Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunta on tehnyt yksimielisen mietinnön omistusasuntolainojen valtiontakauksen muuttamisesta. Kysymyksessä on hallituksen esitys, jossa on lähdetty siitä, että omistusasuntolainalle säädettäisiin 25 vuoden enimmäislaina-aika. Nykyisin ei laissa tätä aikaa ole rajoitettu.

Kuitenkin ympäristövaliokunta käsittelyssään teki enimmäislaina-aikaan muutoksen, joka pidentää laina-aikaa enintään 27 vuodeksi. Mutta tässä on tämän pykälän 2 momentissa nimenomaan ehto sille, milloin tätä voidaan kahdella vuodella pidentää.

Kiitoksia, puhemies! — Tehtiin uusi momentti tähän hallituksen esitykseen, jossa todetaan siis, että laina-aikaa voidaan pidentää 27 vuodeksi lainansaajan pyynnöstä nimenomaan silloin, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi. Näin ollen enimmäislaina-ajan on siis mahdollista olla 27 vuotta, mutta nämä kaksi lisävuotta hallituksen esitykseen verrattuna liittyvät erityisolosuhteisiin.

Valiokunta korostaa myös sitä, että ei ole mahdollisuutta eikä syytä rajata valtiontakausta vain yhteen käyttökertaan, vaan valtiontakaus voidaan uusia silloin, kun hankitaan seuraava vakituinen asunto, johonka lainanottaja ottaa uuden asuntolainan ja maksaa takausmaksun.

Arvoisa puhemies! Tässä pyritään siihen, että laki tulisi mahdollisimman nopeasti voimaan, jolloinka nykytilanne ei sitten enää kovin pitkään jatku. Se, miksi tämä nykyinen tilanne on katsottu sellaiseksi, että sitä on aihetta muuttaa, johtuu hallituksen esityksen mukaan ja myös valiokunnan näkemyksen mukaan siitä, että asuntojen hinnat ovat vahvasti nousseet, ylikuumentumista on nimenomaan Pääkaupunkiseudulla ja muualla kasvukeskuksissa. Näin ollen tämä pieni muutos hallituksen esitykseen kuten hallituksen esitys kokonaisuudessaankin omalta sinänsä vaatimattomalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan asuntojen hinnan muodostumiseen ja estämään myös ylivelkaantumista.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen käteen saamisen jälkeen ensilukemalta tämä ei ollut ollenkaan helppo päätös, kun ympäristövaliokunnassa asiaa käsittelimme. Oma suhtautumiseni ja sen vaikeus tässä asiassa johtui ihan siitä, että nykyään otettavien asuntolainojen valtiontakauksista kohdistuu alle 20 vuoden lainoihin vain noin 17 prosenttia, elikkä 83 prosenttia otetaan pidempiin kuin 20 vuoden lainoihin ja tämä tulee sitä kautta koskettamaan kyllä hyvin hyvin monia suomalaisia, hyvin monia lapsiperheitä, jotka tarvitsevat valtiontakauksen siihen tueksi.

Kun tämä järjestelmä 96 perustettiin, tarkoitus oli nimenomaan vähentää henkilötakauksen tarvetta ja vilkastuttaakin laman jälkeisiä asuntomarkkinoita. No, asuntomarkkinoiden vilkastuttaminen ei varmaan enää ole ensisijainen tarve, mutta se ihan sosiaalinen tarve, kun kaikilla ei ole henkilötakausmahdollisuutta lähipiiristä löydettävissä, on kyllä edelleen suuri.

Valtiontalouden kannalta tässähän varmistaudutaan myös siitä, ettei näitä liian pitkiä takauksia tule.

Mongolian parlamentin puhemiehen vierailu

Ensimmäinen varapuhemies:

Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Mongolian parlamentin puhemies Tsendiin Nyamdorj seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)

Takaisin Suomen asuntomarkkinatilanteeseen. Takaustappioita valtiolle on tullut hyvin vähän. Kun se takausmaksuina on saanut tämän vajaan kymmenen vuoden aikana 60 miljoonaa euroa, takaustappioita se on joutunut maksamaan vain 0,2 miljoonaa euroa, eli sillä lailla nähdenkin tämä puheenjohtajan esiin tuoma lain tarkoitus on kyllä pieneltä osin pyrkiä vaikuttamaan asuntomarkkinoilla ylisuuriin hintoihin. Ehkä taustalla tämä valtiontaloudellinen asia on hyvin pieni.

Kun tässä lähdetään 25 vuoden maksimilaina-ajasta, tulee kyllä tarve edelleen harkittavaksi, ja sitä ei ole kovin helppo nähdä. Kun lapsiperhe esimerkiksi Helsingissä lähtee katselemaan sadankin neliön asuntoa, joka lienee kohtuukokoinen, jos on neljän viiden hengen perhe, ei 200 000 euroa riitä helpostikaan. Ympäristöministeriön laskelmista näimme aika karua kerrottavaa: kun vuoden 96 alussa 600 euron kuukausierällä pystyttiin ostamaan noin 84 000 euron asunto, niin silloin maksuajaksi riitti 17 vuotta ja sai 79 neliötä. Jos katsotaan tänä vuonna, niin samalla kuukausirasituksella pystyisi hoitamaan 189 000 euron lainan noin 25 vuodessa, mutta saisi vain 71 neliötä, siis jos tällä lailla pystyy ajattelemaan, että noin 600 euron kuukausimaksulla voisi toimia. Jos katselee sitten ihan pankin lainalaskurisivuilta, niin 200 000 euron laina 20 vuodessa vajaan 4 prosentin korolla vaatisi jo 1 200 euron kuukausimaksuja.

Sen takia tämä ei ole aivan yksisilmäisesti katsottavissa, että lyhyt aika, joksi rajoitettaisiin valtiontakuita, olisi pelkästään rajoittamassa ylisuuria lainoja, koska Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat karanneet niin korkealle, että iso laina ei ole monesti kuluttajan harkitsemattomuutta vaan pakko. No, vastaukseksi todella jää se, että edelleenhän pidempiä lainoja voi toki ottaa, mutta valtion takausta niihin ei sitten tulisi. Sen takia näen tämän lain vain osana kokonaismarkkinakysymyksiä, joita tulee käsitellä eri tahoilla eri laeissa, jotta asuntohinnat eivät karkaa normaalin palkansaajaperheen ulottumattomiin. Sen tulee olla ehdottomasti mielessä koko ajan.

Lopuksi jotain hyvää. Voimme onneksi todeta, että korkotaso on laajemman euroalueen myötäkin tasaantunut, mutta yksittäisinä asuntovelallisina emme kuitenkaan saa tuudittautua aivan näin alhaiseen korkotasoon. Tässäkin on myös tämmöinen tiedotevelvollisuus pankeilla, jotka kohtaavat asuntolainanottajat, hyvin tärkeä kuin myös tämän tiedottaminen, että 25 vuoden laina-aika ei todella sitten enää salli joustoja, vaan valtiontakauslaina tulisi ottaa lyhyemmäksi ajaksi. Sitten pidän vielä tärkeänä tätä valiokunnan lisäystä, eli kun tulee pakottava tulojen alentuminen pitkästä työttömyydestä, mahdollisesti jopa äitiyslomasta tai muusta, voidaan neuvotella lainanhakijan hakemuksesta kahden vuoden lisäaika.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tuoda julki sen, että ed. Kumpula-Natri kiinnitti tässä puheenvuorossaan huomiota aivan olennaiseen asiaan. Nyt pitää nimenomaan varoittaa ylisuurista lainoista ja ylipitkistä lainoista. Sen takia tässä varmasti on ympäristövaliokunta joutunut tätä tasapainoa nyt hakemaan, että me emme anna nyt vääränlaista signaalia asuntomarkkinoille asuntolainojen ottajille, ennen muuta nuorille perheille, siitä, että laina olisi sellainen, että sitä ei koskaan tarvitse maksaa takaisin. Totta kai lähtökohta on edelleenkin se, että laina pitää maksaa jossakin aikataulussa takaisin.

Tämän yhtälön heikko lenkkihän on tämä korkotason epäennustettavuus. Sinä päivänä kun korot merkittävästi tästä vakaasta kehityksestä muuttuvat, me tiedämme, että meillä on käsillä hyvin paljon ylivelkaantuneita lapsiperheitä, ja se on se asia, johon tänä päivänä pitää myös päättäjien kiinnittää vakavaa huomiota ja pitää tätä kysymystä nyt näkyvästi esillä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi näkökohtaa näihin kahteen käytettyyn puheenvuoroon. Ensinnäkin se, että tämähän on hyvin mielenkiintoista suhdannepolitiikkaa, joka ulottuu siis 25—27 vuotta eteenpäin johtuen tämän päivän asuntojen hinnoista ja omistusasuntojen hintojen noususta jnp. Elikkä tämä on mielenkiintoinen teko jo sinänsä aikana, jolloinka korkotaso on ollut suhteellisen vakaa johtuen tästä yhtenäisvaluuttatilanteesta.

Mutta, arvoisa puhemies, minusta se kaikkein olennaisin pointti, joka ei käy ilmi ei hallituksen perusteluista eikä puheenvuoroista, on se, että 20 vuoden kuluttua mitä todennäköisimmin tämän yhteiskunnan tilanne on aivan kokonaan toisenlainen kuin se on nyt, ja sitä ei ole otettu millään tavalla huomioon.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Itse kun olen ollut tuolla kiinteistönvälityspuolella hyvin pitkään, niin jotenkin tuntuu siltä, että meillä eletään tänä päivänä asuntomarkkinoilla hyvin voimakkaasti sitä 90-luvun nousevaa hintojen kehitystä. Jotenkin huolestuneena seuraan sitä tilannetta, ettemme aja ihmisiä toista kertaa samanlaiseen tilanteeseen, mikä oli tuolloin, ja sen, mitä nimenomaan ed. Laukkanen tuossa peräänkuulutti, allekirjoitan ihan täysin sen.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kun valiokunnassa tätä asiaa käsiteltiin, oli muilla valiokunnan jäsenillä halu hakea kahta lisävuotta takaukselle. Muistutin silloin ja muistutan edelleen siitä, että lainaa myöntävillä pankeilla on käytössään turvalauseke. Turvalauseke ottaa huomioon nämä syrjinnän kohteet: sairauden, työttömyyden tai muun yllättävän elämänkäänteen.

Muistutan myös siitä, että asuntoa ensi kertaa ostettaessa, viimeistään 20 vuoden kuluttua täytyy asuntoon tehdä korjauksia ja remontointia. Meidän tulee kantaa huolta siitä, että tämä remontti käynnistää uuden lainakierteen. Tämä kokonaisuus on asia asuntomarkkinoilla, joka meidän tulee ottaa harkiten huomioon.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Todella tämä keskustelu on ihan tärkeätä, ja sekä hallituksen esityksen perusteluista että valiokunnan mietinnöstä käy ilmi juuri tämä tilanne, mihinkä täällä viitattiin, että 20 vuoden kuluttua tilanne myöskin korkojen suhteen saattaa olla toinen. Toisin sanoen nykyinen tilanne on matala korko, mutta emme tiedä, mikä 20 vuoden kuluttua tilanne on.

Ja tämä, mihinkä ed. Kerola viittasi omassa puheenvuorossaan, on tärkeä näkökulma.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Tällainen suhdannevaroitus on hyvinkin paikallaan, ja aivan niin kun tässä ed. Laukkanen totesi, niin ympäristövaliokunta joutui hieman tasapainottelemaan miettiessään, miten tämä signaali konkreettisesti annetaan. Mutta se signaali on se, että ei ole syytä sitoutua maksukyvyn ylittäviin eikä ylipitkiin lainoihin.

On sinänsä huomattava, että eduskunnassa aika vähän puhutaan laajemmin asuntopolitiikasta ja hallituksen esitykset koskevat tiettyjä detaljeja, aika pieniä asioita, ja haluaisinkin sanoa, että mielestäni suurin asuntopolitiikan ongelma on se, että ei käytetä käytössä olevia instrumentteja. Esimerkiksi Kapiteeli ja Arsenal eivät suinkaan anna kohtuuhintaan kunnille ja kasvukeskuksille, esimerkiksi pääkaupungille, käyttöön maata asuntorakentamiseen, korotettua kiinteistöveroa kaavoitetulle maalle ei ehdotuksesta huolimatta nähtävästi olla ottamassa juuri missään käyttöön ja yleensäkään raakamaata ei juurikaan kunnissa lunasteta asuinrakentamiseen. Kaikki tämä muodostaa sen suuren tekijän, joka johtaa siihen, että asuntomarkkinat ylikuumenevat, kun tarjonta on liian pientä kysyntään nähden siellä, missä ihmiset niitä asuntoja kysyvät. Tällaista asuntopoliittista keskustelua me tässä talossa tarvitsisimme.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tuossa debatissa tuli jo kaikki olennainen, mitä itsekin olisin halunnut sanoa, mutta kerrottakoon nyt sen verran, että mielestäni tämä esitys on ollut hyvin tarpeellinen juuri sen vuoksi, että emme anna vääriä signaaleita siitä, että kannattaisi sitoutua ylipitkiin ja ylisuuriin lainoihin. Sinänsä tämä on hyvin tarpeen, mutta myös arvostan sitä, että valiokunta on tätä käsitellessään ottanut huomioon tämän, mitä ed. Kumpula-Natri hyvin tässä kuvasi, nämä ennalta-arvaamattomat tilanteet elämässä, ja on voinut sitten tätä pikkusen viilata, se on varmasti ollut ihan tarpeen.

Mutta olisin, puhemies, halunnut tässä omassa puheenvuorossani todeta myös sen saman asian, että tietenkin tärkeää tässä on se, että hillitsemme tällä esityksellä osaltaan myös asuntojen hintojen kasvua. Mutta meillä on myös paljon muita asioita, mitä meidän on tehtävä, jotta me saisimme asuntojen hintojen kasvun pysäytettyä. Tonttikysymykset ovat aivan olennaisia, ja tonttien saatavuus, tonttien julmettu hinnannousu viime vuosina ja kaikki ne ovat niitä kysymyksiä, joihin tulee pureutua jatkossa, samoin tähän Kapiteelin maa-asiaan ja kaikkiin muihin. Me kaikki tiedämme, että tässähän on parhaillaan nyt tämän kevään aikana hallituksellakin meneillään tämä selvitystyö, miten saisimme enemmän maata käyttöön, miten saisimme rakentamista edistettyä Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa jnp. Odotan kyllä, että tämän selvitystyön myötä, joka tämän kevään aikana nyt on käynnissä, toivottavasti tulee sitten myös selkeitä tuloksia.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kävi niin harvinainen tilanne, että tässä aika pitkälle saa yhtyä ed. Viitasen puheenvuoroon, mikä on kohtuullisen harvinaista. Mutta tosiaan tämä esitys on ollut hyvä ja myöskin valiokunta on tehnyt siinä hyvää työtä.

Tässähän viime kädessä on aina markkinoilla kyse siitä, miten kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kun tätä aikamäärää rajoitetaan, niin se väistämättä johtaa siihen, että niiden kuukausierien määrä tulee korkeammaksi kuin se tulisi, jos laina-aika olisi esimerkiksi viisikymmentä vuotta, ja kun monet nyt katsovat juuri näitä kuukausieriä ja mitoittavat ne omaan tulotilanteeseensa, jopa diskontaten siihen mahdolliset palkankorotukset jnp., niin siten olennaisesti pienenee tämä riski siitä, että siirryttäisiin ylivelkaantumisen tilanteeseen tai otettaisiin liian pitkä laina vastaan, kun sitä on rajoitettu sitä yläpäätä. Tämä myöskin johtaa samalla siihen, että asuntojen hintakehitystä jonkun verran hillitään, koska on itsestäänselvää, että ainakin niillä markkinoilla, jossa kysyjiä on paljon, tarjonnan hinta määräytyy siitä, kuinka paljon potentiaalisilla ostajilla on varaa tähän sijoittaa rahaa, joten kaikissa suhteissa pidän tätä hyvänä esityksenä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minäkin pidän tärkeimpänä tässä nimenomaan tätä signaalia, minkä hallitus antaa siitä, minkä tyyppisiä lainoja kannattaa ottaa, jotta vältetään ylisuuria lainoja ja vältetään ylipitkiä lainoja.

Tässä valiokuntakäsittelyssä tuli esiin pankkiyhdistyksen kritiikki joiltakin osin ja sitä pohdittiin tarkoin. Uskon, että pankit kuitenkin tulevat kehittämään tuotteita, myös pitkiä lainoja, missä takaus tulee sitten jostakin muualta jotain tiettyä korvausta vastaan. Varmaan tässä innovatiivisuutta löytyy jatkossakin. Mutta on kuitenkin hyvä, että yhteiskunta antaa tietyn signaalin siitä, mihin suuntaan on hyvä lain ratkaisuissa mennä.

Tavoitteena on tietysti myöskin tämä asuntojen hintojen nousun hillitseminen, ja itsekin samaan tapaan kuin ed. Viitanen tässä muun muassa totesi, niin odotan myös muita toimenpiteitä, erityisesti Lauri Tarastin työryhmältä, jotta saadaan kaavaprosesseja jouheammiksi, ja toisekseen myöskin odotan, että valtio toimii nyt aktiivisesti sen puolesta, että valtion omistamia maa-alueita kasvukeskusalueilla saadaan kaupaksi ja tonttimaiksi. Järvenpää kyllästyi odotteluun jo ja lähti pakkolunastuksen tielle, ja kotikunnassani Tuusulassa tämäkin on vielä edessä, ellei nyt valtio vaihda asentoa näissä kysymyksissä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on varmasti perusteltu ja sinänsä oikea. Tässähän nyt otetaan lähinnä kantaa tähän lainanottajan asemaan, mutta kuten ed. Heidi Hautala totesi, niin kyllä tässä olisi tarvinnut vähän laajempaa asuntopoliittista keskustelua. Nimenomaan perään sitä, miksi asuntojen hinnat sitten nousevat näin voimakkaasti, ja tässä oikeastaan on perusteltua kysyä, missä viipyy se valtioneuvoston tilaama selonteko, jossa on tarkasteltu tavallaan valitusten tietä: voidaanko valitusaikoja lyhentää ja valitusten käsittelyä nopeuttaa. Sitä kauttahan minusta tässä tonttipolitiikassa voitaisiin mennä ihan eri tavalla eteenpäin. Tätä minä nyt olisin kaivannut, tämäntapaista laajempaa keskustelua. Hyvä esitys, varsin suppea.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Entisessä elämässäni rakennutin asuntoja ja silloin seurasin tämän salin keskustelua ja tämän salin keskustelun vaikutuksia silloisen hallituksen toimenpiteisiin. Tämä kuulostaa ihan samalta. Silloinkin kyllä edellytettiin, että tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja monitahkoisesti ja annettiin oikein hyviä ohjeita, ja ohjelmiakin syntyi. Edellisellä hallituksella oli asuntopoliittinen ohjelma. Tälläkin hallituksella on semmoinen. Konkreettiset toimenpiteet vain näyttävät puuttuvan. Minun on aika vaikea uskoa, että tämmöisellä signaalilla ketään erityisesti herätellään, jos hallitus itse ei saa edes omistamaansa Kapiteelia kuriin.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Valmis asunto on erittäin monen osapuolen ja toiminnan tulosta. Siinä ovat mukana valtio, kunnat, rakennuttajat, rakentajat, suunnittelijat ja luonnollisesti sitten lopussa yksityinen ihminen, joka asunnon hankkii. Ja jotta asuntopolitiikka Suomessa on onnistunutta, niin kaikkien näiden osatehtävien ja -toimintojen on onnistuttava. Nyt tässä on kysymys valtion osuudesta ja valtion osuudesta yhden asian osalta eli takauksesta ja sen pituudesta, ja luonnollisesti hyvin tärkeästä osa-alueesta on tässäkin kysymys. Minä yhtyisin niihin ajatuksiin, että olisi erittäin hedelmällistä päästä meidän keskustelemaan asuntotuotannosta laaja-alaisemmin ja kokonaisuutena niin, että koskettelisimme kaikkia näitä eri osapuolia, joista puheenvuorossani mainitsin.

Miapetra  Kumpula-Natri  /sd:

Puhemies! Tässä keskustelussa on tuotu esiin monella lailla, että edelleen muunkinlaisia takauksia tullaan sitten käyttämään, koska ei ole aina niin, että kuluttaja ei olisi tarpeeksi varovainen, vaan käytännön pakko on sanellut pidempään lainaan kuin 20 vuotta tai tässä 25 vuotta, joka on siis lainamaksimi, joka ei enää sitten mahdollista tarkastuksia. Pankkien nykyään tulisi antaa sitten sen jälkeen neuvo, että huomioidaan korkomuutokset, oman tulon muutokset, että laina-aika tulisi olemaankin max 20 vuotta. Valiokunta ei pyytänyt tässä erityistä selvitystä tai jälkiseurantaa, mutta tulemme varmasti katsomaan, miten tämä toimii. Itse ainakin koetan olla tarkkana tulevina vuosina sen suhteen, miten tämä kohtelee niitä perheitä, jotka Pääkaupunkiseudulla joutuvat kalliisiin asuntoihin taloudellisesta tarkkaavaisuudesta huolimatta. Itse tulen Vaasasta, joka ei ole mikään halvin nurkka Suomesta, mutta hinnat ovat siellä 40 prosenttia Pääkaupunkiseudun hinnoista, joten kyllä Pääkaupunkiseudun keskituloinen molemmat työssäkäyviä -perhekin joutuu tarkkaan tekemään laskelmansa ja ikävä kyllä sitten etsimään vakuuksia muualta, joka ei aina ole sitten yhtä tasa-arvoinen tai edullinen ratkaisu kuin nykyinen valtion takaama turva.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva asia eli valtiontakaus 25 vuoteen asti asuntolainoissa on varmasti perusteltu. Tämä on tyly vastaus sille pankkimaailmalle, joka kehotti asiakkaitaan ottamaan 60 vuoden lainan, mikä oli täysin käsittämätön veto ja ihmisten elinikäiseen velkavankeuteen saattamista.

Mutta tämä keskustelu, jota nyt käydään, on ollut hyvin Pääkaupunkiseutu-lähtöinen. Puhutaan kalliista tonttimaista ja muista. On ihan selvää, että täällä tontti maksaa paljon. Kun mennään kehyskuntiin ja pikkusen siitä ulospäin, niin siellä tontit maksavat paljon vähempi, asunnot maksavat vähempi. Eilen kyselytunnilla käytiin keskustelua Joensuun alueesta, jossa 600 työpaikkaa on uhattuna ja paljon myöskin ihmisiä, joilla on asuntolainoja, ja he joutuvat kenties myymään asuntonsa ja ovat vaikeuksissa. Kyllä aluepolitiikka pitää ottaa vahvemmin mukaan tähän yhteiskunnan kehittämiseen, jotta me voimme turvata ihmisille myöskin Pääkaupunkiseudun ulkopuolella turvallisemman elinympäristön. Sitä kautta voidaan myöskin tasata näitä kustannuseroja.