Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Lapsen varhaisilla kasvuvuosilla tiedetään olevan keskeinen merkitys ihmisen koko elämänkaareen. Oppimisvaikeudet ja syrjäytyminen, ongelmakäyttäytymisen syyt, liittyvät jo usein lapsen varhaisiin vuosiin. Kuitenkin viime aikoina on näyttänyt siltä, että uskallusta panostaa pienten lasten oppimiseen, kasvamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ei ole. Merkittävin syy tähän on ollut mielestäni varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon ja ohjausjärjestelmän jakautuminen ja varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän hajanaisuus.

Suomessa lasten päivähoito, julkinen varhaiskasvatus, on lainsäädännössä määrätty valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön, kuntatasolla sosiaalilautakunnan alaisuuteen. Näin on ollut vuodesta 24 lähtien, jolloin lastentarhat siirrettiin kouluhallinnolta sosiaalihallinnolle. Euroopan unionin alueella varhaiskasvatusta ohjataan ja kehitetään pääsääntöisesti osana muuta opetus- ja kasvatustointa. Ruotsissa koko lasten päivähoito siirrettiin opetusministeriön alaisuuteen vuonna 96. Tämä tapahtui ilman suurempia kommervenkkeja. Pääministeri Persson näki varhaiskasvatuksen tärkeänä osana koko elinikäistä oppimista ja totesi koko kasvatusjärjestelmän yhteisen hallinnon antavan kehittämiselle parhaat edellytykset. Eräänä uudistuksen tuloksena ensi vuoden alusta 4—5-vuotiaat lapset voivat halutessaan osallistua maksuttomaan esikouluun. 6-vuotiaillehan Ruotsi on tarjonnut esiopetusta jo vuosikymmeniä.

Vuonna 99 eduskunta yksimielisesti edellytti, että hallitus valmistelee säädösmuutokset, jotka antavat kunnille mahdollisuuden siirtää päivähoidon hallinto ja ohjaus sosiaalilautakunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnalle. Tuolloin ministeri Soininvaara asettikin virkamiestyöryhmän selvittämään asiaa. Työryhmän jälkeen hallitus antoi eduskunnalle jälleen yksimielisen esityksen lainsäädännön muuttamisesta niin, että kunnat saisivat itse päättää päivähoidon hallinnollisen sijoittumisen. Esitys olikin johdonmukainen eduskunnan tahto. Tavoitteena on ollut kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen. Myös Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos puoltavat tätä hallituksen esitystä. Lasten päivähoito on viimeinen lohko, jonka hallinto on määritelty lainsäädännössä.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen esitys on ollut edellisvuoden syyskuusta lähtien. Yli vuoden mittainen jahkailu ja väittely valiokunnassa on nyt päättynyt. Yksittäinen, lähinnä tekninen lakimuutos oli saanut kohtuuttoman suuren painoarvon. Valiokunta esittää kunnille nyt viiden vuoden aikaa kokeilla ja kehittää päivähoidon hallintoa opetustoimessa, jos kunnat näin haluavat.

Suomessa sosiaalitoimi tappelee kynsin ja hampain pitääkseen lasten päivähoidon ohjauksen itsellään. Lainsäädännön ja sisällön kehittämiseen ei ole suuresti panostettu. Tästä oivana osoituksena on esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin kymmenvuotishistoria, josta en löytänyt sanaakaan varhaiskasvatuksesta tai lasten päivähoidosta.

30 vuotta vanha päivähoitolaki vaatii uudistusta. Oecd:n arvioinnin mukaan maamme päivähoidossa tulisi enemmän panostaa sisältöön ja oppimisen edellytysten parantamiseen. Kotona hoidettaville lapsille ei ole riittävästi pedagogisia palveluita ja oppimismahdollisuuksia saman ikäisten lasten kanssa.

Kuntien kannattaisi nyt rohkeasti ryhtyä toteuttamaan päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ohjausta osana opetustointa. Tämä antaisi mahdollisuuden kehittää koulun ja päivähoidon yhteistyötä. Tästä saattaisi löytyä ratkaisuja myös koululaisten iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Syrjäytymisen ehkäisy, oppimisvaikeuksien korjaaminen ja ennaltaehkäisy nopeutuisi ja tehostuisi, kun energia ei menisi eri hallintorajojen työnjakojahkailuun. Yhteisestä hallinnosta hyötyvät lapset, erityisopetus, oppilashuolto, kouluterveydenhuolto ja henkilöstön osaamistaso. Hallintoa ja ohjausta kehittämällä kunnat saavuttavat laadukkaita ja tuloksellisia palveluja.

Päivähoidon siirtämistä opetustoimeen vastustavat henkilöt pelottelevat lapsiperheitä, että hallinnon uudistuksen myötä päivähoito muuttuu oppimispainotteiseksi ja pienet lapset istutetaan seitsemän veljeksen lukkarinkouluun. Tämä on turhaa. Päivähoidolla on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö, joka ei tähän sorru.

Arvoisa puhemies! Päivähoidon ja opetuksen yhteinen hallinto ja ohjaus on mahdollisuus, joka antaa keinoja toteuttaa linjakasta, suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta, jossa toteutuvat elinikäisen oppimisen periaatteet. Se on malli, jossa lapsi saa oppimisen ja kasvun tukipalvelut ajoissa. Siitä vaan, kunnat, rohkeasti kokeilemaan uutta hallintoa ja kehittämään varhaiskasvatusta!

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan esittää tyytyväisyyteni siitä, että vihdoinkin tämä lakiesitys on saatu tänne saliin ja tämä asia saadaan eteenpäin. Tässähän on kysymys siitä, että kunnille annetaan mahdollisuus päättää siitä, minkä toimielimen alle lasten päivähoito annetaan. Mielestäni tämä on täysin sen suuntaista, mitä eduskunta on tahtonut, ja mikä on tärkeätä, kunnissa saadaan itse päättää, miten asioita hoidetaan.

Hieman olen ihmetellyt valiokunnassa sen sävyistä keskustelua, että tärkeintä olisi hallinto ja se, että tiettyyn hallinnonalaan tietyt asiat kuuluisivat. Mielestäni se on täysin vanhakantaista. Mielestäni tämä esitys on varsin moderni. Tärkeintä on palvelu, tärkeintä, että kunnilla on välineet toteuttaa hyviä ja laadukkaita palveluita.

Mietinnössä todetaan, että asiantuntijoiden vastaanotto oli ristiriitaista. Se on ihan totta, mutta saimme myöskin itsemme vakuuttuneiksi siitä, että tämä lakiesitys on oikean suuntainen. Esimerkiksi Imatralla on aivan erinomaisesti asiat hoidettu. Kaikki pelot, mitä on esitetty, on kyllä todettu vääriksi. Kyllä kehotan, että edustajat tutustuisivat siihen, miten esimerkiksi Imatralla tämä asia on hoidettu.

Arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Olen hieman pahoillani, että tästä tuli määräaikainen laki. Mielestäni se ei ollut mitenkään perusteltua, mutta se oli ainoa edellytys sille, että saatiin tämä eteenpäin, ja siksi tähän suostuimme. Tämä on oikean suuntainen esitys, ja ehkäpä tuon määräajan jälkeen voimme vakinaistaa tämänkin asian.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä lukiessa kahdelta ensimmäiseltä sivulta käy selvästi ilmi, että onhan tähän paneuduttu: 33:a eri asiantuntijaa on kuultu ja vielä useita lausunnonantajia siinä päälle. Näkee, että kyllä tähän sisältöön on paneuduttu.

Tältä osin, mitä ed. Sarkomaa sanoi Imatran erinomaisuudesta, mielestäni Imatra on yhtenä vaihtoehtona erinomainen siinä, että varmaan Imatralla on erinomaisen hyviä ihmisiä tätä toteuttamassa. Siltä osin se toimii missä tahansa, jos on sellaiset vetäjät, jotka ymmärtävät näitä asioita ja kokonaisuuksia.

Se, mikä tästä puuttuu: Mielestäni, kun annetaan kunnille vastuuvelvollisuus ja nyt erittäin hyvä mahdollisuuskin toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla, tähän ehkä olisi ollut vielä hyvä liittää myöskin — ja luulen, että valiokunnassa voi olla tutkittukin — kuntien yhteistyön ulottamista tässäkin asiassa ylikunnalliseksi niissä kunnissa, missä lapsia on kovin vähän. Ehkä siinä vielä voisi, rouva puhemies, sellaisenkin asian nähdä ja siihen paneutua, että pohdittaisiin semmoistakin asiaa, että kaikissa kunnissa syntyvyys saataisiin vähän paremmin nousuun.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sarkomaa edellä vähän pahoitteli määräaikaisuutta. Kun ensimmäisen kerran luin tämän, minulle kävi samoin. Minäkin ajattelin, miksei tämä voisi olla ihan pysyväisluonteista. Mutta kun ajatellaan päivähoitokokonaisuutta, sehän on ollut viime vuosien, oikeastaan vuosikymmentenkin, ehkä kaikkein keskustelluin osa-alue tällä puolen. Se siis elää koko ajan. Se maailma elää paitsi niistä maantieteellisistä ja syntyvyyteen liittyvistä syistä, joihin ed. Lahtela viittasi, myöskin noin ajatuksellisesti. Näillä perusteilla, arvoisa rouva puhemies, saattaa sittenkin olla joku ratio siinä, että tämä on voimassa vuoteen 2008 saakka, jolloin se ympäröivä maailmakin, joka tätä päivähoitokysymystä siis ympäröi, saattaa olla vähän erinäköisessä valaistuksessa kuin tähän saakka, ja mikä tärkeätä, olen ymmärtänyt, että tämä antaa mahdollisuuden, mihin ed. Lahtelakin viittasi, seudulliseen ja alueelliseen yhteistyöhön, jota ei pidä ylenkatsoa millään osa-alueella, ei myöskään tällä.

Marja-Leena   Kemppainen  /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia, joka takaa mahdollisuuden paneutua eri tavalla lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, esimerkiksi kodin ulkopuolisesta näkökulmasta. Kunnissa on aikaisemmin toimittu selkein, totutuin tavoin. Nyt kokeilut luovat uusia mahdollisuuksia alan kehittämiseen.

Minä näkisin tämän asian näin, että tämä mietintö sisältää paljon hyviä asioita. Siinä olevia pieniä uhkakuvia en halua nostaa esille, etteivät ne nouse päällimmäisiksi. Mutta ennen kaikkea valiokunnan mietinnössä olevan seurannan ja arvioinnin ja siihen liittyvän kokeilujakson tietyn aikarajan näen erittäin hyvänä. Mikäli tämä olisi hyväksytty nyt lopullisesti, minulla on sellainen käsitys, että siihen ei riittävästi paneuduta. Minä uskoisin, että tässä on ihan hyvä mahdollisuus kunnille. Mutta minä en aina jaksa uskoa kuntien haluun kokeilla ja tehdä rohkeita ratkaisuja. Toivon, että kunnat ottavat tämän ihan vakavasti ja lähtevät katsomaan näitä asioita lapsen eikä hallinnon näkökulmasta. Kunnissa paneudutaan tänä päivänä liikaa hallinnollisiin kysymyksiin ja uudet rohkeat kokeilut jäävät tekemättä. Mitä tuloksia Kainuun-malli tullessaan tuokin, toivottavasti ainakin siellä otetaan mukaan uusia rohkeita ajatuksia.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä hallintoa tehdään joustavammaksi juuri sen vuoksi, ettei se hallinto olisi määräävä tekijä varhaiskasvatuksessa vaan että voitaisiin ottaa huomioon kuntien erilaisia tilanteita.

Kun ed. Kekkonen oli tyytyväinen siitä, että oli määräaikainen, kyllä me lähdemme siitä asiasta, että vuoden 2008 jälkeen tästä laista tehdään pysyvä, sillä kaikki kunnat, jotka ovat tähän tulleet mukaan vapaakuntakokeilun aikana, Imatran lisäksi myös muun muassa Kerava ja Espoon ruotsinkielinen päivähoito, ovat olleet niin tyytyväisiä tähän uuteen järjestelmään, etteivät ne ole suostuneet palaamaan vanhaan järjestelmään, vaikka niiden olisi siihen ollut pakko mennä ja tehdä, mutta ne ovat mieluummin olleet laittomassa tilanteessa.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! En nyt välttämättä sanonut, että olisin tyytyväinen siihen. Yritin sanoa sen, että sillä tässä tilanteessa on puolensa, että tätä kokonaisuutta voidaan tarkistella ikään kuin määräajan puitteissa. Tuolloin vuonna 2008 eihän mikään, käy tälle laille miten tahansa, estä sitä tai johda siihen, että esimerkiksi Imatralla palattaisiin johonkin entiseen. Nämä kokeiluthan on tuolloin aloitettu vapaakuntakokeilun aikana, ja olen ymmärtänyt, että ei niitä kokeiluja pois oteta.