Arvoisa herra puhemies! Hallitus on panostanut varsin voimakkaasti taloudellisesti koulutukseen. Se on erittäin hieno asia. Koulutus on tärkeä alueitten menestystekijä. Kuitenkin viime aikoina elinkeinoelämän piiristä on tullut palautetta osaavan työvoiman puutteesta. Ammatillinen koulutus nykymuodossaan ei vastaa työelämän tarpeisiin. Kädentaitajista on jo nyt koko Suomessa kova pula. Osaavasta työvoimasta on pula erityisesti rakennus- ja metallialalla. Kysyn:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työmarkkinoitten tarpeisiin?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on keskeinen asia, ja hallituksessa ja opetusministeriössä kaikin tavoin pyritään sitä vahvistamaan. Nyt valmistelussa parastaikaa on muun muassa ammatillisen koulutuksen osalta näyttöjen saaminen osaksi tutkintoja, joissa tämä ammattitutkintoon opiskeleva osoittaisi myös käytännössä sen kädentaitonsa ja osaamisensa. Tästä esitykset ovat tulossa, kunhan nyt saadaan rahoitus vielä päätetyksi.

Sitten rakennusalaan ja metallialaan. Rakennusalalla oli pitkään sellainen vaihe, että se ei oikein houkuttanut, mutta tällä hetkellä nuoret ovat selvästikin enenevässä määrin suuntautumassa myös rakennusalan koulutukseen. Se houkuttelee entistä enemmän, ja siihen varmasti osaltaan on ollut syynä se, että myös julkisuudessa on pidetty esillä sitä, miten hyviä ammatteja tällä alalla on ja miten hyvän uran niissä ammateissa voi myös luoda. Tänä keväänä on myös ammattitaidon maailmanmestaruuskisat, WorldSkills-kisat, täällä Suomessa Helsingissä, jotka kokoavat maailmanlaajuisesti tänne nuoria kisaamaan, ja varmasti tämäkin omalta osaltaan markkinoi ammatillista koulutusta

Arvoisa herra puhemies! Kysyn vielä ministeri Haataiselta: Tällä hetkellä on se ongelma, että samanaikaisesti, kun maamme lukiot vetävät tehokkaasti oppilasainesta peruskouluista, on ammattioppilaitoksilla suuria vaikeuksia täyttää linjansa motivoituneilla oppilailla. Tiedossa on myös se, että erittäin suuri prosentti ammattikoulun aloittaneista keskeyttää.

Mihin toimiin hallitus ryhtyy jo julkisuudessa esitettyjen toimenpiteitten lisäksi, että ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus paranisi ja arvostusta nostettaisiin entisestään?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen vetovoimaan voidaan juuri vaikuttaa sitä kautta, että ammatillisen koulutuksen laatua kohennetaan. Siihen juuri pyritään muun muassa tämän näyttöjärjestelmän käyttöönotolla, joka tarkoittaisi kaikkia aloja.

Ministeriössä olen käynnistänyt myös hankkeen, jolla nyt käydään läpi ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan ja kartoitetaan sitä, miten alueellisesti on ryhdytty myös huolehtimaan paremmin siitä, että koulutuksen laatu olisi parempi. Tämä tarkoittaa muun muassa alueellisen yhteistyön entistä parempaa tiivistämistä.

Lukiokoulutus houkuttaa tällä hetkellä nuoria, mutta kyllä, kun nuoret tekevät itse näitä valintoja, täytyy pitää huolta siitä, että ammatillinen koulutus vaihtoehtona on sellainen, joka houkuttaa, ja että myös opinto-ohjauksella siihen vaikutetaan. Opinto-ohjauksen kehittämishanke meillä on parastaikaa ministeriössä käynnissä, ja se toivon mukaan tulevaisuudessa näkyy myös tuloksina.

Arvoisa puhemies! Kädentaitoihin selkeästi vaikuttaa se perusopetus, jota peruskoulussa annetaan kädentaidoissa. Nyt on tapahtunut kaksi isoa muutosta peruskoulussa: valinnaisaineiden kurssimäärä vähenisi 20:sta 13:een, ja taideaineiden opettajat ovat syvästi huolissaan, että tämän myötä mahdollisuudet valita motorisia valmiuksia valmentavia taideaineita vähenevät peruskoulussa. Toisaalta meillä on tullut valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin käsityö yhtenä aineena, mikä tarkoittaa sitä, että kunnissa itse asiassa voi käydä niin, että määrärahojen puitteissa oppilaat saavat vain puolittain opetusta teknisissä ja tekstiilitöissä eli meille tulee puolitaitoisia.

Miten ministeriö seuraa, miten kädentaitojen käy peruskoulussa, ja miten taataan resurssit, jotta ei käy näille tärkeille kädentaidoille huonosti tässä tilanteessa?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Tuntikehyksestä päätettiin edellisen hallituksen aikana ja sen mukaisesti nyt eletään. Vastikään on hyväksytty myös valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja parasta aikaa näitä valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita otetaan käytäntöön kunnissa. Tarkoitus on, että 2006 saadaan kaikissa ne käyttöön. Niitä nyt sitten noudatetaan. Opetushallituksen kautta tietysti tapahtuu tämä seuranta ja eri oppiaineiden kehittämistyö.

Olen kyllä tietoinen tästä teknisen opetuksen ja tekstiilityön problematiikasta, koska siitä olen myös käynyt keskusteluja opettajien kanssa. Tavoitteenahan on se, että kaikki saisivat perusvalmiudet molemmissa.

Arvoisa puhemies! Jotta tuohon ammatillisen koulutuksen laatuun voitaisiin vielä kiinnittää entistä enemmän huomiota, on kysymys myös niistä opettajista, jotka siellä opettavat. Siinä mielessä on varmastikin tulevaisuudessa erittäin suurta huomiota kiinnitettävä laatuun, tasoon ja myös siihen, että aika paljon on eläköitymässä näitä opettajia.

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tältä osin?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Niin peruskoulujen kuin ammatillisen koulutuksenkin osalta opettajakartoitukset, selvitykset, tehdään, ja parasta aikaa on käynnissä myös selvitys koskien opettajatilannetta. Siltä pohjaltahan me teemme sitten aina valtakunnalliset suunnitelmat siitä, miten täydennyskoulutusta tarvitaan ja miten opettajakoulutusta tulisi suunnata. Näitten aiempien linjausten mukaisesti nyt tällä hetkellä eteenpäin mennään. Opettajien täydennyskoulutukseenhan me ylimääräistä resurssia satsaamme viiden vuoden aikana 50 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on edelleen huolestuttavan korkealla tasolla, vaikka enää ei pahimpien vuosien tasolla ollakaan. Vuoden alusta tuli voimaan merkittävä parannus, uudistus, nuorten yhteiskuntatakuu, jossa kaikille työttömille nuorille pyritään löytämään sopiva työharjoittelu- tai opiskelupaikka.

Nyt kun on jonkin verran aikaa tuon uudistuksen voimaantulosta, niin voidaanko arvioida tässä vaiheessa, miten uudistus on lähtenyt liikkeelle, mitkä ovat ensimmäiset kokemukset siitä? Täyttääkö se ne tavoitteet, mitä sille on asetettu?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämä on työministeri Filatoville kuuluva kysymys. Hän on tänään Brysselissä ja ei voi olla vastaamassa tähän kysymykseen. Välitetään tämä kysymys edelleen ja toivotaan, että edustaja saa vastauksen siihen.

Arvoisa puhemies! Palaan lähemmäksi alkuperäistä kysymystä, joka on Suomen kannalta erinomaisen tärkeä, siis osaavan, ammattitaitoisen työvoiman tarve. Kun me seuraamme lehdistöä, me huomaamme muun muassa, miten ammattikorkeakoulut isoilla ilmoituksilla hakevat opiskelijoita. Olen ajatellut niin, että opetusministeriö voisi näitä houkuttimia lisätä myöskin ammatillisille oppilaitoksille, kun nyt jo on käytössä tällaista tuloksellisuusrahaa siltä osin kuin opiskelijat työllistyvät ja kohdennetaan oppilastarjontaa vaikeimmin rekrytoitaville aloille. Kysymys kuuluu:

Näkeekö opetusministeri, että myöskin ammatillisille oppilaitoksille voitaisiin lisätä ikään kuin näitä kannustimia, että oppilaitos itse aktivoituu suhteessa tuleviin opiskelijoihin?

Opetusministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Ammatillisen koulutuksen rahoituksen muutos on osa valtionosuusuudistusta, ja siinä yhteydessä on pohdittu myös näitä elementtejä, joilla voitaisiin tehdä rahoituksesta entistä kannustavampi. Yksi elementti tietysti on se, kuinka tästä koulutuksesta työllistytään. Tosin rahoituksella pitää myös varmistaa se, että perusrahoitus on kunnossa, ja sen kannustavuuden osuuden täytyy olla sillä tavalla justeerattu, että se kannustaa, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että perusrahoitus on riittävä tämän koulutuksen järjestämiseksi.

Sinänsä kyllä voi panna merkille, että ammatilliset oppilaitokset kyllä tiedottavat hyvin ja peruskoulunsa päättävät saavat tietoa. Myös peruskoulujen opinto-ohjaukseen pitää kiinnittää huomiota, jotta peruskoulunsa päättävät riittävän ajoissa osaavat pohtia sitä, mille alalle he haluaisivat suuntautua ja näkisivät myös ammatillisen koulutuksen vaihtoehdon sekä myös lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämismahdollisuuden.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee pärjätäkseen paitsi maistereita myös mestareita, ja täällä viitattiin palautteeseen työelämästä. Erityisesti yrityksistä tulee hyvin voimakkaasti viestejä siitä, että perinteisen teknikkokoulutuksen lopettaminen oli suuri virhe. Kysyisinkin nyt opetusministeriltä:

Ovatko nämä viestit tulleet sinne ministeriöön ja aiotaanko tässä asiassa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta perinteisten teollisuuden toimialojen, kuten rakentamisen, kilpailukyky myöskin tässä suhteessa tulevaisuudessa säilytettäisiin?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Teknikkokoulutus on ollut paljon esillä, ja olen käynyt siitä myös ammattijärjestöjen kanssa keskusteluja. Kun ammattikorkeakoulututkinto aiemmilla päätöksillä luotiin, silloin teknikkokoulutus muunnettiin sisältyväksi insinöörikoulutukseen. Siellä on tuotantopainotteinen koulutusohjelma, jossa on enemmän myös käytännön osaamista tai käytännön harjoittelua. Nämä asiat ovat sellaisia, joita tulee jatkuvasti käydä läpi ja kehittää myös, ja siinä kehitystyössä pitää myös työelämän olla mukana. Tätä tiivistä yhteistyötä teemme ja käymme keskustelua siitä, millä tavalla voisimme siellä sisällä tätä koulutusta edelleen kohdentaa niin että se palvelee sitä tehtäväkenttää, jolla nämä ammattilaiset työelämässä tulevat toimimaan, jotta heidän ammattitaitonsa vastaa sitä, mitä työelämän odotukset ovat. Se on ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Kari Juntunen on esittänyt niin sanottua ammattikymppiä niille koululaisille, jotka eivät jatka minnekään peruskoulun jälkeen. Juuri heillähän on suurin syrjäytymisvaara, jotka eivät jatka ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa.

Mitä mieltä olette, opetusministeri, tästä esityksestä? Toinen kysymys liittyy työssäoppimisjaksoihin: Onko mitään tutkimusta tehty siitä, miten oikeita töitä näillä työssäoppimisjaksoilla ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat tehdä vai teetetäänkö siellä ihan jotain sellaista, joka ei kuulu varsinaiseen työhön?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Ammattikymppi on erinomainen asia, jota pitäisi kehittää peruskoulunsa päättäville, niille, jotka eivät pääse jatkamaan toiselle asteelle. Tämä tarjoaisi vaihtoehdon perinteiselle niin sanotulle kymppiluokalle niille nuorille, jotka ovat käytännönläheisempiä ja joilla kuitenkin olisi tarve nostaa numeroita, jotta pääsisi oikeasti jatko-opintoihin kiinni.

Kaiken kaikkiaan hallituksessa käymme läpi nyt tätä nuorten syrjäytymisongelmaa, ja olen sitä mieltä, että tarvitsemme entistä vahvempia välineitä sille, että kaikki nuoret voisivat jatkaa suoraan peruskoulusta toiselle asteelle ja ne, joille se ei ole mahdollista, voisivat kymppiluokan kautta myös nostaa numeroitaan. Silloin tarvitaan kymppiluokkaopetuksen laajentamista. Se on kunnissa supistunut vuosien varrella, ja se on huono asia; sitä täytyy pystyä laajentamaan. Me tarvitsemme myös työpajatoiminnan tähän rinnalle. On monia välineitä, mutta nyt oikeastaan sen osoitteen pitäisi olla jossain, kenellä vastuu on.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Häkämiehen esiin nostama asia on erittäin tärkeä. Meillähän Suomessa tällä hetkellä on suurin ongelma niin sanotussa keskijohdossa eli operatiivisessa johdossa. Siinä suhteessa täällä on ollut lakialoite rakennusmestarikoulutuksen käynnistämisestä. Tämä on nyt suuri ongelma meillä yhteiskunnassa. Se on työturvallisuuskysymys, se on ennen kaikkea valvontakysymys työmailla hyvin pitkälti. Kysyn ministeriltä:

Aikooko ministeriö ottaa tähän kantaa, että Suomen kansallisvarallisuuden kannalta tärkeä rakentaminen olisi jatkossakin niiden käsissä, jotka osaavat hommansa?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Kuten äsken totesin, sinänsä meidän ei tarvitse koulutusjärjestelmiämme eikä nimikkeitä muuttaa, kysymys on koulutuksen sisällöstä, ja sitä haetaan nyt. Alakohtaisesti meillä on hyvin toimivat, tiiviit yhteistyökuviot työelämän edustajien kanssa, niin työntekijäjärjestöjen kuin työnantajajärjestöjen kanssa. Tällä yhteistyöllä me pyrimme myös edelleenkin ministeriössä kehittämään koulutuksen sisältöä, niin että se vastaisi näitä tarpeita, joita kentältä myös kuuluu.