Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Nyt on niin, että turvasuojaustoimintaa esitetään myös elinkeinona tietyin osin luvanvaraiseksi. Lupaa edellyttäisi sellainen turvasuojaustoiminta, joka käsittää niin sanottuja hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä. Tällaisia tehtäviä olisivat jatkossa sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusalalla toimiville yrityksille hallituksen esitys turvasuojaustoiminnan saattamiseksi tietyiltä osin luvanvaraiseksi merkitsee todella suurta askelta.

Turvasuojauksen maailma on muuttunut. Entisaikaan kiinteistönomistaja pystyi määrittämään oman turvallisuustasonsa lukkojen määrällä ja raskaudella. Tänä päivänä turvasuojauksessa puhutaan mekaanisen lukituksen lisäksi kulunvalvonnan, murronilmaisun ja kameravalvonnan järjestelmistä, henkilöturvasta, rakenteellisesta suojauksesta ja paljon muusta. Tyypilliset erilaiset turvallisuusjärjestelmät on integroitu keskenään ja usein myös yhdistetty hälytyskeskukseen tai etävalvomoon. Turvallisuusjärjestelmistä on tullut tietojärjestelmiä, joiden käyttö vaatii erityisosaamista. Niitä valvotaan ja ohjataan muun muassa internet-yhteyden kautta, ja yleensä yritykset ja muut toimijat ostavat nämä palvelut turvallisuusalan yrityksiltä.

Turvallisuusalan toimijat sekä heidän edustamansa toimialajärjestöt ovat kaikki esittäneet huolensa alan kehityksen osalta, koska riskit ovat kasvaneet selvästi ja järjestäytynyt rikollisuus on osoittanut kiinnostusta alaa kohtaan ympäri Eurooppaa. Irlanti sääti ensimmäisenä maana turvasuojaustoiminnan luvanvaraiseksi jo 10 vuotta sitten, ja useissa Euroopan maissa, muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Isossa-Britanniassa, on käynnissä hankkeita erilaisten vaatimusten asettamiseksi alan toiminnalle. Nämä eri maiden hankkeet perustuvat hyvin yhtäläisiin johtopäätöksiin alalla tapahtuneista muutoksista.

Arvoisa puhemies! Kuluttajapuolella on aika ajoin esiintynyt esimerkiksi lukkosepän nimikkeellä henkilöitä, jotka ovat esittäneet erinäisiä virallisia todistuksia ja selittäneet olevansa auktorisoituja lukkoseppiä. He ovat myyneet eri keinoilla ja argumenteilla jopa kolminkertaisin hinnoin palveluitaan vanhuksille ja kuluttajille, jotka eivät ole tienneet tai ymmärtäneet asian todellista laitaa. Järjestäytynyt rikollisuus on näin ollen nähnyt mahdollisuutensa, koska turvaurakoinnin kautta löytyy paljon mahdollisuuksia hyödyntää kansantaloudelle ja turvallisuudelle tärkeää tietoa, jota voidaan käyttää väärin rikollisen hyödyn tavoittelemiseksi. Siksi on tärkeää, että ala esitellyin osin luvanvaraistetaan.

Lopuksi: Yhteiskunnan selvässä intressissä on yleisestä turvallisuustasosta huolehtiminen, mikä nyt näkyy lakiesityksessä muun muassa turvasuojausta käsittelevässä osiossa. Hyvän turvasuojaustavan noudattamisen velvoite parantaa merkittävästi kuluttajansuojaa sekä oikeuskäytännön kautta alan palvelujen laatua. Näin ollen myös terve kilpailu lisääntyy. Haluan kiittää sekä perustuslakivaliokuntaa että hallintovaliokuntaa, että he ovat yksimielisesti olleet hyväksymässä tätä meidän ministeri Räsäsen tekemää esitystä. — Kiitos.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että hallitus tekee luvanalaiseksi tämän vartijatoiminnan, järjestyksenvalvonnan toiminnan silloin, kun se tapahtuu ansiotarkoituksessa. Tässä myös mainittiin niin, että luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätettäisiin järjestyksenvalvontatoiminta kokoontumislaissa tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa.

Tämä on oikeansuuntainen kehitys. On tullut hyvin paljon palautetta siitä, että kun näillä väliaikaisilla luvilla, jotka laki nyt sallii, väliaikainen vartija voidaan hyväksyä toimimaan vartijana enintään 4 kuukautta kalenterivuodessa, niin tämän uuden lainsäädännön kautta enää tätä ei voitaisi jatkaa, vaan se olisi absoluuttinen 4 kuukautta ja sen jälkeen pitää koulutukseen mennä, lisäkoulutus saada.

Arvoisa puhemies! Se, mitä olin sanomassa, on, että meille on tullut paljon palautetta, itselleni ainakin, siitä, että varsinkin Helsingin seudulla on usein jopa hyvin kovakouraisia vartijoita, joilla tuntuu olevan koulutuksen puutetta siinä, miten he kohtelevat kiinni otettavia. Ei ole tavatonta se, että vartijoiden joukkoon myös löytää tiensä sellaisia henkilöitä, jotka haluavat leikkiä poliisia, ja silloin ei välttämättä aina ymmärretä toimia, kuten poliisi toimii, olla hyvin asiallisella tavalla toimien kuitenkin asiakastyössä eikä vahingoittaen asiakkaita. Siinä mielessä tämä kehitys on oikeansuuntainen.

Raimo  Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Muistelen, että viime kaudella, kun lakivaliokunnassa käsiteltiin nimenomaan järjestyksenvalvontaa ja ennen kaikkea poliisien tehtävien korvaavia tehtäviä, niin tämä vartijan rooli ja järjestyksenvalvojan rooli nousi hyvin vahvasti keskusteluun. Tällä hetkellähän vartijan rooli on kiinteistön vartija. Hänellä ei ole muistaakseni kiinniotto-oikeutta, ja se on vain kiinteistöä valvova ja kiinteistöä vartioiva tehtävä. Mutta järjestyksenvalvojalla on taas oikeuksia samaten kuin poliisilla, ja järjestyksenvalvoja voi ottaa kiinni ja näin poispäin. Tässä on tärkeätä erottaa nämä kaksi eri tehtävää toisistaan ja huomioida se.

Viime kaudellakin oli suunta siihen suuntaan menossa, että kaikkea tämmöistä järjestyksenvalvojan tehtäviin ja vartiointitehtäviin liittyvää on poliiseilta siirretty yksityiselle sektorille. Kun katsoo tässä nytkin tuota perustuslakivaliokunnan lausuntoa, niin tässä on tiettyjä asioita, mitä voidaan virkavastuulla tehdä ja mitä voidaan sitten siirtää yksityiselle sektorille. Nämä asiat täytyy huomioida.