Täysistunnon pöytäkirja 17/2005 vp

PTK 17/2005 vp

17. TIISTAINA 1. MAALISKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki perintö- ja lahjaverolain 12 §:n muuttamisesta

 

Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän syksyn kuumin verokysymys on varmasti ollut perintö- ja lahjaverolain muuttaminen. Ruotsin hallituksen päätös lopettaa perintö- ja lahjaveron periminen tammikuun 1. päivästä tänä vuonna synnytti Suomessa valtavaa keskustelua. Eniten on ollut liikkeellä ministeri Wideroos toisena valtiovarainministerinä, mutta myöskin pääministeri Vanhanen ja ministeri Koskinen molemmat ovat pitäneet tätä lakia erittäin huonona ja ovat julkisuuteen sanoneet, että olisi syytä korjata suurimmat virheet. Aivan samaa ovat todenneet professorit, esimerkiksi veroprofessori Tikka ja veroprofessori Andersson. Molemmat ovat todenneet, että Suomen perintövero on ehkä maailman ankarin ja siinä on erittäin suuria epäkohtia ja suurimmat epäkohdat koskevat juuri kuolinpesää silloin, kun pesään kuuluu lapsia, ja myöskin silloin, kun leski perii tämän omaisuuden. Sekä professori Tikka että professori Andersson ovat esittäneet sen suuntaisia muutoksia kuin tässä lakialoitteessa esitetään.

Kun tämä kysymys on ollut näinkin suuri ja synnyttänyt näinkin paljon keskustelua yleisönpalstoilla, televisiossa, radiossa, poliittisissa puheissa ja kun ministerit ovat ottaneet niin selkeän kannan, niin olisin tietenkin toivonut, että paikalla olisivat olleet valtiovarainministerit ja myöskin ministeri Koskinen, joka on tähän asiaan puuttunut. Voi tietenkin ja pitäisi asettua kansalaisten asemaan, kansalaisten, jotka konkreettisesti ja henkilökohtaisesti toteavat, että tämä vero on epäoikeudenmukainen, se on kohtuuttoman suuri. Voitte kuvitella, miten he ilahtuvat, kun pääministeri on heidän kanssaan samaa mieltä, kun valtiovarainministeri on heidän kanssaan samaa mieltä, kun oikeusministeri on heidän kanssaan samaa mieltä, mutta voitte myöskin ymmärtää, miten he pettyvät, kun nämä sanovat, että mitään ei aiota tehdä. Minusta se on edesvastuutonta.

Sen takia olen erittäin tyytyväinen, että eduskunnasta on löytynyt toistasataa kansanedustajaa, jotka ovat puuttuneet nyt tässä lakialoitteessa niihin kahteen suureen kysymykseen, suureen epäkohtaan, joista todella ollaan yksimielisiä ja näitten ministereiden, professoreiden ja muitten kanssa samaa mieltä siitä, että nämä ovat ne kohdat, mitä pitää muuttaa. Kyllä tästä joukosta, 103 kansanedustajaa, löytyy hyvin paljon kansanedustajia, jotka katsovat, että koko laki pitäisi muuttaa, löytyy semmoisia, jotka katsovat, että olisi pitänyt avopuolison asemaa parantaa, niin kuin vasemmistoliitto omassa lakialoitteessaan esittää, mutta niin kuin sanoin, yksimielisiä on oltu siitä, että lesken ja lapsen asemaa tulee parantaa.

Viittasin näihin professoreihin, jotka ovat todenneet, että Suomen perintö- ja lahjavero on maailman ankarin, ja tilastoilla voi tietenkin tämän osoittaa. Esimerkiksi useimmissa maissa on olemassa puolisovähennys ja lapsivähennys. Suomessa puolisovähennys on 6 800 euroa. Saksassa puolisovähennys on 307 000 euroa, Hollannissa 468 000 euroa, eli luvut ovat aivan toisenlaisia. Lapsivähennys on Suomessa 3 400, Saksassa yli 200 000 ja Ranskassa lähes 50 000 euroa, eli on valtavan suuria eroja. Verokynnys Englannissa on esimerkiksi 380 000 euroa, ja pienemmistä perinnöistä ei makseta veroa.

Todettakoon nyt kuitenkin, että kyllä perintö- ja lahjaverolakiin on tehty muutoksia ja ne muutokset ovat kyllä olleet oikean suuntaisia. Ennen vuotta 1995 perintövero saattoi olla jopa viisinkertainen tuossa kaikkein ankarimmassa veroluokassa ja lisäksi jouduttiin maksamaan sivuperinnöstä kunnallisveroa ja lahja katsottiin kunnallisverotuksessa tuloksi, jos se tuli sivulta. Mutta vastaavasti vuoteen 1995 saakka ylin veroprosentti alkoi 2,3 miljoonasta ja vuonna 1995 tämä alennettiin 300 000 markkaan eli nykyiseen 50 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Tässä tuli aika paljon tilastoja, mutta uskon, että nämä tilastot kertovat, mistä loppujen lopuksi on kysymys, ja että nämä esimerkit ja luvut myöskin osoittavat, että Suomen perintö- ja lahjaverolakiin tulisi tehdä huomattavia muutoksia.

Syksyllä on jätetty useita lakialoitteita perintö- ja lahjaverolaista. Itse olen jättänyt yhden, jossa oli osittain samoja asioita kuin tässä, jossa nyt on 103 edustajaa, mutta siinä myöskin esimerkiksi se epäkohta, jota vasemmistoliitto pitää niin suurena, olisi voitu poistaa sillä, että testamentin saaja luettaisiin aina ensimmäiseen veroluokkaan. Tehän puututte noihin avopuolisoihin. Jos on nyt vähän vanhemmalla iällä luonut avosuhteen, niin ei aina ole yhteisiä lapsia, ja silloin näitä käsitellään sivullisina henkilöinä ja vero on kolminkertainen. Mutta jos joku tekee testamentin jonkun hyväksi, niin kyllä tämä testamentin saaja on niin läheinen sille testamentin tekijälle, että aivan hyvin voisi ja tulisikin kuulua ensimmäiseen veroluokkaan, mutta se ei siis sisälly tähän lakialoitteeseen.

Tässä lakialoitteessa on myös lain voimaantulo mahdollisimman pian, mutta kuitenkin niin, että sitä sovellettaisiin taannehtivasti joulukuun 1. päivästä 2004. Miksi näin? Ruotsissa Aasian katastrofin jälkeen eräs kansanedustaja siellä, Per Landgren, voitte sitten hankkia tuon puoluetunnuksen myöhemmin, teki esityksen ja aloitteen, että perintö- ja lahjaverolain kumoamista sovellettaisiin taannehtivasti siitä lähtien, kun hallitus esityksensä antoi, ja tämä juuri tämän Aasian katastrofin johdosta, jotta nämä Aasian uhrien perilliset pääsisivät verosta. No, ei nyt kannata vieraan maan lainsäädäntöprosessista puhua, mutta tämä sai kannatusta kaikilta muilta siinä verovaliokunnassa, joka näitä Ruotsissa käsittelee, paitsi hallituspuolueelta. Kaikki muut olivat sitä mieltä, että pitäisi taannehtivasti soveltaa. Hallitus antoi sitten uuden esityksen, jonka mukaan Ruotsissa perintö- ja lahjaverolain kumoamista sovelletaan taannehtivasti joulukuun 17. päivästä lähtien viime vuonna.

Ministeri Wideroos on varmasti tämän huomannut. Siitä olen itsekin kirjoittanut jonkin verran. Hän viittasi perintö- ja lahjaverolain siihen pykälään, joka antaa viranomaiselle mahdollisuuden huojentaa veroa, jos tämä vero on kohtuuton. Verohallintohan ilmoitti, että se tulee tätä soveltamaan. Ja on ihan oikein, että tämän huojennuspykälän perusteella, joka on laissa aina ollut ja jonka tuleekin olla, semmoisissa tapauksissa, jotka muuten olisivat kohtuuttomia, Verohallitus käyttäisi tätä huojennusmahdollisuuttaan. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että vain 21 tapauksessa viime vuonna sovellettiin tätä huojennusta, siis näitä oli 21 kappaletta, eli ei tällä huojennuksella ole käytännössä mitään merkitystä, ja se on myöskin omiaan sekoittamaan verolainsäädäntöä. Kaikki eivät ymmärrä pyytää huojennusta, viranomainen ei esitä sitä viran puolesta. Se johtaa siihen, että verovelvollisia verotetaan epäoikeudenmukaisesti. Tästä syystä juuri esitämme nyt, ettei tätä huojennusta (Puhemies koputtaa) tarvitsisi niin paljon soveltaa, vaan että tätä lakia sovellettaisiin taannehtivasti.

Ihan yksi asia vielä. Kun mietitään, tuleeko tämä maksamaan valtiolle paljon, niin voin sanoa, että vuodessa joutuu orvoksi noin 2 500 lasta eli se koskisi korkeintaan 2 500:aa orpoa. Leskien määrää, milloin leski perii, sitä minä en tiedä, mutta ei niidenkään tapausten määrä niin hirveän suuri ole. Uskallan väittää, että taloudelliset vaikutukset olisivat luokkaa 5—6 miljoonaa euroa, mutta tämä poistaisi kyllä ne ongelmat, joita pidetään ei vain tässä salissa vaan koko yhteiskunnassa erittäin epäoikeudenmukaisina.

Ed. Tuula Väätäinen merkitään läsnä olevaksi.

Iivo Polvi /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Perintöverotuksesta ja sen mahdollisesta muutostarpeesta on käyty hyvin vilkasta keskustelua, johonka ed. Kalli täällä jo aikaisemmassa puheenvuorossaan viittasi.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Kallis.

Puhuja:

Ed. Kallis. (Ed. Kallis: Ed. Kalli on jäänyt puolitiehen!) — Kohtalaisen suuri yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että perinnönjättäjän puolison ja lasten mahdollisuutta säilyttää asuntonsa pidetään yleisesti välttämättömänä parantaa. Se on tietenkin yksi keskeinen korjauskohta, mikä tähän voimassa olevaan perintöverolakiin sisältyy.

Kolmannen veroluokan säilyttäminen, johonka ed. Kallis myös täällä puheenvuorossaan viittasi, tarkoittaa käytännössä sitä, että vero määräytyy kolminkertaisena verrattuna ykkösluokkaan niissä tapauksissa, joissa perinnönsaaja voi olla perinnönjättäjälle todellisuudessa läheisempi kuin tuohon ykkösveroluokkaan kuuluvat. Nämä minusta ovat ne keskeisimmät epäkohdat.

Kun ed. Kalliksen nimissä olevan lakialoitteen ovat allekirjoittaneet muun muassa pääosa keskustapuolueen eduskuntaryhmän jäsenistä, monet SDP:n kansanedustajat ja kun kuitenkin pääministerin suulla on ilmoitettu aikaisemmin selvästi, että tällä vaalikaudella perintö- ja lahjaveroon ei puututa, (Ed. Pulliainen: Sen takia se on ollut turvallista allekirjoittaa!) ja saman ovat vahvistaneet myös monet sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän jäsenet, jotka esiintyvät ed. Kalliksen nimissä olevan lakialoitteen allekirjoittajana, minusta hallituspuolueen edustajien käyttäytyminen on käsittämätöntä. Se on moraalitonta bluffia, jota korttipelissäkään ei tuolla tasolla harrasteta. Aloitteella pyritään luomaan kansalaisille mielikuva, että ollaan leskien ja orpojen asialla, vaikka todellisuudessa toimitaan päinvastoin. Kiristetään heikompituloisten, heikommassa asemassa olevien verotusta. Niinhän se on käytännössä tapahtunut. (Ed. Kallis: Tässä lakialoitteessa?) — Puhun näiden hallituspuolueiden edustajien, jotka ovat allekirjoittaneet, todellisesta toiminnasta. Tässähän pyritään luomaan kansalaisille se kuva, että ollaan leskien ja orpojen asialla, vaikka toimitaan todella täysin päinvastoin.

Ed. Kalliksen nimissä olevassa aloitteessa todetaan sanatarkasti: "Perintö- ja lahjaverolain suurimmat epäkohdat koskevat tapauksia, joissa eloonjäänyt puoliso tai perinnönjättäjän lapset joutuvat myymään kotinsa perintöveron takia." Tämä on paikkansa pitävä ja vaatii korjausta. Mutta ne keinot, millä tuossa aloitteessa tämä asia pyritään hoitamaan, ovat kohtalaisen summittaisia ja aloitteessa esitetään tapausta kohti kohtalaisen suuri perivien määrä, mutta lukumääräisesti näitä tapauksia todellisuudessa on verrattain vähän, mihinkä ed. Kallis itsekin viittasi puheenvuorossaan, esimerkiksi alaikäisten määrä on noin 2 500 ja perivien aviopuolisoiden määrä on ilmeisesti hyvin paljon siitäkin pienempi. Eli pääsääntöisesti perintö yleensä menee rintaperilliselle, 75 prosenttia perinnöistä menee suoraan rintaperillisille, ja sen lisäksi on näitä toiseen luokkaan kuuluvia pitkä rivi. Eli aviopuolisot ovat kohtalaisen harvoin perinnönsaajina.

Tuossa aloitteessa, joka on vasemmistoliiton nimissä jätetty, pidetään tärkeänä perintöveron huojentamista nimenomaan perheasunnon säilyttämisen vuoksi. Siksi siinä esitetään tehtäväksi perinnönjättäjän vakinaisen asunnon osalta 20 000 euron asuntokohtainen vähennys. Sen lisäksi esitetään tuohon huojennussäännökseen, joka perintöverolain 53 §:ään sisältyy, sisällytettäväksi vielä erikseen maininta nimenomaan asunnon säilyttämisen tarpeesta, se on yksi peruste, millä voidaan myöntää huojennus tai jättää vero kokonaan maksuunpanematta.

Merkittävä muutosesitys on myös kolmannesta veroluokasta luopuminen, sen yhdistäminen toiseen veroluokkaan, jolloin nykyisin tähän kolmanteen veroluokkaan kuuluvien osalta perintöveron määrä alenee kolmanneksella. Veroasteikon alapäähän esitämme tehtäväksi inflaatiotarkistuksen. Kun yhteiskunta kuitenkin tarvitsee verotuloja, että se kykenee pitämään yllä ja rahoittamaan välttämättömät palvelut, esitämme samalla, että asteikon yläpäähän tehdään lievä korotus perintöveroon. Käytännössä tuo esityksemme tarkoittaa sitä, että noin 110 000 euron jälkeen verotus hivenen kiristyy. Sillä pyrimme turvaamaan sen, että yhteiskunnan palvelut kyetään rahoittamaan.

Kun näitä summia arvioidaan, on syytä tiedostaa se, että kun kuolintapauksia on noin 49 000 kappaletta vuodessa — sama määrä syntyy kuolinpesiä, ja niistä noin puolessa on omistusasunto, joka on keskeisin varallisuusarvo — niin sen takia tämä huojennus on syytä kohdistaa nimenomaan asuntoon eikä jakaa sitä muuta perintöä saavalle. Jos näitä jakaumia vielä arvioidaan, kun kuolinpesiä syntyy se vajaa 50 000 kappaletta vuodessa, niin perinnönsaajia on kuitenkin vähintään kaksinkertainen määrä siihen verrattuna, ja silloin, kun näitä varallisuusmääriä arvioidaan, on syytä ottaa huomioon, että jos kysymys on 100 000 eurosta ja perijöitä on kaksi, niin kysymys on 50 000 euron arvosta, mistä verotetaan. Se ilmeisesti on yksi tekijä, mikä keskustelussa johtaa jonkin verran harhaan, että arvioidaan sitä, että vero määräytyy perunkirjassa ilmoitetun varallisuuden määrän perusteella. Näinhän ei ole. Se on tietenkin pohjana, mutta vero määräytyy perinnönsaajien lukumäärän perusteella ja heidän saamiensa perintöarvojen perusteella.

Kaiken kaikkiaan toivon, että valiokunta ottaa tämän pikaisesti käsittelyyn ja tekee nämä välttämättömät korjaukset perintöverolakiin.

Kari  Uotila  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin aloitan tästä hallituspuolueiden verohämmentämisestä, koska se todella on hämmennystä ja hämmentää varmasti kansalaisia aika paljon. Rkp:kin on erityisen aktiivinen ollut: Wideroos on ollut aktiivinen tämän perintöveroasian osalta, Enestam uhkasi laittaa sähkölämmitteiset omakotitalot verolle. Oikeusministeri Koskinen on tukenut niitä muutospaineita, mitä vasemmistoliitto tässä ryhmälakialoitteessaan esittää perintöveron osalta. Varmaan kaiken takana on se, että verotus on sellainen hämmentävä asia, koska vielä kunnallisvaalien alla muun muassa kuntatalouden osalta hallitus selkeästi viestitti, että ei tässä mitään pitkäaikaista hätää ole elikkä pikkasen notkahtaa, mutta palautuu sitten tukevalle kasvu-uralle kuntatalouskin. Nyt kun on sitten todettu monen ministerin suulla, että kuntatalous on menossa kohti "konkurssia", ja muun muassa valtiovarainministeri totesi, että kuntatalous on hälytystilassa, niin nyt sitten halutaan erilaisilla viesteillä tätä verokeskustelua hämmentää, joista osa on veropohjaa syöviä esityksiä ja osalla sitten, kuten tällä kunnallisveron progressiivisuusesityksellä, on sitten varmaan muitakin tarkoituksia, mutta kaiken kaikkiaan se on sellaista hämmentämistä.

No, tästä perintöverosta vähän periaatteellisemmalta kannalta, koska ed. Polvi käsitteli tuossa yksityiskohtaisemmin meidän lakialoitettamme:

Perintövero on vanha, historiallinen vero. On sanottu, että sen juuret on tuolla 1600-luvulla asti. Ensimmäinen varsinainen perintövero Suomeen tuli 1919. Kun tästä perintöverosta aika usein sanotaan, että se on kateusvero, niin minä vähän pelkään, että silloin 1919 maassa oli kyllä sellainen valta, joka ei ainakaan muodostunut siitä perinteisestä rikkaiden kadehtijoiden joukosta. Elikkä silloin se tuli, ja tämä nykyinen laki on aika vanha laki, kun sekin on vuodelta 1940. Kun täällä viitattiin veroasiantuntija Tikkaan, niin hänenkin näkökulmastaan perintövero täyttää sellaisen verotuksen keskeisen periaatteen, että silloin, kun kansalaisen veronmaksukyky kasvaa, niin sitä veronmaksukykyä, sen lisäystä sitten verotetaan.

Ja kun aika usein käytetään argumenttina sitä, että perintövero on kaksinkertaista verottamista, niin tietysti se on niin, että sitä omaisuutta, jota aikoinaan on hankittu, on hankittu tuloilla, joista on jo otettu tuloveroa ja muuta veroa, mutta niin se on aika monessa muussakin asiassa tässä maailmassa. Voidaan sanoa, että kyllä sen eläkeläisen, joka menee sillä pienellä eläketulolla, tai sen pienipalkkaisen pätkätyöläisen, joka menee sillä pienellä pätkätyöstä saamallaan ansiotulolla ostamaan kaupasta ruokaa, tulosta on vero otettu, ja siitä huolimatta hän joutuu maksamaan kaupassa vielä elintarvikkeista arvonlisäveron. Toisaalta jos joskus on esimerkiksi osakesalkun ostanut vaikkapa 100 000 mummonmarkalla, niin jos sen arvo on tällä hetkellä 1,5 miljoonaa mummonmarkkaa ja se sitten menee perintöön, niin ei siitä 1 400 000 mummonmarkasta ole oikeastaan veroa maksettu, se on ollut sitä arvonnousua. Tällaisia seikkoja tähän perintöjen keskittymiseen myöskin ja omaisuuksien keskittymiseen liittyy. (Ed. Kallis: Mitä, jos sen salkun arvo laskee ja joutuu maksamaan täydestä veroa?) — No, se on toinen kysymys.

Sitten vielä tähän perintöveroon periaatteelliselta kannalta: Kun täällä ed. Kallis viittasi Tikkaan, niin minulla on sellainen artikkeli käsissäni, jossa Tikka kyllä perustelee, että tässä tilanteessa, kun olemme kansainvälisen verokilpailun paineessa sekä tuloverotuksen että myöskin yritysverotuksen osalta, kyllä ainakin tämän artikkelin mukaan professori Tikan käsitys on se, että fiskaaliselta vaikutukseltaan perintövero tulee varmasti puolustamaan paikkaansa vielä lähitulevaisuudessakin. Sen vuoksi tämä vasemmistoliiton lakialoite perintöveron epäkohtien korjaamiseksi lähtee siitä, että ei heitetä lasta pesuveden mukana vaan että puututaan kipeimpiin ongelmiin mutta ei vaaranneta tätä verotuottoa kokonaisuudessaan vaan suurempien perintöjen osalta on jopa vähän varaa kiristää verotusta, jotta saadaan sitä verotuloa yhteiskunnan välttämättömien palvelujen ja tulonsiirtojen, näiden turvaverkkojen, rakentamiseen.

Todella, niin kuin täällä molemmissa esittelypuheenvuoroissa on todettu, suurin ongelma on tämä. Kyllä me varmaan kaikki edustajat saamme aika usein viestejä niin sanotusti kentältä, että jonkun lesken tai lapsen asema on todella kohtuuton, kun se koko perittävä omaisuus on käytännössä siinä asunnossa, jossa asutaan. Ei voi olla verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta perusteltua se, että tällainen pitkäänkin perheasuntona ollut asunto sitten, vaikkapa rintamamiestalo tai joku muu asuinpaikka, joudutaan realisoimaan, että selviydytään siitä perintöverosta.

Toinen ongelma täällä, niin kuin ed. Polvi totesi, ovat sitten nämä avoparit. Ilman että he ovat avioituneet tai heillä on yhteisiä lapsia tai on ollut yhteisiä lapsia tai he ovat rekisteröityneet, erityisesti heidän keskinäinen suhteensa vastaa varmasti ensimmäisen veroluokan suhdetta, ja he joutuvat sitten kolminkertaisen verotuksen kohteeksi, elikkä kyllä tämäkin ilman muuta korjausta vaatii.

Nyt kun nämä molemmat lakialoitteet ovat täällä lähdössä valiokuntaan, niin toivon, että niitä todella sitten käsitellään. Kun pääministeri Vanhanen totesi, että mikään ei muutu tämän vaalikauden aikana, niin toistan sen, mistä aloitin, että kyllä se hallituspuolueiden näkövinkkelistä ja myös niiden hallituspuolueiden edustajien, jotka puuhakkaasti nimiä näihin papereihin laittavat, on enemmän suuren yleisön kosiskelua kuin todellista pyrkimystä asiantilan muuttamiseen.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kallis jätti lakialoitteensa, niin julkisuudessa annettiin ymmärtää, että vasemmistoliiton edustajat eivät allekirjoittaneet sitä. Näinhän se on, ja syntyi ehkä mielikuva, että me emme näkisi ongelmia perintöverotuksessa. Näin ei ole. Me emme allekirjoittaneet siitä syystä, että meillä oli tekeillä oma lakiesitys, joka on nyt täällä keskustelussa ja jonka ensimmäinen allekirjoittaja on ed. Polvi.

On hyvä, että nyt käydään tätä keskustelua. Meillä on kaksi lakialoitetta. Olen samaa mieltä, että hallituspuolueiden kansanedustajat joutuvat kyllä aika erikoiseen asemaan sitten täällä myöhemmin, kun tavallaan vastoin pääministerin ohjeistusta niin laajasti ovat allekirjoittaneet sen. Mutta minusta on hyvä, että meillä on kaksi pohjaa. Voidaan keskustella sitten, mikä on se oikeudenmukainen tapa ja itse asiassa mihin sitten on varaa. Odotuksia on varmasti suuria, ja olen kyllä ihmetellyt todellakin Rkp:n puolelta tulleita ajatuksia, että todella perintöverotuksesta voitaisiin luopua, koska kyllähän sitten joudutaan aika erikoiseen tilanteeseen sen suhteen, mistä valtio saa tuloja, mutta korjaamisen varaa nykyjärjestelmässä on. Se on aivan selvä.

Kuten täällä on käynyt ilmi, niin tässä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän esityksessä on kolme seikkaa, kolme asiaa, joita esitämme muutettavaksi ja korjattavaksi parempaan suuntaan: näihin asteikkoihin tehtäisiin inflaatiotarkistus ja se tehtäisiin myöskin puolisovähennykseen ja alaikäisyysvähennykseen. Tämä olisi varmaan tärkein, ne on viimeksi tarkistettu vuonna 2001. Olisi tavallaan tärkeätä, että tarkistuksia tehtäisiin säännöllisesti, koska muutoin tavallaan on vaarana se, että verotus voi hiipimällä kiristyä ilman, että sitä edes huomataan, inflaation myötä. Vaikka inflaatio ei ole kovin korkea, niin siitä huolimatta se on se ongelma.

Sitten toinen kysymys meillä on juuri tämä huoli tästä asumisesta, miten turvataan lesken ja lasten asuminen, ja sen takia on tehty tämä erityisen asuntovähennyksen käyttöönotto. Sitten on kysymys tästä kolmannesta veroluokasta.

Arvoisa puhemies! Voisi kyllä henkilökohtaisesti kertoa, tämä lakialoitteen kohta ei ole muuttunut minun henkilökohtaisen tilanteeni takia, mutta ehkä voin kertoa sen esimerkkinä. Se ei johdu minusta, koska, ed. Kallis, toisin kuin teidän lakialoitteenne, tätä ei esitetä taannehtivasti voimaan vaan ajatuksena tulevaisuutta ajatellen. Mutta jopa erittäin pitkän avoliiton jälkeen — mieheni kuoli vuosi sitten, ja meillä oli keskinäinen testamentti — koska minua kohdeltiin kuin vierasta tässä tapauksessa, niin perintöveron maksoin ja maksan kolminkertaisena. Tämä vain esimerkkinä. Tällaisia vastaavia tilanteita olemme nostaneet esille, että voi olla myös muita tapauksia, joissa esimerkiksi kyseessä ei ole avopuoliso mutta voi olla esimerkiksi henkilö, joka ei ole lähisukulainen mutta on vuosikausia esimerkiksi huolehtinut henkilöstä, ja sitten hänelle testamentataan, ja kolminkertainen vero on erittäin kohtuuton monissa tilanteissa. (Ed. Kallis: Silloin pääsee toiseen veroluokkaan, jos on hoitanut!) — Niin, mutta jos ei ole lähisukulainen. (Ed. Kallis: Siitä huolimatta!) — On tilanteita kuitenkin, että ei nyt ehkä ole hoitanut mutta vastannut asioista ja pitänyt huolta jne.

Joka tapauksessa tämä on varmaan asia, joka kiihdyttää kovasti tunteita, koska kukapa sitä nyt niin kauhean mielellään ylipäätänsä veroja maksaa, mutta jostain tuloja täytyy saada. Tässä suhteessa esimerkiksi voi sanoa, että me pohdimme myöskin sitä, voitaisiinko esimerkiksi veroa määrättäessä ottaa jotenkin huomioon nykyistä paremmin esimerkiksi perinnönsaajan taloudellinen tilanne, mutta totesimme kyllä, että sellaisen veromallin tekeminen edellyttäisi hyvin laajoja ja perusteellisia selvityksiä ja saattaisi siitä syystä olla vaikeaa. Kyllä nyt kuitenkin täytyy jotenkin myöskin miettiä, miten nämä verotukset, eri veromuodot olisivat jotenkin suhteellisia ja suhteessa keskenään myöskin, ja tässä suhteessa me olemme kritisoineet juuri tätä, että nykyinen hallitus kaikkein rikkaimmilta on poistanut varallisuusveron, jos nyt ajatellaan, mitä olisi pitänyt ehkä tehdä ensisijaisesti: edes nyt auttaa, leskien ja lasten perintöveroa hieman helpottaa. Tässä suhteessa me lähdemme siitä, että nyt ei enää kaikkein rikkaimmille anneta uusia lisähelpotuksia, joita esimerkiksi ed. Kalliksen ja muiden aloite merkitsisi, että niitä saisivat myöskin kaikkein rikkaimmat. Meidän lähtökohtamme on, että kaikkein hyvätuloisimpien osalta voitaisiin jopa perintöveroa hieman korottaa juuri siitä syystä, että ne ovat useasti ne samat henkilöt, jotka ovat hyötyneet hallituksen antamista muista tuloverohelpotuksista ja sitten vielä varallisuusveron poistosta jne.

Kyllähän täytyy myös muistaa se, että valtio tarvitsee varoja nimenomaan yhteiskunnan aineellisen perustan ylläpitämiseen. Me tarvitsemme opetukseen, sivistykseen, terveydenhuoltoon jne. Jos me haluamme ylläpitää hyvinvointivaltiota, niin tulojakin tarvitaan. Tässä suhteessa tietysti Suomessa nyt kertyy varallisuutta ja on kertynyt varallisuutta ja tulee kertymään suurten ikäpolvien myötä, joten varmasti tulevaisuudessa mahdollisuuksia on tehdä perintöverotukseen helpotuksia. Tämä hallitus ilmeisesti niitä ei tee, vaikka 103 on allekirjoittanut yhden aloitteen ja 18 vielä tämän toisen, mutta toivottavasti tämä antaa pohjaa ainakin seuraavia hallitusneuvotteluja varten.

Vasemmistoliiton mielestä kaikkein oikeudenmukaisinta olisi nimenomaan asunnon turvaaminen, ei siten, että edellytetään, että olisi pakko jäädä asumaan siihen asuntoon, vaan monillehan saattaa esimerkiksi työn perässä muuttaminen edellyttää muuttoa, mutta siten, että se perittävä osuus, joka useimmiten on nimenomaan asunto, turvaisi asunnon hankkimisen toisella paikkakunnalla.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tämän lakialoitteen teimme, ymmärsimme kyllä, että jotkut saattavat sanoa, että tästä hyötyvät myöskin superrikkaat. Totta kai, jos on 50 000:n puolisovähennys tai orvot, joita on 2 500 vuodessa. Mutta ottakaa nyt huomioon, jos on tämmöinen miljoonaperintö: Eikö riitä, että ne maksavat noin 140 000—150 000? Ne hyötyvät noin 10 000 euroa tästä lakiesityksestä. Kun viedään miljoonan perinnöstä, kun nyt puhutaan tosi rikkaista, 150 000 euroa, niin tyydyttekö 140 000:een?

Outi  Ojala  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä kuitenkin on se periaatteellinen ero, että me olemme valmiita alentamaan nimenomaan pienimmistä saatavaa, helpottamaan sitä, mutta jostakin täytyy saada kompensaatiota valtiolle, ja sen takia miksi antaa monia eri etuisuuksia kaikkein parhaiten toimeentulevalle ryhmälle?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun vertaa teidän lakialoitettanne tähän lakialoitteeseen ja teillä on 20 000:n vähennys asunnosta ja meillä on 50 000 euron puolisovähennys, ero on 30 000 euroa. Ottakaa kaksio Helsingistä. Oletan, että tämä esimerkki, mihin ed. Ojala viittasi, saattoi olla kaksio, ja oletan, että sen arvo perintöverotuksessa oli aika huomattava. Siinä mielessä sillä, onko se vähennys 50 000 vai 30 000, on sille leskelle erittäin suuri merkitys. Te annatte vain 20 000:n vähennyksen, me annamme 50 000:n, ja 16 prosenttia 30 000:sta on 5 000 euroa, joka voi olla aika suuri summa vähävaraiselle leskelle.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin se vertailu, minkä ed. Kallis teki, on sinänsä oikea. Mutta pitää ottaa huomioon se, että näitä tapauksia, joissa leski on perijänä, on verrattain vähän. Ne ovat ilmeisesti aivan yksittäisiä tapauksia. Silloin tullaan tähän meidän käyttämäämme harkintapykälän laajennukseen, jossa 53 §:ään on lisätty tämä asunnon säilyttämismahdollisuus nimenomaan harkinnalla. Sitä kautta kyetään paremmin, jakamatta umpimähkään varakkaille tarpeettomia alennuksia, vaikuttamaan todella niihin, jotka sen tarvitsevat.

Nils-Anders Granvik /r:

Arvoisa puhemies! Aloitteentekijä on liikkeellä ajankohtaisella asialla. Ruotsalainen eduskuntaryhmä on pitkään ilmaissut tarpeen perintö- ja lahjaveron poistamiseksi. Aloite esityksineen on hyvä puheenvuoro tähän keskusteluun. Veron asteittainen poistaminen on yksi tapa ja on hyvä avaus tähän keskusteluun ja jatkotoimenpiteisiin, mutta perintö- ja lahjaveron poistamisen kokonaisuudessaan on oltava tavoitteena.

Talman! Minister Wideroos uttalade krav om att nämnda skatt skall slopas har väckt en positiv genklang och de över hundra undertecknarna från nästan alla riksdagsgrupper i dagens motion talar sitt tydliga språk om att det också kommer att bli riksdagens vilja. Det är endast en tidsfråga när det förverkligas.

Talman! Till sist, vad gäller det retroaktiva yrkandet ger dagens lagstiftning möjlighet att beakta Asienkatastrofen i arvsbeskattningen såsom lagen idag är utformad.

Pehr Löv /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Finland har Europas högsta arv- och gåvoskatt (Ed. Kallis: Världens högsta!) — Hör till dem som har den högsta i varje fall — och den drabbar änkor, änklingar, egna barn, föräldralösa, väldigt ofta. Man hamnar att sälja sitt hem eller ta stora lån som är en belastning för resten av livet. Det här känns inte rättvist.

Suomessa meillä on Euroopan korkeimmat perintö- ja lahjaverot. Tämä kohtelee varsinkin leskiä ja omia lapsia, orpoja, varsin kohtuuttomasti, koska moni joutuu myymään oman kotinsa tai ottamaan isot lainat, jotka rasittavat koko lopun ikää. Huojennusta ei ole käytännössä juuri otettu huomioon mahdollisuutena eikä siitä, ihan niin kuin ed. Kallis täällä aikaisemmin sanoi, edes informoida.

Tämä ed. Kalliksen lakialoite on minun mielestäni hyvä. Sen takia allekirjoitinkin. Se ei kuitenkaan minun mielestäni ole riittävän kattava, mutta hyvä aloitus, jos tämä saataisiin nyt tässä vaiheessa läpi. Toivonkin, että tämä otetaan vakavasti valiokuntakäsittelyssä, että saadaan lausunto ministeriöstä ja sen mukaan myöskin muut ministerit hallituksessa avaisivat silmänsä tämän ongelman suhteen.

Jag hoppas verkligen att behandlingen av den här lagmotionen tas på allvar i utskottet och att den går för utlåtande till ministeriet, så att regeringens alla ministrar tänker över den situation vi har idag i Finland. När det gäller till exempel generationsväxlingen för små och medelstora företagare är den här höga beskattningsnivån också ett stort hinder. Upp till 20 procent att våra små och medelstora företagare har generationsväxling framför sig de närmaste åren.

Muu Eurooppa on poistanut tämän ongelman tässä ulottuvuudessa, ja sen takia Suomen pitää seurata myöskin mukana. Joudumme ehkä etenemään asteittain, mutta ainakin toivon, että saadaan jonkinlainen tulos aikaan tämän kauden aikana. Tavoitteena pitää ehdottomasti olla, että perintö- ja lahjavero poistetaan täysin, koska tämä omaisuus on hankittu jo verotetulla rahalla. Minun mielestäni kaksinkertainen verotus ei ole koskaan puolustettavissa.

Jag kan aldrig försvara att man beskattar en egendom som har anskaffats med redan beskattade pengar. Det kan inte kännas rättvist. Och ett slopande av sådan skatt ger en dynamisk effekt inom företagsvärlden så de pengarna kommer snabbt tillbaka.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On oikein hyvä, että eduskunnan täysistunnossa tänään lakialoitteitten kautta voidaan keskustella perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Itse olen tehnyt viime vuonna, aivan vuoden lopussa, myös lakialoitteen, jolla olen pyrkinyt juuri tähän perintö- ja lahjaveron poistamiseen nimenomaan ensimmäiseen perinnönsaajaryhmään kuuluvien osalta kohtuullisen suureen perintöön saakka. Voi olla niin, että ei ole realistista tässä vaiheessa ajatella, että kokonaan perintö- ja lahjavero poistettaisiin, mutta toivon, että olisi mahdollisimman pian realistista, vielä tällä vaalikaudella, aloittaa rintaperillisten ja ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvien perintöveron poistaminen tai vähintäänkin tuntuva helpottaminen.

Aivan kuten täällä on todettu, perittävästä omaisuudesta on jo maksettu vähintäänkin kertaalleen veroa, että tämä omaisuus on muodostunut, mutta tosiasiassa siitä on maksettu myös monenlaisia muita veroja, varallisuusveroakin näihin asti joissakin tapauksissa, kiinteistöveroa jne., elikkä kyllä on jo kysymys hyvin verotetusta omaisuudesta, jota järkevä kansalainen on pyrkinyt vaalimaan ja hankkimaan. Silloin kun on kysymys ensimmäiseen perintöveroluokkaan kuuluvista, esimerkiksi rintaperillisistä, tämä yleensä on mielletty jo hankituksi yhteiseksi omaisuudeksi, ja sitten surun kohdattua, kun kuolemantapaus on kohdannut, tulee ikävä yllätys, että jo omaksi koetusta omaisuudesta joudutaan maksamaan hyvin tuntuvat perintöverot. Täällä on viitattu omakotitalokiinteistöihin; siinä se tulee hyvin kipeästi esille. Mutta myöskin maatilakiinteistöissä perintöverot saattavat olla yllättävänkin suuret. Sanotaan, että talonpoika elää köyhänä mutta kuolee rikkaana. Se tarkoittaa sitä, että toimeentulo työvuosien aikana on perin vaatimatonta ja pientä, mutta sitten kun käydään laskemaan omaisuutta, se saattaakin muodostua yllättävän suureksi, ja sitten sieltä tulee rintaperillisille vielä kalliit perintöverot. Tämä on hyvin ongelmalliseksi koettu tilanne.

Vanhukset monta kertaa sitten korkeassa iässään vielä kokevat oman turvattomuutensa ja turvatakseen toimeentulonsa eivät halua tehdä sukupolvenvaihdoksia. Saattaa olla, että ei täysin voida luottaa, mitä lapsille tapahtuu tai heidän perhe-elämässään tapahtuu jne. Kun eläketurvakin on nimenomaan monen maatalousyrittäjäeläkeläisen kohdalla perin juurin vaatimatonta, niin silloin on ajateltu, että tuo työllä ja hiellä hankittu omaisuus on semmoinen vanhuuden turva, ja sitä on sitten pidetty omissa nimissä. Kun sitten poistuminen elämästä tulee, niin tässä tuleekin tuo perintövero kovana koettelemuksena.

Pitäisin hyvin perusteltuna sitä, että jo tällä vaalikaudella etsittäisiin keinot, joilla voitaisiin edes lieventää tätä tilannetta. Perintöveroltahan ei juuri kukaan voi välttyä, sillä veroa aletaan periä jo yli 3 400 euron perinnöstä. Oikeusministeriön selvityksen mukaan perinnönsaajista 75 prosenttia on rintaperillisiä ja he yleensä ovat perinnönjättäjien lapsia. Asunto-osake on yleisin perintö, sillä joka toisessa kuolinpesässä oli omistusasunto. Maaseudulla tämä useimmiten on sitten maatilakokonaisuus peltoineen, metsineen, tuotantotiloineen ja rakennuksineen.

Tiedot kuolinpesien varallisuudesta ovat vuodelta 1991, ja niitä on käytetty oikeusministeriön perintökaaren uudistamista selvitelleen työryhmän mietinnössä. Mietintö on julkaistu vuonna 2004.

Varallisuuden arvot ovat nousseet 1990-luvun alusta, mutta ne antavat jonkinlaista suuntaa maksetuista perintöveroista. Joka toisessa tapauksessa vainajan bruttovarallisuus jäi tuolloin alle 100 000 markan eli 16 800 euron. Joka kolmannessa kuolinpesässä varallisuutta oli yli 200 000 markkaa eli noin 33 600 euroa. Yli miljoonan markan, 168 000 euron, pesiä oli vain 2 prosenttia. Näin ollen tyypillinen perintö on tuommoinen aika normaali ja kohtuullinen perintö, ja nimenomaan juuri näiden osalta tulisi voida rintaperillisiltä perintövero hyvinkin nopeasti poistaa.

Oikeustieteen tohtori Eva Gottbergin mukaan varakkaat osaavat varautua perintöveroon verosuunnittelun keinoin. Varallisuuden siirrot, verottomat vakuutukset ja testamenttijärjestelyt takaavat sen, ettei veroja makseta liikaa. Näin ei kuitenkaan tapahdu tavallisen kansalaisen kohdalla. Verosuunnittelua ei haluta tai osata käyttää, ja juuri myöskin sen takia, mihin viittasin, että monilla muun muassa maatalousyrittäjillä ja emännillä on pienet eläkkeet, omaisuus on haluttu säilyttää vanhuuden turvana.

Toivonkin, että hyvin nopeasti tässä asiassa voitaisiin päästä siihen, että kun eduskunnan selkeä enemmistö tuntuu olevan perintöveron poistamisen tai tuntuvan lieventämisen kannalla, hallitus antaisi tästä hallituksen asianomaisen esityksen ja pääsisimme sitä käsittelemään.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis on tehnyt erittäin ajankohtaisen, erittäin hyvin perustellun ja hyvän esityksen lainsäädännön muutokseksi perintöverolain osalta.

Jos me katsomme sitä kansainvälistä kehitystä, mikä on ollut vallalla perintöverotuksessa viimeisten vuosien aikana, voidaan nähdä, että jo vuosikymmenten ajan perintöverotusta on systemaattisesti lievennetty, vero on satoja vuosia vanha, se on ollut eräässä vaiheessa erittäin korkea, viime vuosisadan alkupuolella ehkä korkeimmillaan, mutta sitä on sen jälkeen jatkuvasti lievennetty johtuen siitä, että se on aiheuttanut erittäin suuria ongelmia sekä yhteiskunnassa että myöskin perinnön saajille.

Mielenkiintoista on se, että Yhdysvalloissa on jo tehty päätös, että siellä luovutaan perintöverotuksesta ja perintövero poistuu asteikon mukaisesti vuonna 2010. Jo tähän mennessä on siirrytty järjestelmään, jossa niin sanottu vapaa osa eli verovapaus on 1 miljoonaa dollaria, eli puhutaan hieman eri suuruusluokista kuin tässä salissa, kun puhutaan siitä, että pienituloiset eivät joutuisi maksamaan perintöveroa. Mutta tämän lisäksi tämä on myöskin vallitseva trendi Euroopan unionissa. Italiassa on päätetty jo poistaa perintövero, Virossa, meidän naapurimaassamme — Tallinnassa on hyvin helppo asua — perintöveroa ei ole, ja viimeksi sosialidemokraattinen Ruotsin hallitus teki päätöksen siitä, että perintövero poistetaan Ruotsissa, ja siitä on tehty jo tarvittavat päätökset. Eli tämä vain osoittaa sen, että jos me haluamme seurata kansainvälistä kehitystä, niin Suomenkin tulee poistaa perintövero.

No, sitten jos ajatellaan ylipäätänsä niitä haittoja, joita perintöverosta aiheutuu, niin tietysti jokainen pyrkii minimoimaan veronsa. Me näemme erittäin selkeästi sen, mikä vaikutus on sillä, jos on korkea perintöveroprosentti. Nimittäin on sinänsä hyvin mielenkiintoinen tilanne, että Ruotsissa vuonna 2002 perintöveron tuotto oli 290 miljoonaa euroa ja Suomessa perintöveron tuotto oli samana vuonna 377 miljoonaa euroa eli lähes 100 miljoonaa euroa enemmän. Kuitenkin Ruotsissa veroprosentti oli 30, Suomessa veroprosentti oli 16. Eli tämä konkreettisesti osoittaa sen: korkea perintöveroprosentti johtaa verosuunnitteluun, suuriin hankaluuksiin perheitten osalta ja sitä kautta kuitenkin siihen, että valtiolle tuota verotuottoa ei kerry.

Täytyy sanoa, että ed. Polven lakialoitteessa on se huono puoli, että kun sitä prosenttia korotetaan, veron välttäminen, joka perintöverossa on erittäin helppoa, lisääntyy, ja Polven ehdotus johtaa siihen, että perintöveron tuotto vain vähenee. Tältä osin voidaan sanoa, että veronsaajan osalta tuo ehdotus on huono, jos pyritään siihen, että hyvinvointipalvelut pyritään turvaamaan. Eli myöskin perintöverossa parhaana sääntönä on se, että verokannan pitää olla alhainen, mutta pohjan pitäisi olla kattava, ja sillä tavalla turvattaisiin se, että tuotto olisi kuitenkin suhteellisen hyvä.

No, sitten toinen ongelma liittyy niihin erityisolosuhteisiin, joita perintöveroon liittyy. Maatalousvarallisuus ja yritysvarallisuus ovat jatkuvasti ongelmia. Vanhasen hallituksen ansioksi täytyy sanoa, että se on tehnyt lievennyksiä yritysvarallisuuden perintöveroon, samalla tavalla kuin Lipposen kakkoshallituksen aikana tehtiin lievennyksiä, jotta yritystoimintaa ja maatalouden yritystoimintaa ylipäätänsä voidaan jatkaa niin, että perintöverotus ei tuota toimintaa estä eikä sitä kaada.

Sen lisäksi voi sanoa, että inhimillisesti kaikkein suurin ongelma on se, jos perheessä on lähinnä varallisuutena vain perheen oma asunto, perheessä ei ole juuri lainkaan käteisvaroja, ja perheen huoltaja kuolee, minkä jälkeen pitäisi maksaa perintövero tuosta asunnosta, mutta kun ei ole käteistä, se asunto joudutaan myymään tai ottamaan huomattava laina asuntoa vastaan. (Ed. Kallis: Käteinen menee hautajaiskuluihin!) Tässä suhteessa täytyy sanoa, että kyllähän yhteiskunnan näihin tilanteisiin täytyy jollakin inhimillisellä, kohtuullisella tavalla varautua. On täysin mahdotonta kuvitella sitä, että meillä on tälläkin hetkellä jo perintöverolaissa säännös, jonka mukaan voidaan myöntää vapautus perintöveron maksamisesta, mutta ei sitä ole tällaisissa tapauksissa tähän asti käytännössä myönnetty, ja ed. Polven aloitteessa on se huono puoli, että en usko, että käytäntö tästä juuri mihinkään muuttuu, vaikka sitä pykälää hieman ehdotuksessa täsmennetäänkin. Eli yksinkertaisinta on se, että kaikilla on riittävän suuri vapaa osa, jolla tavallinen asunto yksinkertaisesti voidaan hoitaa perintöveron ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan jos ajatellaan, mitä Suomessa pitäisi tehdä perintöverolle, niin nykyinen 16 prosentin taso ei ole aivan mahdoton, mutta sitä voidaan pitää kuitenkin korkeana, ja tarkoituksenmukaista on se, että jos veroa ei poisteta, niin tuota 16 prosentin veroa ainakin jonkin verran lievennettäisiin, niin että veronvälttämisongelmilta vältyttäisiin. Ja tietysti, kuten ed. Outi Ojala kertoi omasta tapauksestaan, silloin jos kuuluu kolmanteen perintöveroluokkaan ja vero on 48 prosenttia, niin lopputulos — eli puolet varallisuudesta menee verottajalle — on suhteellisen kohtuuton. Näissä tilanteissa, voi sanoa, usein sitä käteistä varallisuutta ei ole, vaan omaisuus joudutaan realisoimaan. Tietysti siitä sitten jää jonkin verran käteen, mutta kun usein se varallisuus saattaa olla avopuolisoiden yhteinen koti tai sillä on muuta erityistä arvoa henkilölle, jolla on ollut tietty läheinen yhteys perittävään, niin tässä suhteessa on kyllä varmasti tarpeen, että jollakin tavalla näittenkin henkilöitten asema pyritään turvaamaan. Ed. Polven aloite on sillä tavalla hyvä, että meillä on varmasti syytä siirtyä kahden veroluokan järjestelmään.

Sitten, se vielä täytyy sanoa, että tärkeätä on se, että yhdenvertaisuus toteutuu. Sitä, että vähennys jollakin tavalla kohdistetaan johonkin tiettyyn perittävään objektiin, ei voida pitää kovin hyvänä, vaan kaikkia kansalaisia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. Siitä syystä euromääräinen vähennys, jolla pyritään juuri siihen kodin tai muun vastaavan omaisuuden vapauttamiseen verotuksesta, on ehdottomasti kaikkein paras järjestelmä.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että jossain määrin tämä on erityistä, vaikka sinänsä pidän hyvänä, että ministeri Wideroos on ollut hyvin aktiivinen tässä kysymyksessä ja vaikka hänen mielipiteensä mielestäni ovat olleet hyvin oikeita. Mutta kun hän on antanut Verohallitukselle velvoitteen antaa ohje verotoimistoille siitä, että Aasian katastrofin uhrien osalta voitaisiin luopua perintöverosta, täytyy sanoa, että kyseessä on kyllä aika erityinen hallinnollinen menettely. Jotta asia voitaisiin hoitaa normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä, siihen ei ole oikeastaan mitään muuta tapaa kuin se, jota ed. Kallis täällä esittää omassa lakialoitteessaan. Se on tyylikäs tapa. Jos henkilö on kuollut joulukuussa, määräaika on päättymässä nyt perunkirjan tekemiselle ja verotukset ovat tältä osin alkamassa, joten mitään erityisempiä ongelmia ei aiheudu siitä, jos todellakin tuo verohuojennus tapahtuu viime vuoden joulukuun alusta.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, lopuksi voidaan miettiä sitä, tarvitaanko perintöverotusta ollenkaan. Professori Aarnio, joka on varallisuusoikeuden ja perintöoikeuden parhaimpia asiantuntijoita, kirjoitti erittäin mielenkiintoisen artikkelin Aamulehteen, jossa hän pohti sitä, voitaisiinko perintöverotus korvata myyntivoittoverotuksella kokonaisuudessaan. Nythän, kun myydään omaisuutta, joka saadaan perintönä, hankintahinnaksi katsotaan perintöveroarvo. Mutta joka tapauksessa, kun tuon omaisuuden saa itselleen perintönä ja kun sen realisoi eteenpäin, niin siinä yhteydessä joutuu maksamaan myyntivoittoveroa. Tietysti, jos hankintahinta on omaisuudella aikoinaan ollut hankinta-arvo, tältä osin voidaan päätyä tilanteeseen, että lopputulos on kuitenkin sen myyntivoittoverotuksen kautta kaiken kaikkiaan suhteellisen kohtuullinen. Mutta jos tällaista järjestelmää käytetään, se varmasti vaatii hieman tarkempaa pohdintaa ja analysointia siitä, mitkä sen kokonaisvaikutukset ovat.

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen ehdotus on hyvä, sillä on eduskunnan enemmistön tuki takanaan. Nyt asia pitää vain käsitellä nopeasti valtiovarainvaliokunnassa, tuoda se saliin ja hyväksyä se.

Ed. Timo Seppälä merkitään läsnä olevaksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty jo paljon hyviä puheenvuoroja ed. Kalliksen aloitteeseen liittyen. Voin aika pitkälle yhtyä siihen, mitä ed. Sasi äsken sanoi. Ed. Kalliksen ehdotus on sellainen, joka varmaan tulisi hyväksyä hyvin nopeasti ja olisi reaalista hyväksyä nopeasti. Pitkässä juoksussa, olen sitä mieltä, tulisi pyrkiä koko perintö- ja lahjaveron poistoon. Täällä muistaakseni ed. Sjöblom jätti sellaisen lakialoitteen. Kuten tiedetään, varallisuusveron osalta ed. Sjöblomin lakialoitteilla on tapana menestyä, eli siinä mielessä se varmaan aikaa myöten tähänkin suuntaan menee.

Ed. Polven aloitteen näen sikäli positiivisena, että myöskin vasemmistossa on herätty perintövero-ongelman piiriin. Kun ed. Uotila täällä muisteli menneitä ja kun menneitä muistellaan noin sadan vuoden päähän, niin silloinhan vasemmiston tavoitteena ei ollut poistaa perintöveroa, vaan poistaa perintöoikeus. Sieltä on ilmeisesti aika pitkä matka jo kuljettu, että on tultu siihen tilanteeseen, että nyt puolustetaan ainakin pienempien perintöjen osalta sitä, että perintöveroa tulisi lieventää.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisin myöskin itse kiinnittää huomiota tähän avopuolisojen asemaan, josta olen tehnyt myös kirjallisen kysymyksen. Aivan kuten ed. Kallis täällä sanoi, testamentti on yksi mahdollisuus ratkaista tämä asia. Toinen on tietysti se, että kirjataan lakiin. Toki on kysymys sitten siitä, miten se avopuoliso määritellään. Mutta kyllä tämä nykyinen tilanne, että avopuolisot ovat siellä kolmannessa veroluokassa, jos yhteisiä lapsia ei ole, on täysin kohtuuton, kun tiedetään, että aika paljon on nykyään esimerkiksi vanhempia pariskuntia, jotka eivät avioon mene esimerkiksi siitä syystä, että lapset saattavat pitää sitä hieman vieraana, jos on vaikka leskipariskunnasta kyse tai näin, ja myöskin monet nuoret tietysti miettivät ensin avioliittoon menoa, ja jos silloin tämmöinen kuolintapaus tulee, niin kyllä se vero on täysin kohtuuton. Toivon, että tässä päästään pikaisesti eteenpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tsunamilainsäädäntöä, jonka ensimmäinen osio on jo eduskunnan läpäissyt. Kysymys oli kuolleeksi julistamisen osuudesta tässä prosessissa. Nyt on kysymys perintö- ja lahjaverolaista.

Tsunamieduskuntakin kerkisi tässä jo kokoontua. Siihen kuului yksi edustajaministeri, ministeri Wideroos, joka antoi täällä jo moneen kertaan siteeratun kannanoton veroviranomaisille toimia tietyllä tavalla perintöveron osalta näissä hyökyaalloissa menehtyneitten lasten osalta. Tässä jo ed. Sasi ehti päivitellä sitä, että tämä on varsin persoonallinen menettely. Olen kyllä ed. Sasin kanssa nyt kerrankin samaa mieltä siinä, että paljon reilumpaa ja järkevämpää olisi menetellä sillä tavalla kuin lainsäädäntöä nyt luodaan Suomessa ja oikeuskäytäntöjä luodaan elikkä että tämä asia hoidetaan lailla ja lainmuutoksella. Siinä suhteessa ed. Kallis on jälleen osoittanut erinomaista pelisilmää operoimalla tämän asian sillä tavoin, että lakialoitteen alla on yli 100 nimeä.

Täällä edustajat Granvik ja Löv tähdensivät sitä, että tämä pitää nähdä asteittaisen prosessin yhtenä osana, askeleena, ja että tavoitteena tulee olla perintö- ja lahjaverosta kokonaan luopuminen. Henkilökohtaisesti minä, joka kuulun näihin allekirjoittajiin, en koe asiaa ihan tällä tavalla. Mielestäni perintö- ja lahjaveroa ei ole nyt perusteltua syytä kokonaisuudessaan poistaa. Tässä on menossa semmoinen hyvin oikeistolainen buumi, jossa kaikesta mahdollisesta verotuksesta luovutaan. Sen tulokset alkavat jo näkyä sillä tavalla, että menorakenteeltaan sellaisen hyvinvointivaltion säilyttämiseen ei ole olemassa enää fiskaalisia edellytyksiä, joka meillä tällä hetkellä on käytössä. Tilinpäätökset ovat alijäämäisiä, ja nyt ovat vuorossa sitten leikkausprosessit, ja ne ovat tunnetusti aika kivuliaita. Niitähän me olimme eräät kokemassa täällä 1990-luvun alkupuoliskolla ja vielä vuoden 1995 jälkeenkin. Silloin oli vielä semmoinen viimeinen leikkausoperaatio, joka ei ollut ollenkaan mukava.

Vähän näistä kansainvälisistä esimerkeistä. Täällä käytetään, niin kuin yleensäkin poliittisessa retoriikassa Suomessa, tätä verosuunnittelu-sanaa, joka on "hienommin" sanoen veronkiertoa. Elikkä on olemassa aina semmoinen harmaan talouden porsaanreikä taikka rotanreikä, jota kautta voidaan sitten kiertää veroja.

Tässä nämä tämmöiset sivistyneimmät versiot ovat sellaisia, jotka ovat yleisesti Brittein saarilla käytössä. Siellähän jos on kysymys tämmöisestä ikiaikaisesta perintötilasta, kun perillinen syntyy, niin ensimmäinen omaisuudensiirto perilliselle tapahtuu muutaman viikon sisällä siitä, kun jälkeläinen on saanut nimen. Eli kaikki on sikäläisen järjestelmän mukaan joko osakeyhtiömuotoon rakennettu tai trustijärjestelmään rakennettu ja sitten siirretään vaan asteittain joka ikinen vuosi omaisuutta perillisille, ja sillä tavalla homma hoitaantuu.

Italiassa on käytössä brutaalimpi menettelytapa. Siellä se on avoimesti harmaata taloutta. Tämän verotuksen ulkopuolella on jo lähes kolmannes kaikesta omaisuudesta, ja siinä ei välitetä yhtään mitään siitä, onko olemassa jotakin lainsäädäntöä vai ei. Siellä on nyt jo sitten jouduttu ajautumaan siihenkin, että sakkomaksuilla, ensin 2 ja sitten 4 prosenttia, siirretään näitä "verosuunnittelupääomia" taas laillisten joukkoon. Tällä tavalla tämä systeemi toimii, ja sitten sillä yhteiskunnalla menee vähän kyseenalaisesti.

Saksassa on käytössä maatalouden puolella sellainen menettely, jonka hyvin ymmärrän, sillä siellä on lähdetty siitä, että maatalous on aivan oma omituisuutensa omaisuuksien joukossa ja sukupolvenvaihdokset kuuluvat luontevasti kuvaan mukaan 25 vuoden väliajoin suurin piirtein ja vähän lyhyemminkin väliajoin ja se sukupolvenvaihdos on tehty varsin helpoksi. Pidän sitä hyvänä systeeminä, koska se pitää huolen siitä, että huoltovarmuus on toteutunut.

Arvoisa puhemies! Totean vielä yhden asian, kun näkökantani tähän asiaan on tullut muuten hyvin selväksi. Se on se, että kun täällä viitataan professoreihin kerta toisensa jälkeen, että professoreilla on se suuri viisaus, tämä johtaa siihen, että professoreille annetaan myöskin semmoinen erioikeus olla myöskin politiikan supervisoreita, jotka niin kuin poliittisesti ohjaavat yhteiskuntaa. Rauhoittukaa, hyvät veljet ja sisaret!

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Näissä kahdessa lakialoitteessa käsitellään samaa asiaa, vähän erinäköiset ovat esitykset sinällään, oikean suuntaiset molemmat. Nyt on hyvä, kun ministeri Johannes Koskinen tuli paikalle, niin Koskinen vie tuonne hallitukseen hyvästi tämän viestin ja todennäköisesti vääntää vielä ainakin tämän ed. Kalliksen esityksen läpi tässä, koska itse olen tässä allekirjoittaja ja tässä ovat jo edelliset puhujat käyttäneet paljon perusteluja, mikä tässä on järkevää ja mikä pitäisi viedä läpi. (Ed. Kallis: Koskinen on julkisuudessa puhunut ihan samasta asiasta!) Sinällään ed. Polven aloitteessa kanssa on joitakin hyviä asioita, jotka tähtäävät samaan, mutta ne ovat hieman vajaita.

Siitä ed. Polvi puheenvuorossaan totesi, jotta hallituspuolueiden kansanedustajat bluffaa tässä, kun ovat vetäneet nimensä tänne ed. Kalliksen lakialoitteeseen. Kyse on siitä, jotta painetta pittää luoda pyttyyn, ei se muuten homma toimi. Jos riittävän paljon tässä on hallituspuolueen kansanedustajien nimiä, niin sehän luo painetta hallitukselle joka tapauksessa ryhtyä toimenpiteisiin. Ainakin tällä opilla, mitä on ollut tässä eduskunnassa, uskon, että sillä on jotain vaikutusta.

Mutta tietysti, vaikka on semmoiset sanonnat, joita täältä ministeriaitiostakin jopa pääministeritaso sanoo, että tällä hallituskaudella ei ole varaa, niin minä uskon, että siinäkin on liikkumavaraa, koska sitä ei ole kokonaan vielä isketty kiinni, vaan siinä on todettu, että ilmeisesti sillä hetkellä senhetkiset näkymät ovat sen oloiset, mutta jos enemmistö hallituspuolueiden edustajista on sitä mieltä, että tämähän pannaan kondikseen ja hoidetaan, niin sehän tapahtuu sillä tavalla. Uskon vielä siihen, että semmoista ryhtiä löytyisi täältä salista.

Kyse on nimittäin siitä, ja se täällä on jo todettukin, jotta jos sattuu... Tämmöiseen suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että pitää olla oma asunto, onpa se osake tai omakotitalo, ja pitää vielä kesämökkikin olla, joka pitäisi ottaa tässä huomioon. Onhan nolo homma jos vanhempien hankkiman tai puolison hankkiman kesämökin tai yhdessä hankitun tai rakennetun asunnon ja kesämökin joutuu vielä luovuttamaan siinä tapauksessa, jotta voidaan perintövero maksaa tämänhetkisen käytännön mukaan. Nimittäin tällä hetkellä siinä ei paljon armoa tunneta ja nuo raja-arvot tänä päivänä ovat todella jälkeen jääneet, kun katsoo sen omavastuun suojaosuuden, mikä tässä on olemassa, kun ottaa huomioon, minkä verran omaisuusarvot ovat nousseet ja kaikki hinta noussut. Sen takia tässä pitäisi nyt ehdottomasti saada vähintään se, mitä ed. Polvi esittää, mutta itse olen ed. Kalliksen aloitteen takana, koska se turvaisi vielä paremmin kaikille tämän oman kodin säilymisen, on se sitten osake taikka omakotitalo.

Kuten tässä on tullut esille, kun näillä maatiloilla ja tämmöisissä pienyrityksissä, joissa välttämättä tämmöiseen hienoon verosuunnitteluun, niin kuin ed. Pulliainen totesi, ei joko ole rohjettu lähteä tai ei ole tietämystä tai ei ole aikaa semmoiselle, niin siinä pitäisi katsoa, millä tavalla se mahdollisesti säilyy siellä suvun ja niiden ihmisten hallussa, ettei sitä tarvitsisi myydä sen takia pois, jotta suvun päämies mahdollisesti on kuollut tai jompikumpi puolisko. Sen takia minusta tässä perintöverohommassa pitäisi ehdottomasti tehdä kokonaisvaltainen tarkastelu, ennen kuin tehdään esimerkiksi tätä varallisuusveron poistamista, joka tässä tulee meille aikanaan tämän vuoden aikana tänne saliin. Odotan porvarisiiveltä erityisesti, kun tästä perintöverosta ollaan ihan oikeasti huolissaan, että tehdään tämä perintöverouudistus vaikka vajaampana, mutta jätetään se varallisuusveron poisto, joka jossakin ihmeen yösydännä on luvattu tehdä, nyt tekemättä, koska kyllähän tämä nyt on kuitenkin oikeudenmukaisuuskysymyksenä enemmän tämä perintövero kuin joku varallisuusveron poisto, joka koskee kuitenkin pääsääntöisesti hirveän iso- ja hyvätuloista porukkaa, jolla ei ole pulaa mistään.

Sen verran voi tältä eduskunnan puhujakorokkeelta käsin todeta, jotta yksi aika merkittävä varallisuusveron maksaja soitti, mikä oli yllätys. Hän sanoi, että perikää sitä varallisuusveroa, hän maksaa mielellään, hänellä on siihen varaa. Laittakaa vaikka veteraanikuntoutukseen, laittakaa sairaanhoitoon ne rahat, mitkä hänkin maksaa. Hän on teollisuusneuvos, en sano nimeä tässä, koska en ole lupaa pyytänyt. Tämmöisiä kannanottoja tulee, mikä kuvastaa sitä, että eivät välttämättä nämä kaikkein rikkaimmatkaan, jotka maksavat varallisuusveroa, ole sitä mieltä, että se pitäisi poistaa.

Toisaalta, kun katsoi televisiosta silloin aikanaan, kun tämä varallisuusveroleimahdus tuli uutisena, että tämmöinen tapahtuu, satuin olemaan Helsingin kämpällä ja katsoin telkkaria, niin haastateltiin jotain vaurasta tämmöistä iäkkäämpää naishenkilöä, jolla tuntui olevan omaisuutta kohtuullisen paljon suomalaisessa mittakaavassa. Hyvin kiitollisena hän sanoi, että hän yllättyi, että tämmöinen voi tapahtua. Hän ei edes odottanut semmoista lahjaa, mikä hänelle tapahtui. Se oli ilmeisesti kuitenkin miljoonaluokan potti, joka vuodessa noin vain vahingossa luiskahti sille puolelle. Sen takia odotan, jotta vielä nyt kansanedustajilla riittäisi aktiivisuutta, jotta sitten, kun tämä varallisuusveropaketti tänne tulee, niin vaihdetaan se tähän perintöverojuttuun ja peritään näitä varallisuusveroja edelleen niiltä, jotka pystyvät ne maksamaan.

Olen samaa mieltä, kun jotkut täällä ovat puhuneet, että perintöveroa ei kokonaan pitäisi poistaa. Olen sitä mieltä, että tällä hetkellä, kun katsotaan, niin se kohderyhmä, mihin tämä pitää kohdentaa, on juuri puoliso ja rintaperilliset ja mahdollisesti se avopuoliso, jos on yhteisiä lapsia, esimerkiksi siten rajattuna, mutta ei kaikille, koska kyllä kuitenkin, jos ajatellaan sivuperillistä, niin itse kokisin, jotta siinä tilanteessa olisin itse valmis maksamaan, ja toivon, että muutkin samalla tavalla ajattelevat, koska kuitenkin me tarvitsemme verotuloja tähän yhteiskuntaan, jos halutaan pitää palveluita yllä, ja sen takia kunhan löydetään siihen hommaan sopiva maksaja, joka ei saa olla pienituloinen eikä köyhä ihminen, niin poistetaan sitten niiltä kaikilta se perintövero, mutta en tällä hetkellä ole valmis. Sen takia olen tämän ed. Kalliksen aloitteen kannalla, jossa ei kokonaan sitä esitetäkään pois.

Ed. Kimmo Kiljunen merkitään läsnä olevaksi.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela vertaili näitä kahta aloitetta ja totesi, että ed. Kalliksen aloite antaa käytännössä useimmille enemmän kuin tämä toinen aloite. Siinähän on valtava harha tai väärinymmärrys. Ed. Kalliksen allekirjoittamassa aloitteessa esitetään korotettavaksi alaikäisyysvähennystä, joka koskee ehkä noin 2 500:ta tapausta. Siinä esitetään korotettavaksi puolisovähennystä. Se koskee vielä vähempää lukumääräisesti tällä hetkellä. (Ed. Kallis: En ole varma siitä!)

Kun mennään tänne minun nimissäni olevaan aloitteeseen, siinä on kysymys asuntojen osalta alennuksesta. Se koskee vähintään viisinkertaisesti lukumääräisesti. Eli siinä mielessä tässä keskustelussa näyttää olevan suurta harhaa.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Polvelle voisi sanoa, että siinä mielessä, jos kuunteli, mitä ed. Ojala ja muut vasemmistoliiton edustajat lausuivat tästä minun nimelläni kulkevasta lakialoitteesta, että se suosii rikkaita, niin yhtä lailla voi sanoa, että se teidän lakialoitteenne suosii rikkaita ja vielä enemmän kuin meidän aloitteemme, koska se antaa kaikille 20 000 euroa ja tämä ei anna kuin leskelle.

Sitten rohkaisisin ed. E. Lahtelaa: Ei teidän tarvitse välittää siitä, että joku sanoo, että te bluffaatte. Te kuljette selkä suorana, te olette tätä mieltä, te äänestätte tämän puolesta. Ne, jotka bluffaavat, ovat ministerit, jotka puhuvat julkisuuteen, että on suuria epäkohtia, mutta samassa hengenvedossa sanovat, etteivät edes aio sitä muuttaa. Ne vasta bluffaavat.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensiksikin kiitos ed. Polvelle siitä valaisusta. Tässä voi olla, että kun nopeasti lukee näitä aloitteita, niin ei välttämättä kaikkea hahmota, mutta tämäkin on hyvä keskustelu ja syventää. Ehdotinkin, että katsotaan parhaat puolet molemmista ja valiokunta yhdistää sillä tavalla, jotta tästä tulee sitten hyvä, kun se ottaa molemmat näkökohdat huomioon.

Ed. Kallikselle voisi todeta, jotta metsätöissä kun olin, niin niska on painunut kasaan vähän ja hartiat vähän lyyhyyn, ja aina kun pankinjohtajan eteen on joutunut menemään, on pakko ollut kumartaa, mutta täällä eduskunnassa olen toiminut juuri niin kuin ed. Kallis kehotti, niin pystyssä päin kuljen ja omia teitä kuin pystyn.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä korostan sitä, että tässä ed. Kalliksen ensimmäisenä allekirjoittamassa aloitteessa pidetään suurimpana ongelmana tätä asunnon säilyttämistä, mutta käytetään siihen täysin sopimatonta välinettä, kun myönnetään alennusta. Sen sijaan meidän aloitteessamme se kohdennetaan nimenomaan siihen tarkoitukseen, mitä yritetään parantaa.

Bjarne  Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Polven nimellä kulkeva lakialoite johtaa kyllä siihen, että jos jollakin henkilöllä, vainajalla, on pesän arvo, sanotaan yksinkertaisuuden vuoksi 100 000 euroa, ja sitten meillä on toinen perinnönjättäjä, jonka omaisuuden arvo on yhtä suuri, toinen muodostuu asunnosta, toisen muodostuu jostakin muusta, niin näitä kohdeltaisiin eri tavalla. Miksi toinen saa 20 000 euron vähennyksen ja toinen jää ilman? Ei se voi olla oikein myöskään sitten, kun mennään vielä pienempiin pesiin, kun ei ole kerta kaikkiaan ollut varaa hankkia sitä asuntoa, vaan on asunut vuokralla.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä kaksi lakiesitystä, jotka nyt ovat käsittelyssä, viestittävät siitä, että täällä eduskunnassa on suurin osa edustajista sellaisia, jotka toivovat, että mitä pikimmin tässä perintö- ja lahjaverotuksessa tapahtuisi lievennystä. Itse olen allekirjoittanut ed. Kalliksen lakialoitteen. Todella uskon, että myös Suomen kansalaisista suurin osa sen palautteen perusteella, jota olen saanut, toivoo, että kun on kyse pienistä perinnöistä, olivatpa ne sitten asunto, kesämökki tai jotakin muuta, ne voitaisiin vapauttaa perintöverosta. Itsekään en pidä realistisena sitä, että kokonaan luovuttaisiin perintö- ja lahjaverotuksesta. Se ei minun mielestäni ole edes näkyvissä, ja myös hallitus on viestittänyt, että tällä vaalikaudella tähän ei muutoksia tule, mutta toivottavasti näitten esitysten myötä tulee, ja kun laskee, kuinka paljon tässä edustajien nimiä on, kuitenkin tavallaan ensimmäinen askel otetaan. On todettava myös, että ed. Polven nimissä annetussa lakiesityksessä on myös hyviä elementtejä. Tällä hetkellä tosiaan johtaa kohtuuttomuuksiin monissa tapauksissa tämä nykyinen perintö- ja lahjavero.

Haluan vielä, arvoisa puhemies, aivan lopuksi todeta, että jos ja kun, niin kuin toivon, perintö- ja lahjaveroa jonkin verran lievennetään ja tällä tavalla nämä pienimmät perinnöt vapautuvat lahjaverosta, niin tällä ei lisätä kyllä eriarvoisuutta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Perintö- ja lahjavero on yksi sellainen vero, joka on tullut tiensä päähän suomalaisen yhteiskunnan kannalta nykyisessä globaalissa maailmassa. Täällä salissa on tullut ilmi monia hyviä perusteita perintö- ja lahjaveron poistamiseksi. Kysymys on siitä, että verottaja käy uudelleen kimppuun jo kertaalleen verotettuun omaisuuteen. Tässä on samanlaisia piirteitä kuin luonnossa tapahtuu, että karhu, nyt verokarhu, käy haaskalla.

Yksi esimerkki verottajan kovasta kohtelusta kävi ilmi tänään. Sain sähköpostiviestin, jossa palaute oli, että kuolinpesän pieni metsäomaisuus oli jouduttu myymään, jotta veroista voitiin selvitä. Myyntitulot olivat kuitenkin aikataululla, johon verottaja ei voinut suostua, ja tältä osin ainut mahdollisuus oli vekselin teko, kun pesässä ei ollut käteistä rahaa. Lisäksi perinnönsaaja taisteli jo ennestään asuntolainan kanssa, ja tilanne tämän surun keskellä ei kyllä varmasti mieltä ylentänyt. Totean vielä, että perikunta haki verottajalta lykkäystä verojen maksuun, mutta se aikataulu ei tyydyttänyt verottajaa, ja perikunta joutui ottamaan velkaa veron maksamista varten. Tämän kaltaisia tositarinoita elävästä elämästä tulevina vuosina Suomesta ei tule puuttumaan, jos kyseinen vero jää henkiin.

Arvoisa puhemies! Verottajan koura yltää kauas ja on usein ensimmäisenä kolkuttelemassa heti hautajaisten jälkeen. Tämä ed. Kalliksen lakialoite on paikallaan. En moiti ed. Polvenkaan lakialoitetta. Runsas määrä kansanedustajia on allekirjoittanut aloitteen. Katsoin, että 16 sosialidemokraattia, 31 keskustalaista ja jokunen ruotsalainen on kirjoittanut, lisäksi opposition sankka joukko, elikkä on saatu yli sadan edustajan nimet tuohon lakialoitteeseen. En tiedä, onko se sitten populismia, sen tietää jokainen aloitteen allekirjoittaja varsinaisesti itse, mutta uskon, että hyvässä hengessä ovat kaikki allekirjoittaneet tämän aloitteen.

Samaa tahtoa ovat osoittaneet myös kyselytutkimukset, joissa asiaa on kyselty kansalaisilta. Myös ministeri Wideroosin avaukset Aasian katastrofin uhrien omaisten perintöveron poistamisesta olivat onnistuneita. Hallituksen on kuultava eduskunnan tahtotilaa ja laadittava suunnitelma perintöveron muuttamiseen. Tämä lakialoite on onnistunut liikkeellelähtö perintöveron poistamiseen.

Kokoomus on esittänyt perintö- ja lahjaveron poistamista perhepiirin sisällä. Samalla muiden sukulaisten ja vieraiden perinnöstä tai lahjasta maksamaa veroa tulisi keventää. Tavoite voisi olla asteittainen keventäminen niin, että perintö- ja lahjavero poistuisi kokonaan tulevan vuosikymmenen alussa.

On periaatteellisesti väärin, että perintönä siirtyvä omaisuus joudutaan perintöveron maksamisen vuoksi myymään. Useinhan on niin, että perintönä siirtyvä varallisuus on kiinteää omaisuutta: auto, kesämökki jne. Tässä on kyse myös ihmisten arvokkaista ja usein jopa tunnearvoa enemmän sisältävistä omaisuuksista, joiden siirtyminen sukupolvelta toisella on pystyttävä turvaamaan. Sama koskee myös pk-yritysten ja maatalousyritysten sukupolvenvaihdoksia, joita on tulossa tuhansittain seuraavan viiden vuoden aikana. Nyt tarvitaan lainsäädäntöä, joka tukee näiden sukupolvenvaihdosten tapahtumista, eikä sellaista, joka niitä rajoittaa. Tämä on Suomelle äärimmäisen tärkeä asia.

Olemme tottuneet katselemaan lahden yli naapuriin, ja jälleen kerran on tarkastelu paikallaan. Kansainvälisestäkin näkökulmasta perintöverosta luopuminen olisi järkevää, ja voimmehan katsoa sitä mallia nimenomaan Ruotsista. Tämän veron poistaminen ei kaada tätä yhteiskuntaa, päinvastoin. Tässä ei ole kysymys kaikkein rikkaimpien suosimisesta. Vero koskettaa tänä päivänä normaalisti elävää suomalaista kaikkein kovimmalla tavalla hyvin usein.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että nyt käsillä olevien lakialoitteiden 14 ja 15 käsittely pannaan pöydälle tämän viikon torstaina pidettävään täysistuntoon, jossa ministerit Kalliomäki ja Wideroos voivat osallistua tämän asian käsittelyyn.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Paajanen, haluan tarkennuksen. Tarkoititte varmaan 4) asiaa pöydälle?

Puhuja:

4) asia, mutta lakialoitteita. Kyllä, 4) asia.

Ensimmäinen varapuhemies:

Aivan. Todetaan, että kysymys on 4) asiasta.