Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010. Ympäristövaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena osittain myös samojen syiden nojalla, joita äskeisessä keskustelussa tuli esiin, eli rakennusalan työllisyyden edistämiseksi mutta myös vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseksi.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen ja vuokratason saaminen laskuun edellyttää vastaamista tähän kasvaneeseen vuokra-asuntojen kysyntään eli tarjonnan lisäämistä. Valiokunta katsoo, että riittävä vuokra-asuntotarjonnan turvaaminen on välttämätöntä myös työllistymisen ja talouskasvun edistämiseksi ja on kannatettavaa pyrkiä luomaan monipuolisesti myös uusia malleja perinteisen, valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rinnalle. Hallituksen esityksen tarkoittaman välimallin tarkoituksena ei kuitenkaan valiokunnan näkemyksen mukaan ole se, että järjestelmä kilpailisi suoraan yleishyödyllisen Ara-tuotannon kanssa.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on noin 4 000 vuokra-asunnon lisäys. Valiokunnan enemmistö katsoo, että asukasvalintaan ja vuokrien määräytymiseen liittyvän vapauden ja lyhyiden käyttörajoitusten odotetaan edistävän tavoitteena olevan tuotannon käynnistymistä, vaikka nykyisessä korkotilanteessa 3,4 prosentin omavastuukorkoa voidaan pitää korkeana. Kokonaisuutta voidaan valiokunnan enemmistön näkemyksen mukaan perustella rajoitusten kohtuullisuudella ja omavastuukoron tuomalla pidemmän aikavälin varmuudella.

Rakennettavia asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina kymmenen vuoden ajan. Vuokrakäyttövelvoitteesta voi vapautua jo viiden vuoden kuluttua, jos valtio vapautetaan lainaan liittyvistä vastuista. Rajoitusten kohtuullisuus on markkinaehtoisen järjestelmän välttämätön lähtökohta. Välimallin voidaan katsoa näin edistävän pysyvän ja monipuolisen vuokra-asuntomarkkinan syntymistä Suomeen.

Puhemies! Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lakiehdotuksen 1 §:n mukaisesti sen soveltamisalaan kuuluu vuokra-asuntojen uudistuotanto. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudisrakentamisen ohella myös olemassa olevan rakennuksen käyttötarkoituksen muutostyöt, joissa esimerkiksi liiketiloja muutetaan asuinkäyttöön, ovat uudisrakentamiseen verrattavia rakennusalan työllistäjiä. Valiokunta ehdottaakin 1 §:n muuttamista kattamaan myös muutostyöt, sillä lisätessään vuokra-asuntojen määrää ja työllistäessään lisäys on lain molempien tavoitteiden mukainen. Vuokra-asuntojen saaminen keskustoihin on perusteltua sekä asuntopoliittisesti mutta myös yhdyskuntarakenteen ja ilmastopolitiikan kannalta. Kiinnostustakin tällaisten hankkeiden käynnistämiselle on, ja korkotukilainan soveltamisen laajentaminen tällä tavoin edistää niiden aloittamista.

Ehdotettu lisäys ei kata perusparannustöitä. Kyseessä on siten oltava nimenomaan varsinainen, mittava käyttötarkoituksen muutos, jonka työllisyysvaikutus on uudisrakentamiseen verrattavissa, jotta hanke voi tulla korkotukilainan piiriin. Yksityiskohtaisemmin tämän asiakohdan perustelut löytyvät mietinnöstä.

Puhemies! Näillä perusteilla ympäristövaliokunta siis ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena, paitsi tuo 1 § muutettuna, ja sen lisäksi tähän mietintöön sisältyy yksi tekstivastalause sekä yksi pykälämuutosehdotus ja lausumaehdotuksen sisältävä vastalause.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus on sarja näitä hyvää tarkoittavia ja ihan hyviä lakiehdotuksia asuntopolitiikan kokonaisuuteen liittyen. Äskeinen keskustelu osoitti sen, että tarvittaisiin varmaan viimeistään loppuvuonna tai alkusyksystä semmoinen koostava kokonaisuus siitä, mitä tapahtuu, ja näistä vaikutusarvioista.

Tämä välimallihan tarkoittaa sitä, että kovan rahan asuntotuotantoon saadaan nyt sitten valtion korkotukea, mikä on sinänsä suhdannesyistä ymmärrettävää ja perusteltua. Niinpä sosialidemokraatit ovat olleet kannattamassa tätä. No, me olemme tätä suhdannejärjellä kannattamassa, mutta taas aatteellisella tunteella ja aatepohjaisella järjellä olemme sitä mieltä, että pääpaino tulee olla siellä perinteisen Ara-tuotannon linjoilla. Onneksi perinteinenkin Ara-tuotanto on nyt lähdössä nousuun eli rakentamista tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Vastalause, joka sosialidemokraateilla on, liittyy tekstiin, ja haluamme tässäkin yhteydessä korostaa sitä, että markkinoilla oleva korkotaso huomioiden tämä omavastuukorko, 3,4 prosenttia, ei vaikuta toimivalta, ja epäilemme sitä tässä yhteydessä mutta ennen kaikkea haluaisimme omavastuukoron alentamista Ara-tuotannon puolella ja halusimme tällä tekstimuutoksella, että selvitetään Ara-tuotannossa omavastuukoron alentamismahdollisuudet tässä yhteydessä kiinnittäen huomiota siihen, mitä on sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissakin esitetty.

Täällä ovat lähiöiden perusparannukset olleet esillä. Meillä on Helsingissä ja varmaan suurissa kaupungeissa niitä lähiöitä, joissa on huutava pula peruskorjauksista. (Puhemies: 2 minuuttia!) Näihin toivon sitten, että tämä hyvä esitys saa seurakseen jatkoa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Esitys on kyllä kannatettava, ja tämä sosialidemokraattien tekemä muutosesitys on myös paikallaan.

Tuli mieleen, että hallitusohjelmaan sisältyy tavoite asunnottomuuden poistamisesta, ja senkin takia me tarvitsemme lisää vuokra-asuntotuotantoa ja tarvitsemme paljon pieniä asuntoja. Me tiedämme, että tällä hetkellä niin Helsingissä kuin Espoossa on nuorten asunnottomuus kasvanut huomattavasti. Näille nuorille asunnottomille tarvitaan nimenomaan edullisia vuokra-asuntoja ja niitä pystytään tuottamaan Ara-tuotannon kautta kaikista parhaiten. Me pääsemme silloin kohtuulliseen vuokraan, 10—12 euroon per neliö.

Mutta muuten kannatettava ja hyvä asia, ja toivotaan, että se Ara-tuotantokin lähtee käyntiin. Nimenomaan näitä asuntoja tarvitaan kaikkiin näihin kasvukeskuksiin täällä Pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin on kuultu, erinomaisen hyvä lakiesitys on taas käsittelyssä eduskunnassa, kiitos siitä. Valiokunnan mietintökin on oivallinen. Se pääsääntöisesti kohdentuu kehumaan tätä tehtyä lakiesitystä. Muutama huomio kuitenkin, mitkä ovat tulleet nyt tämän lakiesityksen myötä.

Ensinnäkin se viesti, että tällä lailla todella on vaikutusta, on erittäin vahva. Elikkä eri toimijoiden taholta on tullut viestiä, että kun laki voimaan tulee, niin lakia tullaan myöskin hyödyntämään. Elikkä lain perimmäinen tarkoitus, se, että sillä on vaikutusta, on tämän viestin perusteella, minkä nyt tässä lyhyellä aikajänteellä olen saanut, on ollut erittäin myönteinen. Se, mikä tähän tietysti liittyy suhdanteesta ja finanssikriisistä johtuen, on se huoli, mistä ne yksityiset yritykset ja yksityiset toimijat sitten sen oikean rahan saavat. Valtio takaa, mutta mistä sen rahan saa? Tähän kohdentuu erinomaisen suuri huoli. Tältä osin tietysti toivon, että seurataan erittäin tarkalla korvalla ja silmällä sitä, miten tämä tilanne tältä osin kehittyy.

Sitten nostaisin esille myöskin Aran, en sano resurssit, vaan päätöksentekokyvyn ja sen, että tämä ei jäisi sitten jonkun organisaation rattaisiin, vaan että kykyä löytyy ja aikataulullisesti joustavuutta. Elikkä se tämänhetkinen tilanne, joka Arassa päätöksien tekoon liittyy aikataulullisesti, voidaan puhua joissakin asioissa kuukausista, niin se tietystikään ei ole kestävä tässä yhteydessä, ja tältä osin tietysti toivon, että kiinnitetään myöskin huomiota Aran resursseihin ja tehokkuuteen.

Nostaisin myöskin (Puhemies: 2 minuuttia!) yhden ongelman esille, johon Pääkaupunkiseudulla erityisesti ...

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä valitulla adjektiivilla "erinomainen" voi jatkaa myös tämän esityksen suhteen. Tämähän on osa pakettia, johon kuuluu muun muassa tämä mainittu kotitalousvähennyksen korottaminen, remonttiavustus, tämä välimalliesitys ja sitten vielä sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto, niin että tässä on melkoinen paketti tälle asuntopuolelle kaiken kaikkiaan laadittuna, ja tämä on hyvä osa sitä.

Täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, että tällä välimallilla voidaan katsoa edistettävän pysyvän, monipuolisen vuokra-asuntomarkkinan syntymistä Suomeen. Se on varmaan juuri näin. Tässä on hyvä tavoite. Meillä pitäisi myöskin laajasti katsoa tätä asuntomarkkinaa ja asuntotuotantoa, onko omistusasuminen ainoa vaihtoehto, joka meillä on pääosin tarjolla. Siihen on erilaisia ratkaisuja yritetty hakea, eikä tämä varmaan ole ainoa ratkaisu siihen, mutta suuntana varmaan hyvä, että sitä monipuolisen vaihtoehdon syntymistä tänne asuntomarkkinapuolelle tällä esityksellä myöskin pyritään parantamaan.

Valiokunta esittää myös tänne 1 §:ään muutosta, jolla mahdollistettaisiin näitä muutostöitä sinne vanhoihin liikehuoneistoihin tai jopa sitten tämmöisen ylimääräisen kerroksen rakentamisen, ja ymmärrän näin, että esimerkiksi Helsingin seudulla, jossa on pula rakennusmaasta, tämä voisi olla erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto, näiden uusien kerrosten rakentaminen, ja tässä voi olla ihan hyvä vauhditus tai osavauhditus tämän yleistymiselle myös täällä Pääkaupunkiseudulla.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Rakel Hiltunen sanoi aika hyvin sanoin, kun hän sanoi, että suhdannejärki puoltaa sitä, että tämä lakiesitys on ihan hyvä. On tietenkin tärkeää, että saadaan monenlaista asuntotuotantoa liikkeelle, ja siksi sosialidemokraatitkin ovat tätä lakia sinänsä kannattamassa. Mutta se huoli nimenomaan, mikä meillä on, on se, että samaan aikaan meidän ihan oikeasti täytyy pitää huolta — se on meidän vastuumme — siitä, että syntyy samaan aikaan myös sitä perinteistä kohtuuhintaista Ara-tuotantoa, vuokra-asuntotuotantoa. Se kohtuuhintaisuus on meillä se avainsana, koska me olemme lähteneet siitä hahmottamaan meidän asuntopoliittista linjaamme, että samaan aikaan, kun on se suhdannejärki eli on järkevää rakentaa, on työllisyyssyistä pakko rakentaa ja saatava rakentamista liikkeelle, niin on mahdollisuus tehdä myös hyvää sosiaalipolitiikkaa eli hillitä vuokrien nousua, ja hillitä vuokrien nousua on sama kuin rakentaa kohtuuhintaisia asuntoja.

Siksi me olemme esittäneet, että tämän lisäksi hallitus ryhtyisi toimiin myös tämän omavastuukoron puolittamiseksi, jolloin saataisiin myös tätä kohtuuhintaisempaa asuntotuotantoa synnytettyä. Eli tämä on mielestäni sellainen todella tärkeä seikka huomata, kun tänä päivänä samaan aikaan, kun esimerkiksi asuntovelalliset hyötyvät koronlaskusta, mikä on hyvä asia, niin vuokra-asujat eivät hyödy tästä ja heillä on kovat vuokrannousut. Niin kuin tiedämme, meillä on tilastoja siitä, kuinka paljon viime vuonna esimerkiksi vuokrat nousivat, taisi olla yli 6 prosenttia keskimäärin ja joissain huiteli lähempänä 10:tä. Tällaisissa lukemissa kun ollaan, niin on tärkeää hillitä vuokrannousupaineita. Yksi tapa hitaasti tehdä sitä on turvata tämä vuokra-asuntotuotanto, joka on kohtuuhintaista. On myös muita mekanismeja, muun muassa tämä vuosimaksu ja sen mahdollinen jäädyttäminen.

Haluaisinkin ministeriltä tiedustella, oletteko te miettinyt erilaisia mekanismeja tai toimenpidekokonaisuuksia, joilla hillittäisiin myös vuokrankorotuksia. Se ei voi olla kauhean reilu tilanne, että samaan aikaan, kun tulee hyväosaisille veronkevennyksiä tai muita, niin vuokra-asujat ovat todella todella tukalassa tilanteessa. Itse olen tähän toimenpidekokonaisuuteen esittänyt joskus myös sellaista, että samalla tavalla kuin asuntokauppojen (Puhemies: 2 minuuttia!) myyntitilastot ovat nyt julkisia, millä hinnalla myydään, myös vuokratilastojen tulisi olla vastaavalla tavalla julkisia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Harkitsin puhuvani paikaltani, mutta itseni tuntien tulin varmuuden vuoksi tänne korokkeelle.

Tämäkin laki on tarpeellinen ja erinomainen kuten ilmeisesti nyt kaikki, mitä täällä tähän mennessä tänään on ministeri Vapaavuoren esittelemänä käsitelty. Erityisen tarpeellinen se on siitä syystä, kun katselin tuossa omaa vuokrakuittiani, jonka mukaan maksan täällä Helsingissä 50 neliön kaksiosta enemmän vuokraa kuin Niiralan Kulman suhteellisen uudesta 135 neliön aravaomakotivuokratalosta, niin etenkin Pääkaupunkiseudulla on asialle jotain syytä tehdä. No, se on minulle ihan oikein, mutta niille vähän pienituloisimmille helsinkiläisille ja itse asiassa muissakin suomalaisissa kasvukeskuksissa asuville vuokralaisille, joilla vaihtoehtoja ei ole, tilanne on kestämätön. Ainoa ratkaisu siihen on kuitenkin sitten lopulta riittävä uusien vuokra-asuntojen tarjonta, jolloin kysynnän ja tarjonnan tasapaino laskee vuokrat sellaiselle tasolle, että kansalaiset kohtuullisesti pystyvät niitä maksamaan. Tietysti asumistuki on sitten syytä saattaa sellaiseen malliin, että sillä voidaan hoitaa loppu.

Mutta siihen, kuinka suhdannepoliittisesti elvyttävä tämä lakiesitys on, liittyy kyllä se ongelma, että minun arvioni mukaan tätä tullaan käyttämään todennäköisesti pääsääntöisesti vain suurissa kasvukeskuksissa, ja silloin en tiedä, pitäisikö miettiä, olisiko kenties löydettävissä keinoja, joilla vuokra-asuntorakentamista, myöskin kovan rahan vuokra-asuntorakentamista, voitaisiin saada syntymään laajemmaltikin. Siihen liittyy sitten kysymys tästä omavastuukorosta, kun se on nyt tässä lakiesityksessä 3,4, ja kun ottaa huomioon tämän ihan viimeaikaisen korkojen yleisen kehityksen ja myöskin sen trendin, joka tässä näyttää olevan edessä, niin epäilen, mahtavatkohan tällä omavastuukorolla lähteä hankkeet liikkeelle edes täällä Pääkaupunkiseudulla. Pikkuisen epäilyttää. Toivottavasti olen väärässä, mutta en ole aivan varma, ja siksi vasemmistoliitto on nyt esittänyt tässä, että tämän lain yhteydessä omavastuukorkoa laskettaisiin ja se puolitettaisiin.

Se ei ole kuitenkaan ensisijainen tarkoituksemme tai pyrkimyksemme, toki se on tietysti pyrkimyksemme, mutta pyrkimys liittyy siihen, että haluamme sillä viestittää, että se vastaava alennus eli omavastuukoron puolittaminen pitää saada aikaiseksi aravavuokra-asunnoissa. Jos aravavuokratuotantoa halutaan saada liikkeelle tai jos sitä ylipäätään olisi haluttu saada liikkeelle jo viime vuosien kuluessa, niin omavastuukoron laskeminen olisi ollut se välttämätön ehto ja sitä kautta tietenkin vuosimaksun alentaminen, joka on se varsinaisesti vuokranmaksajille keskeinen asia, koska se vaikuttaa siihen vuokraan ja sitten sitä kautta myöskin rakennuttajien uskoon siihen, että vuokrat pysyvät sellaisella tasolla, että niitä vuokralaisia löytyy maksamaan niitä vuokria. Tässä on ollut se tulppa, jonka pois nykäiseminen olisi välttämätöntä, että Ara-tuotanto lähtisi oikeasti liikkeelle.

Siksi myöskin tässä meidän vastalauseessamme, ed. Tiusasen vastalauseessa, on sitten lausumana esitys siitä, että aravaomavastuukorkoon puututtaisiin, ja lämpimästi siihen ministeriä myöskin rohkaisen. Toki rohkaisen mielelläni myöskin valtiovarainministeriön virkamiehiä, kun täällä on tätä keskustelua käyty, mikä heidän merkityksensä on. Sen verran on vanhaa kokemusta, että kyllä heilläkin nyt joku merkitys taitaa kuitenkin siinä asiassa olla, vaikka me poliitikot aina sanomme, että mehän tästä päätämme. Kun kerkisin ennen tänne tuloa yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan tätä menoa seurata, niin pikkuisen minulle jäi jonkunlainen heikohko usko tämän salin voimaan valtiovarainministeriön virkamiehiä vastaan, ja on pakko sanoa, että ei se vieläkään ole kokonaan, se epäusko, kadonnut. Ehkäpä voisimme esimerkiksi nyt tässä asiassa ryhdistäytyä.

Itse asiassa kyllä, kun tarkemmin mietin, niin 1990-luvulla yksi niistä harvoista asioista, jossa näkyi tämän mainion Lipposen—Niinistön hallituksen ylivalta, jossa eduskunta käytti omaa voimaansa, oli aravakorkojen alentaminen. Oikeastaan sellaista innostusta toivoisi jatkossa. Mutta joka tapauksessa kyllähän tähän lakiin tietysti liittyy se uhka, johon ed. Viitanen täällä viittasi, että jos viiden vuoden kuluttua asuntojen hinnat ovat voimakkaassa nousussa, niin rakennuttajat, jotka nyt lähtevät liikkeelle ja käyttävät tämän avustuksen hyväkseen, voivat kapitalisoida itselleen sen hyödyn, ja siinä suhteessa nyt ainakin tämmöistä aika tarkkaa seurantaa kannattaa harrastaa.

Mutta tämä nyt kuuluu näihin lakiesityksiin, joissa toivomme, että hyvin kävisi, vaikka pieniä epäilyksiä on. Parempi joka tapauksessa yrittää kuin istuskella vain kädet taskussa ja toivoa, että paratiisi laskeutuisi maan päälle mitään tekemättä. Sillä tavalla se ei ainakaan onnistu.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Voisin palauttaa jälleen mieliin peruskysymyksen, joka on se, että kansainvälisen talouskriisin seurauksena vapaarahoitteinen asuntotuotanto Suomessa tulee dramaattisesti hiipumaan, jopa romahtamaan. Tätä pitää pyrkiä kompensoimaan, näitä tappioita vähentämään, lisäämällä Ara-tuotantoa, vauhdittamalla peruskorjaustoimintaa ja sitten myös mahdollisuuksien mukaan lisäämällä vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa, mistä nyt on kysymys. Näillä kaikilla on oma merkityksensä, kaikki tulevat varmasti vaikuttamaan. Kuinka paljon, sitä ei kukaan osaa sanoa. Sen osaa varmaan kuka tahansa sanoa, että ne eivät kompensoi millään kokonaan sitä tappiota, mikä syntyy vapaarahoitteisen tuotannon romahtamisen seurauksena. Saadaanko tällä 1 000, 5 000 tai 10 000 työpaikkaa, en osaa sanoa. Osaan sanoa, että jonkun verran, ja osaan sanoa, että se on parempi kuin ei mitään. Haluan rehellisesti sanoa, että ei tämä millään korvaa niitä tappioita, mitä meillä on edessämme.

Tähän jatkoksi sopinee todeta, että suhdannejärkemme ed. Viitasen kanssa on jälleen ihan sama. Kysymys on siitä, että me olemme saaneet Ara-tuotannon varsin hyvin käyntiin. Kaikilla niillä muutoksilla, mitä viime vuonna on tehty, tämän vuoden alkupuolen tuotantoluvut ovat dramaattisesti parempia kuin viime vuonna. Tässä mielessä tämä puoli näyttää onneksi toimivan, mutta kuten sanottu, se korvaa vaan pienen osan tästä tappiosta.

Sitten seuraava vaihe on miettiä, että kun lähdetään sieltä menemään kohti vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa, mikä on seuraava vaihe, ja tullaan tähän vapaarahoitteiseen tuotantoon. Toisin kuin ed. Virtanen, olen kyllä aika luottavainen siihen, että kyllä tämä toimii. Niitten keskustelujen mukaan, mitä alan keskeisten toimijoitten kanssa on käyty, tähän kohdistuu erittäin suurta mielenkiintoa, jopa niin, että se suurin riski on se, minkä ed. Mäkinen täällä toi esille, tämä rahoituksen saatavuus. Eli toisin kuin perinteisessä Ara-tuotannossa, missä kuntarahoituksen pääomittaminen takaa halvan rahan saamisen sinne, täällä sitä vaihtoehtoa ei ole. Mutta siitä huolimatta olen täysin vakuuttunut, että tätä tuotantoa saadaan aikaiseksi. (Ed. E. Virtanen: Olen mielelläni väärässä tässä!) Kuinka paljon, en tiedä, mutta ihan varmasti jonkun verran.

Kävimme keskustelua joittenkin keskeisten toimijoitten kanssa, kun mietimme, mikä olisi se tapa, jolla tätä tuettaisiin, ja todettiin, että meillä on käytössä kaksi perusinstrumenttia, on tämä käynnistysavustus ja on korkotuki. Kyllä se viesti sitten sieltä potentiaaliselta toimijakentältä oli selvästi, että he ottavat mieluummin korkotuen kuin käynnistysavustuksen, koska se kuitenkin pitkässä juoksussa takaa paremmin tietyn rahoituksen saatavuuden. Yksikään näistä keskeisistä toimijoista ei kiinnittänyt huomiota siihen, että 3,4 prosenttia olisi liian korkea. Totta kai on selvä, että he ottaisivat mielellään alemmankin prosentin, mutta sitä he eivät kuitenkaan tässä yhteydessä erikseen kokeneet ongelmaksi eikä se ole niin korkea, että sen takia tätä tuotantoa jäisi syntymättä. Sen myönnän, niin kun olen ennenkin myöntänyt ed. Viitaselle ja myönnän jatkossakin ja hamaan loppuun saakka, että sillä on tietty vaikutus sitten vuokrien osalta. (Ed. Hiltunen: Nimenomaan!) Siitä näkökulmasta tämä kritiikki on oma tarinansa, mutta tämän tuotannon käynnistymisen näkökulmasta tämä prosenttitaso ei ole korkea.

Haluan kiittää jälleen kerran valiokuntaa ripeästä toiminnasta ja myös luovasta. En tiedä, mistä se idea tuli, ilmeisesti asiantuntijakuulemisen yhteydessä, tästä soveltamisalan pienestä muokkaamisesta, joka on minun mielestäni aivan oivallinen ja kannatettava. Täällä kiinnitettiin huomiota Aran päätöksentekokykyyn. Olemme paljon nähneet vaivaa sen eteen, sekä allekirjoittanut että virkamiehemme, ja uskon kyllä, että tällä puolella asia edistyy.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi tästä omavastuukorosta. Sekä toimijakentän viestit tämän välimallin kiinnostavuuden suhteen että jo nähdyt empiiriset kokemukset Ara-tuotannon käynnistymisestä kyllä mielestäni osoittavat varsin kiistattomasti sen, että tämä 3,4 prosenttiyksikköä ei ole tämän tuotannon käynnistymisen kannalta kuitenkaan niin korkea, että se muodostaisi oikeasti tästä näkökulmasta isoa ongelmaa. Huomautanpa vaan, että taitaa olla sama prosenttiyksikkö kuin oli käytössä silloin, kun sosialidemokraatit edellisen kerran istuivat hallituksessa.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmaan on niin, että tästä omavastuukorosta voimme olla montakin mieltä, mutta olen hyvin tyytyväinen siitä, että ministeri täällä otti esille myös tämän omavastuukoron vaikutuksen vuokrien kohtuullisuuteen. Äsken tuossa puheenvuorossanne aloititte siitä, mikä on tämänkin lakiesityksen peruskysymys, ja se on tässä tilanteessa tietenkin tämä elvytys. Mutta jos puhumme asuntopolitiikasta laajemmin ja sen peruskysymyksistä, niin silloin puhumme kyllä siitä kovasta ytimestä, millä me saamme kohtuuhintaisia asuntoja esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla tänne töihin tuleville ihmisille, ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta maksaa aivan huikeaa kuukausivuokraa. Tässä on se kysymys, mikä ei ehkä sinänsä liity nyt juuri tähän määräaikaiseen lakiesitykseen, mutta liittyy kyllä tähän omavastuukorkoon, jonka olemme halunneet tässä omassa tekstimuotoilussamme ottaa huomioon. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Korostan vielä lopuksi, puhemies, sitä, että tämä välimalli ei saa kilpailla Ara-tuotannon kanssa, ja tämänhän me kirjasimme myös tuonne mietintöön.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme paljon elvytyksen yhteydessä puhuneet siitä, kuinka järkevää olisikaan, kun on kerran elvytettävä ja työllistettävä, tehdä esimerkiksi samaan aikaan ympäristöystävällisiä toimia. Mielestäni aivan yhtä relevantti näkökulma on se, mitä me sosialidemokraatit olemme omassa vaihtoehdossamme koko ajan korostaneet, että samalla kun on elvytettävä ja työllistettävä, on hyvin järkevää ja suorastaan sosiaalisesti välttämätöntä tehdä myös hyvää sosiaalipolitiikkaa, jos se on mahdollista. Siksi mielestäni sekä ympäristöpuolella että tällä sosiaalipoliittisella puolella pitäisi tarttua ihan aidosti hetkeen.

Meillä on valtava talouskriisi käsillä, se on pelottavaa. Mutta viisas päättäjä silloin tarttuu hetkeen ja ottaa sen irti, minkä voi. Silloin kun velkaa otetaan ja rahaa päätetään elvyttäviin toimiin laittaa, se on pistettävä viisaasti. Silloin se pistetään viisaasti, kun se toisaalta heijastelee myönteisiä ympäristövaikutuksia ja toisaalta myönteisiä sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Siksi, ministeri Vapaavuori, minä haluan (Puhemies: Minuutti on mennyt!) teitä haastaa ja todeta, että tarttukaa hetkeen, korjatkaa korkotukea, olkaa sosiaalipoliittisesti oikeudenmukainen.

Timo V.  Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toki tuo omavastuukorko on aika korkeahko, mutta tietysti samalla pitää myös huomata se, että esityksen mukaan lainoitetaan maksimissa 90 prosenttia rakentamiskustannuksista pitkäaikaisesti ja se on aika korkea osuus. Tietysti koroista seuraa jotain sitten vuokratasoksi.

Tuolla ympäristövaliokunnan kuulemisessa jonkun verran herätti asiantuntijoitten puolelta pohdiskelua se, miksi ei ole pohdittu edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia Ara-vuokra-asuntoja parantamalla nykyisen korkotukilainoituksen ehtoja. Itse asiassa, ministeri, toistaisin tämän kysymyksen tässä: Minkälaisia pohdintoja tämän osalta on kaiken kaikkiaan käyty?

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi täytyy kyllä lausua kiitokset asuntoministerille aktiivisesta toiminnasta ja sellaisesta laaja-alaisesta näkemyksestä näihin asuntomarkkinoihin.

Vaikka täällä esityksessäkin korostetaan ja muuten on korostettu tätä työllisyysvaikutusta, niin kyllähän tämä vuokra-asuntojen saatavuus ja uusien rakentaminen on silti semmoinen pysyvämpi ja pidempivaikutteinen asia. Tässä mielessä on hyvä, että on kiinnitetty siihen huomiota, millä tavalla me saamme palautettua tai lisättyä tuota uuden vuokra-asuntotuotannon tasoa edes sinne päin tai siihen suuntaan, mitä aikaisemmin tässä on edellisinä vuosina tehty.

Minua olisi kiinnostanut kysyä, vaikka tämä nyt ei ole kyselytunti, ministerin näkemystä siihen, millä tavalla tämän odotetaan vaikuttavan eri alueilla Suomessa nimenomaan näiden vuokra-asuntojen hintoihin. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Kun ajatellaan Pääkaupunkiseutua erityisesti, niin on vähän asuntoja ja kovat vuokrat.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käyttääkseni samaa termiä kuin ministeri elikkä keskeiset toimijat asuntorakentamisen alueella, olen myös keskustellut heidän kanssaan liittyen tähän lakiin, ja heidän näkemyksensä mukaan tai se viesti on se, ongelmana on se, että Pääkaupunkiseudulla on tonttien puute. Nyt oikeastaan kuntapäättäjänä hyvin tiedän, mikä on tilanne Vantaalla ja mikä on Pääkaupunkiseudulla ylipäätänsä. Kyllähän tontteja on. Kaavassa on hurja määrä kaavoitettua tonttimaata, jopa kohtuullisilla paikoillakin. Mutta nyt on ongelma vaan se, että ne eivät välttämättä kaikki ole kuntien omistuksessa ja kunnat niiden omistuksesta nyt tähän asiaan ovat ilmaisseet kiinnostuksensa, elikkä kun on olemassa tonttien kohtaamattomuus, millä termillä sitä nyt voisi tässä kuvatakaan, niin kysyisin ministeriltä:

Kun se nyt on faktisesti se yksi keskeinen ongelma, mikä liittyy tähän asiaan, miten ministeri aikoo toimia liittyen tähän tonttien ja toimijoiden kohtaamisen problematiikkaan? Voisiko siihen vielä jotenkin (Puhemies: Minuutti!) tarkemmin paneutua?

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitys on tässä suhdannetilanteessa perusteltu ja oikean suuntainen. Toki on todettava, että erilaiset tukijärjestelmät ovat aina vaikeita ja niissä on epäkohtia, mutta tässä tilanteessa on tarkoituksenmukaista edistää rakentamista. Täytyy huomata, että tässä on kysymys siitä suhdannetilanteesta, mikä koskee koko rakennusteollisuutta ja talonrakentamista, erityisesti talonrakentamista, mutta tämä koskee myöskin vuokra-asuntomarkkinoita, siinä on kaksi erillistä asiaa ja molemmissa tämä suhdanne tukee sitä, että nyt rakennettaisiin, ja vakaiden vuokra-asuntomarkkinoiden kannalta on perusteltua, että markkinoille tulee paljon eri tyyppisiä toimijoita, jotka vakauttavat silloin sitä markkinaa tulevaisuudessa. Olisi toivottavaa, että tämä rakentaminen saataisiin käyntiin. Kysyisinkin ministeriltä: (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Kun Helsingin seudulla ja valtiolla on aiesopimus rakentamisesta ja tässä saadaan siihen porkkanaa, niin aikooko ministeri käyttää myöskin keppiä?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuokra-asuntojen rakennuttaminenkin, kovan rahan vuokra-asuntojen mutta myöskin aravavuokra-asuntojen rakennuttaminen, on kuitenkin lopulta yritystoimintaa, ja se tarkoittaa sitä, että ne kustannukset, jotka siitä rakennuttamisesta syntyvät, pitää ennemmin tai myöhemmin saada katetuiksi vuokralaisilta kerättävissä vuokrissa. Kun toisaalta sitten kaikkien niiden asuntojen pitäisi olla kuitenkin käytössä ja kaikista pitäisi saada sitä vuokraa, niin silloin sen vuokran merkityksen myöskin rakennuttamispäätösten teossa ainakin nyt vastuullisesti ja pitkäjänteisesti ajattelevien tämän alan yritysjohtajien kannalta tulee olla sellainen, että voidaan uskoa, että asuntoihin saadaan asukkaita. Täällä Pääkaupunkiseudulla sen ei pitäisi olla ongelma, mutta jos vuokrataso täälläkin nousee mahdottoman korkeaksi, niin se on ongelma täällä. Muualla Suomessa se on erityinen ongelma, ja siitä syystä sillä omavastuukorolla, joka kuitenkin on aravavuokra-asunnoissa keskeisessä merkityksessä vuokran muodostumisen kannalta, on niitten kohteitten liikkeelle lähdön kannalta merkitystä. (Puhemies: Minuutti!) Kun itse sitä harrastin ja kun olen nyt tässä entisten kollegoitteni mielipiteitä kysellyt, niin ei ole se näkemys tuntunut paljon muuttuneen.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä erinomainen esitys on monestakin syystä erinomainen, koska nimenomaan kannustetaan vuosille 2009 ja 2010, joten tehdään nopeita päätöksiä. Silloin se vastaa tähän tilanteeseen, missä nyt elämme.

Myöskin tärkeää on se, että korkotukilainojen saajia ei rajata, vaan tämä takaisinmaksukyky on tässä mukana, ja uskon, että tämä myös vastaa hyvin siihen koroista ilmenneeseen keskusteluun, mikä tässäkin salissa tässä keskustelussa on noussut.

Kun kymmenen vuotta vaaditaan pitämään vuokrakäytössä näitä asuntoja ja on kyse myös ihan oikeasta rakentamisesta, näiden huoneistojen tai jopa liikehuoneistojen muuttamisesta asuinkäyttöön, ja sitten viiden vuoden jälkeen voidaan harkita, niin minusta kymmenen vuottakin on pitkä aika ja vastaa varmasti myöskin siihen tarpeeseen, jossa silloin elämme.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten ed. Virtanen täällä totesi, niin kyllä vuokratasolla on hyvin olennainen merkitys siihen, minkälaiseksi muodostuu se vuokra-asuntokanta ja yleensä kannattaako niitä rakentaa, tuleeko niihin asukkaita.

Nykyinen kustannustaso vuokra-asuntotuotannossa on ikävä kyllä niin korkea, että nykyisellä korkotasolla vuokrat muodostuvat sille tasolle, että niissä tavalliset ihmiset eivät kunnolla pysty asumaan. Esimerkiksi täällä Helsingin seudulla tämmöinen pienituloinen, työssä käyvä ihminen ei pysty niitä vuokria maksamaan. Tämän johdosta olisi ensiarvoisen tärkeää, että omavastuukorkoon ja myöskin vuosimaksuun puututtaisiin ja todella tämä nimenomaan sosiaalinen vuokra-asuntotuotanto saataisiin hinnaltaan sellaiseksi, että ihmiset pystyvät niissä asumaan. Tänä päivänä niistä muodostuvat kyllä kustannukset aivan liian korkeiksi.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Niin ed. Viitaselle kuin ed. Kuopalle kuin muullekin vasemmistolle: Kyllä se vaan niin on, että ei tätä maailmaa nyt päivässä saa valmiiksi eikä viikossa eikä kaikkia asioita voi toteuttaa ainakaan samaan aikaan. Tämän hallituksen aikana on tehty valtavan paljon myös sosiaalisesti merkittävää asuntopolitiikkaa, muun muassa käynnistetty historiamme kunnianhimoisin pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma, on tuotu käynnistysavustus kokonaan uutena elementtinä, sen jälkeen vielä valtakunnallistettu sitä ja korotettu sitä. Kysymys on vaan siitä, että ihan kaikkia ongelmia ei kertaheitolla voi hoitaa. Lisäksi viittaan siihen, että ei tämä korko ole sen korkeampi kuin se oli silloin, kun sosialidemokraatit olivat hallituksessa ja näistä asioista vastasivat.

Ed. Korhonenkin kysyi korkotukiehdoista. Korkotukiehdoissa käytännöllisesti katsoen kysymys on tästä omavastuukorosta tai sitten vaihtoehtoisesti tästä käynnistysavustuksesta, joka linkittyy tähän. Me olemme sitä pohtineet, ja on olennaisesti korotettu tätä käynnistysavustusta, jolla on ihan sama vaikutus kuin omavastuukoron laskemisella, ei tietenkään niin suuri, että se vastaisi puolittamista; se on joku pienempi prosenttiyksikkömäärä, mutta joka tapauksessa tismalleen sama vaikutus.

Ed. Kaltiokumpu kysyi, mikä vaikutus tällä on vuokriin eri puolilla Suomea. Ei näillä tuotantomäärillä varmaan dramaattista vaikutusta ole vuokriin missäänpäin Suomea. Tietenkin se riippuu vähän siitä, minnepäin rakennetaan, ja lähinnä varmaan rakennetaan isoihin kasvukeskuksiin ja Pääkaupunkiseudulle, mutta yksinään tällä ei tietenkään valtavan suurta merkitystä ole. Mutta tietenkin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti markkinataloudessa, mitä enemmän tulee vuokra-asuntoja mitä tahansa reittiä, niin sitä enemmän se tasapainottaa tilannetta ja pitää vuokria aisoissa.

Ed. Mäkinen puhui tonttisaatavuudesta. Kyllä tämä on aivan käsittämättömän omituinen ongelma. Varsinkin kaikkien Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien osalta voin vain sanoa, että se on kaupungin sisäinen johtajuus- ja organisointiongelma, ellei niitä tontteja ole. Siis tontteja oikeasti on, ja jos ei niitä saa käyttöön, niin kyllä kysymys on sitten siitä, että asioita ei oikeasti osata hoitaa.

Sitten toinen asia on se, että on käsittämätöntä, että aiesopimuskuntienkin piirissä on edelleen muutamia kuntia, jotka eivät aio rakentaa yhtään vuokra-asuntoa tänä vuonna siitä huolimatta, että on tämmöinen tila. Kaikki koko valtakunnassa tietävät, että niitä pitäisi rakentaa, meillä on aiesopimukset ja kaikki.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä kysymyksenä siitä, mistä ed. Haapoja puhui. Me mietimme tässä, että tämäkin olisi vain yhden vuoden voimassa, ja keskeiset alan toimijat olisivat varmaan vuodessakin saaneet yhtä sun toista aikaiseksi. Mutta me halusimme myös, että tätä kautta saataisiin alalle uusia toimijoita, kun tämä on kaksivuotinen. Eikö niin, että niille, joilla on organisaatio valmiina ja tontit valmiina, olisi vuosi riittänyt, mutta me haluamme tänne myös mukaan uusia toimijoita, uusia vuokra-asuntosijoittajia ja rakennuttajia. Siinä mielessä tämä kahden vuoden määräaika on perusteltu. Ainakin periaatteellista kiinnostusta markkinoilla on paljon. Mihin se sitten käytännössä johtaa, jää nähtäväksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tämän lain vaikuttavuuteen, niin minä haluan uskoa, että se, mitä ministeri Vapaavuori on tässä todennut, se myöskin käytännössä pitää paikkansa. Ministerihän on tullut tunnetuksi tästä jatkuvasta kartoitustyöstä, niin että varmasti tässäkin tapauksessa näin on asianlaita ja sitä voidaan odottaa.

Mikä koskee sitten sitä, mihin laatuun rakennetaan, niin palaan tähän energiatehokkuuteen yhdeltä osalta, joka ei ole tullut vielä tämän illan keskustelussa esille.

Edellisessä asiakohdassa arvoisa ministeri totesi korjausrakentamisen osalta, että parempaan pyritään, sama taso hyväksytään, huonompaa ei hyväksytä. Se oli hyvä lähtökohta. Tässä tapauksessa tavoitetason pitää olla niin, että se on selvästi parempi kuin minimitaso, minkä säännökset edellyttävät. Senhän pitää olla se todellinen ambitiotaso, näissä olosuhteissa aivan erikoisesti, joissa menemme kalliimpaa energian hintaa kohti.

Tässä käytän tilaisuutta lanseeratakseni Oulun mallia. Meillä rakennusvalvonta on ottanut vapaaehtoiseksi tehtäväkseen opastaa rakentajia parempaan energiatehokkuuteen, ja sillä on saatu käytännön tasolla energiatehokkuudessa jo 35 prosentin parannus, joka on rahassa 20—30 vuoden ajalla mitattuna erittäin paljon. Minä toivon, että ministeri rupeaa meidän mainosmieheksemme tässä asiassa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Valtion viime vuosien budjeteissa on ollut hyvin kunnianhimoisia tavoitteita vuokra-asuntotuotannon määristä. Valitettavasti vuodesta toiseen on jääty huomattavasti jälkeen näistä tavoitemääristä elikkä vuokra-asuntoja ei ole valmistunut sitä määrää, mikä on tavoitteeksi asetettu.

Asuntotuotannon pitkän tähtäyksen tarve laskelmien mukaan on noin 30 000 asuntoa vuodessa, ja viime vuosina Suomessa onkin rakennettu noin 30 000 asuntoa kaiken kaikkiaan, mutta viime vuonna uusia aloituksia oli enää 24 000. Nyt tälle kuluvalle vuodelle arvioidaan aloitusten määrän jäävän selvästi alle 20 000:n elikkä noin 18 000 asunnon tasolle, mikä on alin taso vuoden 1995 jälkeen. Elikkä kyllä tässä aika paljon tekemistä on, jos aiotaan, että valtion tukemalla asuntotuotannolla edes osa siitä aukosta täytetään, mikä nyt näyttää syntyvän.

Tällä on tietenkin kaksi suurta merkitystä. Toinen on asuntopoliittinen merkitys. Me tarvitsemme vuokra-asuntoja lisää, koska niistä on huutava pula suurissa asutuskeskuksissa myöskin muualla kuin Pääkaupunkiseudulla. Se osaltaan nostaa vuokratasoa, koska asunnoista on pula. Toisaalta tarvittaisiin myöskin asuntotuotantoa, jotta voitaisiin työllisyystilannetta parantaa.

Rakennusteollisuuden mukaan rakentaminen työllistää vuositasolla noin 180 000 henkilöä, joista vuoden 2008 lopussa oli noin 10 prosenttia työttömänä. Pitkään jatkunut myönteinen kehitys rakennustoiminnan työllisyystilanteessa katkesi kesällä 2008. Rakennusteollisuus teki vuoden 2008 lopussa jäsenkuntansa keskuudessa työvoimakyselyn, jonka perusteella nähtiin työllisyystilanteen pahenevan siten, että syyskuun lopussa olleista työntekijöistä on tämän vuoden maaliskuun lopussa noin 18 prosenttia työttöminä. Tämä luku suhteutettuna työlliseen työvoimaan johtaa siihen, että lyhyessä ajassa työttömyys lisääntyy 30 prosenttiin ja tietysti lähes 50 000 työttömään. Elikkä kyllä rakentamisella on valtava merkitys, jos se saadaan liikkeelle. Kaiken järjen mukaan se nyt pitäisi pyrkiä saamaan liikkeelle.

On tietenkin myönteistä, että hallituksella on erilaisia toimenpiteitä rakentamisen lisäämiseen ja erityisesti vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen, mutta pidän edelleenkin näitä toimia liian vähäisinä, elikkä pitäisi huomattavasti enemmän satsata vuokra-asuntotuotantoon. Perustelen sitä edelleenkin sillä, että riittävä vuokra-asuntotuotanto takaa sen, että vuokrataso ei vuokra-asuntopulan johdosta kohoaisi. Toisaalta se parantaisi työllisyyttä ja sitä kautta selvittäisiin ehkä pikkuisen vähemmin vaurioin tästä lamasta.

Asumiskustannukset ovat kohonneet voimakkaasti. Kunta-asuntojen edustaja kertoi jaoston kuulemisessa, että 1 prosentin alennus omavastuukorossa laskisi vuokraa 2 euroa per neliö kuukaudessa. Tämän käynnistysavustuksen arvioitiin laskevan vuokraa noin 60—70 senttiä kuukaudessa. Elikkä silläkin on merkittävä osuus, mutta omavastuukoron alentaminen alentaisi vuokria huomattavasti enemmän. Tämä on myöskin vasemmistoliiton tavoite, että sosiaalista asuntotuotantoa voitaisiin lisätä ja ennen kaikkea myöskin asumiskustannuksia alentaa, koska asumiskustannuksista toista kautta yhteiskunta joutuu maksamaan joko toimeentulotukena tai asumistukena, elikkä joka tapauksessa siihen joudutaan satsaamaan lisää rahaa. Mieluummin pudotettaisiin vuokratasoa elikkä tehtäisiin kaikki mahdollinen, että asumiskustannukset eivät nousisi sitä vauhtia, mitä ne tällä hetkellä ovat nousseet.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Kuopan puheesta otan pienen aasinsillan. Hän sanoi jotenkin tällä tavalla, että rakentamisella on valtava merkitys tässä tilanteessa. Siihen näkemykseen on helppo yhtyä, ja ehkä keskustelun tässä vaiheessa totean vain tästä käsillä olevasta lakiesityksestä sen, että se on erinomainen lakiesitys, johon ympäristövaliokunta on tehnyt erinomaisen lisäysesityksen.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Rakennusalan suhdanteet ja vuokra-asuntomarkkinat vaativat toimenpiteitä. Rakennusalan suhdanteista voisi todeta, että ne ovat erinomaisen vaikeat. Ne ovat joko ylikuumentuneet tai sitten ne ovat umpijäässä, ja tämä muutos tapahtuu nykyään yhdessä yössä. Vuokra-asuntomarkkinoilla muutokset tapahtuvat myöskin nopeasti, ja nyt kysyntä on lisääntynyt, joten esitys, jonka tavoitteena on aikaansaada jopa 4 000 asunnon lisäys, on erinomaisen perusteltu.

Helsingin opiskelija-asuntosäätiö täytti viime viikolla 40 vuotta, ja kun juhlissa tarkasteltiin kulunutta 40:tä vuotta, siinä korostuivat nämä suhdanteiden vaihtelut. Kun edellinen keskustelu oli näistä peruskorjausasioista, niin itse tulin silloin tähän opiskelija-asuntotoimintaan mukaan sitä kautta, kun meidän opiskelija-asuntokannassamme oli 1970-luvun huumassa silloisilta opiskelijoilta jääneet kaikki peruskorjausrahat keräämättä ja jouduttiin ne siihen sitten keräämään. Helsingin opiskelija-asuntosäätiö oppi sen, että 1990-luvun alun lamassa Hoas joutui vaikeaan tilanteeseen, kun opiskelijat jäivät kotiin ja vuokra-asunnot eivät käyneet kaupaksi. Pienellä käyttöasteella opiskelija-asuntosäätiö meinasi tehdä konkurssin, mutta onneksi siitä selvittiin.

On erittäin vaikea arvioida, miten vuokra-asuntomarkkinat kehittyvät. Espoossa Espoonkruunun osalta 2000-luvulla vuokra-asunnoille ei ole ollut kysyntää. Nyt kysyntä on nopeasti noussut, joten on perusteltua, että nyt lisätään kannustimia vuokra-asuntojen rakentamiselle.

On myöskin erinomaisen perusteltua, että markkinoille saadaan erilaisia toimijoita. Se, että vuokra-asuntomarkkinoilla on erilaisia toimijoita, tuo tullessaan vakaammat vuokra-asuntomarkkinat, ja ehkä sitä kautta tulee myöskin kohtuuhintaa.

Näillä perusteilla tämä esitys on erinomaisen hyvä, ja toivottavasti sillä saadaan aikaan lisää vuokra-asuntoja.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Liityn tämän esityksen kehujien joukkoon ja haluan nostaa esiin tästä valiokunnan mietinnöstä erityisesti tämän kohdan, jossa mainitaan, että valtion tuella voitaisiin hankkia vanhasta asuntokannasta noin 500 asuntoa erityisryhmille.

Erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella, joka vuodelle 2009 on 110 miljoonaa euroa. Tähän liittyy kylläkin se ongelma, että todellisuudessa tälle vuodelle investointiavustuksia on haettu yli 200 miljoonan edestä, ja haettu avustussumma on selkeästi suurempi kuin viime vuonna, koska hankkeet ovat keskimääräistä raskaampia ja painottuvat entistä enemmän palveluasuntoihin. Huonokuntoisten ja muistihäiriöisten vanhusten määrän kasvamisen myötä laitoshoitopaikkojen korvaaminen tuetulla asumisella asettaa paineita asuntorakentamiselle entistä enemmän.

Tällä hetkellä laitoksissa asuu paljon sellaisia kehitysvammaisia, jotka pystyisivät asumaan tavallisissa asunnoissa tai kehitysvammaisten ryhmäkodeissa, kun riittävät tukipalvelut olisivat saatavilla. Näin ollen kehitysvammaisille tarvitaan vuosittain 600 uutta asuntoa laitoshoidon korvaamiseen ja muihin asumistarpeisiin vastaamiseksi. Eli erityisryhmien osalta kysyntä ja tarjonta eivät täydellisesti vastaa toinen toisiaan, mutta oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin me- nossa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kuoppa toi hyvin esille, miten haasteellinen on tämä rakennusalan lisääntyvä työttömyys ja millä tavalla sitten erityisesti nämä yrittäjät, jotka sillä alalla toimivat, selviävät tästä taantumasta. Hallituksen toimet, jotka liittyvät, niin kuin tämäkin, tuohon lisätalousarvioon, ovat merkittäviä, kun ottaa huomioon, että kotitalousvähennyksen rajoja korotettiin ja ollaan jo merkittävällä tasolla. Se parantaa merkittävästi työllisyyttä rakennusalalla.

Toisaalta sitten tämä vuokra-asuntojen rakentamisen lainoitus tai korkotukiasia on erinomainen vauhdittaja tämmöisille yrityksille, jotka haluavat tehdä työtä ja pitää työntekijät töissä, ja toisaalta sitten tämä parantaa näitä vuokra-asuntomarkkinoita. On tärkeää huomata myös, että tässä tämä käyttötarkoituksen muutos on mahdollinen, kun valtio vapautuu vastuista, että näitä lainatakaus- ja muita korkotukivastuita ei ole, viidessä vuodessa. Toisaalta sitten, jos näin ei tapahdu, on kymmenen vuoden velvoite pitää nämä asunnot vuokrakäytössä.

Nostaisin vielä tämän valiokunnan laajennusasian esille, jota ministerikin kommentoi. Se on erinomainen asia, että tämä ei kohdistu pelkästään sillä lailla uudisrakentamiseen, että ei voitaisi hyödyntää olemassa olevia rakennuksia, vaan jos on merkittävä käyttötarkoituksen muutos ja rakennus menee asuntokäyttöön, niin nämä samat edut koskevat myöskin tämmöistä rakentamista. Tämä on erittäin hyvää ja tärkeää toimintaa (Puhemies: 2 minuuttia!) ja hyvä hallituksen esitys.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vaan. Minulla olisi ollut ministeri Vapaavuorelle lyhyt kommentti hänen puheenvuoroonsa, mutta varmasti ministeri Brax sitten kertoo terveiset hänelle.

Eli kun hän puhui tästä asunnottomuudesta: Aivan oikein, on tärkeää ja hyvä, että hallitus on tässä ryhtynyt toimiin, mutta kyllähän kun asunnottomuutta ajattelee, niin senkin kannalta on hyvin tärkeää, kriittisen tärkeää, myös juuri se, että syntyy niitä normaaleja vuokra-asuntoja kohtuuhinnalla.

Eli asunnottomuudenkin kannalta tarvitaan myös muiden toimenpiteiden lisäksi normaaleja vuokra-asuntoja kohtuuhinnalla, ja juuri siksi tämä oli se yksi syy siihen, miksi sosialidemokraatit ovat halunneet tarttua hetkeen ja myös haastaa ministeriä tarttumaan hetkeen, että nyt kun on tällainen tilanne, niin hyvänen aika, kun pystytään elvyttämään ja rakennuttamaan, niin otetaan myös tämä sosiaalinen näkökulma huomioon ja rakennetaan näitä perinteisiä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ihmisille.