Reijo Kallio /sd:
Herra puhemies! Puutun lyhyesti yhteen asiaan eli rahoitus-
ja vakuutusvalvonnan yhdistämiseen, mikä tämän
lakiesityksen yhteydessä jää toteuttamatta.
Tätä asiaa on jo pitkään selvitelty,
ja tästä asiasta on tullut eräänlainen
ikuisuuskysymys, jossa rintamalinjat ovat jo kauan sitten vakiintuneet.
Valtiovarainministeriö ja pankit olisivat yhdistymisen
kannalla, sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö sekä vakuutusyhtiöt
haraavat vastaan. Molempien näkemyksille löytyy
mielestäni kyllä selkänojaa kansainvälisestä käytännöstä.
Joissakin maissa valvonta on keskitetty, mutta on käytössä myöskin
hajautettua mallia, mikä meillä Suomessakin on
ollut. Molemmat osapuolet voivat myös vedota toimialojen
luonteeseen. Pankki- ja vakuutusalan tuottajat lähestyvät
vääjäämättä toisiaan,
mutta toisaalta eräät tuotteet, kuten pankkitalletukset
ja tapaturmavakuutukset, säilyvät erilaisina tuotteina.
Erillistä vakuutusvalvontaa puolustavat korostavat
mielellään sitä, että vakuutusvalvonnan keskeisimpänä tehtävänä on
vakuutettujen etujen turvaaminen, toisin sanoen se, että vakuutetut
saavat heille kuuluvat korvaukset jopa vakuutusyhtiöiden
konkurssissa. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta
vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden valvonta on ydintehtävä,
mikä joidenkin mielestä yhdistetyssä valvonnassa
saattaisi jäädä lapsipuolen asemaan.
Toisaalta erillistä valvontaa puolustavat korostavat sitä,
että vakuutusvalvonnan ja pankkivalvonnan perusperiaatteiden
ja tavoitteiden ero on suuri. Lainsäädäntö takaa
tällä hetkellä sen, että jokaisella
tilillä pankkitalletukset turvataan noin 25 000 euron määrään
saakka. Vakuutussektorilla vastaavaa kattavaa suojaa ei ole.
Edellä mainituista perusteluista ja näkökulmista
huolimatta katson, että vakuutus- ja pankkivalvonnan yhdistämisen
puolesta puhuvat hyvin painavat seikat. Finanssitavaratalojen syntyminen
ja tuotteiden samankaltaistuminen ovat erittäin hyviä syitä siihen,
että myös valvonnan tulee olla yksissä käsissä.
Mielestäni on myös saivartelua puhua eri toimialoista,
kun esimerkiksi Sampo-konsernissa tai Nordea-ryhmittymässä yhteinen
johto tekee linjapäätöksiä,
joissa yhtiöiden pankki- ja vakuutustoiminnat niveltyvät
yhteiseksi yritysstrategiaksi. Mielestäni onkin niin, että mitä keskittyneempää on
pankki- ja vakuutusala ja mitä laaja-alaisemmaksi tulevat finanssitavaratalojen
palveluvalikoimat, sitä vahvemman täytyy myös
valvovan viranomaisen olla. Vahva, avoin ja toimivaltuuksiltaan
itsenäinen valvoja on yhteiskunnan ja kuluttajan paras
turva.
Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, toivon, että mietintöön
sisältyvä ponsi johtaa pikaisesti käytännön
toimiin rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämiseksi.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallion puheenvuoroon sopii yhtyä,
tuohon hänen lopussa esittämäänsä toivomukseen,
kun hän tukee tuota pontta rahoitus- ja vakuutusvalvonnan
yhdistämiseksi. Tämä finanssitavaratalojen olemassaolo
on tietysti selvä asia.
Haluaisin vielä viitata vain siihen, miten vuosien
mittaan on julkisuudessa kritisoitu Rahoitustarkastusta ja miten
se on osoittanut ajoittain heikkoa toimintakykyä ja on
tapahtunut tietysti sellaisia virheitä taikka toiminnan
pettämistä, tarkastuksen pettämistä,
josta sitten on laajemminkin keskusteltu. Tässä mielessä markkinataloutta
olisi syytä kyllä, sen toimintamalleja, valvoa,
ettei esimerkiksi sitten jälleen kerran jossain vaiheessa
tule lasku yhteiskunnalle.
Yleiskeskustelu päättyy.