Arvoisa puhemies! Taloutemme laski viime vuonna jo kolmatta vuotta. Uimme siis syvissä vesissä. Kun katsoo talouden kasvulukujen taustalle, huomaa, että taloutemme lasku johtuu ennen kaikkea investointien laskusta. Tämä on siinä mielessä hyvin mielenkiintoista, että hallitus perusteli miljardin yritysveroalea sillä, että tällä saadaan investoinnit liikkeelle. Perussuomalaiset ehdottivat, että veroa olisi laskettu vain samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja käytetty tästä säästynyt raha pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja työllistämisen tukemiseen. Näin teimme, koska katsoimme veroalevaikutuksen yritysten investointeihin olevan kyseenalainen. Onhan esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström todennut, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Perinteiseen tapaan perussuomalaisten järjen ääntä ei hallituksessa kuunneltu.

Kysynkin ministeri Rinteeltä: katsotteko perussuomalaisten ja SDP:n varapuheenjohtajan tavoin, että yhteisöveron näin suuri alentaminen oli virhe?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on yrittänyt eri tavoin saada investointeja liikkeelle, yrittänyt eri tavoin saada talouskasvua liikkeelle, yrittänyt eri tavoin sopeuttaa taloutta ja tehdä rakenteellisia uudistuksia. Yhteisöveroale on yksi näistä päätöksistä, ja sillä ei ole ollut toivottuja vaikutuksia näkyvissä.

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisten tilastojen mukaan maassamme on jo 360 000 työtöntä. Tämä on järkyttävä luku, sillä työ tuo tekijälleen paitsi taloudellista itsenäisyyttä myös tunteen yhteiskuntaan kuulumisesta. Hallitus ei ole kyennyt saavuttamaan yhtäkään itselleen asettamaa tavoitetta työllisyyden saralla. Vaikuttaa siltä, että hallitus on tainnut unohtaa 90-luvun laman karvaan opetuksen: pitkään jatkuessaan korkea työttömyys muuttuu rakenteelliseksi ja sitä on hyvin vaikea saada laskuun edes pitkän nousukauden aikana.

Me perussuomalaiset olemme koko kauden ehdottaneet useita työllisyyttä parantavia uudistuksia, keihäänkärkenä yli 55-vuotiaiden heikkoon työllisyyteen pureutuva työuratakuu, jonka tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Olemme myös johdonmukaisesti ehdottaneet lisäystä aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseihin ja panostuksia oppisopimuskoulutukseen.

Kysyn ministeri Ihalaiselta: kun työllisyystilanne on näin synkkä, voitteko olla tyytyväinen tämän vaalikauden toimintaanne, ja miksi ette ole suurtyöttömyydestä (Puhemies koputtaa) huolimatta toteuttaneet perussuomalaisten ehdottamia työllisyyttä lisääviä uudistuksia?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Syvimmältään meidän ongelmamme liittyvät työllisyyden ja kasvun kannalta siihen, että meidän vienti ei vedä niin kuin pitäisi, tässä maassa ei ole riittävästi investointeja, niin kuin pitäisi. Ja kun nämä kaksi isoa asiaa ovat olleet vähän huonossa hapessa, niin se on vaikuttanut kasvuun ja työllisyyteen: mehän emme ole saavuttaneet niitä tavoitteita, joita me ajattelimme vaalikauden alussa, jolloin kuvittelimme, että talouden kuva ja Euroopan kriisi menee paljon nopeammin parempaan suuntaan. Meillä on se 350 000 työtöntä, mutta väitän, että ilman niitä toimenpiteitä, joita me olemme tehneet, nämä luvut olisivat vieläkin synkempiä. Työllisyysaste on sama kuin vaalikauden alussa, vähän yli 68 prosenttia — kertoo myös siitä, että työvoiman tarjonta on toisaalta supistunut ja ihmisiä on vetäytynyt pois työmarkkinoilta. Kukaan ei voi olla tyytyväinen tähän työllisyystilanteeseen.

Kiinnitätte huomiota erittäin tärkeään asiaan: puolet kaikista meidän työttömistä on nyt vaikeimmin työllistettäviä, yli 100 000 yli vuoden työttömänä ollutta. Siihenhän hallitus on tehnyt nyt viime aikoina erittäin suuria panostuksia, ja täällä on eduskunta hyväksynyt lakeja, (Puhemies koputtaa) jotka vahvistavat sitä, että näiden vaikeimmin työllistettävien ihmisten auttamiseksi tehdään paljon töitä.

Arvoisa puhemies! Yhteisövero kohdistuu lähinnä suuriin osakeyhtiöihin. Sen ulkopuolelle jäivät muun muassa avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet, jotka eivät saaneet minkäänlaista helpotusta. Oliko tämä teidän mielestänne tasapuolinen kohtelu, arvoisa herra pääministeri, näitä pienyrittäjiä kohtaan?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tietysti verotoimenpiteillä pyritään saamaan aikaiseksi kasvua ja investointeja. Yritysverotuksen lasku 26 prosentista noin 20 prosenttiin oli varmasti oikeansuuntainen toimi. Osuiko se juuri oikeaan aikaan, sitä on ehkä vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida. Olen edustajan kanssa siinä mielessä samaa mieltä, että suuriin investointeihin ja suuriin yrityksiin tämä on vaikuttanut enemmän. Ehkä Äänekosken bioinvestointi on tästä yksi esimerkki. Sitä, auttoiko se pieniä ja keskisuuria yrityksiä tarpeeksi tässä vaiheessa, ei pysty aivan suoranaisesti vielä arvioimaan.

Arvoisa puhemies! Tammikuusta 2011 tai tammikuusta 2012 tähän tammikuuhun työllisyysaste on selvästi laskenut ja työttömien määrä kasvanut sadoillatuhansilla. Tässä ministerit ovat ihan oikeassa, kun tämän tunnustavat, kunhan tämän tunnustavat.

Mutta, arvoisa puhemies, pääministerille: Suomi osallistuu, siis meidän piikkiin rahoitetaan useilla sadoilla miljoonilla euroilla, siis meidän vastuille, Junckerin rahastoa. Kun hallitus on ollut vähän kankea kotimaisissa ratkaisuissa tekemään samaa, kysymys kuuluu: uskooko hallitus, että se, että Euroopan tällaisen investointirahaston kautta rahoitetaan hankkeita, auttaa myöskin investointeja Suomessa paremmin ja nopeammin liikkeelle kuin että vastaava olisi tehty Suomen hallituksen ja valtion piikkiin täällä kotimaassa ja kotimaisilla resursseilla?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! En usko, että Junckerin investointirahasto tai -paketti tulee olemaan se taikasauva, joka saa Euroopan talouden saati sitten Suomen talouden liikkeelle. Se muodostuu kokonaisuudesta, johon varmasti liittyy tämä investointipaketti, sisämarkkinat, maailmankaupan vapauttaminen vaikka EU—USA-vapaakauppasopimuksen myötä ja monta muuta tointa.

Meillä on kyllä varmasti monta sellaista projektia, joita me lähdemme hakemaan tämän investointipaketin kautta — ehkä Sokli on yksi niistä, jonka eteen tullaan tekemään töitä — mutta näkisin tämän vain pienenä osana siitä, että saamme mahdollisimman paljon yksityisiä investointeja Euroopan kartalle. Tässähän puhutaan vipuvaikutuksesta 15—20 kertaa.

Vielä ehkä sellainen pieni täsmennys, että Suomihan ei suoranaisesti rahaa tähän pistä, mutta se on ilman muuta selvää, että epäsuorasti meidän normaalien EU-jäsenmaksujen kautta tänne tulee. Minä kyllä uskon suomalaisten hankkeiden hyvyyteen ja sitä kautta siihen, että Junckerin rahastosta löytyy myös rahaa meille.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Vielä tähän edustaja Pekkarisen pohdintaan liittyen haluaisin todeta, että työllisten määrä oli 2011 suunnilleen sama kuin se on nyt. Työllisyysaste oli 68,6 prosenttia 2011 ja nyt 68,3 prosenttia, jotakuinkin sama. Se ero on tietysti se, että on 100 000 työtöntä enempi, ja se pitää todeta. Sitten kuitenkin 2011 oli 108 000 ihmistä näiden meidän toimenpiteitten piirissä ja nyt 123 000 ihmistä. Eli on kuitenkin yritetty saada ihmisiä näitten työllisyys- ja koulutustoimenpiteitten piiriin, ja sitä osuutta pitäisi vieläkin lisätä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Mölsä sanoi omassa puheenvuorossaan, että tämä yhteisöveroalennus olisi koskenut lähinnä vain suuryrityksiä. Suuryrityksiä Suomessa on noin 600 kappaletta, kun meidän yritysten kokonaismäärä on yli 300 000, ja muistaakseni näistä yli 120 000 on kuitenkin osakeyhtiöitä. On aivan väärin väittää, että se olisi koskenut vain suuryrityksiä. Yhteisöveroale koskee kaikkia osakeyhtiöitä.

Kuitenkin voin siinä mielessä ymmärtää perussuomalaisten kritiikkiä, että oliko tämä yhteisöveron alennus 20 prosenttiin oikeutettua vai ei, olisiko kenties Ruotsin malli, 22 prosenttia, ollut parempi. No, nyt on nähty tulokset, mutta kysyn asianomaiselta ministeriltä, olisiko ollut parempi käyttää myös muita keinoja kuin pelkästään veronalennuksia saada yritykset työllistämään, nimenomaan kun on kyse pienten ja keskisuurten yritysten tilanteesta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituksen aikana on käytetty muitakin keinoja kuin pelkästään tämä yhteisöveron alennus monilla eri osa-alueilla, ja minä uskon, että työllisyyden näkökulmasta, niin kuin ministeri Ihalainen totesi, ne aktivointitoimenpiteet, nuorisotakuu ja pitkäaikaistyöttömien järjestelmänmuutos sillä tavalla, että kunnat ottavat nyt vastuuta tämän vuoden alusta, merkittävästi ovat vaikuttaneet myöskin tähän työllisyystilanteeseen. Minulla on sama näkemys, että työttömyystilanne olisi pahempi kuin mikä tällä hetkellä on, jos ei näitä toimenpiteitä olisi tehty.

Arvoisa puhemies! Kyllä ne Suomen vaikeudet nimenomaan sinne vientiteollisuuteen liittyvät. Jos puhdistetaan metsäteollisuus ja ict-sektori, niin Suomen kehitys on ollut suurin piirtein sama kuin Ruotsissa. Me tarvitsemme nyt vientivetoista kasvustrategiaa, ja se tarkoittaa sitä, että meidän on pidettävä vientiteollisuuden kustannukset kurissa.

Edustaja Lindström täällä totesi, että perussuomalaisia ei ole kuunneltu. Jos perussuomalaisia tällä kaudella olisi kuunneltu, niin meille olisi tullut miljardin euron lisälasku vientiteollisuuteen, jonka tuhannet ja tuhannet duunarit olisivat maksaneet työpaikoillaan. Perussuomalaisten esitys Kela-maksusta on onneksi sittemmin vedetty pois, koska on nähty, että se olisi ollut tuhoista suomalaiselle duunarille.

Mutta, arvoisa puhemies, paitsi uutta työtä ja vientiä tarvitsemme myös työntekijäarvostusta. Tällä hetkellä meillä on kymmeniätuhansia, jopa 80 000 osa-aikaista työntekijää, jotka haluaisivat tehdä lisätyötunteja. Pitäisikö nollasopimukset kieltää ja pitäisikö (Puhemies koputtaa) alipalkkaus tehdä rangaistavaksi?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olemme tästä teemasta täällä puhuneet aikaisemminkin ja teimme tällä hallituskaudella monta yritystä aikaansaada kolmikantaisesti neuvottelutulos sekä nollasopimusten rajoittamisesta, alipalkkauksesta että osa-aikatyöntekijöistä, jotka haluavat lisätuntien aikaansaamista. Näissä neuvotteluissa emme ole päässeet yhteisymmärrykseen, ja ainakin minulla on semmoinen periaate, että pitää päästä kolmikantaiseen yhteisymmärrykseen ennen kuin tuodaan tänne asioita eikä yksipuolisesti poliittisesti lähdetä niitä junailemaan.

Meidän pitää vain tätä työtä nyt jatkaa, mutta tarve on saada uusia pelisääntöjä nollasopimuksiin, siihen, että ihmiset voisivat tulla yhdellä työllä toimeen, ettei ole työssä käyvää köyhyyttä. Tämä alipalkkauskriminalisointi on joka tapauksessa välttämätöntä, koska sehän on semmoista veivaamista ja puliveivaamista, jota ei pitäisi enää työmarkkinoilla olla.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lindtman on hyvä kysyjä, ja toivon, että hän ensi kaudella pääsee oppositiosta hiillostamaan perussuomalaisia ministereitä. (Naurua)

Mutta, arvoisa pääministeri, asia oli totta kai vakava, asia oli totta kai vakava. Mitä mieltä te olette, ovatko perussuomalaiset esittäneet myös sellaisia ehdotuksia, joilla kilpailukykyä ja isänmaan asiaa on viety eteenpäin?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Tottahan toki on ja hyviäkin sellaisia matkan varrella. Ei hallituksella ole minkäännäköistä yksinoikeutta hyvien esitysten tekemisiin. Niitä on matkan varrella kuultu paljon myös opposition puolelta.

Jos puhemies sallii, niin kiinnittäisin ehkä huomiota vielä työllisyysteemaan. Olen tismalleen samaa mieltä, että ainoa tapa, jolla me pystymme pysäyttämään velkaantumisen, jolla me pystymme pysäyttämään leikkaukset, on työ. Meidän on seuraavankin hallituskauden aikana tehtävä sellaisia toimenpiteitä, jotka lisäävät työn tarjontaa tässä maassa, jotka lisäävät kannattavuutta työn vastaanottamiseen ja myös työn teettämiseen. Minkäännäköisiä helppoja ratkaisuja ei ole. Sen takia meidän pitää löytää sellaisia ratkaisuja, jotka pitävät meidän teollisuutemme ja meidän vientimme, kuten tässä on todettu aikaisemmin, kilpailukykyisinä, ja sitä kautta, työn kautta, me saamme Suomen uuteen nousuun.