Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Työ- ja virkaeläkkeiden tarkistamiseen käytettävää indeksiä huononnettiin minunkin äänestysvastustuksestani huolimatta vuonna 1996 siirtymällä niin sanottuun taitettuun indeksiin, jossa 65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten indeksi sidottiin vain 20-prosenttisesti ansiotasoon. Nyt on käytössä kaksi indeksiä. Alle 65-vuotiaiden eläkeläisten indeksi pysyy entisellä tasolla, eli palkkatason muutoksen painokerroin on edelleen 50 prosenttia ja hintatasomuutoksen painokerroin samoin 50 prosenttia. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneillä eläkeläisillä indeksitasoon tuli eläkettä pienentävänä selvä huononnus, kun palkkatason muutoksen painokerroin putosi peräti 20 prosenttiin ja hintatasomuutoksen painokertoimeksi tuli 80 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä eläkelainsäädännön muuttamiseksi esitetään työeläkkeiden indeksisuojaan uutta heikennystä. Myös alle 65-vuotiaiden palkkatason muutoksen painoindeksi alennettaisiin 65 vuotta täyttäneiden alennetulle tasolle eli 20 prosenttiin. Esitystä perustellaan niukasti viittaamalla yhdenvertaisuusperiaatteeseen eikä mitään laskelmia muutoksen vaikutuksista esitetä.

Yhdenvertaisuusperiaatetta ja tasa-arvoa on tietenkin kahdenlaista. Tässä tapauksessa hallitus tukee esityksellään sellaista yhdenvertaisuutta, minkä mukaan on oikein, että aiemmin kaikkien oikeaksi toteama hyvä eläkeindeksitaso alennetaan nyt kaikille työeläkeläisille yhtä huonoksi. Hallituksen arvomaailmaan ei näytä sopivan se, että kaikilla pitkänkin työhistorian omaavilla työntekijöillä olisi oikeus vuosikymmeniä oikeaksi koettuun eläketasoon. Hallituksen linja näyttää olevan se, että kymmenen vuotta sitten yksityisen yritysmaailman aikaansaamaan lamaan täysin syyttömiä eläkeläisiä kuuluu rangaista. Hallituksen yhdenvertaisuusvaatimus onkin siten ymmärrettävissä, ettei olekaan oikein, että rangaistaan vain 65 vuotta täyttäneitä pienemmillä eläkkeillä. Eläkkeiden pienennys on säädettävä kaikille, jotta eläkeläiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa.

Eläkkeet turvaavat eläkkeelle jääneiden henkilöiden toimeentuloa pitkäaikaisesti. On kohtuullista vaatia, että myös eläkeläisten tulokehityksessä otetaan huomioon yleinen taloudellinen kehitys ja tulotason nousu. Kun eläkeindeksissä otetaan huomioon ansiotason nousu, tämä periaate toteutuu jossain määrin. Työeläkkeissä 1970-luvulta lähtien on ollut käytössä indeksi, jossa sekä hintatason että ansiotason muutosten paino on 50 prosenttia, ja se on koettu asianmukaiseksi ja kohtuulliseksi.

Vuonna 1996 käyttöön otettu taitettu indeksi on jo tähän mennessä leikannut 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä merkittävästi. Vuoteen 2002 mennessä työeläke on jäänyt lähes 5 prosenttia jälkeen tasosta, jonka aikaisempi indeksi turvasi. Siten esimerkiksi sellainen työeläkeläinen, joka sai eläkettä 5 000 markkaa vuonna 1995, saa nyt eläkettä lähes 6 000 markan sijasta 251 markan verran vähemmän joka kuukausi, mikäli hän on täyttänyt 65 vuotta. Nyt hallitus esittää, että tämä pienempi eläke on oikea myös nuoremmille eläkeläisille. Tässä kohdin kuuluukin kysyä, onko tämä nyt sitten saksalaissuuntautuneen pääministeri Lipposen kuvittelemaa pohjoismaista yhdenvertaisuutta.

Jos huonompi indeksi ulotetaan myös alle 65-vuotiaisiin, muutoksesta kärsivät erityisesti työkyvyttömyyseläkettä saavat, joiden eläke on usein pieni vajaan työuran vuoksi. Erityisen kyseenalaista on ulottaa huononnus jo maksussa oleviin eläkkeisiin, joihin eläkepaketin eläkkeitä parantavat osat, kuten korotetut karttumat 53 vuoden iästä lähtien, eivät yllä.

Herra puhemies! Kun isossa eläkepaketissa aiotaan ulottaa taitetussa indeksissä toteutunut eläkehuononnus kaikille nuoremmillekin, esitän tässä lakialoitteessani, että palataankin työ- ja virkaeläkkeissä kaikkien osalta ennen vuotta 1996 vallinneeseen tilanteeseen, jolloin taitettua indeksiä ei vielä ollut. Se olisi mielestäni oikeudenmukaista ja kohtuullista. Mikäli taitettu indeksi tulee kuitenkin kaikille voimaan, aiheuttaa se varmasti laajoissa eläkeläisjoukoissa katkeruutta elämän loppuun asti. Sellaisen aikaansaaminen ei ole oikein, eikä se saisi olla lainsäätäjänkään tavoite.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että niin sanottu taitettu indeksi poistetaan ja kaikille eläkeläisille, työeläkettä saaville, maksetaan indeksitarkistukset painotettuna 50 prosenttia hinnat ja 50 prosenttia palkat.

On muistettava, että kun useita palkkaratkaisuja 70-luvulla tehtiin, näihin palkkaratkaisuihin sisältyi usein myöskin tämä eläkeratkaisu. Alempia palkankorotuksia perusteltiin sillä, että eläkkeisiin tulee osa tästä korotuksesta ja näin ollen palkankorotukset ovat pienempiä, koska eläkemaksut nousevat. Sitä kautta työnantajat maksavat tavallaan työntekijöille palkkaa myöhemmin, eli työeläke on myöhennettyä palkanmaksua työntekijälle. Näin ollen on perusteltua, että edes kohtuullisesti työeläke seuraisi palkkakehitystä, ja tässä ed. Puhjon lakialoitteessahan painotus on 50 prosenttia palkat ja 50 prosenttia hinnat.

Vuonna 96 lähdettiin tähän taitettuun indeksiin, jolloin 20 prosenttia oli palkkojen painotusosuus ja 80 prosenttia hintojen osuus yli 65-vuotiailla eläkeläisillä työeläkkeiden osalta. Jos silloin oli 5 000 markan kuukausittainen työeläke, niin tänä päivänä tällainen henkilö saa 250 markkaa vähemmän kuukaudessa eläkettä kuin sellainen työkyvyttömänä ollut henkilö, joka on alle 65-vuotias ja joka olisi saanut vastaavaa eläkettä, eli pyöreästi on tullut 250 markkaa eroa 5 000 markan työeläkkeeseen. Tämän lisäksi on tietenkin syytä muistaa, että tämän kokoisesta eläkkeestä leikattiin myöskin silloin kansaneläkkeen pohjaosa. Tästä voi jokainen laskea, paljonko kuukaudessa tällainen henkilö menettää eläkettänsä.

Nyt hallitus esittää eläkepaketissa, että painotuksessa olisi kaikilla eläkeläisillä työeläkkeen osalta hintojen osuus 80 prosenttia ja palkkojen osuus 20 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että joka vuosi leikataan työeläkkeitä. Jos nyt oikein muistan ulkoa, niin tänä vuonna kansaneläkettä tarkistettiin 1,3 prosenttia, alle 65-vuotiaitten työeläkkeitä tarkastettiin 2,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaitten työeläkettä 1,7 prosenttia, eli 0,7 prosenttia tuli tänäkin vuonna jälleen eroa eläkkeeseen. Tämä on juuri se taitettu indeksi, joka osoittaa, kuinka paljon vuodessa tämä leikkaa vanhempien työeläkkeellä olevien ihmisten eläkkeitä. Tätä ratkaisua ei voi pitää oikeana millään muotoa, ja näin ollen kannatan sitä, että ed. Puhjon lakialoite — myös itse olen jo aikaisemmin jättänyt vastaavasta asiasta lakialoitteen — tulee käsiteltyä ja tämä eläkevääryys korjattua, sillä tässähän on tarkoitus, jos hallituksen esitys toteutuu, että eläkeleikkuri on pysyvä. Näin ollen eräissä tilastoissa on näkyvissä selvästi, että työeläkkeet eivät ole kasvaneet lainkaan sitä vauhtia kuin olisi voinut olettaa.

Työeläkkeitten kasvuun ja kertymään vaikuttaa tietenkin taitettu indeksi, mutta myöskin työttömyys. Nämä molemmat vaikuttavat siihen. Kun puhutaan eläkepommista, niin monet asiantuntijat ovat kumminkin laskeneet, että tämmöistä eläkepommia ei ole syntymässä. Jos työllisyys pysyy maassa edes tällä tasolla tai sitä pystytään parantamaan, niin eläkepommia ei synny, ja näin ollen myöskään sitä perustetta, että eläkemaksuista ei selvittäisi, ei ole tällaisen taitetun indeksin käyttöönotolle.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Eduskunta äänestää vielä ennen eduskuntavaaleja eläkeindeksin heikentämisestä. Olen aivan vakuuttunut, että yksi kaikkein eniten levitettyjä äänestystaulukoita vaalikampanjassa tulee olemaan juuri taitetun eläkeindeksin ulottamista alle 65-vuotiaisiin koskeva äänestystulos. Tietenkin on selvää, että huomattava osa eduskunnasta tässä vaiheessa vielä ei taida edes tietää sitä, että hallituksen uuteen eläkepakettiin sisältyy esitys eläkeindeksin heikentämisestä, mutta eiköhän se tässä vaalitaiston kiihtyessä selvinne myöskin niille kansanedustajille, jotka eivät vielä tätä tiedä.

Ongelma on se, että tällä hetkellä on käytössä kolme erilaista indeksijärjestelmää eläkkeissä. On olemassa 65 vuotta täyttäneiden työeläkkeisiin kohdistuva, vuonna 1995 tehty niin sanottu taitettu eläkeindeksi, alle 65-vuotiaiden työeläkkeitä koskeva niin sanottu normaali indeksi, ja kaikkein huonoin eläkeindeksi on kansaneläkeindeksi eli indeksi, joka ottaa huomioon pelkät elinkustannukset eikä lainkaan palkkakehitystä.

Silloin, kun niin sanottu Puron työryhmä pohti kysymystä tulevaisuudessa käyttöön otettavasta indeksijärjestelmästä, tässä Puron komiteassa eli työmarkkinajärjestöjen muodostamassa komiteassa vakavasti oli esillä myös työeläkkeiden sitominen tulevaisuudessa pelkästään elinkustannusindeksiin. Tällainen esitys, joka olisi vakavasti heikentänyt eläkeindeksiä vielä niin sanotusta taitetustakin eläkeindeksistä, sai myös tukea eduskunnasta. Esimerkiksi silloinen sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puolusti aktiivisesti sitä, että Suomessa tulevaisuudessa siirryttäisiin, kuten hän sanoi, muissa Oecd-maissa käytössä olevaan järjestelmään, jonka mukaan eläkkeitä tarkistetaan pelkästään elinkustannusindeksin mukaisesti. Myös kansanedustaja Kimmo Kiljunen puolsi aktiivisesti tätä tämän kaltaista indeksijärjestelmän heikennystä. Kävin hänen kanssaan aikamoisen debatin viime eduskuntavaalien edellä siitä, mikä indeksijärjestelmä on parempi ja mikä huonompi.

Eri Oecd-maissa on käytössä erilaisia indeksijärjestelmiä. Täytyy ed. Puhjoa sikäli tarkentaa ja vähän korjatakin, että jos pääministeri Lipponen olisi Saksaan suuntautunut, niin Saksassa käytössä oleva eläkeindeksijärjestelmä ei ole kaikkein huonoin, vaan itse asiassa se on aika hyvä. Saksassa käytössä oleva järjestelmä on sellainen, että eläkkeet on sidottu nettopalkan kehitykseen. Samanlainen indeksijärjestelmä on käytössä myös Itävallassa, mutta sen sijaan esimerkiksi kuudessa Oecd:n jäsenmaassa eläkkeet on sidottu pelkästään elinkustannusindeksiin. Tätä muun muassa silloinen sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre propagoi kansainvälisenä esimerkkinä, johon olisi syytä siirtyä myös Suomessa. Onneksi näin ei kuitenkaan tapahtunut. Eli Puron työryhmäkään ei esitä sitä, että työeläkkeet sidottaisiin pelkästään elinkustannusindeksiin, vaan Puron huononkin esityksen lähtökohtana on se, että palkkakehitys on sentään jossakin määrin otettava huomioon tarkistettaessa eläkkeitä. Todettakoon, että myös Ruotsissa lähtökohtana on palkkakehitys.

On tietenkin selvää, että kun eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa huomioidaan myös palkkakehitys, niin näin eläkeläiset saavat osansa myös palkkojen noususta. Muussa tapauksessa, jos lähtökohtana ovat pelkästään elinkustannusten mukaiset indeksitarkistukset, on selvää, että eläkeläiset, eläkkeellä olevat, jäävät jälkeen palkansaajien tulokehityksestä.

Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa siitä, että jos todella Suomessa olisi otettu käyttöön pelkkä elinkustannusindeksi työeläkkeitä tarkistettaessa, niin tämä eläkekehitys olisi ollut vielä huomattavasti huonompi kuin on tapahtunut nyt 65 vuotta täyttäneiden osalta taitetussa eläkeindeksissä.

Kuten alussa totesin, kansaneläkkeitä korotetaan tällä hetkellä juuri tällä pelkällä elinkustannusindeksillä. Mikäli eläkeindeksiin olisi tehty esimerkiksi vuonna 95, jolloin taitettu eläkeindeksi otettiin käyttöön, sen kaltainen muutos, että eläkkeitä olisi tulevaisuudessa tarkistettu vain pelkällä elinkustannusindeksillä, niin työeläkkeiden indeksikorotukset olisivat jääneet 11,9 prosentiksi, jos katsomme kehitystä vuosien 1996—2002 välisenä aikana, eli 11,9 prosenttia. Tämä 65-vuotiaisiin kohdistuva taitettu eläkeindeksikin antoi paremman, noin 15 prosentin korotuksen näiden vuosien aikana. Alle 65-vuotiaiden työeläkkeet nousivat vastaavana aikana peräti 20 prosenttia. Eli taitettu eläkeindeksi on aiheuttanut sen, että 65 vuotta täyttäneet ovat menettäneet noin viitisen prosenttia, joka markoissa on aikamoinen summa. Kysymys on 251 markasta kuukaudessa eli 3 000 markasta vuodessa sellaisen eläkeläisen kohdalla, jonka työeläke oli 5 000 markkaa vuonna 1995. 65 vuotta täyttänyt on menettänyt kolmisentuhatta markkaa verrattuna alle 65-vuotiaisiin, jos heidän työeläkkeensä oli yhtä suuri eli 5 000 markkaa, vuodessa menetys siis. Kysymys on aika suuresta menetyksestä, 10 000 markan työeläkkeellä tämä menetys on peräti 6 000 markkaa eli vähän yli 1 000 euroa vuodessa. Kysymys on merkittävästä heikennyksestä. Nyt siis hallitus esittää Puron työryhmän esityksen mukaisesti, että tätä alle 65-vuotiaiden eli työkyvyttömyyseläkkeellä olevien indeksiä heikennetään samalla tavalla kun tehtiin 65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten osalta 1995.

Tämä johtaa siihen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat tulevat menettämään tavattomasti vuosittain. Eli kysymys on aika isosta summasta, joka vuosittain kumuloituu. Sen takia mielestäni tämänkaltaista heikennystä ei pitäisi tehdä. Ainakin me, jotka tapaamme eläkeläisiä säännöllisesti, tiedämme, että yksi kaikkein arvostelluimmista kysymyksistä on ollut juuri siirtyminen tähän niin sanottuun taitettuun eläkeindeksiin. Eläkeläiset ovat pitäneet tätä oikeutetusti ikärasismina, ikäsyrjintänä ja vaatineet korjausta, ja oli mielenkiintoista nähdä, että viime vaalien edellä aika monet lupailivat korjausta, eivät heikennystä vaan korjausta taitettuun eläkeindeksiin. Sen takia luulen, että aika monelle eläkkeellä olevalle, heitä on noin 340 000 työkyvyttömyyseläkkeellä, tulee olemaan aikamoinen yllätys se, että heidän eläkeindeksiään aiotaan heikentää. Heikennyshän tulisi voimaan 2005 alussa, ja se koskisi ei vain uusia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvia eläkeläisiä vaan myöskin niitä eläkeläisiä, jotka ovat jo eläkkeellä. Tämä on hyvä tietää myöskin niiden kansanedustajien, esimerkiksi kokoomuksen Eero Akaan-Penttilän, joka vielä jokin aika sitten väitti, että tällaista taannehtivaa lainsäädäntöä Suomessa ei voida ottaa käyttöön. Kyllä voidaan. Tämä heikennys koskee siis sekä niitä, jotka tulevaisuudessa joutuvat eläkkeelle, että niitä, jotka jo ovat eläkkeellä. Siksi on syytä estää tämänkaltaisen heikennyksen toteutuminen.

Seppo Kanerva /kesk:

Arvoisa puhemies! Me yli kuusikymppiset ja viisikymppisetkin muistamme vielä sen ajan, kun indeksit maksettiin kahteen eri kertaan, oli tammikuun indeksi ja syksyn indeksi ja se oli palkkaindeksin mukaan, kunnes sitten 75 mentiin yhteen indeksiin, mutta sekin oli palkkaindeksillä. Näin eläkeläiset saivat jonkunlaisen kohtuullisen tulon, joka oli se 60 tai 65 prosenttia palkasta. Näin se oli alunperin tarkoitus. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että kun valtion palkat ja kuntien palkat jäivät jälkeen, osittain jäädytettiinkin, niin sieltä eläkkeelle siirtyvät hyppäsivät sitten työväen palkkaindeksille ja saattoivat neljän viiden kuuden vuoden kuluessa saada korkeamman eläkkeen kuin mitä siitä työstä valtion ja kunnan palveluksessa maksettiin. (Ed. Kuoppa: Yksityisellä sektorilla ei tapahtunut niin!) — Ei tapahtunut, mutta valtion puolella tapahtui. — Alettiin puhua ylisuurista eläkkeistä, vaikka kyse oli valtion alisuurista palkoista, jäädytetyistä palkoista, ja niin valtionjohto keksi, että hei, tässähän on hyvä homma lähteä vähän korjailemaan tätä asiaa. Näin keksittiin sitten puoliväli-indeksi 50/50, johon nyt eläkeläiset olivat kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä, vaikka onhan se selvää, että jos lähdet 60 prosentin eläkkeelle ja jatkossa et saa enää palkkaindeksin mukaan vaan saat puolet elinkustannusindeksin, joka on hyvin huono, ja puolet palkkaindeksin mukaan, niin hiljalleenhan se eläke putoaa kohti 50:tä ja sitten menee 50 prosentin allekin ja sillä lailla.

90-luvun puolivälissä sitten vielä tätä edeltänyt hallitus keksi tämän taitetun indeksin ja kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen ja tyylikkäästi jatkoi Ahon hallituksen alkamaa korkeaa savamaksua, missä oli vielä raipatkin mukana yli 80 000 ansaitseville palkannauttijoille ja eläkeläisille. Ne ovat onneksi poistuneet, ensin raipat ja sitten sava. Loppujen lopuksi meni kansaneläkkeen pohjaosa, mutta taitettu indeksi jäi, ja niin kuin nyt on ollut puhetta, näyttää siltä, että se aiotaan panna uudessa lakiesityksessä kaikille siten, että kun tällä hetkellä esimerkiksi vapaakirjalaiset — vapaakirjalaisille tämä on hyvä tämä uusi eläkejärjestelmä — kun vapaakirjalaiset eli pätkätyöläiset saavat tällä hetkellä siltä ajalta laskennallisesti 50/50, he tulevat saamaan tässä uudessa 80/20 eli 80 palkkaindeksiä ja 20 elinkustannusindeksiä, näin päin. (Ed. Laakso: Se on laskettaessa eläkepalkkaa!) — Kyllä, mutta eläkeläiset saavat taas päinvastoin 20/80, eli 20 palkkaindeksi ja 80 elinkustannusindeksi. Huomattavaa on tässä, että tämä kohdistetaan myös sairaseläkeläisiin. Kun sairaseläkeläiset tähän asti ovat saaneet 50/50, niin nyt he alkavat saamaan tätä huonompaa 20/80, ja kun tässä äsken laskettiin, että vuodesta 1995 tähän asti se on noin 5 prosenttia pudottanut tuloja eli sanotaan noin prosenttiyksikön vuodessa, niin 30-vuotias sairaseläkeläinen, joka saa sairastuttuaan noin 60:tä prosenttia, saa 60-vuotiaana enää 30 prosenttia ja 90-vuotiaana on enää 15 prosenttia siitä alkuperäisestä eläkkeestä jäljellä, että jos hän nyt vuokran pystyy maksamaan, niin leipää ei enää pysty ostamaan. Tähän ollaan menossa.

Entä sitten eläkkeen laskenta? Lähdetään 18 vuodesta tarvittaessa, 80 palkka, 20 elinkustannusindeksillä eli tällä hyvällä, kun aiemmin mentiin palkkaindeksillä ihan siihen asti, kun jäät eläkkeelle. Esimerkiksi minun kohdallani laskentaperusteena oli neljästä viimeisestä vuodesta kaksi keskimmäistä, ja ne nostettiin palkkaindeksillä ylös, ja siitä 66 prosenttia maksuun, niin tällä hetkellä vielä tullaan palkkaindeksinä sinne kymmenen vuoden päähän ja sen jälkeen kymmenen viimeistä vuotta niitten keskiarvo 50/50-indeksillä, niin silloinkin tullaan aika korkealta siihen loppulaskentaan. Kun nyt lähdetään 18-vuotiaasta 80/20:llä, niin koko ajan mennään semmoista matalampaa uraa, matalampaa eli sitä ei oikein kunnolla selvitetty vielä, mikä tulos on, mikä on 18-vuotiaalla aikanaan se eläke verrattuna siihen, mitä se tällä vanhalla järjestelmällä olisi ollut. Se vaatisi aika monet laskelmat, ja eduskunta ei voi olla kyllä valmis hyväksymään tätä lakia.

No, tämä taitettu indeksihän muhi jo edellisellä vaalikaudella. Esimerkiksi allekirjoittanut sai siihen 155 kansanedustajan nimen, ja tyylikkäästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan ystävälliset puheenjohtaja Virpa Puisto ja hänen apurinsa Maija Perho panttasivat sitä 1,5 vuotta niin, että se raukesi vaalien alla, niin kuin nyt tulee varmaan käymään valitettavasti Nepposen lakiesityksenkin tästä veteraanikuntoutuksesta. No, minä uusin sen lain 1,5 vuotta sitten syksyllä, ei viime, vaan edellisenä syksynä, siten, että laitoin sen samaan muotoon kuin se aiemmin oli. Totesin, että täällä istuvista kansanedustajista seuraavat 91 ovat sen jo valmiiksi kirjoittaneet. Ja keräsin uusia nimiä 30. Faktisesti siinä on yli 120 kansanedustajan nimet, mikä taas edellyttäisi tällaista nopeata käsittelyä, mutta 1,5 vuotta se lakiesitys on maannut siellä, samoin kuin ed. Kuopan lakiesitys ja ed. Puhjon esitys hetken päästä jäävät makaamaan. Että ei tässä kyllä oikein mitään edistystä tunnu olevan, mutta ongelma tiedetään, ja toivottavasti tämä viesti menee eteenpäin niin, että kun vaaleihin tullaan, niin kansalaiset ja eduskuntavaaliehdokkaat osaavat vakavasti ottaa huomioon sen, että taitettu indeksi tuhoaa eläkeläisten tulevaisuuden.

Eläkeläiset eivät ole tämän maan suurin rasite, vaan korkeaksi nousevilla palkoilla tuhotaan paljon enemmän tätä maata, kuin eläkeläiset tuhoavat. Nimittäin kun se palkka nostetaan oikein huippuun, niin olkoot siellä minkälaiset kertoimet ja taitetut ja indeksit tahansa, niin niillä ei ole sellaiselle palkannauttijalle paljonkaan väliä. Mutta tavalliselle palkannauttijalle, pientuloiselle, sillä taitetulla indeksillä on melkoinen merkitys.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On miellyttävää puhua ed. Seppo Kanervan jälkeen, koska hän on varsin hyvää työtä tehnyt eläkeläisten puolesta samoin kuin edustajat Laakso, Kuoppa ja Puhjo, jotka ovat käyttäneet puheenvuoroja.

Kun eläkeläiset ovat kritisoineet taitettua indeksiä, he eivät ole tehneet sitä suinkaan sen takia, että he olisivat olleet kateellisia alle 65-vuotiaille, vaan oikeudenmukaisuusnäkökulmasta ja siitä näkökulmasta, että taitettu indeksi on johtanut todellakin taloudellisiin ongelmiin. Eläkkeen tosiasiallinen ostovoima on sillä tavalla heikentynyt, että kun kaikki kallistuu, mitä indeksit eivät suinkaan havaitse, erityisesti kaikki ne, mitä sairastavat ihmiset tai vanhat ihmiset tarvitsevat, sairauspalvelut, lääkkeet jne., aivan selvästi eläkkeet eivät riitä. Tässä mielessä oli todella huono päätös taitetun eläkkeen synnyttäminen, niin kuin oli pohjaosankin leikkaaminen. Näitä ihmiset eivät ole unohtaneet, ja ne ovat mielessä. Ne ovat jokapäiväisessä elämässä ja päivittäin esiin tulevia asioita.

Näin ollen tämä ed. Puhjon esitys on hyvä. Sitä sopii kannattaa, ja olen vakuuttunut, että tästä salista löytyy meidän lisäksemme myös muita, jotka vastustavat tätä ed. Laakson esiin nostamaa hanketta heikentää myös alle 65-vuotiaitten eläkeindeksiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun hyvä aloite ja hyvä esitys tulee, haluan sitä kannattaa riippumatta siitä, kuka on aloitteen tekijä. Keskustan osalta voin sanoa, että kannattaa vain katsoa, millä tavalla keskusta on äänestänyt. Silloin kun nämä asiat ovat olleet eri yhteyksissä talousarviokäsittelyssä esillä, kyllä eläkeläisten kelpaa keskustan äänestyskäyttäytymistä katsoa. Näistä asioista on todella näyttöä.

Mutta taitettu indeksi tulee todella korjata sillä tavalla kuin täällä on esitetty, samoin kuin kansaneläkkeen pohjaosan leikkaukset tulee saada korjattua. Kyllä eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet ja heille on tehtävä oikeutta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Kanerva kävi sitä ongelmatiikkaa läpi, mikä liittyy uuteen eläkepakettiin, joka meillä on käsittelyssä. Siinä on juuri se ongelmatiikka, että sitä on vaikea hahmottaa ja edes laskea, mitä tarkoittaa se uusi laskentamalli, jossa näitä ansioita nostetaan uudella indeksillä 80/20, joka on tietysti parempi indeksi sillä tavalla, koska 80 prosenttia tulee olemaan palkkojen kehitystä mutta 20 kuluttajahintaa, kunnes se on 50/50. Mutta kun se on pitkässä pelissä laskettu, siinä pitää olla aikamoinen asiantuntija, joka osaa sanoa, mitä se tarkoittaa lopullisessa eläkkeessä.

Mutta tämä, mikä ed. Puhjon aloitteessa on esitetty siitä, jotta olisi tämä 50/50-indeksi, jolla näitä eläkkeitä aikanaan sitten korotettaisiin, minusta on sillä tavalla asiallinen, vaikka tässä on aikaisempia, jo edellisen eduskunnan ja hallituksen aikaisia perusteluja siitä, jotta muualla Euroopassa nuo indeksit ovat enimmäkseen kuluttajahintaan kytkettyjä. Kuitenkin siellä on myös toisen tyyppisiä malleja, ja kun katsoo suomalaista yhteiskuntaa muutenkin ja niitä mahdollisuuksia, mitkä meillä on vaikuttaa, tätä onneksi mitkään direktiivit eivät säätele. Sen takia minusta meidän pitää uskaltaa tehdä myös omia ratkaisuja. Pitkässä pelissä siinä käy, niin kuin ed. Kanerva aikaisemmin totesi, jotta jos ihminen elää vanhaksi, ostovoima tavallaan syöpyy pois verrattuna palkkakehitykseen. Sen takia tämä indeksimalli, joka tässä on esitetty, minusta on turvallinen ja pitäisi ehdottomasti eduskunnan hyväksyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosen en ole vielä koskaan kuullut vastustavan mitään lakialoitetta, ja se on hieno periaate, että hän kannattaa kaikkea. Mikä koskee tätä esitystä, kaikki nämä indeksiremontithan, (Ed. Oinonen: Jos ne ovat hyviä, minä kannatan!) mitä on tehty, ovat epäoikeudenmukaisuuksia. (Eduskunnasta: Repoveden kansallispuisto!) — Todellakin, se ei olekaan rahavirta-asia, se on ihan periaateasia, ja ed. Oinonen tällä tavalla on taas siellä kuin omassa maailmassaan.

Minä vaan toivoisin hartaasti, että vasemmistoliitto, joka näitä hyviä asioita tuo esille, lähtisi nyt mukaan tähän harmaan talouden vastaiseen torjuntatyöhön. Siellä ne miljardit eurot tällä hetkellä muhivat ja menevät meidän jakokakustamme pois, ja pistäisitte ministeri Siimeksen nyt järjestykseen näinä viimeisenä kuukausina, kun hän siinä ministerinä on.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! 65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten indeksin epäoikeudenmukaisuus on asia, joka on puhuttanut paljon eläkeläisiä, niin kuin täällä on tänä iltana moneen kertaan todettu. Tämä niin sanottu taitettu indeksi heikentää näiden yli 65-vuotiaiden eläkeläisten eläkkeiden ostovoimaa. Eläkeläiset ovatkin todenneet aivan oikeutetusti, että tämä on yli 65-vuotiaiden eläkeläisten ikäsyrjintää, ja sellaisesta asiastahan tässä on kysymys.

Hallitus ei ole esityksessään eläkelainsäädännöstä, hallituksen esityksessä 242/2002, lähtenyt tätä korjaamaan, vaikka tiedetään tämän epäkohdan olemassaolo. Päinvastoin hallitus esittää nyt eläkepaketissaan indeksin heikennystä kaikille eläkeläisille. Tämä ei ole tietenkään oikein, koska kaikille eläkeläisille tulisi silloin tämä huonompi indeksi. Jos eläkkeitä tarkistetaan pelkästään elinkustannusindeksin mukaan aivan niin kuin tehdään kansaneläkkeiden kohdalla, ostovoima jää jälkeen palkkakehityksestä. Sitten niin sanotussa taitetussa indeksissä, jossa painokerroin on 80-prosenttisesti elinkustannusindeksissä, myöskin eläkkeiden ostovoima tulee heikentymään merkittävästi verrattuna palkkakehitykseen.

Sen takia juuri tämä hallituksen esitys ei ole oikeudenmukainen eläkeläisiä kohtaan, ei varsinkaan pitkällä aikavälillä. Mitä pitempään eläkeläinen elää, sitä heikompi tämä ostovoima eläkkeellä on verrattuna palkkakehitykseen. Jos hallituksen eläkepaketti hyväksytään, huonompi indeksi kohdistuisi siis myös alle 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. Silloin tästä muutoksesta kärsisivät erityisesti työkyvyttömyyseläkettä saavat, joiden eläke on usein varsin pieni, jos on vajaa työura. Väärin on myös se, että tämä huononnus kohdistuu myöskin jo maksussa oleviin eläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Tässä mielessä ed. Puhjon lakiesitys on hyvä ja tekee oikeutta paremmin eläkeläisille.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Pidän tietenkin myönteisenä sitä, että ed. Oinonen ilmoittaa vastustavansa eläkeindeksin heikentämistä, mutta mielenkiintoista on nähdä, mitä tekee hänen puolueensa keskusta. Tietenkin yhtä mielenkiintoista on nähdä myöskin, mitä minun puolueeni vasemmistoliitto tekee tässä asiassa.

Mutta ongelmana on keskusta sikäli, että presidenttiehdokkaana ollessaan puheenjohtaja Aho totesi, että ikärasismia sisältävästä eläkeindeksistä on päästävä eroon kustannuksia lisäämättä. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että silloin, jos huonommasta päästään eroon, parempaa on vähän heikennettävä, että päästään keskiarvoon kustannuksia lisäämättä. Myöskin puheenjohtaja Jäätteenmäki on ottanut tähän asiaan kantaa ja todennut vain, että pitää siirtyä yhtenäiseen eläkeindeksiin, mutta hän ei ole vaatinut sitä, että pitää siirtyä normaali-indeksiin, eli hän ei ole vaatinut luopumista taitetusta eläkeindeksistä.

Jos saan veikata, minun veikkaukseni on se, että keskusta tulee hyväksymään tämän hallituksen lakiesityksen eräitä ryhmän jäseniä lukuun ottamatta. Samoin todennäköisesti tekee myös vasemmistoliitto eräitä ryhmän jäseniä lukuun ottamatta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laakso otti esille näkemyksen siitä, mitä puolueet päättävät ja mitä puolueitten johto tekee. Kyllähän tässä nyt on niin, eläkeindeksistä kun on kysymys, että tämä on erittäin pitkälti kansan asia ja ehdokkaiden tehtävä on viestittää kansalle sellaista sanomaa, missä kansa tietää valita sellaisia edustajia, joilla on selkärankaa niin paljon, että pidetään eläkeläisten asioista huolta ja puolta.

Herra puhemies! Eläkeläiset ovat tämän tasavallan hyvinvoinnin rakentaneet, sen kuntoon saattaneet, ja eläkeläisten työtä pitää niin kunnioittaa, että myöskin tämä indeksi ottaa huomioon paranevan tulotason ja paranevan elintason ja sen kautta eläkeläisten tulokertymä, tulonnousumahdollisuus, olisi saman tyyppinen kuin muillakin palkannauttijoilla ja työtätekevällä väellä olemassa. Tämä on vähintä, mitä eläkeläisille voidaan tehdä, ja vähintä, mitä työtä tehneille sukupolville voidaan arvostuksen kautta nyky- ja tulevien päättäjien taholta osoittaa. Tämä on vähin, mitä voidaan osoittaa, ja tästä pitää pitää huoli.

En mene muitten puolesta lupaamaan, mutta itselläni on tässä puhtaat jauhot olemassa, ja silmä kirkkaana tiedän, mitä tulen tekemään, kun tämä pitää hyväksyä.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! En ehkä olisi tullut pitämään tätä puhetta, jos en olisi työhuoneessani kuunnellut ystäväni ed. Oinosen puheenvuoroa. Se nimittäin minua hivenen provosoi.

Olen kuunnellut tätä keskustelua todellakin työhuoneessani samalla, kun olen töitä tehnyt. Keskustelu on ollut toisaalta erittäin hyvää, on syvennytty eläkepolitiikan historian eri vaiheisiin ja myöskin niihin ratkaisuihin, mitä on tehty ja mitä ne ovat sitten eläkkeisiin vaikuttaneet. Toisaalta tässä keskustelussa on ollut aika tavalla myöskin politiikanteon makua, ja nyt täytyy sanoa, että se tuli kyllä ed. Lauri Oinosen puheenvuoron kautta, ja siksi provosoiduin.

Täytyy muistaa se, että työeläkejärjestelmä luotiin aikoinaan vuonna 1962. Kyllä se oli ammattiyhdistysliikkeen ja voimakkaan työväenliikkeen ansiota, että sellainen järjestelmä tähän maahan rakennettiin palkansaajien eläkkeen saamisen turvaamiseksi. Tässä matkan varrella on tehty sitten monenlaisia ratkaisuja. Meidän työeläkejärjestelmäämme lähdettiin voimakkaimmin romuttamaan 90-luvun alusta. Silloin julkisen sektorin eläkejärjestelmiä muutettiin niin, että eläketasoa pudotettiin merkittävästi ja samanaikaisesti eläkkeellepääsyikää historiallisen voimakkaasti nostettiin. Se oli sen hallituksen aikaisia toimia. Samanaikaisesti luotiin erilaisia järjestelmiä, joilla kerättiin eläkeläisiltä veronluonteisia maksuja huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin, ylimääräistä kansaneläkevakuutusmaksua, ylimääräistä sairausvakuutusmaksua. Ed. Oinonen, kävi myöskin niin, että indeksitarkistuksia jäädytettiin. Kävi myöskin niin.

Olen kerran puhujakorokkeelta silloin, kun eläkekysymyksistä on keskusteltu, sanonut sen, että tiedän, että silloisen hallituksen suunnitelmissa oli se, että työeläkkeen tavoitetaso pudotetaan 60 prosentista 50 prosenttiin. Se kaatui erityisesti ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen voimakkaaseen vastustukseen. Täytyi lähteä barrikadeille puolustamaan meidän eläkejärjestelmäämme, joka palkansaajien turvaksi rakennettiin.

No, nyt näitä epäkohtia on korjattu jossain määrin. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä ollut ja olen edelleenkin, että erittäin suuri virhe oli se, että kansaneläkkeen pohjaosa tehtiin eläkevähenteiseksi. Näin ei olisi pitänyt menetellä. Toinen tilanne on sitten se, kun meidän eläkejärjestelmämme olisi tuottanut kaikille tavoitetason mukaisen eläkkeen, käydäänkö sitten kansaneläkejärjestelmän kimppuun vai ei, mutta ei näin taannehtivasti, niin kuin tässä tapauksessa tehtiin taannehtiva lainsäädäntö. Valitettavasti näin tapahtui. Kyllä se on ilman muuta ollut Lipposen ykköshallituksen suurimpia virheitä, mutta sitä on korjattava sillä tavalla, että pohjaosaa pystytään jatkossa voimakkaammin korottamaan.

Taitetun indeksin osalta täällä on kerrattu historiaa. Myös muun muassa ed. Laakson puheenvuorossa tuli esille se, että käytössä on kolme indeksiä, niin kuin on tällä hetkellä. Taitetun indeksin osalta ei liene tavoitteena ollut se, kun on vaadittu sen järjestelmän korjaamista, että mennään samanlaiseen järjestelmään kuin nyt on 65 vuotta täyttäneillä eläkkeensaajilla. Kai tavoite olisi se, että korjataan niin, että indeksijärjestelmässä huomioidaan 50 prosenttia ansiotason noususta.

Tämä lakialoite tähtää oikeudenmukaisempaan ratkaisuun kuin se, mikä Puron paketin kautta syntyi. Tietysti on kova asia esimerkiksi minulle henkilökohtaisesti ammattiyhdistysliikkeessä hyvin pitkään toimineena ihmisenä lähteä tappelemaan voimakkaasti kolmikantaneuvotteluissa syntyviä ratkaisuja vastaan. Mutta toisaalta on sanottava se, niin kuin taisin sanoa tuossa eläkepaketin lähetekeskustelussa, että silloin, kun selkeästi nähdään, että neuvottelutulos ei vastaa palkansaajien eikä työväenliikkeen tavoitteita, vaikka ammattiyhdistysliike on ollut sopimassa niitä, niin meillä pitää olla mahdollisuus täällä eduskunnassa niitä ehdotuksia tällöin muuttaa. (Ed. E. Lahtela: Parantaa!) — Parantaa, nimenomaan parantaa.

Aivan lopuksi, puhemies, kyllä tässä nyt sitten 90-luvun puolenvälin näissä eläkekysymyksissä ja erityisesti yhden kahden asian osalta keskusta on riekkunut aika rajusti, mutta ei ihan kyllä puhtailla jauhoilla.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Indeksijärjestelmällähän on tarkoitus turvata se, että eläkkeet säilyttäisivät reaaliarvonsa. Reaaliarvojen säilyttämiseen kuuluu, kuten aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, se, että aikoinaan palkkojen kokonaisratkaisujen yhteydessä sovittiin siitä, että osa palkankorotuksista menee eläkemaksuihin, ja sillä haluttiin turvata eläketaso. Jos indeksiä heikennetään, kuten nyt on hallituksen esityksessä, joka on käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eli leikataan indeksiä, niin tätä tavoitetasoa ei saavuteta. Näin ollen tarvitaan lakialoite, jonka pohjalta voitaisiin turvata tämän tavoitetason säilyminen myöskin jatkossa, silloin kun ihminen on eläkkeellä elikkä hän nauttii tätä myöhennettyä palkanmaksua.

Tänä päivänä läheskään kaikki työntekijät eivät saavuta tätä tavoitetasoa, 60:tä prosenttia. Se on varsin suuri määrä työntekijöistä, jotka jäävät alle tämän, ja tässä on erityisesti työttömyys suuri syy, koska työttömyysaikanahan eläke ei kerry täyttä prosenttia, vaan niin sanottu tulevan ajan kertymä on huomattavasti pienempi kuin 1,5 prosenttia. Näin ollen he jäävät jo alun alkaen pienemmälle eläkkeelle, ja sitten kun he täyttävät 65 vuotta, jos tämä taitettu eläkeindeksi jää voimaan, eläke leikkaantuu jatkuvasti vuosittain ja heidän eläkkeensä jää todella pieneksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymys on siis todella tämän pykälän sisällöstä, mutta kysymys on myöskin sen toteutuksesta. Tämä on vastauspuheenvuoro eräällä tavalla ed. Seppo Lahtelan käyttämään puheenvuoroon, jossa hän ilmoitti olevansa tämän toteutuksen kannalla viimeiseen hengenvetoon saakka. Täytyy vain todeta tähän, että kyllä on polvesta poika muuttunut Suomen keskustassa. Kun vuonna 1991—95 seurasi Suomen keskustan tekemiä ratkaisuja, joissa leikattiin kaikkea mahdollista ristiin, rastiin, rustiin, milloin mihinkin, niin nyt ei enää leikata yhtään mitään.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä eläkeindeksi on mielestäni täysin eduskunnan asia, niin kuin täällä on todettu. Vaikkakin työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat asiasta sopineet siten, että kaikille tulee tämä heikompi taitettu indeksi, niin näissä niin sanotuissa kolmikantaneuvotteluissa ei ole ollut mukana eläkeläisjärjestöjä. Kyllä silloin kun eläkeläisten etuihin puututaan, mielestäni näissä neuvotteluissa pitäisi olla mukana myöskin eläkeläisten edustuksen. Koska eläkeläisiä ei ole edes kuultu tässä asiassa, on selvää, että meidän on täällä eduskunnassa tehtävä ratkaisut ja meidän on tehtävä oikeutta eläkeläisille. Vastuuhan on kuitenkin meidän tässä asiassa, koska me teemme täällä lainsäädäntötyötä, eivätkä näin ollen kolmikantaneuvottelijat voi tästä asiasta kantaa sillä tavalla vastuuta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti. Ed. Laitinen teki ihan oikean analyysin minusta siitä, mitä kolmikannassa on tapahtunut. Lähtötavoitteena on ollut myös ay-liikkeessä toisen tyyppinen indeksi, elikkä puolet olisi palkkakehitystä ja puolet kuluttajahintoja tässä. Kun siinä on päädytty nyt ratkaisuun, joka on tässä huonompi, siinä mielessä minusta eduskunnan pitää tehdä johtopäätökset siitä ja olla puolustamassa niitä ihmisiä, kun on pitkälle tulevaisuuteen kiinni se, miten ihmiset tulevat pärjäämään, ja kyse on niistä palkansaajista, jotka tänä päivänä ovat töissä. Kyse on eläkeläisistä, jotka ovat tietysti eläkkeellä, koska tämähän tulee koskemaan kaikkia. Sen takia semmoisena oikeudenmukaisuuskysymyksenä näen, jotta tämä pitäisi ehdottomasti sillä tavalla eduskunnan muuttaa, jotta tässä ei heikennetä. Se johtoajatus ei voinut olla sillä tavalla, että kaikki laitetaan taitetun indeksin piiriin, mikä tässä on nyt tapahtumassa.

Sitten itse tähän keskustan suhtautumiseen eduskunnassa. Muistan aikanaan, varmaan Lipposen ykköshallituksen aikaan, joskus jotain tämän tyyppistä ratkaisua tarjottiin, tämmöistä heikompaa ratkaisua, oliko se sitten 20 ja 80 vai oliko joku välimuoto. Toivoisi nyt, jotta oppositio, keskusta, lähtisi nyt mukaan täydellä tähän. Minusta näyttää, että hallituspuolueista löytyy sen verran kuitenkin ytyä, että tehdään parempi indeksi sitten tässä aikanaan, kun ennen helmikuun puoltaväliä tämä tullaan päättämään.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Haluaisin tarkentaa ed. E. Lahtelan edellistä puheenvuoroa yhdeltä osin. Olen tietenkin samaa mieltä ed. Lahtelan kanssa itse asiasta, mitä hän on sanonut. Mutta kun esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmässä jatkuvasti perustellaan taitettua eläkeindeksiä sillä, että valtaosassa tai, kuten te sanoitte, suurimmassa osassa EU-maita on käytössä pelkkä elinkustannusindeksi, on selkeästi sanottava, että tämä ei ole totta. On syytä viedä vielä kerran terveiset esimerkiksi ministeri Mönkäreelle, että tämä ei ole totta. Kuudessa Oecd-maassa on käytössä indeksi, joka perustuu pelkkään elinkustannusindeksiin, mutta esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Ruotsissa lähtökohtana on palkkakehitys. Tämä on syytä todeta, koska muussa tapauksessa ikään kuin kansainvälisellä käytännöllä yritetään ajaa huononnuksia suomalaiseen järjestelmään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on viitattu keskustaan eri yhteyksissä. On totta tietysti, että silloin kauan kauan sitten, kun Esko Ahon hallitus tässä maassa oli — en silloin tokikaan ollut kansanedustajana — omat virheensä tuo hallitus teki, jotka toki täytyy myöskin nähdä, mutta tekevälle virheitä tulee. Mutta ennen kaikkea tilanne oli silloin mahdollisimman vaikea maan taloudessa ja vaati silloin niitä ratkaisuja, jotka ikävä kyllä olivat kaikille kansanosille kipeitä tosiasioita, ja nyt kun tilanteet ovat muuttuneet, täytyy tehdä sitten niitä ratkaisuja, joilla voidaan päästä eteenpäin.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Keskustahan on tavan takaa todistanut, aivan oikein, kuinka hyvä taloudellinen tilanne on viime vuosien aikana ollut. Olen tässä suhteessa tietenkin keskustan arvioiden kanssa samaa mieltä. Juuri tämä hyvä taloudellinen tilanne tietenkin antaisi mahdollisuudet myös luopua taitetusta eläkeindeksistä. Sen takia ihmettelen sitä, että keskustan entinen puheenjohtaja ed. Esko Aho niin voimakkaasti on ollut ei tämän järjestelmän korjaamisen kannalla vaan sen rukkaamisen kannalla, sen kannalla että kaikkien osalta siirrytään samanlaiseen indeksiin kustannuksia lisäämättä. Ihmettelen sitä.

Eikö nyt, ed. Oinonen, olisi jo aika sille, että myös keskusta kannattaisi taitetusta eläkeindeksistä luopumista ja tämän uuden heikennyksen torjumista? Mutta pelkään, että keskusta nyt hallitushalussaan on tulossa siihen johtopäätökseen, että se hyväksyy hallituksen esityksen, onhan se työmarkkinajärjestöjen valmistelema. Ei haluta astua työmarkkinajärjestöjen varpaille ja ennen kaikkea halutaan välttää sitä tilannetta, että jos maaliskuun vaalien jälkeen ollaan itse hallituksessa, niin tämähän tulisi ensimmäisenä eteen, tämän taitetun eläkeindeksin korjaus, silloin keskustavetoiselle hallitukselle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos ed. Oinosen hyväksymien lakialoitteitten menot laskettaisiin yhteen, niin mistään ei tästä tasavallasta löytyisi nettomääräisesti sellaista varallisuutta, jolla ne kuitattaisiin.

Mutta minä totean, arvoisa puhemies, että eläkelain 9 §:n korjaukseen sillä tavalla kuin tässä lakialoitteessa esitetään ed. Oinosella on nyt priorisointi. Se menee nyt läpi, ja katsotaan sitten, jääkö niihin muihin rahaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laaksolle voisi todeta, jos hän käsitti minun puheestani, jotta itse olen sitä mieltä, jotta kansainväliset tai eurooppalaiset mallit olisivat sen tyyppisiä, että siellä ei tätä palkkakehitystä otettaisi huomioon, että en itse ole sitä mieltä, vaan totesin aikaisemmin puheessani siitä, jotta jotkut ovat täällä puhuneet — siellä lienee useammista puolueista ollut tahoja.

Minusta Suomella on kaksi tietä tässä valittavana: Lähteekö sitä katsomaan ja vertaamaan ja rinnastamaan vaikka siihen saksalaiseen malliin tai johonkin toiseen, missä on tämä kuluttajahintaindeksi tarkistusperusteena eläkkeissä, minusta se pitää katsoa. Saksa on nimittäin teollistunut maa ja suhteellisen menestynyt maa. Minä olisin siinä rivissä, mikä on ollut muutenkin hyvin menestyvä. Suomen toivoisi seuraavan samoja jälkiä siltä osin menestyksen myötä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä juuri tämä kansainvälinen vertailtavuus, ja kun sitä on monessa muussakin asiassa korostettu, on yksi tärkeä lähtökohta ja semmoinen perusta tälle asialle, minkä takia tämä ed. Puhjon esitys on hyvä.

On valitettavaa, että keskustan edustajat ovat olleet varsin hiljaa tästä asiasta. Näyttää siltä, että ed. Oinonen on ainoa, joka täällä puolustaa keskustan linjaa. Minusta nyt ei ed. Oinosta pitäisi ainakaan tämän asian torpedoinnista syyttää. Hänhän on täällä ilmoittanut, että hän on lämpimästi kannattamassa tätä.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Silloin kun tätä taitettua indeksiä säädettiin edellisellä eduskuntakaudella, keskusta esitti vastalauseen ja äänestytti sellaisesta ehdotuksesta, joka ei olisi maksanut ollenkaan enempää kuin hallituksen esitys, mutta jossa olisi tultu tavallaan puoliväliin vastaan molempia, vähän saman tyyppisesti kuin tässä esityksessä on nyt tehty. Tuo ehdotus ei silloin saanut kannatusta. Jos nyt ollaan valmiit tähän, niin hyvä on. Kyllä lähtökohdan täytyy olla, että on sama indeksi, mutta lähtökohdaksi on tietysti ehkä kustannusten nimissä hyvä hyväksyä se, että ei lisätä nykyisestä järjestelmästä kustannuksia.

Mutta tässä hallituksen esityksessähän alennetaan kustannuksia nykyisestä järjestelmästä elikkä valitaan kaikille tämä huonompi indeksi. Keskustan esitys oli silloin, että olisi menty siitä puolivälistä, että kaikilla olisi sama, mutta kokonaiskustannukset olisivat pysyneet samalla tasolla kuin silloisessa hallituksen esityksessä. Kyllä hallituksen esitys on niin selkeä huononnus, että ed. Puhjon aloite pitää ottaa ihan vakavasti käsittelyyn ja harkita tässä lakiesityksen yhteydessä, mille tasolle tuo yhtenäinen indeksi voidaan hyväksyä.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olen oppinut kunnioittamaan ed. Mannisen numeroita ja lukuja ja muistia, mutta nyt tällä kerralla ne eivät kyllä pidä paikkaansa.

Ensimmäinen ongelma on se, että silloin kun tästä äänestettiin vuonna 95, ei ollut tämän kaltaista esitystä, mihin ed. Manninen viittaa. Se esitys tehtiin vasta myöhemmin, kun tämä asia nousi eläkeläisten keskuudessa voimakkaan vastarinnan kohteeksi.

Toiseksi on syytä myös todeta se, että me olemme nyt tämän ongelman edessä ja me odotamme, mitä keskusta nyt tekee tässä asiassa. Eli oletteko te tätä uutta heikennystä vastaan vai ette?

Vielä kolmas asia, ed. Manninen, on se, että ei tämä taitetusta eläkeindeksistä luopuminen aiheuta suuria lisäkustannuksia. Sen kustannukset valtiolle ovat vuositasolla noin 300 miljoonaa markkaa, eivät sen enempää. Sen sijaan työeläkeyhtiöille kustannukset ovat suuremmat. Eli teidän väitteenne siitä, että tämä taitetusta eläkeindeksistä luopuminen on suuri kustannuserä, ei pidä paikkaansa. Totta on, mitä te sanoitte, että tämä on leikkauslaki, se, mikä meillä on nyt käsittelyssä. Se on leikkauslaki.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Ihan viimeinen puheenvuoro omalta osaltani tähän keskusteluun.

Itse en missään tapauksessa syyllistänyt ed. Oinosta henkilökohtaisesti. Ymmärrän hyvin sen, että hän puolustaa keskustaa, niin kuin puolueen kaaderin täytyy tehdäkin. Mutta toisaalta, kun tiedän sen, että ed. Oinonen ei ollut eduskunnassa silloin 91—95, niin kuitenkin on otettava huomioon se, mitä silloinen hallitus eläkepolitiikan osalta teki. Kyllä puolue siitä vastuussa on, vaikkette te henkilökohtaisesti itse olekaan.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy tarkistaa oma muistini, mutta kyllä edelleen väitän, että kun tämä heikennys tehtiin, silloin kirjoitin tämän vastalauseen tästä puoliväliintulosta. Täytyy kaivaa ne paperit ylös ja katsoa sitten, mikä on totuus tässä asiassa.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Ed. Kuopan kanssa pohdimme juuri näitä takavuosien äänestyksiä ja nyt me muistamme sen äänestyksen myös. Silloin kun kysymys oli hylkäyksestä, Lipposen hallituksen esityksen hylkäysesityksestä, keskusta teki tämän hylkäysesityksen. Silloin ei tehty kompromissiesitystä, mutta myöhemmin keskusta teki kompromissiesityksen, jonka sisältö oli muuten se, että otetaan käyttöön kaikille samanlainen työeläkeindeksi. Tässä esityksessä ei silloin konkretisoitu, mitä se käytännössä merkitsisi. Muistan tämän hyvin sen takia, että äänestin tätä keskustan esitystä vastaan, koska pidin sitä heikennyksenä alle 65-vuotiaiden voimassa olevaan työeläkeindeksiin.