Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys lähinnä siitä, että laivanrakennuksessa viranomaisvalvonta suunnitteluvaiheessa jätetään varustamolle ja ainoastaan viranomaisilla on sitten tämä lopputarkastus tässä. Omassa esityksessään hallitus myös toteaa, että "koska epäkohtien jälkikäteinen korjaaminen on kallista ja joskus jopa mahdotonta". Siitä huolimatta tämä hallituksen esitys on tässä muodossa.

Minä vertaisin tätä asiaa kuitenkin esimerkiksi talonrakennukseen. Meillä on hyvä käytäntö tällä hetkellä se, että meillä on hyvät suunnitelmat, jotka sitten viranomainen hyväksyy. Sen jälkeen suunnitelmien mukaan rakennetaan talo, ja pidetään lopputarkastus, että on rakennettu näitten suunnitelmien mukaan. Tämä täytyisi olla myöskin tässä laivanrakennuksessa silloin, että nämä työskentelyolosuhteet siellä tulevat täydellisesti otetuiksi huomioon. Tämä taloudellinen riskinkanto jää kuitenkin sitten rakentajalle tässä.

Merja  Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain tarkoitus on turvata laivaväen työ- ja asuinympäristön turvallisuus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli lausunnossaan tätä edellisessä puheenvuorossa mainittua asiaa lukuun ottamatta yksimielinen, eli erimielisyys koski laivojen piirustusten ennakkotarkastusta ja hyväksyntää. Nykyisten säännösten mukaan työsuojeluviranomainen tarkastaa ja hyväksyy piirustukset aluksen suunnitteluvaiheessa, ja nyt tämän lakiesityksen mukaan tämä piirustusten ennakkohyväksyntä poistuu, mutta työsuojeluviranomaisille jää kuitenkin ohjaus- ja neuvontavelvollisuus, jota laivanisäntä voi hyödyntää. Lisäksi työsuojeluviranomaisille jää edelleen jälkivalvontavelvollisuus, jonka johdosta he voivat tarvittaessa vaatia korjausten tekemistä aluksella.

Lain täytäntöönpanon jälkeen on huolehdittava siitä, että tieto lakimuutoksesta tulee laivanisäntien tietoon, niin että he epäselvissä tapauksissa ottavat jo ennakkoon yhteyttä työsuojeluviranomaisiin. Uskon, että jokainen laivanisäntä oivaltaa, että on parempi kysyä etukäteen neuvoa kuin korjata virheitä jälkikäteen.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä onkin edustaja Turusen suusta jo kuultu näitä perusteluja eli tämä meidän vastalauseemme. Se liittyy siihen, että tämä ennakkovalvonnan päävastuu siirretään viranomaiselta laivanisännälle. Tulenkin sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään lakiehdotukseen lisäystä 5 §:n uudeksi, 2 momentiksi.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunta on mielestäni ihan oikein tässä kiinnittänyt myöskin huomiota vuokratyödirektiivin kansalliseen voimaan saattamiseen ja on todennut, että näitten laivojen asuintila- ja ruokahuoltoa koskevan esityksen yhteydessä on tarpeen selvittää mahdolliset vaikutukset merityösopimuslakiin. Tässäkin laivanisännän velvollisuutena on huolehtia kaikkien aluksella säännöllisesti työtä tekevien työympäristön ja ruoka- sekä asuintilojen asianmukaisuudesta. Ja on ihan oikein, olen valiokunnan kanssa samaa mieltä siitä, kun valiokunta katsoo, että tämä täyttää tämän vuokradirektiivin vaatimukset.

Ihan lopuksi haluan sanoa, että olen tyytyväinen siihen, että valiokunta on tähän vuokratyödirektiiviin erityisesti kiinnittänyt huomiota.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tätä lakiahan sovelletaan suomalaiseen alukseen, ja merilain mukaan alus on suomalainen, kun kuusi kymmenesosaa on suomalaisen omistuksessa. Edelleen hallitus sanoo oikein, että jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön ja pitää olla kunnolliset asuintilat ja myös ruokailutilat. Tämän lain ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kalastusalukset, joidenka pituus on alle 24 metriä.

Aivan kuten edustaja Lindströmkin on maininnut, olen myös sitä mieltä, että se on kaikkien meidän yhteinen etu, että tämä laivan tarkastus, kuten entisessäkin laissa, ennakoidaan hyvin tarkasti, ettei sitten vasta myöhemmin, koska jos sattuu jotain tulemaan, siinä voi tulla kysymykseen, että kuka tässä laivan korjauksessa on esimerkiksi vastuussa. Siinä mielessä edustaja Lindström on kiinnittänyt tähän vastalauseen mukaiseen esitykseen ihan oikein huomiota.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on sikäli vähän tämmöisestä peilireaktiosta kysymys: kun tässä kuitenkin viranomaisten tehtäviä vähennetään, niin siitä huolimatta viranomaisen valta merkittävästi kasvaa. Viranomaiselta kun poistuu tämä suunnitelmien hyväksymisvelvollisuus, niin tavallaan poistetaan vastuuta siltä osin, mutta lopputulos voi olla kuitenkin se, että se, mitä tehdään, ei täytäkään niitä määreitä. Siinä on isoista taloudellisista asioista kysymys, kun puhutaan laivanrakentamisesta ja henkilöstötiloista. Siellä on satojatuhansia, jopa miljoonia, euroja kiinni laitettu.

Tässä lopputarkastuksen yhteydessä viranomaisella on erittäin suuri valta sitten hyväksyä tai hylätä, jos ei ole kysymys rajatapauksesta, ja kyllä tämmöisessä tilanteessa on semmoinen pieni korruption vaara olemassa. Työsuojeluviranomaisella on aika hyvät suhteet lehtitietojen mukaan myöskin rakennusliikkeisiin tällä hetkellä, ja tämäntyyppinen toiminta ei varmaankaan edistä sitä, että tämäntyyppisiä suhteita voitaisiin vähentää. Päinvastoin tämä laajentaa näitä suhteita myöskin sitten tänne laivanrakennusalalle.

Inkeri Kerola  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulee kyllä nyt hiukan hämmentynyt olo, kun kuuntelee näitä perusteluja, kuuntelee työsuojeluviranomaisen vastuita ja velvollisuuksia, tätä asiakokonaisuutta, ja etenkin, kun viitataan vielä korruptioon. Voidaanko tämmöiseen keskusteluun vetää korruptio turvallisuusnäkökohtien uhalla, sanoisinko näin. Haluaisin nyt kyllä esittää kysymyksen vähän hallituspuolueitten edustajien suuntaan ja yleensä valiokuntakäsittelyssä ilmenneistä epäkohdista, että minkä vuoksi tämmöinen ristiriita nyt on ilmentynyt kansanedustajien välillä, kun puhutaan erityisesti turvallisuudesta. Tästä haluaisin kuulla selvitystä. Näin kun rivikansanedustajana kuuntelee tätä keskustelua, ei ihan pääse kartalle siitä, mistä tässä perin juurin on kysymys. Jos täällä joku valiokunnan jäsen voisi selventää asiaa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys ei ollut minulle osoitettu. Olen ainoastaan omasta kokemuksestani oppinut sen, että kuuntelen mielelläni sitä, kun työntekijät kertovat jotakin. Heidän kokemuksiaan kannattaa kuunnella tässäkin tapauksessa. Eihän tämä ollut meidän päästämme lähtöisin, vaan Merimies-Unioni ja Laivanpäällystöliitto kiinnittivät huomiota tähän kyseiseen seikkaan, ristiriitaan, ja siitä lähti tämä meidän vastalauseemme liikkeelle, eli se on siellä taustalla, ja se pitää muistaa.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Entisen kokemustaustani perusteella tuntiessani lukuisan määrän työsuojelupiirien — tai nykyisten avi-keskusten työsuojeluosastojen, niin kuin se virallinen nimi on — toimijoita en rohkenisi heihin viitata kyllä korruptiosyytteillä. He ovat erittäin sitoutuneita, erittäin asiantuntevia ihmisiä. Pikkuisen vajaan 21 vuoden aikana, kun seurustelin heidän kanssaan, en ikinä törmännyt, en kuuna päivänä, rakennusteollisuudessa sen enempää kuin missään muuallakaan, että siellä olisi esiintynyt minkäännäköistä korruptioon viittaavaakaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Siis tämän lakiesityksen lähtökohta on hyvä: turvata laivoissa hyvät toimintaedellytykset niille ihmisille, jotka siellä työskentelevät, ja hyvät toimitilat. Mutta tapa, miten siihen pyritään, ei välttämättä ole hyvä. Kun poistetaan viranomaiselta suunnittelujen hyväksyminen, ja sitä kautta tietysti viranomaisen vastuu poistuu, ja jätetään se rakentajalle ja tullaan siihen tilanteeseen, että valmis laiva täytyy lopputarkastaa, niin kyllä siinä on tietysti se tilanne, että on varmasti rakentaja pyrkinyt hakemaan kaiken sen tiedon, mitä viranomaiselta saa. Loppupeleissä täytyy sitten toivoa, että kaikki on niin mennyt. Jos ei ole mennyt, niin isoista summista on silloin kysymys, isoista rahoista kysymys, ja sen takia sitten tämä lopputarkastus on tärkeätä saada läpi.

Jokainen tietää kuitenkin, kuka mitään on rakentanut, että kun lopputarkastuksia pitää, vaikkakin suunnitelmat ovat viranomaiset hyväksyneet, niin tulee semmoisia tilanteita, joissa joutuu neuvottelemaan, onko tämä riittävän hyvä vai ei riittävän hyvä, mutta tässä on taloudelliset panokset niin isot, että minä en ymmärrä oikeastaan sitä, miksi tämä suunnitelmien viranomaishyväksyminen ylipäänsä on pitänyt jättää pois.

Merja Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Siis ainoa erimielisyys valiokunnassa koski sitä, kuuluuko työsuojeluviranomaisten tehtäviin piirustusten ennakkotarkastus ja hyväksyntä vai riittääkö, että työsuojeluviranomaisilla on ohjaus- ja neuvontavelvollisuus. Eli tässä korostetaan nyt sitä, että laivanisäntä kysyy ohjeita ja neuvoja etukäteen, ja työsuojeluviranomaiset ovat kyllä velvollisia ohjaamaan ja neuvomaan, ja sitten se virallinen tarkastus tapahtuu vasta lopputarkastusvaiheessa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni tässä kohtaa on tärkeää huomata, että lakiehdotus vie eteenpäin lainsäädäntöä laivaväen työolosuhteiden kohdalla ja samalla lainsäädäntöä päivitetään osaltaan perustuslain mukaiseksi, ja lisäksi sillä luodaan edellytyksiä kansainvälisen merityöyleissopimuksen ratifioinnille, mikä sinänsä on myös hyvin tärkeä asia.

Laiva ei ole työympäristönä kovinkaan tyypillinen, sen me varmasti kaikki tässä salissa myönnämme. Laivassa tehdään työtä, mutta samalla siellä asutaan usein hyvin pitkiäkin aikoja. Siksi on hyvin perusteltua ulottaa työsuojelun määräyksiä hieman pidemmälle kuin muuten on yleensä tapana.

Tällä lailla säädetään laivaväelle tietyt laajassa mielessä työsuojeluun liittyvät oikeudet. Puhutaan siis todellakin turvallisesta työ- ja asuinympäristöstä ja asianmukaisesta ruokapalvelusta myöskin.

Työkaluna tähän valvontaan tuodaan muun muassa lisää työsuojelutarkastajia aluksille, ja tarkastukset ovatkin hyvin keskeinen tapa valvoa näitä työolosuhteita. Minä tietysti itse kannan huolta tässä yhteydessä siitä, mitkä ovat ne työsuojelutarkastajien resurssit, elikkä aluksella tapahtuva työolojen valvonta edellyttää myös työsuojelutarkastajilta erityisosaamista, ja tällaisia osaajia meillä ei varmasti ole liiaksi.

Aluksilla tehtävä työ on paitsi raskasta fyysisesti, tietysti myös raskasta henkisesti, ja työssäjaksaminen on yksi keskeinen asia, jolla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia pidentää työuriaan. Kyllä minä koen, että tämä lakiehdotus vie myös osaltaan eteenpäin tätä tärkeää tavoitetta, joka varmasti tässä salissa myös jokaisella edustajalla on puoluekantaan katsomatta.