Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni peruspalveluministeri
Hyssälälle.
Maaliskuussa 2005 voimaan tullut hoitotakuu ei ole turvannut
suomalaisille asianmukaista psykiatrista hoitoa. Hoitotakuun toteutumiseen
on riittänyt psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen
arviointi ja aloittaminen määräajassa.
Sen sijaan itse hoidon sisällölle hoitotakuu ei
ole asettanut vaatimuksia. Hoitotakuun on katsottu toteutuneen esimerkiksi
tapauksessa, jossa vakavaa depressiota sairastava potilas tapaa
psykiatrinsa kaksi kertaa vuodessa ja lääkitystä muutetaan
kirjeitse. Kysynkin:
Miten hallitus aikoo huolehtia hoitotakuun asianmukaisesta toteutumisesta
psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Meillä on lasten psykiatristen hoitojen
osalta jonotusta niiden kohdalla, jotka ovat edeltävältä ajalta,
kun on määritelty jo aiemmin ennen hoitotakuuta
tämä lasten psykiatrisen hoidon saatavuus, mutta
meillä ei ole aikuisten kohdalla niin suuria jonoja. Se
huoli on siellä lasten ja nuorten kohdalla. Siihenhän
eduskunta on nyt kiitettävästi lisännyt
määrärahaa, mikä on hyvä asia.
Mutta ihan kuten kysyjä sanoi, niin siellä sisällössä on
ongelmia. Olen eilen ollut puhumassa juuri siinä tilaisuudessa,
jota tämän päivän lehtien uutisointi
käsitteli, mutta siellä on myöskin ammattiryhmien
omia ambitioita, jotka ehkä täällä tulevat
enemmän esille kuin joissakin muissa sairausryhmissä.
Työtä on ja haastetta on psykiatriassa.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä jatkokysymys on osoitettu
puolestaan opetusministeri Kalliomäelle.
Vuonna 2004 johtui mielenterveyssyistä 25 prosenttia
sairauspäivärahoista ja 43 prosenttia työkyvyttömyyseläkepäivistä.
Stakesin selvityksen mukaan mielenterveysdiagnoosista aiheutuu yhteiskunnalle
ylivoimaisesti suurimmat kokonaiskustannukset. Kyseessä on
kansakunnan mittainen tragedia, ja tilannetta vaikeuttaa entisestään
se, että maassa vallitsee huutava pula psykiatreista ja
terapeuteista. Esimerkiksi Espoossa oli viime vuonna tilanne, jossa
40 psykiatrin vakansseista 11 oli täyttämättä.
Kysynkin:
Miten psykiatrien ja terapeuttien koulutusmäärät
on tarkoitus saattaa tarvetta vastaavalle tasolle?
Opetusministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Nyt juuri on se aika, jolloin arvioidaan näitä tarpeita
ja sen mukaisia tutkintosuunnitelmia tehdään,
lyödään lukuja kiinni. Tämä on
laajemminkin tietysti koko lääkärikoulutukseen
liittyvä kysymys. Meillä tehtiin aikaisemmin tiettyjä virheitä lääkärikoulutuksen
määrittelyssä, joka koski myöskin
psykiatrian puolta, mutta kyllä kehitys on nyt sitten parempaan
päin kuitenkin edennyt, vaikka tuo on aivan totta, mihin
ed. Kasvi tässä viittaa.
Irja Tulonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tästä lasten ja nuorten
psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta on tämä sali
keskustellut hyvin paljon. Eduskunta on vuosittain budjettikäsittelyn yhteydessä aina
lisännyt tätä rahaa.
Ministeri Hyssälä, eikö se nyt olisi
ihan oikeudenmukaista, että myös ministeriö ottaisi
vastuun tästä ja jo budjettiesityksessä,
budjettiriihessä, nämä nuoret ja lapset
saisivat sen määrärahan, minkä eduskunta
sitten kuitenkin tulee lisäämään?
Minusta se olisi linjakasta. Mitä ministeri nyt tänä päivänä asiasta
ajattelee?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tässä ei nyt ihan pelkällä rahallakaan
tätä asiaa hoideta. Jos meiltä puuttuu
psykiatreja, meiltä puuttuu lastenpsykiatreja, terapeutteja,
kuten täällä on tullut ilmi, niin ihan
rahallakaan tätä hommaa ei hoideta. Me olemme nyt
tehneet aika paljon työtä sairaanhoitopiirien kanssa,
jotta siellä tapahtuisi kuntiin verkottumista, jotta käytetään
koko tätä kenttää, myöskin psykiatrisia
sairaanhoitajia, kuntien perusterveydenhuoltoa hyväksi
tässä hoitoprosessissa, kasvatus- ja perheneuvoloita,
ja tätä verkottumista on kiitettävästi
tapahtunut, jotta tämä ei ole pelkästään
keskussairaaloitten kontolla.
Kun ministeri Mönkäre oli vielä töissä,
niin me yhdessä teimme todella paljon töitä siinä,
että ei tapahdu tätä Kelan avoimen piikin,
tai mitä nimitystä siinä käyttäisi,
määrärahojen loppumista kesken vuoden
vaan suunnitellaan nämä terapiat paremmin, jotta
kaikki hoitoa tarvitsevat saisivat hoitoa. Näin sairaanhoitopiirit
ovat vastuussa siitä, että alueen ihmiset saavat
tätä hoitoa.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kasvi otti lisäkysymyksessään
tämän henkilöstön saatavuuden
ja riittävyyden erityisesti psykiatrian alalla. Mutta toinen
merkittävä ala, missä nyt on hoitajapulaa,
on röntgen.
Onko opetusministeriöllä ja sosiaali- ja terveysministeriöllä ollut
keskustelua nyt nimenomaan näitten koulutustarpeiden arvioinnista, että myöskin
röntgenpuolella olisi saatavilla riittävästi
henkilöstöä tulevaisuudessa?
Opetusministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Totta kai tällainen keskustelu on jatkuvaa. Yhteydenpitoa
tarvitaan. Kuten sanoin, niin koko lääkärikoulutuksen
alueella meillä syntyi hyvin hankala kuoppa, ja kun muistetaan,
että lääkärikoulutus kestää viidestä vuodesta
eteenpäin, ja kun pitää erikoistua, niin
vuosia tulee helposti runsaasti lisää, niin ei
hetkessä kuitenkaan korjata niitä aikaisempia
vajeita. Kuitenkin, kuten sanoin, nyt ollaan etenemässä aivan
järkevään suuntaan.
Virpa Puisto /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten kuulimme täällä,
lasten psykiatrisen palvelun tarve on noussut ja on nousemassa.
Jotta voimme sitä hidastaa, on panostettava ennalta ehkäisevään
työhön, avohuoltoon, perheiden tukimuotoihin ja
varhaisiin lastensuojelun kalliisiinkin toimenpiteisiin. Me purimme
joulun alla lastensuojelun tasausrahaston. Nyt näyttää,
että rahat eivät ole kuitenkaan kunnissa siirtyneet
lastensuojeluun. Lasten oikeudet ovat nyt kyseenalaisia. Kysyn,
arvoisa ministeri Hyssälä:
Milloin hallitusohjelmaan kirjattu lastensuojelun kehittämisohjelma
tulee eduskunnan käsittelyyn? Sen pohjaltahan meidän
pitäisi rauhassa käsitellä kaikki epäkohdat
ja antaa eväitä lastensuojelulakiin, jonka myös
hallitusohjelman mukaan pitäisi tulla tällä kaudella.
Nyt kun tasausrahasto purettiin, lapset ovat todella oikeudettomassa
tilassa. Nyt on kiire.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Stakesin johdolla on toiminut hyvin monipuolinen
työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi
maaliskuun lopussa. Samaan aikaan, kun tämä työryhmä on
pohtinut lastensuojelun kokonaistarvetta ja kaikkia siihen liittyviä tekijöitä,
me olemme valmistelleet uutta lastensuojelulakia, joka tulee syksyllä.
Yritämme saada sen syksyksi eduskuntaan ja vielä tällä vaalikaudella pyrimme
uudistamaan lastensuojelulain kokonaisuudessaan. Tämä on
erittäin iso työ, ja todellakaan ei monta viikkoa
enää kestä, kun saamme tämän
raportin tältä työryhmältä ulos.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Hoitotakuu on hyvä asia, mutta koko
ajan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on epäillyt,
että ilman riittäviä resursseja se ei
käytännössä toteudu, ja nyt se
nähdään tuolla psykiatrisella puolella.
Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät
seuraavat todella huolestuneina näitä kehysneuvotteluja,
koska niistä ovat kiinni niin maatalouden menetysten kompensointi,
niin joukkoliikennemäärärahat, niin köyhyyden
poistamiseen ja vähentämiseen tarkoitettavat määrärahat
kuin myöskin hoitotakuun oikea toteutuminen ja kuntien
talousahdingon helpottaminen. Kysyn valtiovarainministeri Heinäluomalta:
Aiotteko edes harkita sitä, että kehysneuvottelujen
yhteydessä tätä liian kireäksi
kolme vuotta sitten laadittua menokehystä pikkasen raotettaisiin,
jotta näihin moniin välttämättömiin
tarpeisiin voitaisiin osoittaa lisämäärärahoja
ensi vuoden budjetissa?
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Tämä kehysmenettelyhän
on tarkoitettu luomaan pitkäjänteisyyttä ja
ennustettavuutta valtiontalouteen ja myös päätöksentekoon,
ja sen keskeinen ajatushan on, että sopimalla etukäteen
vaalikaudeksi menojen kokonaiskehityksestä katsotaan jo
kunkin hallituksen aloittaessa ne tärkeimmät alueet,
joihin satsauksia tehdään. Tämän
mukaisesti tämä hallitus on eduskunnan antamalla
tuella ohjannut toista miljardia euroa hyvinvointipalveluihin, ennen
kaikkea terveydenhuoltoon, nostanut myös lapsilisiä, kotihoidon
tukea ja viimeksi myös parantanut toimeentulotukea, eli
uudistuksia on tehty ihan sen mukaisesti kuin hallitus aloittaessaan
päätti. Tarkoituksena on pitää kehyksestä ja
siitä linjauksesta kiinni, jolle eduskunta on antanut oman tukensa,
myös maaliskuussa käytävissä kehysneuvotteluissa.