13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon
määräämisestä annetun lain
1 §:n sekä rikoslain 2 a luvun
muuttamisesta
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! On selvää, että rikoksesta
on aina seurattava rangaistus. Ymmärrän myös,
että eduskunta on halunnut puuttua piittaamattomuuteen
ja törkeyteen, jota esimerkiksi toistuvasti varastava käytöksellään
osoittaa. Valitettavasti kuitenkin on niin, että nämä tässä hallituksen
lakiesityksessä valitut toimet nostavat kustannuksia ja
lisäävät turhaa byrokratiaa tätä tavoitetta
yrittäessään.
Tuntuu myöskin siltä, että ymmärrys
rikosten takana olevista ongelmista, esimerkiksi päihdeongelmista,
ei ole riittävästi huomioitu tässä lakiesityksessä.
Tuntuukin siltä, että muuntorangaistuksen sisällölle
ei ole löydetty muuta vaihtoehtoa kuin vankeus. Kuitenkin
me tiedämme, kuulimme asiantuntijoita lakivaliokunnassa,
että esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksessa on
käynnistetty hyvä kokeilu, jolla sakon muuntorangaistusta
suorittavia vankeja on sijoitettu ulkopuoliseen laitokseen päihdehuoltoon.
Tämä on ollut itse asiassa hyvinkin onnistunut
toimi, mutta yhtenä ongelmana toki on ollut se, että nämä muuntorangaistukset
ovat olleet niin lyhyitä, että nämä päihdehoidon
jaksot ovat jääneet vähän liian
lyhytkestoisiksi.
Nämä ovat kuitenkin sellaisia toimia, joilla pystyttäisiin
ei ainoastaan rankaisemaan vaan myöskin ratkaisemaan ongelmia,
ja toivonkin, että vaikka eduskunta tällaisen
esityksen nyt on edellyttänyt ja halunnut hallituksen tuovan,
niin voimme jatkossa seurata, päästäänkö näillä toimilla
siihen tavoitteeseen, jota eduskunta aikoinaan on esittänyt. [Mika
Niikko pyysi vastauspuheenvuoroa.]
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Sen verran lyhyt lista, edustaja Niikko, että ehditte
argumenttinne esittää sitten tuolla omalla paikallanne.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa puhemies! Esitys sakon muuntorangaistuksesta on ongelmallinen
monesta syystä. Lakiesityksen kustannusarvio on 12,4 miljoonaa
euroa, ja muutos kuormittaisi merkittävästi rikosasioita
käsitteleviä viranomaisia. Samalla kuitenkin sen
arvioidut myönteiset vaikutukset rikosoikeusjärjestelmän
kannalta olisivat oletettavasti hyvin vähäiset.
Muuntorangaistukset kohdistuvat pääsääntöisesti
yhteiskunnan huono-osaisiin, päihde- tai mielenterveysongelmaisiin
ja maksukyvyttömiin henkilöihin. Heillä ei
useinkaan ole varaa tai mahdollisuutta sakkojaan suorittaa, joten yleistävä pelotevaikutus
ei toteutuisi rikosoikeusjärjestelmän uskottavuuden,
lain kieltojen ja käskyjen noudattamisen sekä yleisen
lainkuuliaisuuden kannalta. Muutoksella ei olisi vaikutusta rikosten
määrään.
Edustaja Salonen jo erittäin ansiokkaasti nostikin
esiin tämän Rikosseuraamuslaitoksen kokeilun,
jossa on ohjattu ihmisiä päihdekuntoutukseen,
ja sillä oletettavasti voisi olla parempiakin vaikutuksia,
mikäli se päihdekuntoutus olisi riittävän
pitkä näille henkilöille.
Arvoisa puhemies! Poliisin lisämäärärahan tarve
olisi 5 miljoonaa euroa, ja myös syyttäjien työmäärä lisääntyisi,
ja se tarkoittaisi 2,5 miljoonan euron lisätarvetta. Tuomioistuimissa
käsiteltävät rikosasiat lisääntyisivät
vastaavasti, ja sitä varten tarvittaisiin noin miljoonan
euron lisämääräraha.
Sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevien vankien asuttamiseen
ei voitaisi hyödyntää nykyistä vankilakapasiteettia.
Jos keskimääräinen vankiluku olisi 50
päivittäistä vankia, kuten on arvioitu,
lisäkustannuksia aiheutuisi noin 3,9 miljoonaa euroa. Kaiken
kaikkiaan tästä esityksestä koituvien
lisäkustannusten määrä oikeusministeriön
hallinnonalalle on yli 12 miljoonaa euroa, mikä on paljon,
kun sellaista rahaa ei missään ole.
Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys
hylätään vastalauseesta ilmenevien syiden
perusteella.
Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Kannatan edustajan tekemää hylkäysesitystä.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Sakon muunto poistettiin vuonna 2008. Hyvin
nopeasti arki osoitti, että se oli iso virhe.
Tällä hetkellä ammattinäpistelijät,
myymälävarkaudet, aiheuttavat kaupalle yli 500
miljoonan euron laskun, ja lisäksi torjunta- ja suojauskulut
ovat kaupalle noin 50—100 miljoonaa euroa. Tässä edellä tuotiin
esille, että tämän hallituksen esityksen,
jolla sakon muunto palautetaan hieman erilaisessa muodossa kuin
se oli ennen vuotta 2008, kustannukset ovat 12,4 miljoonaa. Nyt
vastakkain on siis se, että kaupalle koituu noin 600 miljoonan
euron kustannukset näistä samoista ammattinäpistelijöistä,
ja kaupasta on todettu, että on turhauttavaa, kun samat
tekijät tekevät toistuvasti rikoksia. Heille ei
ole koitunut minkäänlaista rangaistusta siitä,
että he päivä toisensa jälkeen
tekevät näitä rikoksia. Heille ei ole siitä rangaistusta
seurannut, kun he eivät ole sakkoja maksaneet ja niitä ei
ole voitu muuntaa vankeustuomioksi.
Sakkojen maksamatta jättäminen vie siis jälleen
tulevaisuudessa vankilaan, ja tässä on vielä malli,
jossa kolmen rikoksen jälkeen, rikkeen jälkeen,
sitten seuraavasta mennään eteenpäin. Eli
selkeästi seurataan sitä, että ne ovat
tällaisia ammattinäpistelijöitä,
ammattimyymälävarkaita, joihin tässä halutaan
puuttua. On tietysti tärkeää, että päihdeongelmaisia
ohjataan päihdekuntoutukseen ja niin poispäin,
ja pitää pyrkiä puuttumaan siihen, että kaikki
pääsisivät kaidalle tielle, mutta ei
sellainen yhteiskunta toimi, että meillä on tietty
joukko, joka voi tehdä mitä huvittaa saamatta
siitä minkäänlaista rangaistusta.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Heinosen
puheenvuoroon ja jatkaa tätä keskustelua siltä näkökannalta, miksi
tämä laki on hyvä säätää.
Edustaja Pekonen, nostitte kovasti huolen siitä, että tämä lisää yhteiskunnallisia
kustannuksia vankeinhoidon puolelta ja poliisin puolelta, sekä myös
sen, että tällä ei ole vaikutusta rikosten määrään.
Tämä on varmasti aivan totta. Mutta tällä samalla
periaatteellahan me voisimme muutkin lainsäädännöt
tavallaan purkaa tai laittaa löysemmäksi, koska
ne kustannukset ovat aina rikoksesta olemassa yhteiskunnalle, jos
me siitä rangaistusta langetamme. Samoin samoja perusteita
kuulin kyllä vasemmalta puolelta myös silloin,
kun rattijuopon törkeän kuolemantuottamuksen tapauksissa
olevien rikosten kohdalla, joista alarajaa oltaisiin haluttu nostaa, kaikki
puhuivat siitä, että tällä ei
ole vaikutusta rikosten määrään,
rikokset tulevat olemaan senkin jälkeen samat.
Eihän se voi olla syynä kansanedustajalle,
että me emme voi säätää kovempia
ja tiukempia lakeja, että se ei kuitenkaan vähennä sitä kokonaissummaa
rikoksien osalta. Kyllä meidän täytyy luoda
sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeusjärjestelmään,
että meidän oikeusjärjestelmämme
on toimiva. Nyt kun selkeästi on tullut ilmi, että kaupan
alalla huomataan, että nämä ammatikseen
näpistelevät ja varastelevat henkilöt
vähät välittävät niistä poliisin
kiinniotoista ja sakon kirjoittamisista, niin on ilman muuta
selvää, että meidän pitää koventaa
keinoja takaisin siihen suuntaan, missä ne olivat aikaisemmin.
Ymmärrän toki tämän empatian
vasemmilla ryhmillä siitä, että ihmistä ei
saisi kovasti rangaista ja ainakaan minnekään
vankilaan laittaa, että mieluummin vaikka päihdehoitoon,
niin kuin, edustaja Salonen, sanoitte. Olen samaa mieltä,
että nämä ovat reppanoita, yleensä päihteiden
käyttäjiä ja heillä on isoja
ongelmia. Mutta voin vakuuttaa teille molemmille sen, että kun itse
olen tehnyt 10 vuotta ammatikseni työtä nimenomaan
vankilasta vapautuvien nuorten aikuisten kohdalla, niin heille on
ollut hyväksi mennä istumaan niitä sakkoja
sinne vankilaan. No, miksi se on ollut hyväksi mennä istumaan sinne
kuukaudeksi tai kahdeksi tai kolmeksi? No ilman muuta sen takia,
koska se päihteidenkäyttö loppuu siellä.
Siellä tulee pakkokatko päälle. Ja siellä he
saavat päänsä selvitettyä ehkä ensimmäisen
kerran vuoteen, kahteen tai kolmeen, ja silloin kun me olemme ottaneet
heitä vastaan sieltä vankilan portilta, niin heillä on
ollut taas uusi mahdollisuus aloittaa elämää ilman
päihteitä ja ilman rikoksia.
Yhteiskunnan tulee käyttää kovia
keinoja, jotka lopulta ohjaavat hyvälle tielle. Kuritus
on hyvä asia, jos se tuo hyviä tuloksia. Meidän
täytyy lainsäädännössä myös
muistaa se, ettei se kuritus aina ole huono asia.
Arvoisa puhemies! Se palaute, minkä minä olen
saanut vuosien aikana tehdessäni työtä erilaisten
kriminaalitaustaisten henkilöiden kanssa, niin heiltä itseltään
on tullut sellainen viesti, että meidän lainsäädäntömme
on hyvin lepsu. He eivät välitä siitä,
että tulee sakko sakon päälle tai tulee
ehdonalainen vankeus ehdonalaisen vankeuden päälle.
He sanovat tämän yleensä itse, kun he
saavat päänsä selväksi ja haluavat
osaltaan lähteä auttamaan kaltaistaan henkilöä poispäin
rikollisesta elämästä. Siinä mielessä meidän täytyy
luottaa siihen, että on asiantuntijoita myös,
jotka sanovat, että tämänkaltainen lainsäädäntö on
yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parempi vaihtoehto kuin jättää heidät
rikostelemaan tuonne ilman seuraamuksia.
Kristiina Salonen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolle pitää sanoa,
että ei tässä ole kyse empatiasta, vaan
realismista. Eikä kriminaalipolitiikkamme Suomessa perustu
kuritukseen. Niikon pitää kyllä tutkia
tarkemmin niitä perusteita, joihin suomalainen kriminaalipolitiikka
perustuu.
Kyseessä on eduskunnan ponteen liittyvä lakiesitys,
ja eduskunnan tekemää pontta on arvostettu niin
korkealle, että tämä esitys meille tänne on
tuotu. Kuitenkin tosiasiassa Kaupan liitto taisi olla ainoa asiantuntijoista,
joka kannatti kyseistä esitystä. Edelleen haluan
alleviivata sitä, että kaikkien tavoite on sama:
toistuvat rikokset on saatava kuriin. Ja ymmärrän
kaupan tuskaa tässä asiassa. Nyt on kuitenkin
kyse siitä, millä keinoin tavoite saavutetaan,
ja asiantuntijakuulemisissa esille nousi, että on olemassa
toisenlaisia toimia, joilla tavoitteet paremmin saavutettaisiin.
Ongelmahan on yleensäkin lyhyissä rangaistuksissa
se, että muutostyötä rikoksen polulta
pois ei ehditä vangin kanssa tekemään,
ja silloin keskeinen osa kriminaalipolitiikkaamme ja niitä perusteita,
joilla Suomessa on saatu hyviä tuloksia aikaiseksi, jää puuttumaan.
Me elämme jo nykyisin yhteiskunnassa, jossa rikolliset
suorittavat pantarangaistuksia, ja tämä on myöskin
se tulevaisuus, johon Suomessa ollaan menossa ihan taloudellisistakin
syistä. Siksi toivon, että jatkossa harkitaan
sitä, kohdennetaanko tässä nyt resurssit
oikein.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa puhemies! Rikoksesta on saatava rangaistus, ja siitä me
olemme kaikki varmasti aivan samaa mieltä.
Mutta asiantuntijakuulemisessa kävi kyllä hyvin
selväksi se, ettei vankeus ole lainkaan paras vaihtoehto
näille ihmisille, jotka anastavat kaupasta toistuvasti
makkarapaketin (Mika Niikko: Miksei?) tai jotakin muuta. Ja todella,
kuten edustaja Salonen sanoi, Kaupan liitto oli ainoa, joka kannatti
tätä esitystä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. — Edustaja
Niikko huutaa sieltä selän takaa, että miksei
vankeusrangaistus ole paras. Siksi, että vankiloiden resurssit
on vedetty niin minimiin, että vankiloissa ei voida enää kuntouttaa
ihmisiä. Kuntoutus on yksi vankilan perusasioista. Yksi
perustehtävistä on se, että vankilat
kuntouttavat rikolliset takaisin yhteiskuntakelpoisiksi ja yhteiskunnan
täysivaltaisiksi jäseniksi ja valmentavat myös
vapauteen. Esimerkiksi Riihimäen vankilassa on seksuaalirikollisille tarkoitettu
Stop-kuntoutusohjelma, josta on erittäin hyviä tuloksia
saatu aikaiseksi. Ja se on tietenkin meidän kaikkien etu,
rikollisten etu mutta myös meidän kaikkien, yhteiskunnan,
etu, että vangit saadaan kuntoutettua takaisin yhteiskuntaan.
Tämä on aika ristiriitaista, kun me tässä samassa
salissa jatkuvasti vaadimme kovempia rangaistuksia ja pidempiä tuomioita — ja
osittain kyllä ihan allekirjoitan itsekin, että joistakin rikoksista
näin tulisikin tehdä — mutta samaan aikaan
toisella kädellä me leikkaamme ja niistämme
oikeuslaitokselta rahoja niin, ettei oikeuslaitos, vankeinhoito,
Rikosseuraamuslaitos voi suorittaa tehtäväänsä siltä vaaditulla
tavalla.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Ei oikeuden jakaminen voi olla rahasta kiinni.
Kyllä meidän täytyy eduskunnassa priorisoida
nämä asiat, että se ei jää muutamasta
miljoonasta tai edes muutamasta kymmenestä miljoonasta
kiinni tai muutamasta sadasta miljoonasta kiinni, että kansalaiset
kokevat, että heidän oikeusturvansa on kunnossa
rikostelevilta tai tällaisissa tapauksissa ja tilanteissa.
Se, mitä tulee tähän kuntoutukseen:
Olen samaa mieltä siitä, että sakko-osastolla
ei keretä tekemään kuntoutusta, mutta
siellä keretään lopettamaan se päihteiden
käyttö. Itse järjestötyössä ollessani
me teimme tässä kyseisessä Riihimäen vankilassa
sakko-osastolla Raha-automaattiyhdistyksen kolmen vuoden projektin,
jona aikana me tartuimme heihin kiinni siellä ja ohjasimme heidät
poispäin ja tuimme sitä pientä hetkeä siellä vankilassa,
että ei rupeaisi käyttämään
päihteitä. Meillä oli silloin työntekijöitä tässä vankilassa
sisällä henkilökunnan mukana. Ja näitä Raha-automaattiyhdistyksen
projekteja on vankiloissa ympäri Suomea. Joka vankilassa
toimii kuntoutusprojekteja uskoakseni tälläkin
hetkellä. Kyllä, jos vankeusaika on tarpeeksi
pitkä, niin jokainen pääsee siihen kuntoutuspolkuun,
mutta se vaatii yleensä puolen vuoden tai pidemmän
tuomion.
Arvoisa puhemies! Siitä, mitä tulee näihin muihin
keinoihin ja tavoitteisiin, jäi epäselväksi itselleni,
että mitkä ne muut keinot sitten tällaisessa
tapauksessa ovat, jos henkilö rikkoo lakia tietoisesti
ja vähät välittää seuraamuksista,
kuten sakosta. Mitä muuta me voimme tehdä? Silittää ja
sanoa: "Me ymmärrämme sinua, me ymmärrämme,
että sinulla ei ole rahaa. Sinä olet köyhä, ja
sinulla on päihdeongelma, jatka varastelua vain."?
Ei tässä tarvita mitään asiantuntijoita,
hyvänen aika, tämä on normaalia arkielämää ja
perusymmärryksellä oleva asia, joka pitäisi
ymmärtää jokaisen, myös vasemmalla
puolella olevan kansanedustajan, siitä, että meidän
tulee säätää lakeja, jotka suojelevat
elinkeinonharjoittajia tässä tilanteessa. Ihmettelen,
kuinka kaukana arjesta tässä salissa joskus ollaan.
Timo Heinonen /kok:
Arvostettu puhemies! Täällä on keskusteltu
siitä, millä tavalla Suomessa kriminaalipolitiikkaa
tehdään, ja valitettavasti kriminaalipolitiikkaa
tehdään Suomessa tällä hetkellä raha
edellä.
Olin jokin aika sitten tutustumassa Jokelan vankilaan — itse
asiassa vuoden sisällä toisen kerran, ensin koulutukseen
ja koulutusmahdollisuuksiin siellä ja sen jälkeen
yleisesti Jokelan vankilan toimintaan — ja siellä tuli
selkeästi esille se, että kriminaalipolitiikkaa
tehdään raha edellä. Avopuolella on sellaisia
rikollisia, jotka eivät sinne kuuluisi, ja se näkyy
suoraan heidän tilastoissa, mitä rikkeitä esimerkiksi
siellä tapahtuu.
Samaan aikaan Rikosseuraamuslaitokselle on asetettu neljälle
seuraavalle vuodelle 10 miljoonan säästötavoitteet.
Se tarkoittaa noin 180 henkilötyövuoden vähennystä,
ja sopeuttamistoimien alla on 7 vankilaa, ja todennäköistä on,
että irtisanomisiltakaan ei tulla välttymään.
Kuitenkin tietojeni mukaan samaan aikaan Rikosseuraamuslaitos valmistelee
jopa 20 prosentin korotusta vankien toiminta- ja käyttörahoihin,
mikä lisäisi taas kustannuksia 1,2 miljoonalla
eurolla. En ymmärrä, että tässä taloustilanteessa
sellaiseen on varaa, jos meillä ei ole tehdä kriminaalipolitiikkaa
muu kuin rahapää edellä.
Arvoisa puhemies! Haluan antaa maamme hallitukselle kiitosta
siitä, että ihmisten huoleen on tartuttu ja sakonmuunto
palautetaan ja ammattimyymälävarkaat saavat jatkossa
myös rangaistuksen tekemistään rikkeistä.
Se on yksi tärkeä periaate.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Haluan korjata yhden puheenvuoro-osuuteni,
koska nämä puheet kirjataan: Ei meidän
projektimme ollut Riihimäen vankilassa, vaan Jokelan vankilassa.
Jokelan vankilassa oli silloin — tästä on vuosia
aikaa — se sakko-osasto, ja silloin toimimme siellä.
Mielestäni näihin projekteihin, jotka toimivat
vankiloissa, meidän tulee antaa lisää resursseja
eduskunnasta, pitää huoli siitä, että me
pystymme aidosti auttamaan vankeja vankilan sisällä.
Minä olen samaa mieltä siitä, että kun
ihminen joutuu rangaistavaksi, niin siellä häntä täytyy
auttaa, jotta hänestä tulisi yhteiskuntakelpoinen.
Siitä tavoitteesta olemme varmasti samaa mieltä.
Keskustelu päättyi.