Täysistunnon pöytäkirja 197/2002 vp

PTK 197/2002 vp

197. TORSTAINA 6. HELMIKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi Rahoitustarkastuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Puutun lyhyesti yhteen asiaan eli rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämiseen, mikä tämän lakiesityksen yhteydessä jää toteuttamatta. Tätä asiaa on jo pitkään selvitelty, ja tästä asiasta on tullut eräänlainen ikuisuuskysymys, jossa rintamalinjat ovat jo kauan sitten vakiintuneet.

Valtiovarainministeriö ja pankit olisivat yhdistymisen kannalla, sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriö sekä vakuutusyhtiöt haraavat vastaan. Molempien näkemyksille löytyy mielestäni kyllä selkänojaa kansainvälisestä käytännöstä. Joissakin maissa valvonta on keskitetty, mutta on käytössä myöskin hajautettua mallia, mikä meillä Suomessakin on ollut. Molemmat osapuolet voivat myös vedota toimialojen luonteeseen. Pankki- ja vakuutusalan tuottajat lähestyvät vääjäämättä toisiaan, mutta toisaalta eräät tuotteet, kuten pankkitalletukset ja tapaturmavakuutukset, säilyvät erilaisina tuotteina.

Erillistä vakuutusvalvontaa puolustavat korostavat mielellään sitä, että vakuutusvalvonnan keskeisimpänä tehtävänä on vakuutettujen etujen turvaaminen, toisin sanoen se, että vakuutetut saavat heille kuuluvat korvaukset jopa vakuutusyhtiöiden konkurssissa. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden valvonta on ydintehtävä, mikä joidenkin mielestä yhdistetyssä valvonnassa saattaisi jäädä lapsipuolen asemaan. Toisaalta erillistä valvontaa puolustavat korostavat sitä, että vakuutusvalvonnan ja pankkivalvonnan perusperiaatteiden ja tavoitteiden ero on suuri. Lainsäädäntö takaa tällä hetkellä sen, että jokaisella tilillä pankkitalletukset turvataan noin 25 000 euron määrään saakka. Vakuutussektorilla vastaavaa kattavaa suojaa ei ole.

Edellä mainituista perusteluista ja näkökulmista huolimatta katson, että vakuutus- ja pankkivalvonnan yhdistämisen puolesta puhuvat hyvin painavat seikat. Finanssitavaratalojen syntyminen ja tuotteiden samankaltaistuminen ovat erittäin hyviä syitä siihen, että myös valvonnan tulee olla yksissä käsissä. Mielestäni on myös saivartelua puhua eri toimialoista, kun esimerkiksi Sampo-konsernissa tai Nordea-ryhmittymässä yhteinen johto tekee linjapäätöksiä, joissa yhtiöiden pankki- ja vakuutustoiminnat niveltyvät yhteiseksi yritysstrategiaksi. Mielestäni onkin niin, että mitä keskittyneempää on pankki- ja vakuutusala ja mitä laaja-alaisemmaksi tulevat finanssitavaratalojen palveluvalikoimat, sitä vahvemman täytyy myös valvovan viranomaisen olla. Vahva, avoin ja toimivaltuuksiltaan itsenäinen valvoja on yhteiskunnan ja kuluttajan paras turva.

Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, toivon, että mietintöön sisältyvä ponsi johtaa pikaisesti käytännön toimiin rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallion puheenvuoroon sopii yhtyä, tuohon hänen lopussa esittämäänsä toivomukseen, kun hän tukee tuota pontta rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistämiseksi. Tämä finanssitavaratalojen olemassaolo on tietysti selvä asia.

Haluaisin vielä viitata vain siihen, miten vuosien mittaan on julkisuudessa kritisoitu Rahoitustarkastusta ja miten se on osoittanut ajoittain heikkoa toimintakykyä ja on tapahtunut tietysti sellaisia virheitä taikka toiminnan pettämistä, tarkastuksen pettämistä, josta sitten on laajemminkin keskusteltu. Tässä mielessä markkinataloutta olisi syytä kyllä, sen toimintamalleja, valvoa, ettei esimerkiksi sitten jälleen kerran jossain vaiheessa tule lasku yhteiskunnalle.

Yleiskeskustelu päättyy.