Nils-Anders Granvik /r(esittelypuheenvuoro):

Värderade herr talman! Ändringen, eller kanske rättare sagt preciseringen, av paragraf 62 i jaktlagen som nu behandlas strävar inte till någon ändring i sammansättningen av jaktvårdsdistriktens styrelser, utan endast till att sätta stopp för möjligheten som nu finns att avvika från lagstiftarens vilja, vilket gällande formulering ger möjlighet till.

Då jaktlagen senast 2002 var i riksdagen för justeringar införde riksdagen ett stadgande om att markägarna, som enligt lag äger jakträtten, skall vara representerade i jaktvårdsdistriktens styrelser. Tanken var givetvis att man genom att respektera den representativa demokratin också i detta sammanhang skulle utse den kandidat till styrelsen som markägarorganisationerna nominerat. Denna princip och vilja torde inte ha varit svår att begripa för dem som har en grundläggande kunskap om vårt lands styrelsesätt i såväl det politiska livet som organisationslivet.

Puhemies! Kun metsästyslakia viimeksi vuonna 2002 tarkennettiin eduskunnassa, eduskunta lisäsi säännöksen siitä, että maanomistajien, jotka lain mukaan omistavat metsästysoikeuden, on oltava edustettuina riistanhoitopiirien hallituksissa. Kunnioittaen edustuksellista demokratiaa myös tässä yhteydessä ajatus oli luonnollisesti valita riistanhoitopiirin hallitukseen maanomistajia edustavan järjestön nimeämä jäsen. Tämä periaate ja tahto eivät liene vaikeasti ymmärrettävissä heille, joilla on perustiedot maamme niin poliittisista kuin järjestöjen hallintotavoista.

Nykyinen sanamuoto siitä, kuka voi olla maanomistajaedustaja riistanhoitopiirin hallituksessa, on epäselvä, sillä sanamuoto sanoo ainoastaan, että maanomistajaa edustetaan. Kaksi riistanhoitopiiriä havaitsi pykälän puutteen ja siten mahdollisuuden pieneen vallankaappaukseen ja nimitti aikaisemman hallitusjäsenen, joka myös on maanomistaja, maanomistajaehdokkaaksi. Yleisessä kokouksessa, joka nimittää hallituksen, ehdokas, joka lähinnä edusti istuvan hallituksen intressejä, voitti kokouksessa kaikilla annetuilla äänillä ja voitti siten maanomistajaorganisaation nimeämän ehdokkaan, jolla oli tuhansien maanomistajajäsenten tuki. Valinta ei tapahtunut lain hengen tietämättömyydestä johtuen, vaan kylmien laskelmien perusteella, että voi syrjäyttää maanomistajien kootun tahdon omien intressien hyödyksi. Riistanhoitopiirin edustajat muodostavat yleisen vaaleja toimittavan kokouksen, ja siten ainoastaan metsästäjät tekevät valinnan.

Käsittelyssä olevan lakialoitteen muutosesityksen sanamuoto sulkee pois äsken mainittuja tulkintamahdollisuuksia. Monet allekirjoittajista olivat viime kauden maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseniä, jolloin puutteellinen sanamuoto syntyi, ja haluavat nyt olla mukana korjaamassa epäkohtaa. Suomessa metsästys on suosittu vapaa-ajan harrastus ja myös vanha kulttuurimuoto. Edellytys eri intressiryhmien rauhalliselle yhteiselämälle jatkossakin on yhteisymmärryksen eikä erimielisyyksien etsiminen.

Herr talman! Formuleringen i ändringsförslaget som nu behandlas utesluter sådana tolkningar som jag ovan hänvisat till. Många av undertecknarna var med i jord- och skogsbruksutskottet under föregående period då den bristfälliga formuleringen kom till och vill nu korrigera misstaget. Jakten är i Finland ett av de populäraste fritidsintressena och en gammal kulturform. En förutsättning för en fredlig samlevnad mellan olika intressegrupper i jaktfrågor är att söka samförstånd och inte konfrontation.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen yksi näistä lakialoitteen allekirjoittajista ja tässä yhteydessä vain kiinnitän huomiota siihen, että maa- ja metsätalousvaliokunnassa joudutaan nyt aivan erityistä huolellisuutta harjoittamaan näissä pykälämuotoiluissa. Tässä on yksi tuore esimerkki kolmen vuoden takaa, muutos, joka ei nyt kerta kaikkiaan onnistunut sillä tavalla kuin yksimielinen tahto oli.

Joulun alla käsiteltiin metsähallintolakia, ja voi sitä tuskaa tänä päivänä maa- ja metsätalousvaliokunnassa, kun metsähallituksen edustajat olivat kuvaamassa sitä, että sillä, mitä te nyt täällä eduskunnassa yksimielisesti päätätte, ei ole nyt mitään mieltä. Me nyt täällä olemme tulkinneet lakeja ja miettineet näitä asioita uusiksi ja käyneet keskusteluja ja nyt me virkamiespäätöksenä teemme, mitä meitä lystää. Tämän voisi sanoa yhteenvetona siitä tämänpäiväisestä kuulemisesta. Tämä tarkoittaa käytännössä, arvoisa puhemies, sitä, että nämä hommat on saatava aivan uudelle tolalle. Nyt ei pidä enää uskoa minkäänlaiseen joulupukkiin. Pykälät ja perustelut pitää kirjoittaa niin tarkkaan tästä eteenpäin näissä riista-asioissa, että minkäänlaista tulkinnan mahdollisuutta ei enää ole.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, olisiko puolesta vaiko vastaan. Yleensäkin vaan en ole vastaan enkä puolesta. Mutta ed. Pulliainen käytti hyvän puheenvuoron tässä siitä, kuinka pykälät pitää kirjoittaa ja kuinka niitten sisällön osalta pitää olla tarkka. On myönteistä kuulla, että tätä on ollut ed. Pulliainenkin kirjoittamassa tai läsnä siinä valiokunnassa. Ihmettelen, että näin on päässyt käymään, näin toteutunut. Mutta kun tätä asiaa katsotaan, asia on niin pieni, että tämän voi ymmärtääkin, että näin syntyy ja näin käypi.

Se, mitä muistelen muuten ed. Pulliaisen tekemiä pykälämuutoksia ja niihin liittyviä hallituksen esityksen muuttamisia, niin kokonaisuutena pitäisin sen runsaan määrän huomioon ottaen, mitä ed. Pulliainen on toteuttanut näissä muutoksissa, lopputulosta aika onnistuneena. Ei niissä montaa epäonnistunutta ole ollut olemassa, ja niissäkin, mitkä mielestäni eivät ole olleet hyviä ja viisaita, eduskunnan selvä tahto on ollut olemassa ja etukäteen ollut tiedossa jo, ettei niistä hyviä tule. Mutta näin katsottuna se on taas aivan eri puheenvuoro ja eri saarnan aihe, ja näistä voimme ed. Pulliaisen kanssa käydä joskus keskustelua kahden kesken. Turha sitä nyt kokonaisuutena tähän hyvään asiaan on sotkea.

Kun sanoin, että en tiedä, voiko tämän aloitteen puolesta olla vaiko sitä vastaan, niin luulen, että tässä kuitenkin se perushenki ja perustahto on toteutunut. Niin kuin ed. Granvik ansiokkaasti perusteli, oli esitys maanomistajia edustavista hallituksen jäsenistä ja kokous yksimielisesti kuitenkin enemmistön päätöksellä päätti toisin. Kyllä siinä, jos näin voi ajatella, niin on toteutunut kuitenkin se tahto, että maanomistajien edustajia siellä on ollut olemassa, ja niiden kokousedustajien tätä, miten sanoisinkaan, arvostelukykyä ei kannata kuitenkaan kyseenalaistaa tai saattaa epäilyksenalaiseksi, koska kyllä he ovat parhaansa tehneet ja valinneet hallitukseen sellaisen edustajan, joka sellaisella mandaatilla toimii, että edustaa näitä maanomistajia.

Kun itsekin näissä hallinnoissa mukana olen ollut, niin tiedän, että sen osalta kyllähän siellä metsästäjien asioita kaikkein parhaiten ajetaan, ja voisi sanoa myöskin niin, että kaikkein parhaiten siellä ajetaan riistakantojen kestävän kehityksen käytön periaatetta ja siihen liittyvää, miten sanoisinkaan, hyödyn talteen korjaamista. Tarkoitan niin, että kannat säilyvät ja riittävästi metsästetään. Tämän osalta tiedän, että jos jossakin piireissä näin junttaperiaatteella saadaan sinne joku ikään kuin hirvikannan tuhoaja taikka loppuunmetsästyksen kannattaja, niin kuin joskus voisi näin teorisoida tätä asiaa eteenpäin, niin kyllä siellä kumminkin siellä hallituksen työskentelyssä sellainen yksittäinen mielipide, mikä on selvästi vääräuskoinen, ei edistä sitä asiaa ja se vie metsästäjien etua taaksepäin.

Herra puhemies! Otan esimerkin tähän, kuinka vaikea tämä kysymys on olemassa, kun itse vaikutan Kymen riistanhoitopiirin alueella. Lähdetään siitä liikkeelle, että pitää ehdottomasti se jonkun järjestön esittämä ehdokas tulla valittua näitä etujärjestöjä elikkä maanomistajia edustavaksi hallituksen jäseneksi. Siellä oman piirini alueella on kaksi tuottajaliittoa, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tuottajaliitto. Siellä on Metsänomistajien liitto, siellä on metsäkeskusta, tulee oikeastaan kaikki siltä alueelta, vähän laajemmaltakin. Näistä katsotaan, ja nämä kaikki keskeiset neljä järjestöä voisivat nimetä — niitä löytyy lisääkin — asettavat oman ehdokkaansa sinne. Sitten siellä voisivat vielä jotkut aktiiviset metsänhoitoyhdistysväen joukot, Metsänhoitoyhdistysten Liitto olla takana, mikä on sama kuin Metsänomistajaliitto, ja ehdokkaita voisi olla viisi—kymmenen siellä. Pitäisikö kokouksen erikseen äänestää näistä kaikista sitä kautta asetetuista ehdokkaista ja valita sitten yksi sinne, jolloin lopputulos ei olisi missään tapauksessa paras mahdollinen? Näin katsottuna, herra puhemies, tässä on monta asiaa, monta tekijää täällä takana olemassa, ja pidän aloitetta hyvänä, mutta en pidä sitä edistyskelpoisena. Näin katsoen toivon, että valiokunta tätä asiaa joskus käsitellessään ja pohtiessaan ottaisi myöskin ne asiat esille, mitkä ovat sitten erilaisten piirien ja erimuotoisten piirien, eri taustaryhmien vaikutusmahdollisuudet ja tarpeet tässä asiassa, ja äsken kuvailemani esimerkki on hyvä esimerkki siitä olemassa.

Herra puhemies! En malta olla ottamatta tässä yhtä asiaa esille, kun ei siinä kauan mene, mikä ei suoraan tähän liity: kun nämä allekirjoittajat ovat esittäneet tämän metsästäjien edun ajamisen nimissä ja metsästäjien aseman parantamisen nimessä, mielestäni olisi erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota siihen, että nykysuuntaus, mistä ennustajana tässä esiinnyn, näyttää sen tyyppiseltä, että hallitus todennäköisesti ajaa seuraavien vaalien jälkeen maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroa niin kuin kärmettä pulloon. Tässä olisi torjumisen sijaa, ja nämä voimat, mitkä tämän eteenpäin viemiseen viedään, pitäisi valjastaa torjumaan se kiinteistöveron liittyminen maa- ja metsätalousmaahan. Se tulee olemaan kuitenkin todellinen metsästäjien tappio, jos tämmöinen syntyy ja pääsee käymään.

Herra puhemies! Näin lyhyesti, ei muuta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskuntahan on jo kertaalleen tämän asian päättänyt. Nimenomaan kysymys on, täällä se sanotaan nyt ehdotuksessa, alueellisesti merkityksellisistä ehdokkaista, elikkä valitsemisen mahdollisuus on. Tietysti jos ajatellaan tätä tämän päivän teeman, demokratian kannalta, niin sehän tarkoittaa sitä, että sitten nämä järjestöt ilmoittavat, kuinka paljon joukkoja takana on, kuinka paljon on järjestäytynyt, ja silloin järkevässä systeemissä sillä on merkityksensä. Mutta kuitenkin on todellisesta valinnasta kysymys.