Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan liikennevaliokunta on saanut telemarkkinalakimietinnön valmiiksi varsin monipolvisen käsittelyn tuloksena. Hallituksen esitys on tämän prosessin aikana käynyt kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa. Kysymyshän on siitä raja-alueesta, jolla liikutaan nyt omaisuudensuojan rajoja hipoen, ja tällä tavalla perustuslakivaliokunta on joutunut asiaan pariin kertaan perusteellisesti paneutumaan. Niin ikään voidaan todeta, että telemarkkinalaki, sellaisena kuin se nyt on eduskunnan käsiteltävänä, ei olisi mielekäs lainkaan, jollei tekniikka olisi kehittynyt sellaiseksi, että niin sanottuun tilaajajohtoon olisi syntynyt vapaata kapasiteettia elikkä, niin kuin ammattiterminologiassa sanotaan, yläkaistaa elikkä on olemassa mahdollisuus saman johdon monipuoliseen käyttöön. Lainsäädäntö, joka nyt on käsittelyssä, on pilottilainsäädäntöä eurooppalaisittain ja soveltaa myöskin tuoreinta asetusta, joka on jättänyt kohta kertomallani tavalla aukon myöskin suomalaiselle sovellutukselle ja jonka rajat perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan asettanut.

Tällä telemarkkinalain muutosehdotuksella pyritään edistämään laajakaistaisten tiedonsiirtopalvelujen leviämistä, verkkoliiketoimintaa ja edullisten tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä. Erityisenä tavoitteena on lisätä kilpailua tilaajajohdon käytössä ja saada näin kotitaloudet ja pienkäyttäjät edullisten kiinteiden Internet-yhteyksien piiriin. Liikennevaliokunta pitää näitä tavoitteita hyvin perusteltuina ja kannatettavina ja asettuu sillä tavalla hallituksen tueksi sen pyrkimyksissä.

Tavoitteisiin pyritään siten, että tehdään mahdolliseksi pakollinen verkkovierailu kolmannen sukupolven matkaviestinverkosta gsm-verkkoon. Pakollinen verkkovierailu helpottaa uusien kolmannen sukupolven matkaviestinyritysten alalletuloa ja estää vanhoja matkaviestinyrityksiä vääristämästä kilpailua gsm-verkkojensa avulla. Se nopeuttaa kolmannen sukupolven matkaviestiverkkojen laajenemista ja kiihdyttää kilpailua. Näin odotetaan. Näin pyritään alentamaan hintoja ja parantamaan palvelua. Lisäksi verkkovierailu vähentää tarvetta rakentaa haja-asutusalueelle moninkertaista infrastruktuuria, mikä on sekä ympäristöllisesti että kansantaloudellisesti järkevää.

Lakiehdotuksen mukaan velvoitetaan puhelinverkon tilaajayhteyttä hallitseva televerkkoyritys vuokraamaan kilpailijoilleen rinnakkaiskäyttöön tilaajajohdon vapaata välityskykyä elikkä niin sanottua yläkaistaa, jota juuri kuvasin. Tämän odotetaan kiihdyttävän kilpailua Internet-liittymien tarjonnassa ja johtavan hintojen alenemiseen ja tietoverkkojen käytön kasvuun.

Kiinteä televerkko on edelleen merkittävä telepalveluiden tarjontakanava. Sen kautta tarjotaan paikallis-, kauko- ja ulkomaantelepalveluita. Myös suurin osa Internet- ja datapalveluista kulkee kiinteän televerkon kautta. Perinteiset paikallisoperaattorit ovat edelleen monopoliasemassa kiinteän televerkon ja sen välityksellä tarjottavien paikallisten telepalveluiden tarjonnassa.

Asiantuntijalausuntojen mukaan paikalliset televerkkoyritykset ovat kohtuuttomilla ja syrjivillä verkkoonpääsyn ehdoilla ja hinnoilla pyrkineet estämään ja vaikeuttamaan kilpailua muun muassa Internetpalveluiden tarjonnassa. Tilaajayhteyksien rinnakkaiskäytön mahdollistaminen onkin valiokunnan käsityksen mukaan tarpeen uusien palvelujen tarjoajien alalletulon helpottamiseksi sekä kilpailun ja asiakkaille tarjottavien vaihtoehtojen lisäämiseksi.

Valiokunta on lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä ollut huolissaan sen yhteensopivuudesta EU:n tilaajayhteyksien eriytettyä tarjontaa koskevan asetuksen kanssa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tilaajayhteyksien eriytetystä tarjonnasta tuli voimaan tämän vuoden alusta. Asetus käsittelee samaa asiaa kuin telemarkkinalain muutosehdotuksessa tarkoitettu tilaajayhteyksien rinnakkaiskäyttö.

Euroopan yhteisön oikeusjärjestelmässä asetuksia voidaan luonnehtia ylikansalliseksi lainsäädännöksi, joka on välittömästi sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet ovat siis velvollisia soveltamaan suoraan asetuksen säännöksiä. Asetuksia ei pääsääntöisesti saa selventää tai tulkita kansallisilla säännöksillä. Jäsenvaltioilla on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus antaa asetuksen täytäntöönpanosäännöksiä silloin, kun se käy ilmi asetuksesta. Suomen ehdotuksesta asetukseen, joka on nyt siis tässä pohjana, lisättiin tätä tarkoittava artikla. Tämä muutos mahdollistaa sen, että asetuksen säännöksiä voidaan poikkeuksellisesti selventää telemarkkinalakiehdotuksen kaltaisella kansallisella lainsäädännöllä.

Asetus ei sisällä televerkkoyrityksen omaisuudensuojaa käsitteleviä säännöksiä. Asetuksen mukaan vuokraamisvelvoitteista voi kieltäytyä vain "tekniseen toteutettavuuteen tai verkon toimintakyvyn ylläpitotarpeeseen liittyvien objektiivisten kriteerien perusteella".

Asetuksen ja lakiehdotuksen tulkinnallisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi valiokunta pyysi asiasta uuden lausunnon perustuslakivaliokunnalta. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta katsoo, että vaatimus omistajan oman nykyisen ja kohtuullisen tulevan tarpeen turvaamisesta on myös Euroopan yhteisössä omaisuudensuojasta johdettava vaatimus, joka perusoikeusmyönteisen tulkinnan mukaan sisältyy myös tähän asetukseen. Tästä syystä perustuslakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksen mukaiset muotoilut ovat sisällöltään sopusoinnussa kyseisen, perusoikeusmyönteisesti tulkitun asetuksen kohdan kanssa ja että lakiehdotus on tältä osin asianmukaista hyväksyä hallituksen ehdottamassa muodossa.

Näin ollen liikennevaliokunta ehdottaa kyseisiä säännöksiä hyväksyttäviksi hallituksen esityksessä ehdotetussa muodossa, niin kuin perustuslakivaliokunnan lausunnossakin edellytetään. Lisäksi lakiehdotukseen ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita perustuslakivaliokunnan lausunnossa ehdotettuja muutoksia. Näiden ohella lakiehdotukseen ehdotetaan lisättäväksi säännökset lain voimaantulon viivästymisestä aiheutuvien ongelmien helpottamiseksi ja kansallisen valvonta- ja sääntelyviranomaisen määrittelemiseksi. Lisäksi ehdotetaan eräitä selvennyksiä ja kielellisiä tarkistuksia.

Mikä mainiointa, arvoisa puhemies, loppujen lopuksi valiokunta on ollut täysin yksimielinen mietinnössään.

Kyösti   Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Esillä oleva telemarkkinalain muutos on erittäin olennainen ja merkittävä suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen kannalta. Nimittäin voidaan jopa ajatella näin, että tulevan tietoyhteiskunnan aito rakentuminen merkitsee sitä, että Internet-yhteydestä tulee jopa perinteistä radiota taikka televisiota merkittävämpi yhteys nimenomaan tiedon välittymisen, osaamisen hankkimisen, osaamisen välittämisen kannalta. Se, mitä kautta Internet-yhteys on käytettävissä, onko se puhelinlinja, onko se televisiovastaanotin jne., on hyvin pitkälle toissijainen kysymys, mutta tätä kautta helpotetaan ratkaisevasti sitä, että yhä useampi kansalainen pääsee myös Internet-yhteyden piiriin ja ennen kaikkea kohtuuhintaisen Internet-yhteyden piiriin.

Arvoisa puhemies! Valitettavaa on se, että vielä tämäkään ratkaisu ei välttämättä tuo sitä kilpailua, mitä Maaseutu-Suomessa taajamien ulkopuolella, harvaanasutummilla alueilla, edellytetään, että päästäisiin kohtuuhintaiseen palveluun. Tämän vuoksi haluan muutamalla sanalla lähestyä sitä kilpailupoliittista periaatteellista näkökulmaa, joka on synnyttänyt jossain määrin jopa poliittisesti erilaisia näkemyksiä, erilaisia linjoja. Tähän aiheeseen liittyen olemme keskustelleet toisaalta siitä, tarvitaanko valtion mukaantuloa laajakaistaisten yhteyksien rakentamiseen. Toisaalta toinen ääripää ja reuna tähän keskusteluun tulee valtionyhtiöpolitiikasta: Millä tavalla esimerkiksi valtion omistus kehittyy Sonerassa.

Miksi Soneran valtio-omistajuus on erittäin keskeinen ja merkittävä asia ja sillä on yhteys myös tähän lakiin, on sitä kautta, että tällä hetkellä sama ministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valvoo kilpailua; huolehtii lainsäädännöstä eli siitä sääntelystä, jota kyseisellä toimialalla toteutetaan. Minusta on ollut merkillepantavaa, että kun nyt valtionyhtiö Soneran ympärillä on käyty hyvin voimakasta keskustelua tämän omistajapolitiikan osalta, jopa ministeri Heinosen käsitykset ovat aika lyhyellä aikajänteellä muuttuneet.

Nimittäin, noin kolme kuukautta sitten kysyin ministeri Heinoselta kirjallisessa kysymyksessä, millä tavalla tämä regulaatio ja omistajuus synnyttävät riitaa kilpailupolitiikan näkökulmasta. Ministeri Heinonen vastasi yksiselitteisesti, että "Soneran omistaminen ei vaikuta liikenne- ja viestintäministeriön tietoliikennepolitiikan linjavalintoihin".

Eilisissä Helsingin Sanomissa ministeri Heinonen oli kääntänyt aika lailla käsityksensä ja toi voimakkaasti esille sen, ihan suorana lainauksena: "Ulkopuolisten silmin tässä on ongelma olemassa. Kysytään, onko tällä omistajuudella vaikutusta, ja jos sellainen ajatuskin pääsee syntymään, sillä on kielteistä vaikutusta." Näin ollen ministerin mielestä alan regulaatio, omistus ja yleiset kilpailuasiat pitäisi erottaa mahdollisimman kauas toisistaan.

Minusta tämä näkökulma pitäisi ottaa vahvasti esille nyt, kun puhumme tietoyhteiskuntapolitiikan kehittämisestä. Toivon, että ministeri Heinonen tarkistaa myös omaa käsitystään ja mielipidettään siitä, millä tavalla me joudumme valtiovallan toimin tulemaan vastaan niitä alueita, joilla riittävän nopealla aikajänteellä pelkällä kilpailulainsäädännöllä ei voida mahdollistaa riittävän edullisia Internet-yhteyksiä.

Markku  Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että tässä yhteydessä ed. Karjula ottaa juuri tämän valtion omistajapolitiikkaan liittyvän äärimmäisen keskeisen kysymyksen esiin. On ihan selvää, että regulaattorin edustajan on tavattoman vaikea tehdä samaan aikaan valtionyhtiössä omistajapolitiikkaa. Tämä asia pitäisi nyt problematisoida hallituksessa, kun mietitään omistajapolitiikan tulevia suuntaviivoja. Nythän Sonera on tietysti esimerkki juuri siitä, että liikenneministeriön edustaja, joka on myös alan regulaattori, istuu omistajan edustajana hallituksessa. Tämä yhteys ei välttämättä toimi. Ne ajatukset, joissa omistajapolitiikan siirtämistä vaikkapa valtioneuvoston kansliaan on alettu lämmitellä uudelleen, ovat minun mielestäni tässä katsannossa hyvin tervetulleita ja eriyttävät silloin tämän ongelman, joka eräillä, myöskin muilla kuin liikenne- ja viestintäministeriön, toimialoilla etenee.

Toinen lyhyt kommentti koskee ed. Karjulan voimakasta Internet-uskoa. Minun uskoni on hieman moniarvoisempaa. Näen, että tässä konvergenssi tulee toteutumaan sillä tavoin, että on nimenomaan mobiili-Internet, langaton maailma, eikä pidä myöskään unohtaa radiotaajuutta, joka edelleenkin on tänä päivänä meidän kaikkein kustannustehokkain tietoliikenteen välittämismuotomme, ja on Internet-yhteys; nämä kaikki konvergoituvat; kuluttajalla on kaikki nämä rinnakkaisessa yhtäaikaisessa käytössä.

On aivan selvää, että tässä katsannossa tämän perinteisen radio- ja televisiotaajuuden käyttö tulee olemaan jatkossa myöskin tavattoman merkittävää. Esimerkiksi digitaalinen televisio tulee olemaan varmasti tietoyhteiskunnan tärkein päätelaite ja palvelujen käyttöalusta, ja tullaan näkemään, että radio- ja tv-taajuudella tulee tässä olemaan suuri merkitys myös kuluttajan kannalta ja kuluttajan kustannusten kannalta.

Kyösti Karjula  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähinnä tällä vertauksella radioon ja televisioon halusin avata sitä näkökulmaa, miten kaukonäköinen on ollut aikanaan se ratkaisu, että meillä on vuosilupamaksut, joiden välityksellä me olemme voineet seurata televisiota, kuunnella radiota rajatta. Nyt meillä on Internet, josta on tullut rahastuksen muoto muutamille suomalaisille yhtiöille, sen sijaan että sen pitäisi olla palvelu, jolla me autamme kansalaiset monipuolisen tiedon lähteille. Tässä mielessä on kyse erittäin isosta, nimenomaan tietoliikennepolitiikkaan ja tietoyhteiskuntapolitiikkaan liittyvästä periaatteellisesta kysymyksestä.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys laiksi telemarkkinalain muuttamisesta on mielestäni monella tapaa suomalaisen tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta varsin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.

Tämä lakiehdotus on johdonmukainen seuraus hallituksen tavoitteesta pitää Suomi ja suomalaiset maailman kärjessä tietoyhteiskunnan palvelujen saatavuudessa kilpailukykyisillä kuluttajahinnoilla ja verkkojen korkeatasoisella laadulla. Tällä lakiesityksellä turvataan se, ettei lainsäädäntö ole este nopealle tekniselle kehitykselle vaan edistää sitä.

Tässä yhteydessä on syytä tyydytyksellä todeta myös se hallituksen erittäin tärkeä päätös, ettei suomalainen yhteiskunta rahasta verkkoluvista huikeita summia, jotka viime kädessä kuluttajat maksavat palvelumaksuina. Uskon, että päätös olla perimättä raskaita lupamaksuja operaattoreilta edistää myös Suomen tietoverkkojen kehitystä ja samalla turvaa maamme säilymisen tietoyhteiskunnan eturintamassa koko maailmassa.

Tietoverkkojen saatavuus ja riittävän kilpailun kautta syntyvä käytön edullisuus edistävät koko Suomen tasapainoista kehitystä. Suurin osa Internet-yhteyksistä kulkee edelleenkin kiinteän televerkon kautta. Nykyiset paikalliset teleyhtiöt ovat edelleen monopoliasemassa kiinteän televerkon ja sen välityksellä tarjottavien paikallisten telepalvelujen tarjonnassa. Valitettavasti vain usein verkkoyhtiön on todettu kohtuuttomilla verkkoonpääsyhinnoilla pyrkineen vaikuttamaan kilpailuun ja jopa estämään sitä muun muassa Internet-palvelujen tarjonnassa. Tämän vuoksi kilpailun avaaminen myös paikallisverkkomarkkinoille on lakiehdotuksen yksi tärkeimmistä kohdista.

Tämän lakiehdotuksen toimenpiteillä edistetään ihmisten mahdollisuutta tehdä työtä verkkojen välityksellä kaikkialla Suomessa ja valita asuinpaikkakuntansa muiden arvojen kuin pelkän työn perusteella. Teleyritykselle säädettävä velvollisuus vuokrata nykyisten puhelinverkkojen tilaajayhteyksien vapaata välityskykyä usean rinnakkaisen palvelun mahdollistamiseksi edistää voimakkaasti Internet-palvelujen käytettävyyttä, kun yritykset voivat tarjota käyttäjille nopeita rinnakkaisia digitaalisia tilaajayhteyksiä. Täydellä syyllä voidaan olettaa, että tilaajajohdon rinnakkaiskäyttö tuo kotitalouksille, monille ammatinharjoittajille ja kotona tapahtuvalle pienelle yritystoiminnalle uudenlaisia teknisiä mahdollisuuksia Internetin käytön edullisen hintatason myötä.

Pakollinen verkkovierailu helpottaa myös uusien kolmannen sukupolven matkaviestintäyritysten alalletuloa ja esittää nykyisiä toimijoita vääristämästä kilpailua gsm-verkkojen avulla. Niin sanotun verkkovierailun käyttöönotto vähentää myös tarvetta rakentaa moninkertaisia verkkoja, mikä on sekä ympäristön että kansantalouden kannalta järkevää, niin kuin valiokuntakin mietinnössään toteaa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella on tärkeätä, että koko maa pystyy hyödyntämään nopeaa tiedonvälitystä, mutta se edellyttää sitten myös sitä, että tehokkaat ja toimivat laajakaistayhteydet ulottuvat koko maahan ja että niitä pidetään tulevaisuudessa myös kunnossa. Aivan oikein täällä Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja ed. Laukkanen viittasi digitaalitelevision tulevaan mahdollisuuteen. Se on varmasti iso ja tärkeä asia.

Lopuksi haluan vain viitata siihen, miten vaikeaa kolmannen sukupolven viestimien kehittely on. Vieläkin julkaistaan käsityksiä siitä, että vuoden kahden sisään pitäisi olla enemmän liikkuvaan puhelimeen asennettuja Internet-yhteyksiä kuin kiinteitä. Tältä nyt ei oikein vaikuta, kun ajattelemme, mikä on wap-maailman kivikkoinen tie eteenpäin.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Varmasti pitää paikkansa se, että käyttäjien kohdalta tämä laki on positiivinen. Minun mielestäni aika mielenkiintoinen tulkinta omaisuudensuojasta on eräs sanonta, jota perustuslakivaliokunta ensimmäistä kertaa käyttää, mikäli minä muistan, nimittäin että "tulkitaan perusoikeusmyönteisesti". Ei oteta kantaa suoranaisesti, onko tämä nyt omaisuudensuojan vastainen, mutta käytetään sanontaa "tulkitaan myönteisesti", jonka perusteella perustuslakivaliokunta on päätynyt siihen, että laki voidaan normaalissa järjestyksessä hyväksyä ja eikä hallituksen esitykseen siltä osin tarvitse tehdä muutoksia. Mutta minun mielestäni nimenomaan omaisuudensuojan kannalta tämä laki on aika mielenkiintoinen.

Pekka  Ravi  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbackalle voin vakuuttaa, että perustuslakivaliokunta kahteen otteeseen nimenomaan tähän seikkaan kiinnitti huomiota, kuuli asiantuntijoita ja päätyi lopulta sille kannalle, että omaisuudensuojan näkökulmasta turvallisempi muotoilu oli se, mikä alun perin sisältyi hallituksen esitykseen.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän vielä haluaisin lopuksi todeta sen, että kaksi viimeksi käytettyä puheenvuoroa eivät olleet ollenkaan huonoja tämän keskustelun kannalta sen takia, että juuri tässä sitä rajaa, niin kuin esittelypuheenvuorossa totesin, käytiin nyt. Mutta se on jännittävää, ed. Vistbacka, juuri siinä katsannossa, että tällä tavalla katsotaan, miten tämä yhteiskunta selviää siitä, kun teknologia kehittyy ja tulee aivan uusia ulottuvuuksia, jopa niin, että teknologia kehittyy niin nopeasti, että perustuslaki, vaikka sitä on juuri uusittu — vuosi sitten tuli voimaan tämä uusi — sekään ei tavallaan pystynyt hahmottamaan kaikkia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Minusta perustuslakivaliokunta selviytyi aika uljaasti tästä vaikeasta tehtävästä.