Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko nosti edellisessä puheenvuorossa esille huolen siitä, että käsiteltävänä oleva vaalilaki ja se äänestyspäivän muutos ei välttämättä vaaliaktiivisuutta täällä yhteiskunnassa ja kiinnostusta vaaleihin lisää. Ajattelen, että se on enemmän tässä mietinnössä, joka on käsittelyssä — elikkä tämä kuntalain kokonaisuudistus, joka on pitkään valmisteltu laki — ja on sinänsä varmasti aika perusteellisestikin käyty läpi. Toki joitakin kiireitä ja ehkä hivenen huonoja ajankohtia lausuntokierrokselle siellä oli, ja myöskin mietinnössä todetaan yksimielisesti, että tämän suuren lakiesityksen valmistelu olisi pitänyt tehdä parlamentaarisesti, ja tämä on sitten nostettu myös lausumaan.

Kuntalain kokonaisuudistus sisältää toki tuttuja elementtejä aikaisemmasta kuntalaista mutta myös ihan uudella tavalla kunnan toiminnan määrittelyn, eli kunnan toiminnan käsite laajenee: on kuntakonsernien ja kuntayhtymien ja kunnan omistukseen perustuva toiminta ja ostopalvelut. Kuntavaaleista säädettäessä säädetään koko kuntavaltuuston kokoonpanosta ja tehtävistä. Lakisääteisiksi tulevat sitten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, mikä lisää sitten tietysti osallistumista sitä kautta, vaikka pakolliset toimielimet vähenevät valtuustoon, kunnanhallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Mutta hyvin tämän kunnan ja sen kunnallisen itsehallinnon tunnistaa tämä laki minun mielestäni.

Mutta koska tätä ei oltu parlamentaarisesti valmisteltu, tässä on ainoastaan ollut parlamentaarinen seurantaryhmä, niin perussuomalaiset ovat esittäneet ja esitän tässä vastalause 1:n mukaiset lausumaehdotukset, kaksi kappaletta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö pohtii asiaa talouden näkökulmasta esimerkiksi vaikka sidonnaisuuksien ilmoittamisen kohdalta aivan toisin kuin perustuslakivaliokunta. Hallintovaliokunta katsoo, että esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen kaikkiin valtuutettuihin merkitsisi kunnille merkittävää hallinnollista taakkaa. Tämän jälkeen täällä on lueteltu, kuinka paljon meillä on näitä valtuutettuja ja varavaltuutettuja, ja siinä mielessä hallintovaliokunta katsoo enemmän asiaa talouden näkökulmasta kuin perustuslakivaliokunta, joka haluaa katsoa asiaa kuntalaisen kannalta.

Kyllä sidonnaisuuksien ilmoittamisen tulisi olla lähtökohtaisesti siten, että kaikkien niiden henkilöiden, jotka kunnassa valitaan luottamustehtävään, joka vähässäkin määrin on merkittävä, sidonnaisuudet tulisi julkaista. Esimerkiksi jos on kunnan konserniyhtiön hallituksen puheenjohtajana vaikka Vantaan Energiassa tai missä tahansa, niin miksi hänen ei tarvitse ilmoittaa sidonnaisuuksia tai miksi hänen ei tarvitse ilmoittaa, vaikka hän on ollut vaaleissa, osallistunut vaaleihin, mistä hän on saanut rahoituksensa, vaikkei olisi valtuutetuksi asti päässyt tai mihinkään muuhun lautakuntatehtävään? Kyllä sen pitäisi olla läpileikkaavaa eikä rajata niitä joihinkin tahoihin.

Ansiokkaasti perustuslakivaliokunta kyllä lausunnossaan toteaa sen, että velvollisuuden ilmoittaa sidonnaisuuksista pitää koskea maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ja niin edespäin. Tässä asiassa voidaan mennä aivan tappiin asti. Kaikki ilmoittavat, jotka ovat tekemisissä luottamustoimissa, eikä se viime kädessä paljoa maksa.

Arvoisa puheenjohtaja! Kuntalain tarkoitushan on edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Lisäksi kunnan toiminnan suunnitelmallisuus ja taloudellinen kestävyys on päämääränä. On hyvää, että tässä uudessa lähtökohdassa kirjataan hallintovaliokunnan mietinnössä se, että kunnalla olisi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto sekä nykyistä sääntelyä vastaavasti vanhusneuvosto jokaiseen kuntaan. Toivottavasti tämä nytten toteutuu. Tätähän monet kunnat jo itse toteuttavat, mutta kaikki eivät halua välttämättä vapaaehtoisesti vammaisneuvostoa tai vanhusneuvostoa asettaa.

Toinen kysymys on sitten, kuinka vapaaehtoisesti me haluamme heidän osallistuvan meidän lautakuntiemme päätöksiin silloin, kun heitä koskevista asioista päätetään. Ei tämä ainakaan Vantaallakaan itsestäänselvyys ole. Vantaalla tämänkaltainen aloite ei menestynyt. Ei haluta ottaa kaikkia heitä koskevia keskeisiä toimijoita tärkeiden päätöksien ääreen välttämättä.

Puheenjohtaja! Haluaisin vielä tuoda tämän yhden näkökulman tästä kunnan johdon tehtävien ja työnjakojen selkeyttämisestä. "Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan." — Tämä oli suora lainaus tästä hallintovaliokunnan mietinnöstä.

Nyt kun me työnjakoa suunnittelemme ja annamme mahdollisuuksia kunnan itse päättää esimerkiksi vaikkapa johtajistaan, niin en löytänyt tästä pohdintaa. En ole toki lukenut näitä asiantuntijakuulemisia lainkaan lävitse, löytyykö siellä yhtään pohdintaa siitä, millä tavalla me aidosti voimme lisätä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuutta. Esimerkiksi mietittiinkö sitä, millä me pääsemme eroon näistä poliittisista virkanimityksistä kunnan eri johtotehtäviin olevien kaupunginjohtajien osalta?

Mielestäni Tampereella on hyvä askel otettu siihen suuntaan, että on pormestari, joka valitaan, mutta pormestarin valinnalla ei ole mitään hyötyä, jos sen valitsee valtuusto. Kyllä pormestari tulee valita kansanäänestyksen kautta riippumatta siitä, minkälainen henkilö sieltä kulloinkin kaupunkia johtamaan tulisi. Aidosti kansalaisten ääntä kuulemalla, antamalla heille mahdollisuuden vaikuttaa me voimme lisätä äänestysaktiivisuutta, ja mielestäni olisi oltava rohkeutta keskustella ihan avoimesti siitä, missä määrin me voimme lisätä tällaista kansalaisten vaikuttamista, kuten esimerkiksi tämän kaupunginjohtajan, pormestarin valinnan suhteen. — Kiitos.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kuntalaki vuodelta 95 uudistetaan. Mitään hirveän suuria muutoksia tässäkään laissa ei ole. Jos nyt oikein katsoin, niin esimerkiksi alle 5 000 asukkaan kunnassa vähintään 13 valtuutettua pitää olla, että se on sitten valtuuston määrättävissä oleva asia. Ja niin kuin täällä sanottiin, monessa pienessäkin kunnassa on jo nämä vammaisneuvos-tot, ja on hyvä, että ne lakimääräisesti määrätään ja samoin vanhus- ja nuorisovaltuustot.

Mutta varsinaisen puheenvuoron haluan käyttää siitä, että kannatan edustaja Mattilan tekemiä vastalauseen 1 mukaisia lausumaehdotuksia.

Mika Kari /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana olen myös varsin tyytyväinen tähän kuntalain uudistukseen. Tässä kaksi vuosikymmentä vanha laki nyt saa ehkä enemmänkin tällaisen päivityksen, ihan täydellistä kokonaisuudistusta nyt ei kumminkaan mutta kumminkin tarvittavan päivityksen.

Pidän hyvänä sitä, että kunnanvaltuustojen roolia tässä kunnan strategisessa johtamisessa nyt tullaan tarkentamaan ja korostamaan tämän kuntastrategian laatimisen kautta. Se on varmasti hyvä, koska kuntien tehtävät monipuolistuvat ja kunnat pääsääntöisesti järjestävät palveluita usealla eri tavalla, tuottaen ne itse tai ulkoistaen tai pitäen kunnan omassa liikelaitoksessa tai jopa osakeyhtiössä erilaisia kuntatehtäviä. Näitä rajapintoja tarkennetaan, kuten myös tarkastustoimen roolia, ja niin kuin tässä aikaisemmin tuli, muun muassa vanhusneuvostojen ja nuorisovaltuustojen roolia kasvatetaan. Nämä kehitykset ovat positiivisia.

Jos jotain jäin kaipaamaan, se liittyi osakeyhtiöihin, kuntien omistamien osakeyhtiöiden avoimuuteen. Monet osakeyhtiöt käyttävät varsin suurta julkista valtaa, kuten esimerkiksi sähkö- ja vesiyhtiöt. Näiden aukikirjoittamista jäin kaipaamaan, niin että kunnanvaltuutetuilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kiinni esimerkiksi energiaosakeyhtiöiden taseisiin ja toimintaan. Tällä hetkellä monet kunnan omistamat osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiöstatuksen takana ja läpinäkyvyys siinä kunnanvaltuustoon kärsii.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko ehti lähteä tästä salista pois, mutta kun hän kiinnitti näihin sidonnaisuuksiin huomiota, niin kyllä tästä hallintovaliokunta keskusteli pitkään ja siitä kyllä kuultiin aivan kattavasti myöskin valiokuntakäsittelyn aikana. Tämä rajaus on nyt tällä hetkellä tehty näin, muun muassa sen vuoksi, että meillä on hyvin paljon luottamushenkilöitä, mutta ei pelkästään sen lukumäärän perusteella. Mutta nyt kun tämä laki astuu voimaan, niin mehän sitten saamme kokemuksia tämän lain soveltamisen myötä, miten tämä sidonnaisuuksien ilmoittaminen ensinnäkin käytännössä tapahtuu, saamme kokemuksia siitä.

Minä olen aivan samaa mieltä varapuheenjohtajan kanssa tästä avoimuuden lisäämisestä. Siitä myöskin valiokunnassa keskusteltiin, siitä kuultiin ja ihan aiheellista huolta esitettiin ja mielestäni hyvin käytännönläheisesti käytiin sitä keskustelua. Tähän avoimuusasiaan esitän aivan samat toiveet ja terveiset sitten lain soveltamisen osalta, että tätä myös pohditaan. Totta kai kun tämmöinen iso lakiuudistus on käyty läpi, niin tähän luonnollisesti liittyy seuranta. Nyt kun tätä sitten joka Suomen kuntaan sovelletaan, niin kyllähän tästä sitten kohta paljon sitä käytännön soveltamisen kokemusta saadaankin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä aikaisemmin otettiin esille nämä poliittiset virkanimitykset kunnallishallinnossa, olen täysin samaa mieltä, että näistä poliittisista virkanimityksistä pitäisi päästä eroon. Meillä ei ole niihin varaa eikä olisi koskaan ollutkaan. Paitsi että nämä poliittiset nimitykset ovat hyvin epäoikeudenmukaisia, ne johtavat usein kakkosluokan tulokseen, kun ammattijohtajan sijaan saadaan jäsenkirjajohtaja. Ja jos on huono johtaja, niin se heijastuu alaspäin koko organisaatioon.

Olen kunnallispolitiikassa ollut mukana 30 vuotta ja nähnyt paljon näitä jäsenkirjajohtajia ja valitettavasti olen joutunut päätymään siihen näkemykseen, että pääsääntöisesti mennään metsään silloin, kun jäsenkirjan perusteella valitaan johtotehtäviin.

Arvoisa puhemies! Nyt kun tämä uusi kuntalaki hyväksytään, niin en huomannut, että siinä olisi puututtu näihin kunnallisiin osakeyhtiöihin, joihin on hyvin paljon siirretty kunnan toimintoja. On jäteyhtiöitä, energiayhtiöitä, elinkeinopolitiikkaa harjoittavia yhtiöitä, joihin siirtyy hyvin paljon kunnan veronmaksajien rahoja, ja sitten vain osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallitus näkevät, miten niitä rahoja käytetään. Se on minusta hyvin iso epäkohta. Ja sitten näissä osakeyhtiöissä pääsääntöisesti on valtapuolueitten edustajia, ja he kertovat tietenkin omille valtuustoryhmilleen mitä kertovat siitä yhtiön toiminnasta, mutta tavallaan kuntalaiset jäävät ilman sitä informaatiota, mikä heille mielestäni kuuluisi näistä kunnallisista osakeyhtiöistä, joille toimintoja on siirretty kunnista.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Sinänsä on oikein hyvä, että kuntalakia uudistetaan ja päivitetään, mutta toisaalta täytyy sanoa, että joskus kysyy sitä, tuleeko tästä laista nyt varmasti selkeämpi ja lisääkö se sittenkin kuntien tehtäviä epätarkoituksenmukaisella tavalla. Täytyy sanoa, että valtuuston pitäisi olla se ratkaiseva päätöksentekoelin, ja kun muita orgaaneja siihen oheen rakennetaan, niin minä en ole ihan vakuuttunut siitä, kuinka paljon niistä kaiken kaikkiaan on hyötyä. Päätöksentekojärjestelmän pitää olla aina yksinkertainen ja selkeä. Valtuusto, sen valitsema kuntahallitus päättävät.

Mikä on sinänsä hyvä, on se, että kuten tuossa aikaisemmassa vaalilaissa todettiin, nyt on tarkoitus rakentaa tämmöinen kansanvallan päivä. On parlamenttivaalit tiettynä ajankohtana, ja kahden vuoden välein sitten on kuntavaalit. Tämmöinen tietty rytmitys johtaa siihen, että demokratia kontrolloidaan Suomessa kahden vuoden välein, mikä on tarkoituksenmukaista ja hyvää, ja toivotaan, että esimerkiksi hajotusvaalit eivät tätä tilannetta jollakin tavalla sitten jatkossa muuta.

Sitten haluaisin näistä virkanimityksistä todeta sen, että meidän kyllä pitäisi kunnallispolitiikassakin päästä eroon näistä virkanimityksistä ja oikeastaan ne pitäisi rajoittaa pelkästään kunnanjohtajaan ja apulaiskunnanjohtajiin, mutta kaikki muut henkilöt pitäisi kunnassa valita ihan puhtaasti pätevyysperusteella. Ja silloinkin minä melkein sanoisin, että jos kunnanjohtaja valitaan poliittisin perustein, niin pitäisi miettiä sitä, onko se pormestarimalli sittenkin se vaihtoehto poliittisesti valitulle kunnanjohtajalle. Siinäkin yhteydessä pitäisi vielä miettiä sitten sitä, onko se näin. Se on kuntalaisten suora vaali, jolla se pormestari valitaan. Minä en ole ihan vakuuttunut siitä, toimiiko tämmöinen malli kauhean hyvin, jossa valtuusto valitsee pormestarin ja sitten hänen pitäisi johtaa sitä kuntaa ja vastuusuhteet jossakin määrin ovat tältä osin epäselviä. Tietysti mikä on jonkin verran ongelma, on sitten kyllä kuitenkin pormestarimallissa se, että jos meillä on pormestari, joka on neljä vuotta, niin neljässä vuodessa ehkä kunnanjohtaja-pormestari ei saa riittävän paljon aikaan kunnan kehittämiseksi. Tässä suhteessa sitä aikaa varmasti kannattaisi miettiä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulin valituksi 1976 Suonenjoen kaupunginvaltuustoon ja sittemmin olen ollut siellä yhtäjaksoisesti, paitsi että vuoden 2000 vaaleissa tulin valituksi Kuopion kaupunginvaltuustoon. Näin ollen on ollut kohtuullisen pitkä aika tarkastella, mitä täällä lainsäädännön puolella on tapahtunut.

Se, mihin edustaja Ruohonen-Lerner tuossa viittasi, on mielenkiintoinen näkökulma virkavalinnoista. Olen ollut tekemässä sekä hyviä valintoja että huonoja valintoja, eikä mielestäni siinä ole ollut kyllä ollenkaan johtotähtenä lopputuloksen kannalta se, onko kyseiseen henkilöön päädytty sitten enempi tai vähempi poliittisen valinnan kautta vai sitten muuten. Valintakriteereissähän tietysti pätevyys on aina ykkönen. Jossakin vaiheessa koin niin, että yhteiskunnan kehitys on ollut senkaltainen, että on katsottu, että organisaatiossa olevien henkilöiden on hyvä edustaa vähän erilaisia yhteiskunnallisia näkökulmia. Esimerkiksi aikoinaan, viittaan muun muassa Suonenjoen johtoryhmään, siellä taisi olla viiden puolueen edustajia, elikkä se oli hyvin laajakatseinen, jolloinka ajatus oli varmaan myös se, että se toimii tietyllä lailla kansainvaltaisuuden ilmenemispaikkana sitten myös virkakunnan kautta. Olen tosin tänä päivänä sitä mieltä, että jäsenkirjavalintoja ei kunnissa pidä tehdä. Tarvitseeko niitä tehdä sitten yhteiskunnassa paljon muutoinkaan, on toinen kysymys, mutta kaiken kaikkiaan kyllä...

Mielenkiintoista kun edustaja Sasi puhui tuosta pormestariajatuksesta. Ennen kuin ennätitte puhua siitä, niin minulla oli vähän sama asia mielessä, että tietyllä lailla pormestarimallihan toimii vähän välimuotona tässä. Mutta hän selkeästi myös edustaa yhteiskunnallista näkökulmaa, jolloinka se on kaikkien mielestä ihan hyväksyttävää, ja jos se valinta vielä tapahtuu esimerkiksi suorilla vaaleilla, silloin se hyväksyntä tulee. Mutta hän ei toimi ainoastaan kuten virkamies, vaan hän toimii ikään kuin kansalaisten ja virkakoneiston välillä, vähän eri lailla kuin tavallinen virkamies tai luottamushenkilö. Tässä on uusien kuntalakien myötä pohdittavaa tulevaisuuteenkin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! On ihan kiinnostavaa kuulla, että täällä suurten puolueitten edustajat ovat sitä mieltä, että näistä jäsenkirjanimityksistä olisi pikkuhiljaa hyvä luopua. Toivotaan, että tulevaisuudessa tämä tavoite toteutuu ja saamme kuntiin ammattijohtajia. Meillä ei ole varaa epäpäteviin johtajiin ja sellaisiin organisaatioihin, jotka huonon johtajuuden takia toimivat heikosti ja johtavat sitten kakkosluokan tuloksiin usein.

Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä kuntalakia uudistettiin, on harmillista, että siinä ei selkeytetty sitä järjestelmää, jolla kuntavaalien jälkeen jaetaan paikkoja kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, osakeyhtiöihin, johtokuntiin ja niin edespäin. Minusta on aika tyrmistyttävää se, että kun esimerkiksi Porvoossa oli kuntavaalit 2012, niin kokoomus sai yhdeksän valtuutettua, sitten nämä liittoutuivat kristillisdemokraattien yhden edustajan kanssa, jolloin heillä oli kymmenen henkilön ryhmä neuvottelemassa. Perussuomalaiset sai kuusi valtuutettua, ja tällä kokoonpanolla me jäimme mopen osaan. Kun kokoomus ja KD kymmenen valtuutetun ryhmittymällä saivat kaupunginhallitukseen kolme edustajaa ja lisäksi vielä valtuuston puheenjohtajuuden, niin se tarkoittaa, että kokoomus sai neljä ihmistä kaupunginhallitukseen ja perussuomalaiset, jolla oli kuusi valtuutettua, sai ainoastaan ja vain yhden edustajan kaupunginhallitukseen, ja sama menettely koski sitten myös näitä muita paikkajakoja.

Siinä minusta on suuri demokratiavaje, että ei kunnioiteta kaikissa kunnissa kuntavaalien tulosta ja sitten nämä muut paikat jaetaan pääasiallisesti isojen valtapuolueiden kesken.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Haluan lyhyellä puheenvuorollani jättää pienen jäljen tähän keskusteluun liittyen kansanedustajien rooliin kansanedustajina ja kunnanvaltuutettuina.

Havaintojeni mukaan kansanedustajilla on aika yleisesti ongelmana ajankäytön hallinta. On kiire milloin mihinkin. Samoin kaksoisrooli kunnanvaltuutettuna ja kansanedustajana saattaa joskus aiheuttaa ristiriitoja. Mielestäni meillä järjestelmä toimii äärettömän hyvin ministerien kohdalla. Ministeriksi tullessaan he jättävät lähes kaiken muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen pois päiväjärjestyksestä ja keskittyvät ministerin tehtäviin.

Kuntalaista toivoisin, että kun sitä joskus taas uudistetaan, mielestäni tulisi rajata kansanedustajat vaalikelvottomiksi kunnanvaltuuston ja eri lautakuntien ja kunnallishallitusten luottamustehtäviin ihan jo työsuojelullisistakin syistä, myöskin intressiristiriidan syystä. Siitä tulisi tehokkuutta eduskunnan työhönkin, koska kansanedustajat eivät joutuisi velvollisuudentunnossaan uhraamaan niin paljon aikaa kuntahallintoon.

Uskoisin, että jos niin halutaan, voitaisiin ottaa jopa maanantaipäivät eduskunnan työskentelypäiviksi. Silloin eduskunnan työviikkoa voisi rukata ihan toiseen uskoon niin, että jäisi iltaisin aikaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kuulemiseen. Sitä pidän äärettömän tärkeänä, että olisi yhteys kolmannen sektorin suuntaan. Mehän olemme kansan edustajia, ja sen tähden meillä pitäisi olla yhteys kansalaisiin. Kyllä meillä byrokratiaa on ihan riittävästi sekä valtionhallinnossa että kuntahallinnossa. Jätän tämän idean elämään ja uskon ja toivon, että jonakin päivänä siirrytään tällaiseen järjestelmään.

Markku Rossi /kesk:

Herra puhemies! Kun viidettä kautta olen saanut olla täällä eduskunnassa, niin täytyy kyllä sanoa, että välillä tulee semmoinen tunne, että mitä vähemmän eduskunta istuu, niin sen vähemmän tämä yhteiskunta kärsii. Sitä enemmän, mitä enemmän me säädämme uusia lakeja ja rajoituksia, niin ei se näytä oikein paremmaksi tulevan.

Kun tulin 1990-luvun alussa eduskuntaan, niin täällä keskiviikkoisin ei ollut silloin istuntopäivä, ja sittemmin se on tullut mukaan. Ja nyt, edustaja Saarinen, jos maanantai otetaan pois, niin sen jälkeen kansanedustajille ei jää työnantajapäiviksi enää muita kuin lauantai ja sunnuntai. Minusta se on myös työsuojelukysymys, että onko todellakin tarkoitettu, että kansanedustajat tekevät seitsemän päivää koko vuoden ympäri kuitenkin tietyllä lailla sitä roolityötä, (Matti Saarinen: On siellä joku istuntovapaa!) mikä siihen tulee.

Mutta joka tapauksessa, miksi halusin nyt ottaa tähän vielä kantaa: Yleensä näyttää olevan niin, että pienemmillä paikkakunnilla poliittisia virkanimityksiä ei välttämättä tehdäkään niin paljon kuin suurilla. Jos katsotaan vaikka Helsingin kaupunkia, niin kyllähän täällä taitaa olla aika monta apulaiskaupunginjohtajaa, jotka on jyvitetty niin, että useammilta puolueilta, suurilta puolueilta ja niin sanotuilta vanhoilta puolueilta, voi löytyä useitakin paikkoja siellä, ja nämä jaetaan etukäteen niin sanomalla. Ei ole kauankaan, kun Helsingin kaupungin osalta taas on tehty virkanimityksiä. Siitä päättää käytännössä yksi puolue. Tässä olen kyllä sitä mieltä, että näin ei tulisi menetellä.

Minulla on kyllä hyvin puhdas kaulus tässä suhteessa, kun katsotaan vaikka Kuopion kaupunkia. Eipä muuten ole kaupunginjohtajista eikä palvelualojen johtajista yhtään valittu sinne jäsenkirjoilla. Enkä edes tiedäkään, että mihin mahdollisesti kuulutaan. Näin ollen lähtökohta on se, että hommat pitää hoitaa, ja se on se tärkein näkökulma.

Sen takia minä kyllä toivoisin, että nimenomaan meidän metropolikunnissa voitaisiin näin toimia. Espoosta aikoinaan kerrottiin, että keskustalle, joka oli pieni ryhmä, siellä tarjottiin — oliko se seitsemäs vai kuudes — apulaiskaupunginjohtajan paikkaa. Eivät olleet onneksi suostuneet ottamaan vastaan.