuutoksia, joilla varmistetaan viittomakielisten oikeuksien toteutuminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisen jatkovalmistelun yhteydessä selvitetään myös tarve muuttaa perustuslain 17 §:n 3 momentin säännöstä siten, että se takaisi viittomakielisten oikeudet vielä nykyistä paremmin.

Näillä reunaehdoilla valiokunta siis kannattaa hallituksen esityksen hyväksymistä sellaisenaan ja esittää siihen äsken kertomani lausuman. — Kiitos.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi viittomakielilaki. Laki on suppea yleislaki; aineelliset säännökset viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista sisältyvät edelleen eri hallinnonalojen lainsäädäntöön. Valiokunta toi ilmi mietinnössään, että asiantuntijakuulemisissa lakiehdotuksen suppeutta on kritisoitu. Tämän totesi valiokunnan puheenjohtajakin äsken puheessaan.

Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että "viittomakieltä koskevien kohtien siirtäminen pois erityislainsäädännöstä voisi vaikeuttaa oikeuksien toteutumista käytännössä". "Kunkin alan viranomaiset tuntevat parhaiten omaan toimintaansa liittyvän erityislainsäädännön ja löytävät sieltä helpoimmin juuri heitä koskevat säännökset." Olen samaa mieltä, mutta on korostettava sitä, että viranomaisten on eri hallinnonaloilla kiinnitettävä tähän nyt entistä enemmän huomiota ja määrätietoisesti parannettava oman hallinnonalansa viittomakielisiä koskevan lainsäädännön toimeenpanoa.

Ylipäätään se, että tämä viittomakielilaki säädetään, on tervetullutta uutta lainsäädäntöä. Lain avulla parannetaan viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista ja lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielestä ja viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tämä tietoisuuden lisääminen on ylipäänsä erittäin tärkeää. Viittomakielilain säätäminen on kuulunutkin Kuurojen Liiton valmistelemaan kielipoliittiseen ohjelmaan vuosille 2010—2015. Aika lain säätämiseen on siis juuri oikea, ja on hyvä, että eduskunta sai tämän vielä tällä vaalikaudella käsiteltyä ja laki saadaan voimaan. Myös Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että viittomakielisten oikeuksien toteutumista kehitetään ja mahdollisuus säätää viittomakielilaki selvitetään. Niin moni tuon hallitusohjelman kirjauksista on jäänyt toteutumatta, joten on hyvä, että tätä asiaa on saatu edistettyä.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen lähetekeskustelussa nostin esille tulkkipalvelut ja niiden saatavuuden. Myös valiokunta kiinnitti tähän huomiota, ja sen saaman selvityksen mukaan viittomakielisten oikeuksien toteutumisessa on merkittäviä puutteita. Esimerkiksi oikeus saada viranomaisen kustantamaa tulkkausapua viranomaisaloitteisia asioita käsiteltäessä ei aina toteudu, vaan viittomakielinen joutuu itse huolehtimaan tulkkausavusta. Valiokunta ehdottaa säännöstä, jonka mukaan tulkkauksen järjestä-misessä viittomakieltä käyttävälle noudatetaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettua lakia, jos viittomakieltä käyttävä ei saa riittävää ja hänelle sopivaa tulkkausta muun lain nojalla.

Viranomaisten tulee kiinnittää huomiota näiden säännösten toteutumiseen ja tulkkauspalvelujen parantamiseen erityisesti nopeasti tai äkillisesti eteen tulevissa tilanteissa. Esimerkiksi synnytyksessä, joka käynnistyykin ennenaikaisesti, voi olla tilanne, että sekä äiti että isä ovat kuulovammaisia. Ilman tulkkia ei hoitohenkilökunta osaa selittää asioita tai neuvoa synnyttävää äitiä eikä äiti ehkä pysty selittämään omia toiveitaan tai tekemään mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Nyt viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle on oma laki. Se on hyvä alku, mutta toimeenpanoa ja oikeuksien toteutumista on edelleen seurattava, sillä vaikka tässä laissa oikeuksien toteutumista määritellään, useat varsinaiset toimenpiteet kuuluvat eri hallinnonalojen lainsäädännön alle. Viranomaisten on kiinnitettävä oman hallinnonalansa säädöksiin entistä enemmän huomiota, jotta tämä nyt säädetty laki myös toteutuu.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On erittäin tervetullutta se, että hallitus haluaa parantaa viittomakielilain kautta kuurojen oikeuksia saada yhdenvertaisesti palveluja yhteiskunnassamme. Kuuroja ja kaikkia vammaisia, joilla on erilaisia esteitä saada samoja palveluja, kuuluu yhteiskunnan auttaa siten, että he saavat ne palvelut, kuten on tämä tulkkauspalveluasia, josta edustaja Louhelainenkin mainitsi. Siinä mielessä viranomaisille tulee määritellä selkeämmät toimintaohjeet siten että kaikki saavat yhdenmukaista palvelua riippumatta asuinpaikkakunnastaan.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut nostaa myös erään näkökulman esille näin vaalien alla. On tullut yhteydenottoja myös siitä, kuinka me voisimme kuuroille antaa palveluja, joiden avulla he voisivat saada lisää tietoa esimerkiksi poliittisista keskusteluista. On erittäin hienoa, että eduskunnassa on siirrytty siihen aikakauteen, että täällä viittomakielellä tulkataan nämä keskustelut, mutta tätä voitaisiin laajentaa myös näihin puheenjohtajatentteihin ja debatteihin, joita eri puolilla Suomea käydään. Siinä mielessä me voimme mennä aina askeleen pidemmälle kuin me olemme suunnitelleet. Se ei vaadi kuin hiukan hyvää tahtoa ja luovuutta, ja toivoisin eri virkamiehiltä sitä, että ottaisivat tämän asian huomioon.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Viittomakielilaki on erittäin tervetullut laki. Meille se on osoitus siitä, että onneksi tältäkin hallitukselta hieman inhimillisyyttä löytyy.

On ensiarvoisen tärkeää, että kaikennäköinen harkinnanvaraisuus poistetaan silloin, kun on kysymys tulkkauspalveluista, kun on kysymys kielestä, joka on joillekin ihmisille ensimmäinen kieli ja äidinkieli. On oikeutettua vaatia, että kun kuulovammainen asioi viranomaisessa, niin hän saa palvelua omalla äidinkielellään. Samoin meidän on syytä pitää huolta siitä, että lapset, jotka ovat kuulovammaisia mutta pystyvät muutoin olemaan esimerkiksi normaalissa päiväkodissa, saavat siellä viittomakielistä ohjausta ja oppivat omaa kieltänsä siellä samalla tavalla kuten kuulevatkin lapset oppivat. Myös koulut ovat tärkeä paikka. Sinänsä ei olisi ollenkaan kaukaa haettua, jos koulussa olisi yksi tunti, jossa opetettaisiin muutama viittoma myös muille lapsille, ainakin sormittaminen — jos ei muuta, niin se oma nimi — koska se toisi sitä inhimillistä kosketuspintaa erilaiseen ihmiseen.

Kaikkein hankalin tämä tilanne on tällä hetkellä vanhuksilla. He eivät tahdo saada tulkkiapua silloin, kun he sitä tarvitsevat. Vanhukset tarvitsevat tulkkausapua myös silloin, kun he asioivat esimerkiksi kaupassa, käyvät uimassa tai käyvät harrastamassa jotakin asiaa. He saattavat saada, hyvin satunnaisesti, tulkkauspalvelun silloin, kun asioivat viranomaisissa, mutta heillä on myös oikeus käyttää omaa kieltään ihan ehtooseen ja iltaan saakka. Tässä on suuri haaste varsinkin niille ihmisille, jotka ovat vanhusten kanssa tekemisissä ja ovat esimerkiksi kotipalvelussa. Niille, jotka käyvät kuulovammaisten luona, pitäisi opettaa myös viittomia sen verran, että tulevat edes auttavasti toimeen autettavansa kanssa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aina kun eduskunnassa tehdään uusia lakiesityksiä, jotka parantavat ihmisten tilannetta ja nostavat esiin niitä asioita, joissa on korjattavaa, niin esitykset ovat hyviä, ja näen myös, että tämä hallituksen lakiesitys on erittäin hyvä.

Olemme täällä kuluneella kaudella puhuneet paljon yhdenvertaisuudesta ja siitä, että sen pitäisi toteutua kautta maan. Meillä on paljon nostettu esille asioita, joissa on huomattu, että yhdenvertaisuus ei toimi. On muun muassa omaishoito, on muun muassa saattohoito, on joitakin muita terveydenhoidollisia asioita myös.

Pidän erittäin hyvänä, että tähän mietintöön sisältyy tämä lausuma, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu, eli sen, että kautta Suomenmaan on samat mahdollisuudet ja oikeudet tulla kuulluksi, tulla ymmärretyksi ja saada niitä palveluja, joita lakiesitys pitää sisällään. Se on hyvin tärkeää.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! Teckenspråkslagen är välkommen, och vi som suttit i det utskott där frågan behandlats har fått lära oss mycket om hur situationen är för de som använder sig av teckenspråk. Det är vid det här laget välbekant att det finlandssvenska teckenspråket finns på Unescos lista över utrotningshotade språk. Att det varit nära att utrotas beror på att det inte längre finns någon skola där man kan lära sig det finlandssvenska teckenspråket. Det har för Ålands del inneburit att man valt att gå i skola och utbilda sig i Sverige och man har lärt sig rikssvenskt teckenspråk.

För att rättssäkerheten ska vara tryggad måste staten till exempel vid en rättegång vara beredd att anlita, vad gäller Åland — vilket antagligen bara är ett teoretiskt exempel — tolkar från Sverige. Men det gäller framför allt samerna, som använder ett teckenspråk som används i Norge, att finska myndigheter när så behövs är beredda att anlita teckenspråkstolkar från Norge.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä laki, joka täällä salissa meillä tänään on käsittelyssä, varsinkin peilattuna vähän aikaa sitten tässä salissa myös olleeseen yhdenvertaisuuslakiin liittyen. Ja siinä mielessä, kun sivistysvaliokunta lausunnossaan kiinnitti huomiota erityisesti ehdotuksiin viittomakielen saamisesta omaksi kieleksi, sama asia nousi vahvasti myös perustuslakivaliokunnan kuulemisissa. Sen takia yhdymme hyvin painokkaasti sivistysvaliokunnan näkemykseen ja sitä myöten sitten esitämme salille hyväksyttäväksi tätä lausumaa, jossa hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten, että todellakin he ovat yhdenvertaisia oman kielensä osalta.

Olisi myös tärkeää, että nyt kun tätä lakia lähdetään toteuttamaan, niin todella seurataan tätä tiiviisti ja myös mielellään ensi kauden aikana tehdään sitten jo selvityksiä siitä, olisiko mahdollista laajentaa tätä suppeaa lakia niin, että viittomakielestä tulisi oikeasti yksi kieli muiden joukossa.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Viittomakielilaki on vihdoin ja viimein eduskunnan käsittelyssä. Tätä lakia on odotettu, ja hienoa, että se saatiin tänne tällä hallituskaudella.

Kieli on ilmaisun ja toiminnan väline. Kielellisillä oikeuksilla onkin keskeinen merkitys viittomakieltä käyttävien muiden perusoikeuksien — kuten sivistyksellisten oikeuksien, tiedonsaantioikeuksien, osallistumisoikeuden ja oikeuden työhön — toteutumisen kannalta. Oikeus omaan kieleen on perusoikeus, jota on viittomakielisten osalta ollut tärkeää vahvistaa, sillä viittomakielisten oikeuksien toteutumisessa, siten kuin eri alojen lainsäädännössä on tarkoitettu, on merkittäviä puutteita. Esimerkiksi oikeus saada viranomaisen kustantamaa tulkkausapua viranomaisaloitteisia asioita käsiteltäessä ei aina toteudu, vaan viittomakielinen joutuu itse huolehtimaan tulkkausavusta. Näin ollen viittomakielisten palvelujensaanti ja oikeudet eivät ole olleet samalla viivalla kaikkialla Suomessa.

Kuuron lapsen tai kuurojen vanhempien lapsen oikeus saada oma kieli ei ole uusi oikeus, mutta tällä hetkellä harkinnanvaraisuus ja viittomakieliin liitetyt väärinkäsitykset ja ennakkoluulot saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa perheiltä evätään viittomakielen opetus. Kuuroilla, joiden luonnollinen kieli eli oma äidinkieli on viittomakieli, tulee olla erityisen vahva suoja kieleen ja sen saamiseen, koska kieli ei välttämättä siirry kasvuympäristössä luonnollisesti.

Tällä lailla pyritään siksi lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielestä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Lain tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista, ja lain myötä viranomaisten on toiminnassaan edistet-tävä viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltä ja saada tietoa omalla kielellään.

Arvoisa puhemies! Odotukset tätä lakia kohtaan ovat olleet suuret. Aineelliset säännökset viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista sisältyisivät jatkossa edelleen eri hallinnonalojen lainsäädäntöön. Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan esitys on kuitenkin merkittävä askel eteenpäin, vaikka aivan kaikkia odotuksia ei saatu täytettyä. Asiaa käsitelleiden valiokuntien mukaan laki tekee viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmiksi ja tukee niiden parempaa huomioonottamista eri hallinnonaloilla. Se auttaa viranomaisia ja viittomakieltä käyttäviä hahmottamaan sen aineellisen lainsäädännön kokonaisuutta, jossa viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista säädetään. Se voi myös omalta osaltaan parantaa eri hallinnonalojen lainsäädännön toimivuutta, soveltamista ja kehittämistä.

Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus omaan kieleen ja sen käyttämiseen. Esimerkiksi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 30 artiklan mukaan lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan ja käyttää omaa kieltään. Siksi pidän tärkeänä, että normaalikuuloisten vanhempien kuuroina tai vaikeasti kuulovammaisina syntyneillä lapsilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus oppia viittomakieltä kielen kehityksen varhaisimmista vaiheista lähtien tai heti, kun kuurous, kuulovamma tai kuurosokeus on todettu. Myös näiden henkilöiden lähimmillä perheenjäsenillä olisi oltava tosiasiallinen mahdollisuus opiskella viittomakieltä, jotta perheillä olisi yhteinen kieli ja mahdollisuus toimivaan vuorovaikutukseen. Oman kielen oppimisen merkitys on äärimmäisen tärkeä asia muun muassa lapsen kehityksen, koulunkäynnin, ammatin saamisen ja koko elämän kannalta. Siksi oikeus omaan kieleen tulee turvata etenkin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Näiden oikeuksien toteutumista tulee valvoa ja lainsäädäntöä kehittää jatkossa edelleen tarvittaessa. Jatkossa oikeus omaan kieleen tulee turvata lainsäädännössä vielä nyt esitettyä puitelakiakin selkeämmin.

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen oman kielen turvaamisen tärkeydestä. Valiokunta korostaa oman kielen oppimisen merkitystä ja pitää tärkeänä, että jokaiselle lapselle ja hänen perheelleen turvataan mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellään eli viittomakielellä.

Olen itse taistellut viittomakielisten oikeuksista paljon Pohjoismaiden neuvoston kokouksissa, ja viime kesän kynnyksellä tuli ilouutinen Tanskasta, jossa Tanskan kansankäräjät vihdoin päätti hyväksyä viittomakielen viralliseksi kieleksi viimeisenä Pohjoismaana. Otin tätä asiaa useissa istunnoissa siellä esille ja huomasin sen käsittelyn aikana olevan myös hyvin kiusallinen kysymys Tanskalle. Tähänkin katsoen on hyvä, että me Suomessa pääsemme tämän lain myötä asiassa eteenpäin ja saamme viittomakielisten oikeudet nyt jo tällä puitelailla paremmalle tolalle.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Viittomakielilain aikaansaaminen on hyvä asia. Tämän sinänsä suppean yleislain tavoitteena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista kaikessa lainsäädännössä.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että viittomakieltä käyttävät ymmärtävät itsensä kielellisenä ja kulttuurisena yhteisönä muiden vähemmistökieliryhmien tapaan. Heidän käsityksensä oman yhteisönsä luonteesta eroaa siitä, miten keskivertokansalainen ajattelee. Intuitiivisesti meillä on taipumus hahmottaa kuurot vammaisryhmänä, mutta he ymmärtävät itsensä kielivähemmistönä. Useat tapaamiset kuurojen yhteisön kanssa ja keskustelut heidän parissaan työtä tekevien kanssa ovat auttaneet minua ymmärtämään, että kysymys todella on kielellisestä ryhmästä eikä ensi sijassa vammaisryhmästä.

Perustuslain 17 §:ssä mainitaan muun muassa saamenkielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Samassa pykälässä mainitaan myös viittomakieltä käyttävät. Heidät kuitenkin tulkitaan ja rinnastetaan vammaisryhmiin eikä kielelliseen vähemmistöön. Näyttää siltä, että perustuslain 17 § 3 momentti ei ole ajan tasalla, kun se ei vastaa sitä käsitystä, joka viittomakieltä käyttävällä yhteisöllä on itsestään. Tästä syystä perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että kun jatkossa edelleen vahvistetaan viittomakielisten oikeuksia, niin samassa yhteydessä selvitetään tarve muuttaa perustuslain asianmukaista kohtaa siten, että se takaisi viittomakielisten oikeudet paremmin.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmaisen iloni siitä, että olemme tänään säätämässä viittomakielilakia. Kannatan lämpimästi mietintöön liittyvää lausuntoa ja totean, että viittomakielilain säätäminen on merkittävä askel eteenpäin, vaikka se ei vielä täytäkään kaikkia viittomakielilain säätämiseen kohdistuneita suuria odotuksia. Tämä laki tekee viittomakielisten kielelliset oikeudet aikaisempaa näkyvämmiksi ja tukee niiden parempaa huomioonottamista eri hallinnonaloilla ja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Puhemies! Totean, että oikeus omaan kieleen on perusoikeus, ja kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että lapsella pitää olla mahdollisuus oman kielen oppimiseen, hänen läheisellään pitää olla mahdollisuus oppia viittomakieltä, että perheellä ja lapsen lähiyhteisöllä olisi yhteinen kieli. Tuon Opetushallituksesta terveiset, että me näemme viittomakieliset lapset kieliryhmänä ja olemme tehneet selvityksen viittomakielisten lasten oppimismahdollisuuksista peruskouluissa. Ihan lähiaikoina on menossa opettajille ohjeet, miten viittomakielisten lasten opetuksen laatua voisi parantaa. Pidän tärkeänä, että seuraavaksi tämä selvitys tehdään varhaiskasvatuksessa ja uuden varhaiskasvatuslain myötä viittomakieliset lapset saavat parempaa ja laadukkaampaa varhaiskasvatusta.

Totean myöskin sen, että on tärkeää, että kielilain neuvottelukunnassa on viittomakieltä käyttävien edustus myös jatkossa, ja on hyvä, että jatkovalmistelutyön yhteydessä selvitetään myös tarve viittomakielen neuvottelukunnan perustamiseen.

Ihan lopuksi totean, että eduskunnan viittomakielen verkosto on toiminut aktiivisesti, ja oli todella hyvä, että saimme valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa lisättyä suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkien koulutukseen rahaa niin, että myöskin tämä kieli elää ja on vahva, ettei se katoa, ja sitä kautta myöskin pystymme turvaamaan oikeudet omaan kieleen kaikille Suomessa asuville viittomakieltä tarvitseville.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! On todellakin syytä jubileerata, että eduskuntakauden loppumetreillä saamme olla hyväksymässä tätä viittomakielilakia, puitelakia, joka liittyy keskeisesti perusoikeuksiin.

Olen edellisessä ammatissani virkaani hoitaessa saanut jonkin verran olla tekemisissä viittomakielen kanssa, ja yksi havainto on ollut, että viittomakieli on äärimmäisen kaunis kieli: visuaalinen ja sillä tavoin puhutteleva kieli. Niin kuin tuossa äsken edustaja Sarkomaa jo mainitsi, on äärimmäisen tärkeää, että pidettäisiin huolta siitä, niin kuin perustuslakivaliokunta mietinnössään toteaa, että jatkovalmistelun yhteydessä selvitettäisiin myös tarve viittomakielen neuvottelukunnan perustamiselle. Jos se jätetään perustamatta, niin se ei edistä toivotulla tavalla perusoikeuksien toteutumista, mutta taas, toisinpäin, jos se perustetaan, niin ei siitä niin suuria kustannuksia tule. Ne ovat käytännössä vain matkakuluja ja joitakin kokouskuluja, niin että se ei varmasti kestävyysvajetta lisää mutta kylläkin edistää perusoikeuksien toteutumista omalla tavallaan. Kyllä tätä päivää voidaan tässä mielessä kutsua juhlapäiväksi.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kuurojen Liiton ensimmäisen viittomakielipalkinnon saaneena olen tietysti iloinen ja tyytyväinen siitä, että tämä lakiesitys nyt on täällä eduskunnan käsittelyssä ja valmiina hyväksyttäväksi. Mutta toisaalta olen hieman kyynisesti kuunnellut tätä yleistä hehkutusta, jota täällä on nyt tämän asian tiimoilta pidetty.

Tämä laki ei ratkaise viittomakielisten — se on siis sitä käyttävien ihmisten äidinkieli eikä mikään vammaisten apuväline, kuten täällä on ihan oikein todettu — keskeisintä ongelmaa. Se on riittävien tulkkauspalveluitten puute ja lainsäädännössä kustannussyistä valitettavasti edelleenkin oleva rajoite niitten palveluitten käyttöön. Vasta sitten, kun jokaisella viittomakielisellä on rajoittamaton oikeus saada tulkkauspalveluita sen mukaan kuin itse tarvitsee, voidaan puhua viittomakielisten oikeuksien riittävästä toteutumisesta.

Tämä on ehkä askel oikeaan suuntaan, ja tämä on kovin pieni askel. Näin vaalien alla se tietenkin mielellään saadaan näyttämään kovin pitkältä, mutta kyllä teille, arvoisat edustajat, jotka tulette ensi kaudellakin toivottavasti tätä viittomakielisten asiaa täällä käsittelemään ja poistamaan nämä esteet ja rajoitteet, jää vielä paljon tehtävää. Mutta on tietenkin hyvä, että edes tämä on saatu aikaan.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtasen puheenvuorosta on hyvä jatkaa.

Mikäli tämä laki, joka meillä nyt on käsittelyssä, ratkaisisi kaikki ongelmat, niin tätä lausumaakaan, minkä perustuslakivaliokunta esittää, ei tarvittaisi. Mutta tämä on tietenkin hyvä askel oikeaan suuntaan, ja on erittäin tärkeää, että ihmisillä on oikeus käyttää äidinkieltään. Kuten edustaja Virtanen totesi, kysymys ei ole apuvälineestä, kysymys on äidinkielestä ja sen käyttöoikeudesta. Emme me muutenkaan rajoita ihmisten oikeutta käyttää omaa äidinkieltään. Emme sano, että ole nyt hiljaa, nyt sinulla ei ole oikeutta puhua. Erityisesti kun käytetään palveluita, on erityisen tärkeää, että tulee ymmärretyksi ja tulee ymmärretyksi omalla äidinkielellään.

Perustuslakivaliokunta on nostanut omassa mietinnössään tärkeitä näkökulmia ja kysymyksiä esille. Osa niistä vaatii vielä huomattavasti jatkoselvittelyä ja uutta lainsäädäntöä. Nostan itse, kuten täällä useampi edustaja on nostanut esille myös, erityisesti nämä lasten ja nuorten kysymykset ja siellä yhtenä ryhmänä myös lapset, joille on tehty leikkauksen avulla, implantin avulla, kuulo, mutta heillä kuitenkin viittomakieli on ensimmäinen kieli ja äidinkieli, ja heillä pitää olla oikeus käyttää sitä jatkossakin.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Kieli on jokaiselle tärkeä identiteettikysymys. Oikeus omaan kieleen, sen oppimiseen ja käyttämiseen, on perusoikeus. Olin viime viikolla vammaispaneelissa, jossa nuori tyttö puhui koko paneelin ajan viittomakielellä, kunnes hän käytti viimeisen puheenvuoron, ja sen hän käytti selvällä suomen kielellä. Hänelle viittomakieli oli osa identiteettiä. Monet meistä kokevat, että silloin kun puhumme omaa äidinkieltämme, tunnumme jotenkin viisaammilta ja osaavammilta kuin jos käytämme kieltä, jota emme niin hyvin hallitse ja osaa ja joka ei ole samalla lailla osa meidän persoonaamme ja identiteettiämme. Sen takia kieli on perusoikeus ja identiteettikysymys.

Viime aikoina on ollut ikäviä esimerkkejä siitä, miten kuurojen nuorten opiskelumahdollisuuksia on rajoitettu sen vuoksi, että he käyttävät viittomakieltä tai että he eivät kuule, vaikka he kuitenkin voisivat selviytyä niissä ammateissa, joihin ovat hakeneet. Tämä kertoo siitä, että me tarvitsemme myös erilaisia symboleja, jotka vievät eteenpäin niitä oikeuksia, joita viittomakielisillä on. Senkin vuoksi puitelaki on tärkeä, vaikka se ei kaikkia ongelmia ratkaisekaan.

Jos ajattelemme niitä kipeimpiä käytännön ongelmia, mitä yhä edelleen tämänkin jälkeen jää, niin tulkkipalveluissa on parannettavaa. Aina ei löydy tarpeeksi osaavaa tulkkia, ja niin kuin tässä aikaisemmin jo todettiin, tuntimäärä rajaa kuurojen nuorten, aikuisten ja vanhempienkin osallisuutta. Tulkkien saatavuudessa, riippuen siitä, missä päin Suomea ollaan, on yhä parantamisen varaa, vaikka parempaan suuntaan ollaan menty.

Mutta oman kielen oppimisen merkitys on sellainen asia, jota ei saa vähätellä. Sillä on merkitystä lapsen kehitykselle, koulunkäynnille, ammatin saamiselle ja koko elämän muotoutumiselle. Ja siksi on tärkeää, että koulutuksessa turvataan niin kuuron kuin hänen läheistensäkin mahdollisuus oppia ja käyttää yhteistä kieltä.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pidän myös itse hienona, että maahamme nyt vihdoin säädetään erillinen viittomakielilaki. Hallituksen esityksenä on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista. "Viranomaisten on toiminnassa edistettävä viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Lailla pyritään lisäämään viranomaisten tietoisuutta viittomakielisistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä."

Näin lukee hallituksen esityksessä, ja tätä hallituksen esitystä voi ilolla tukea — oikeastaan taustana vielä se, että itse olen saanut toimia hallintovaliokunnassa, joka säätää ja valmistelee lainsäädäntöä nimenomaan valtion viranomaistehtäviä varten, ja pidän tätä kirjausta nyt myös testinä suomalaiselle viranomaiskentälle siitä, millä tavalla pystytään turvaamaan ne kielelliset oikeudet, joita viittomakieltä äidinkielenään käyttävät ihmiset tarvitsevat.

Tässä edustaja Virtanen hyvin mainitsi, että ongelmia tänne taustalle jää. Myös itse toimin paljon viittomakieltä äidinkielenä käyttävien ihmisten kanssa, ja muun muassa tässä aikaisemminkin viitattiin tulkkauspalveluihin ja niiden saatavuuteen. Näihin asioihin tullaan varmasti erikseen vielä useamman kerran palaamaan.

Mikaela Nylander /r:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että puitelaki on nyt näin pitkällä. Tämä on tärkeä askel eteenpäin. Tietysti olette voineet lukea myös sekä sivistysvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan kannanotoista, että meidän mielestämme tämä askel ei ole ehkä riittävä, mutta se kuitenkin on askel oikeaan suuntaan. Mielestäni on erittäin tärkeätä, että eduskunta on nyt hyväksymässä lausuman, jossa todetaan, että tätä työtä on jatkettava ja haluamme edelleen kehittää lainsäädäntöä tulevilla kausilla.

Minun mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että tunnistamme ja tunnustamme viittomakielten käyttäjien oikeuden omaan kieleen ja identiteettiin. Olen erittäin iloinen, että aika moni edustaja ja kollega tässä nyt on puhunut myös tästä oikeudesta kieleen ja identiteettiin.

Mutta, arvoisat kollegat, se on kuitenkin niin, että seuraava hallitusohjelma on vaikuttamisen paikka, jotta voidaan ensi kaudella kokonaisvaltaisesti viedä tätä lainsäädäntöä eteenpäin ja myös kehittää ja turvata palveluita viittomakielillä. Silloin täytyy todellakin oivaltaa, että kyse on aika monipuolisesta työstä, koska se koskee sosiaalipuolta, terveydenhuoltoa ja ennen kaikkea se koskee varhaiskasvatusta ja koulutusta, joten tarvitaan hyvin monenlaisia toimenpiteitä. Mutta äärimmäisen hyvä, että se on näin pitkällä.

Och jag är också mycket glad över det att man kraftigt här nu erkänner det finlandssvenska teckenspråkets behov av särlösningar och alldeles riktade extra insatser för att det överhuvudtaget ska överleva. Jag är glad att man kraftigt betonar det, här nu i betänkandet.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi suppea yleislaki, jonka tarkoituksena on edistää viittomakieltä käyttävien kielellisien oikeuksien toteutumista käytännössä. Lakiehdotuksessa ei ole viittomakieltä käyttävän määritelmää sidottu henkilön kuulovammaisuuteen, vaan viittomakieltä käyttävällä tarkoitetaan henkilöä, jonka oma kieli on viittomakieli. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämän esityksen tavoitteena on turvata viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutuminen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämällä tavalla. Tämä on erittäin odotettu ja toivottu laki.

Haluaisin vielä ottaa keskustelussa esille tulkkauspalvelut, joista edustaja Virtanen puhui. Tällä hetkellä ongelmana on se, että kilpailutus on tullut ja se kilpailutus aiheuttaa sen, ettei ole mahdollisuutta käyttää samaa tuttua tulkkauspalvelun antajaa, vaan tulkit vaihtelevat, ja se aiheuttaa sitten ongelmia. Aiemmin oli mahdollisuus käyttää samaa tulkkia useasti peräjälkeen: tultiin tutuiksi, ja tulkkaus sujui varmasti silloin paremmin kuin tällä nykyisellä tavalla, kun palvelut kilpailutetaan ja aina saattaa tulla eri tulkki paikalle palveluita antamaan. Tähän toivoisin muutosta.