Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen omfattar målsättningen med lagförslaget att slopa statsrevisorerna och ersätta dem med ett nytt revisionsutskott. På det sättet förbättras riksdagens parlamentariska kontrollfunktion.

Under processens gång har svenska riksdagsgruppen framfört flera synpunkter på hur reformen borde genomföras. Flera av synpunkterna är beaktade i förslaget, men jag vill här än en gång lyfta fram en del brister som oroar oss inom svenska riksdagsgruppen, nämligen förslaget att utse elva medlemmar av utskottet som förstås bygger på grundlagens minimikrav. Svenska riksdagsgruppen vill här fästa uppmärksamhet vid att begränsningen till elva i praktiken betyder att samma riksdagsgrupper bemannar revisionsutskottet som nuvarande statsrevisorskollegium.

Eftersom tanken var att öka den parlamentariska kontrollen borde man också ha sett till att de mindre grupperna får ordinarie representanter i utskottet och så kommer nu inte att ske, och det är ett steg bort från vår arbetskultur i riksdagen enligt vilken de större grupperna har sett till att även de minsta riksdagsgrupperna har möjlighet att få sin röst hörd i utskotten.

Puhemies! Esitys 11 jäsenen nimeämisestä tarkastusvaliokuntaan perustuu perustuslain vähimmäisvaatimuksiin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota siihen, että jäsenten määrän rajaaminen 11:een käytännössä tarkoittaa, että tarkastusvaliokunnan miehittävät samat eduskuntaryhmät kuin nykyisen valtiontilintarkastajakunnan.

Koska ajatuksena oli parlamentaarisen valvonnan lisääminen, tulisi huolehtia myös siitä, että pienemmät ryhmät saavat valiokuntaan varsinaisia jäseniä. Näin ei nyt tule tapahtumaan. Tämä on askel pois eduskunnan työkulttuurista, jonka mukaan suuremmat ryhmät huolehtivat siitä, että myös pienimmillä eduskuntaryhmillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin valiokunnissa.

Jag hoppas att de riksdagsgrupper som nu tar säte i det nya revisionsutskottet tar över den arbetskultur som statsrevisorerna haft i alla tider, nämligen att man koncentrerar sig på uppgiften och lämnar politiken utanför utskottsrummet. Politik kan inte förknippas med revision, lika lite som politik skall förknippas med grundslagsgranskningen i grundlagsutskottet. Jag vill också avslutningsvis påminna om att statsrevisorerna servat samtliga utskott i riksdagen, inte bara finansutskottet, och att det här samarbetet borde fortsätta.

Talman! Vår kritik till trots så kommer svenska riksdagsgruppen att respektera den långa parlamentariska beredningsprocess som föregått detta lagförslag. Vi kommer därför att eftersträva att en enig riksdag godkänner lagförslaget.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan tulevana jäsenenä minusta näytti, että oli yksitoista kokousta menossa, mutta lähellä puhemiehen arviota.

Herra puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi perustuslain 35 ja 90 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia jäi viime vaalikauden lopulla lepäämään näihin valtiopäiviin ja on nyt hyväksyttävänä yhden käsittelyn asiana perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Perustuslakivaliokunta on edelleen ja samoilla perusteilla esittänyt ehdotusten hyväksymistä.

Perustuslain muutos selkeyttää valtiontalouden hoidon ja valvonnan rooleja. Hallitus vastaa valtiontalouden päätöksenteon valmistelusta, taloudenhoidosta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta sekä sisäisestä valvonnasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on perustuslain mukaan eduskunnan yhteydessä oleva valtion taloudenhoidon riippumaton ulkoinen tarkastaja. Eduskunta valvoo valtion taloudenhoitoa, ja tarkastusvaliokunta harjoittaa tätä tehtävää, siis toisin sanoen parlamentaarista valvontaa.

Uudelle tarkastusvaliokunnalle keskitetään valtiontalouden parlamentaarinen valvontatehtävä, joka on kuulunut aikaisemmin valtiontilintarkastajille ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle. On syytä jälleen todeta, että valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan keskittäminen tarkastusvaliokunnan tehtäväksi on historiallinen muutos eduskunnan työtapojen kehittämisessä. Valtiontalouden parlamentaarinen valvonta saa nyt sen aseman ja merkityksen, joka sille kuuluu. Parlamentaarisen valvonnan siirtyminen lähemmäksi eduskuntatyön ydintä tuo valtiontalouden valvontaan joustavuutta ja ennen kaikkea reaktionopeutta. Eduskunnan ääni tulee kuulumaan entistä paremmin valtion talousarvion käsittelyn ohella myös talousarvion ja sen kehysten valmistelussa.

Perustuslain muutos vahvistaa myös eduskunnan lainsäädäntövaltaa. Tarkastusvaliokunta voi tehtävässään saada hallituksen toimimaan kriittisemmin tuodessaan esityksiä eduskunnalle sekä haastaa hallinnon tekemään tiliä aikaansaannoksistaan. Tarkastusvaliokunnan tehtävissä on merkittävää myös laaja-alaisten teemojen arviointi. En enää kertaa uudistuksen yksityiskohtia, vaan tuon esille tarkastusvaliokunnan toiminnan kannalta eräitä keskeisiä seikkoja.

Hallitus antaa eduskunnalle vaalikausittain liki 1 000 hallituksen esitystä. Juuri päättyneellä vaalikaudella esityksiä oli 975 ja noin 10 000 sivua esityksien perusteena. Näistä valtaosa koskee lain muuttamista tai uuden lain säätämistä. Yhteiskunnan rakenteet, hallinto ja kunnalliset palvelut, samoin kuin yritystoiminta ja työelämä, pohjautuvat tavalla tai toisella lainsäädäntöön. Verolainsäädännöllä määrätään puolestaan yhteiskunnan tulopuolesta. Eduskunnan tehtävänä on päättää vuosittain tasapainoisesta valtion budjetista, ja tässä päätöksenteossa tarkastusvaliokunta voi tarjota tärkeitä näkemyksiä budjetin käsittelyyn.

Osana säädösvalmistelun tason nostamista on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota säädösten vaikutusarviointiin. Hallituksen esityksestä tulisi aina ilmetä lakiesityksen vaikutukset, niin taloudelliset kuin muutkin vaikutukset. Eduskunnan kannalta on tärkeää tietää, miten jonkin lain muutos tai uusi laki voimaan tullessaan vaikuttaa, samoin kuin se, toteutuvatko laissa säädetyt uudistukset. Toisinaan eduskunta edellyttää hallitukselta selontekoa tai muuta selvitystä lain toimeenpanosta ja vaikutuksista, minkä kautta saatava tieto voi olla tarjolla lain tavoitteiden kannalta usein liian myöhään.

Toistuvasti tulee esiin, että lailla säädetyt uudistukset eivät ole voineet toteutua määrärahojen vähyyden takia. Kuvaava esimerkki on vuonna 2005 säädetty vankeuslaki. Lain tavoitteena oli muun muassa laatia vangille yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Lailla pyrittiin tukemaan vangin vapauteen siirtymistä edistämällä vankilassa saadun kuntoutuksen jatkumista vangin vapauduttua, minkä lisäksi pyrittiin turvaamaan vapautuvalle vangille tarpeelliset palvelut.

Vuosina 2006—2009 menokehyksiin ei kuitenkaan varattu riittävästi määrärahoja, joten vankeinhoidon kriisiytyminen on jatkunut ja uudistuksen tavoitteet jäävät pääosin saavuttamatta. Arkipäivää on esimerkiksi se, että vangit eivät voi henkilöstön vähyyden vuoksi osallistua päivittäin järjestettävään toimintaan siinä määrin kuin sitä olisi tarjolla. Vankilat ovat itse asiassa muodostuneet lähinnä säilytyspaikoiksi, mitä ei ole lainsäädännön hyvistä tavoitteista huolimatta voitu estää. Vankeinhoidon määrärahat on koko edellisen vaalikauden ajan turvattu lisäbudjeteilla. Sama pätee useisiin muihinkin asioihin. Tämä ei ole perustuslain hengen mukaista eikä edesauta pitkäjänteisyyttä asioiden hoidossa. Varsinaisella budjetilla on päätettävä kaikista tiedossa olevista asioista.

Juuri tämän tyyppisissä asioissa tarkastusvaliokunta voi nostaa esille taloudellisiin syihin liittyvät uuden lainsäädännön tavoitteiden esteet. Silloin, kun asiaan liittyy selvä yhteiskunnallinen epäkohta, valiokunta voi vireillepano-oikeuttaan käyttäen ottaa tarkistettavakseen lain tavoitteiden toteutumisen ja sen kytkennän määrärahojen suuruuteen. Valiokunnan tärkeänä tehtävänä on arvioida yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja resurssien kohdentamista sekä varmistaa, että eduskunnan päättämille säädösmuutoksille varataan tarvittavat resurssit. Koska valiokunta voi saattaa mietintönsä eduskunnan käsiteltäväksi, asia saa laajaa huomiota ja eduskunnan kannanotot voidaan toimittaa hallitukselle toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Tällä saralla tarkastusvaliokunta liikkuu yhteiskunnan kannalta ja kansalaisten kannalta tärkeissä asioissa. Tarkastusvaliokunnan tulee nostaa esille selvimmät ja painavimmat määrärahojen puutteet ja virheet niiden kohdistamisessa lainsäädännön toteutumisen kannalta.

Vankeustoimen ohella muun muassa sosiaaliset tuet, lastensuojelu, ympäristölainsäädäntö ja veroratkaisut saattavat olla valtiontalouden valvonnan kannalta tärkeitä kysymyksiä arvioitaessa lainmuutosten vaikutuksia ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Finanssipolitiikan perustana olevien tietojen ja oletusten ja veropolitiikan olisi myös oltava tarkastuksen ja arvioinnin piirissä yhtä lailla kuin talousarvion menojen.

Herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan haasteena on löytää hyvät yhteistyömuodot valtiovarainvaliokunnan sekä muiden erikoisvaliokuntien kanssa. Yhteistyö on tärkeää yhtäältä siksi, että valtiontalouden näkökulma ulottuu jokaisen erikoisvaliokunnan toimialaan, ja toisaalta valiokunnalle kuuluvan vireillepano-oikeuden vuoksi. Tätä myös perustuslakivaliokunta mietinnössään korostaa. Menettely on tärkeää eduskunnan päätöksenteon johdonmukaisuuden takia, mutta samalla tiedonvaihdon ja keskusteluyhteyden luomiseksi. Yhteydenpitotavat hahmottuvat käytännössä työn alettua. Mielestäni on syytä suhtautua avoimesti myös uudenlaisiin yhteistyömuotoihin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastusvaliokunnan kannalta toinen tärkeä yhteistyötaho. Voidaan sanoa, että tarkastusvaliokunta tulee toimimaan eräänlaisena vastinparina Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Tarkastusviraston vuotuinen tilintarkastus kohdistuu kaikkiin valtion tilinpäätösvelvollisiin virastoihin ja laitoksiin, ja sillä varmistetaan, että valtion talousarviota ja sen soveltamiseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä noudatetaan ja että valtion tilinpäätöksen ja tilivirastojen tilinpäätösten oikeiden ja riittävien tietojen vaatimus toteutuu. Toiminnan tarkastus on sen sijaan kertaluontoista ja kohdistuu valittuihin, usein hallinnonalat ylittäviin teemoihin tai valitun hallinnonalan kysymyksiin, kuten turvapaikkamenettely, kouluterveydenhuolto tai esimerkiksi tietyn hallinnonalan tuloksellisuusraportointi eduskunnalle.

Tarkastusviraston vuotuinen toimintakertomus hallinnon tilaa koskevine tietoineen sekä tarkastushavaintoineen tuo tarkastusvaliokunnalle tärkeää tietoa valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia varten. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tarkastuksista laaditut raportit voivat puolestaan tarjota tarkastusvaliokunnalle tärkeää tietopohjaa.

Tarkastusvaliokunnalle on siis tärkeää luoda toimiva ja suora keskusteluyhteys Valtiontalouden tarkastusvirastoon. Uskon, että on mahdollista ja molempien osapuolien kannalta hyödyllistä käydä keskustelua valvonnan kohdistamisesta ja tarkastusaiheiden valinnasta. Yhteistyön esteenä ei voi olla tarkastusvaliokunnan ja tarkastusviraston itsenäinen ja riippumaton asema, jota pitää kunnioittaa. Tärkeä rooli vuoropuhelussa saattaa olla tarkastusviraston neuvottelukunnalla, joka on määritelty tarkastusvirastoa koskevassa laissa. Neuvottelukunnan tehtävänä on ylläpitää ja kehittää tarkastusviraston yhteyksiä yhteistyötahoihin, tehdä aloitteita tarkastustoiminnan kehittämiseksi sekä seurata tarkastustoiminnan suuntaamista, tuloksellisuutta ja palvelukykyä yhteistyötahojen kannalta.

Arvoisa puhemies! Perustuslakiin ehdotetun sanamuodon mukaan tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen valvonta. Tarkastusvaliokunta tarkastelisi sille toimitettua raportointia talousarvion noudattamisesta ja nostaisi esille sekä raportoinnin että muutoin hankkimansa tiedon pohjalta eduskunnan kannalta tärkeimmät tarkastushavainnot. Keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa valtiontalouden tarkastuksen sykliä ja mahdollistaa tarkastustulosten hyödyntäminen talousarvion käsittelyssä sekä muussa valtiontaloutta koskevassa päätöksenteossa.

Tarkastusvaliokunnan perustamisen myötä eduskunta tulee arvioimaan säännöllisesti yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden saavuttamista, resurssien kohdentamista ja resurssien käytön tuloksellisuutta. Aktiivinen arviointi edesauttaa tulosohjauksen terävöittämistä ja tulosperusteisen budjetoinnin kehittämistä. Tarkastusvaliokunta tulee haastamaan hallinnon yhä tarkempaan ja kattavampaan tilivelvollisuuteen.

Tarkastusvaliokunnan toimialan vuoksi sen työtavat poikkeavat muiden erikoisvaliokuntien käytännöistä. Tarkastusvaliokunnan vireillepano-oikeus tulee olemaan tärkeä valvonnan väline, sillä sen myötä tarkastusvaliokunta voi ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi jonkin valtiontalouden kannalta keskeisen asian ja antaa siitä mietintönsä kannanottoineen täysistunnon käsiteltäväksi. Valvontatehtävässä tarkoituksenmukaiset työtavat muodostuvat kuitenkin useista eri tekijöistä, jotka ovat hiljalleen hahmottumassa ja tarkentuvat käytännön työssä.

Tarkastusvaliokunnan toimiala on laaja ja mielenkiintoinen. Valtiontalouden ja eduskunnan kannalta tärkeitä aiheita riittää, ja aivan ensimmäinen tehtävä on suunnitella valiokunnan asioiden seulonta ja käsiteltävien aiheiden valintamenettelyt. Hallituksen tilivelvollisuuden korostuminen on nostanut valtiontalouden valvonnan uuteen merkitykseen, ja myös tämä viitoittaa tarkastusvaliokunnan työtä.

Puhemies! Tarkastusvaliokunta tulee saattamaan valtiontalouden hoitoa ja valtion talousarvion noudattamista koskevat havainnot eduskunnan tietoon ripeästi. Valiokunta voi niin ikään tuottaa tietoa valtiontalouden kipukohdista sekä näkemyksiä ratkaisuvaihtoehdoista. Eduskunta voi tarkastusvaliokunnan avulla käyttää täysimääräisemmin budjettivaltaansa, ja on syytä uskoa, että tarkastusvaliokunta vahvistaa parlamentaarista valvontaa myös kokonaisuutena palvelemaan eduskunnalle perustuslaissa määrättyä valvontatehtävää.

Tarkastusvaliokunnan työn puitteet ja sen tehtävät mahdollistavat sille keskeisen aseman valiokuntalaitoksessa. Valiokunta toimii valtiontalouden näköalapaikalla, mikä tarjoaa työn vaikuttavuudelle hyvät lähtökohdat, mutta haluan tässä vielä korostaa valiokunnan resurssien ja tehtävien tasapainon merkitystä. Jotta valiokunta voi tarjota eduskunnalle asiantuntevaa ja terävää näkökulmaa yhteiskunnan ohjauksen välineeksi, on huolehdittava sen riittävistä resursseista.

On ilo nähdä, että 100-vuotias eduskunta saa juhlavuotenaan pitkän valmistelun tuloksena uuden tarkastusvaliokunnan. Eduskunta tulee, näin uskon, saamaan käyttöönsä toimivan ja asiantuntevan parlamentaarisen valvontaelimen.

Tuulikki  Ukkola  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde sanoi puheessaan, että kysymyksessä on historiallinen muutos eduskunnan työhön. Minä sanon, että kyseessä olisi historiallinen munaus eduskuntatyöhön. Kun kuuntelin ed. Ahteen puhetta, niin tämä tarkastusvaliokuntahan vie eduskunnan muilta valiokunnilta kaiken vallan. Se vie myös hallitukselta budjetin valmisteluvallan, se puuttuu hallituksen kehyspäätöksiin. Mitä varten meillä on erikoisvaliokuntia? Sitä varten, että ne tietävät parhaiten, ne perehtyvät asioihin parhaiten ja pystyvät sitä kautta myös valvomaan, miten niiden alaan liittyviä lakeja toteutetaan. Mikä ihmeen suuruudenhulluus tähän eduskuntaan on nyt iskenyt, että se viime kaudella hyväksyi tällaisen lain?

Minä olen pannut muutaman asian tänne ylös:

Eduskunnan äänen pitää kuulua kehysvalmistelussa, hallituksen esitysten valmistelussa, budjetin valmisteluissa. Valtiovarainvaliokunnalta tämä tarkastusvaliokunta veisi kaiken vallan. Mitä varten sitä tarvitaan? Sitten sanotaan vielä, että tämän valiokunnan tehtävänä on taata tarvittavat resurssit kaikkien lakien toteuttamiseen. No, eikö se ole eduskunnan tehtävä, ja sitä varten meillä on erikoisvaliokunnat, jotka huomauttavat hallitusta, jos se ei toimi niin kuin eduskunta on aikanaan päättänyt?

Sitten toinen asia: Tarkastusvaliokunta on vastinpari tarkastusvirastolle. No, se on poliittinen päällystakki tarkastusvirastolle, ed. Ahteen puheenvuoro sen osoitti.

Sitten puheenvuoron lopuksi kuului, mikä on niin kuin tämän homman clou: tarkastusvaliokunta tarvitsee resurssit, että se voi matkustella pitkin maailmaa. Tämä eduskunta matkustelee riittävästi pitkin maailmaa, ei siihen nyt enää tarvita uutta valiokuntaa. Miksi 200 kansanedustajalta viedään valta muutamalle kansanedustajalle? Minä en hyväksy tätä lakia.

Mutta minä en esitä tämän hylkäämistä sen takia, että viime viikolla, kun tätä käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa, olin silmäleikkauksessa. Minä en ole ollut tätä käsittelemässä, siksi kritisoin. Mutta tämä kuulemani mukaan on ollut niin tärkeä tälle valmistelijalle, joka on tätä ajanut kuin kissa kuumaa puuroa ... (Ed. Laitinen: Kuka hän on?) — Ed. Ahteelle tietenkin. — ... että eduskunta ei olisi päässyt viime kaudella lomalle, jos tätä ei olisi saatu valmiiksi. Perustuslakivaliokunta on nyt kuitenkin muuttanut lain alkuperäistä tavoitetta niin, että ei nyt joka asiassa hypitä erityisvaliokuntien tontille. Tämä valta on viety, mitä ed. Ahde halusi. (Ed. Laitinen: Onpas ed. Ahteella valtaa paljon!) Sitten on viety myös se, että Kela ei sentään tule tämän tarkastusvaliokunnan valvonnan piiriin. Minä kritisoin, ja minusta tämä on typerä laki ja typerä muutos eduskunnan työtapoihin, mutta koska tämän on hyväksynyt perustuslakivaliokunta, jonka jäsen olen, vaikka en ollut tekemässä päätöstä, ja jossa kuitenkin on hallituksella enemmistö, niin minä en tästä tee hylkäysesitystä, herra puhemies.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama huomio ed. Ukkolalle. Valtiontalouden ja talousarvion valvonta on tähänkin mennessä kuulunut eduskunnan tehtäviin. Sitä tehtävää ovat suorittaneet valtiovarainvaliokunta omalta osaltaan ja Valtiontilintarkastajat omalta osaltaan. (Ed. Ukkola: Hyvä järjestelmä!) Tässä esityksessä on tarkoitus organisoida tämä jo eduskunnan olemassa oleva tehtävä uudelleen valiokuntamuotoon ja — jos mahdollista — toivoa, että eduskunta tätä erittäin keskeistä tehtäväänsä toteuttaa vähintään yhtä aktiivisesti ja tarkkaavaisesti kuin tähänkin mennessä. Ehkä ed. Ukkolan huolet ja käsitykset tämän esityksen vallankumouksellisuudesta olivat jonkin verran liioiteltuja.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuskin ed. Ahde on ollut se, joka on päättänyt eduskunnan lomalle pääsemisestä. Mutta ed. Ahteen puheenvuoroon haluaisin sen todeta, että hän osui tietysti erittäin naulan kantaan juuri näissä resursseissa: lakeja säädetään mutta ei ole resursseja niiden toteuttamiseen. Viittaan ympäristölainsäädäntöön, muun muassa kemikaalipuolella Reach-asetus oli vastikään täällä jo esillä. Nimenomaan näitä lakeja on laajennettu, niihin tarvittaisiin uusia resursseja, työntekijöitä, niiden toimeenpanevaa henkilökuntaa. Kuitenkaan rahaa ei ole. Muun muassa ympäristöministeriön pääluokkaa on vahvasti kavennettu aivan viime vuosina ja tänä vuonna myös.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! On kuultu muutama puheenvuoro, joista täytyy sanoa, että ed. Ahteen puheenvuoro oli juuri sellainen kuin tässä vaiheessa pitää eräänlaisena toimenpideohjelman julistuksena tulevan tarkastusvaliokunnan jäsenen puhuakin. Juuri näin pitää tehdä, palauttaa mieleen, missä nyt mennään, millä tavalla tämä valiokuntauudistus etenee ja mikä on se ekolokero, jossa tarkastusvaliokunta täällä toimii. Minusta tuntuu siltä, että ed. Ukkolan kannattaa ehkä vielä kertaalleen palauttaa mieleen kaikki se aineisto, mikä tässä asiassa on kertynyt vuosien varrella, ja ehkä siihen perehtymisen jälkeen ed. Ukkolakin pikkuisen tarkentaa kannanottojaan.

Ed. Sinnemäki valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston ex-puheenjohtajana tässä juuri palautti mieleen, että meillähän nämä toiminnat ovat jo olleet. Kysymys on vaan siitä, millä tavalla uudelleen organisoidaan ja millä tavalla järjestelmää kehitetään, koska juuri ne näkökohdat, jotka ed. Ahteen äskeisessä puheenvuorossa tulivat esiin, ovat niitä keinoja, joita niukkuuden olosuhteissa tulisi ottaa huomioon niin, että toisaalta menotaloudessa, toisaalta tulotaloudessa valtionhallinnossa saataisiin skarppiutta lisää ja saataisiin parlamentaarinen valvonta siihen asemaan, missä sen pitää olla juuri tässä taloustilanteessa ja tulevaisuudessa, niukentuvien resurssien tilanteessa, aivan erikoisesti. Tässä katsannossa olen ed. Ahteen kanssa samaa mieltä, että tämä uudistus on historiallinen ja on erinomaisen hyvä, että se on pystytty viemään tähän vaiheeseen.

Arvoisa puhemies! Vielä yhden asian tähän totean, ja se on se, että itse asiassa tässä tapauksessa tämä ensimmäinen tarkastusvaliokunta, joka siis kohta tulee asetettavaksi, on historiallisessa asemassa siinä suhteessa myöskin, että juuri niistä persoonista, jotka sinne valikoituvat, heidän käyttäytymisestään, toimintaintensiteetistään ja näin muodostuvasta kokonaisuudesta muodostuu se profiili ja asema, joka täällä tarkastusvaliokunnalla tulee sitten myöhempinä vuosina olemaan. Ne askeleet otetaan nyt, ja niissä pitää olla mahdollisimman korkea profiili.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan perustaminen on merkittävä päätös, muuttaahan se eduskunnan valiokuntalaitosta ja lakkauttaa pitkään toimineen Valtiontilintarkastajat-instituution. Valtiontilintarkastajien valvontatoimen vaikuttavuus on mielestäni ollut kohtuullisen hyvä, ja tämä vaikuttavuus ei ole pelkästään rajoittunut niihin kannanottoihin, jotka eduskunta on tehnyt Valtiontilintarkastajien kertomuksen pohjalta. Valvonnalla on ollut myös epäsuoraa vaikutusta, mikä on tullut esiin valvontakäyntien yhteydessä esitettyjen kannanottojen muodossa. On myös syytä todeta, että Valtiontilintarkastajien kannanotot on julkisuudessa noteerattu erittäin hyvin.

Mitä tulee Valtiontilintarkastajien kertomukseen, niin sitä on viime vuosina kehitetty monin tavoin. Tarkastelutapaa on muutettu hallinnonaloittaisesta ongelmakohtaisempaan suuntaan. Varainhoitovuosisidonnaisuudesta luopuminen on puolestaan merkinnyt sitä, että kertomusta on voitu laatia enemmän ajassa ja näin on päästy parempaan ajankohtaisuuteen. Uskon, että kertomus on ollut kansanedustajille hyvä hallintotoimintaa koskeva tietolähde. Ongelmana tässä parlamentaarisessa tarkastustoiminnassa on tosin ollut se, että siinä on ollut tietynlaista päällekkäisyyttä Valtiontilintarkastajien ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston kesken.

Parlamentaarisen valvontatoimen vaatimukset ovat viime vuosien aikana muuttuneet. Tämä johtuu siitä, että toimintaympäristössä eli valtiontalousjärjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet eduskunnan mahdollisuuksiin käyttää budjettivaltaansa. Näitä muutoksia ovat muun muassa valtion tulo- ja menoarvion muuttuminen yhä yleispiirteisemmäksi, tulo- ja menoarvion ulkopuolisen valtiontalouden kasvu, valtionhallinnon siirtyminen tulosohjaukseen sekä valtion toimintojen liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen.

Nämä eduskunnan budjettivaltaa kaventaneet muutokset asettavat uusia vaatimuksia myös valtiontalouden parlamentaariselle valvonnalle. Valvontatoimessa painottuu yhä enemmän toiminnan tarkoituksenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi, ja tästä on mielestäni löydettävissä perustelu parlamentaarisen valvonnan uudistamiselle ja tarkastusvaliokunnan perustamiselle. Mielestäni on tärkeää, että eduskunnan budjettivaltaa kyetään vahvistamaan siten, että eduskunta voi käyttää täysipainoisesti sille perustuslaissa osoitettua vahvaa asemaa valtiontalouden päätöksenteossa.

Tarkastusvaliokunnan perustamisen keskeisiä tavoitteita on ensinnäkin vahvistaa eduskunnan budjettivaltaa, toiseksi kehittää eduskunnan toimintaa ja parlamentaarista valvontatointa vastaamaan paremmin hallituksen tehostuneen tilivelvollisuuden ja uuden tilinpäätöskertomuksen vaatimuksia sekä kolmanneksi parantaa valvontatoimen ajankohtaisuutta. Tarkastusvaliokunnasta tulee 11-jäseninen, valiokunnaksi pieni mutta tarkastustoimintaa tekeväksi elimeksi mielestäni riittävän suuri. Tarkastusvaliokunnalla onkin erinomainen mahdollisuus tarttua merkittäviin ja ajankohtaisiin valtiontalouden tarkastuksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Kyse on valiokunnan omatoimisuudesta ja aktiivisuudesta.

Valtiontilintarkastajien hyvistä käytännöistä haluaisin korostaa valvontakäyntien ja tutkimustoiminnan merkitystä, ja toivon, että nämä näkyvät myöskin tulevan tarkastusvaliokunnan työssä. Valvontakäynnit ovat tarkastustyössä ja tiedonhankinnassa aivan oleellisia. Luonteeltaanhan nämä käynnit ovat lähinnä keskusteluun ja tietojenvaihtoon liittyviä tapaamisia. Varsinaisen yksityiskohtaisen tarkastuksenhan tekee Valtiontalouden tarkastusvirasto. Joka tapauksessa pidän tärkeänä, että kansanedustajat osallistuvat jatkossakin valvontakäynteihin. Tiedonsaannin osalta tarkastusvaliokunta saa mielestäni riittävät tiedonsaantioikeudet. Tutkimustoiminnan avulla voidaan puolestaan syventää tietoa tietyistä tärkeistä kysymyksistä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä korostaa tarkastusvaliokunnan ja Valtiontalouden tarkastusviraston tiivistä ja saumatonta yhteistyötä. Yhteistyön lisäämisen kautta voidaan mielestäni saada todellista lisäarvoa parlamentaariselle valvonnalle.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu se, että parlamentilla on erittäin vahva tarkastusrooli koko poliittisessa järjestelmässä, ja siinä suhteessa tämä esitys on hyvä, että pyritään vahvistamaan sitä tarkastusroolia, ja täytyy toivoa, että tällä uudella järjestelmällä siihen todella myöskin päästään.

Kuitenkin täytyy sanoa, että kun uusia toimintatapoja luodaan, on hyvin tarkkaan toimittava niin, että niistä tulee sujuvia ja että eduskunnan työ jatkuu häiriintymättä. Tässä suhteessa tämä on erittäin tärkeätä, koska tarkastusvaliokunnan toimiala on hyvin laaja ja voi syntyä joitakin ongelmia, jotka kuuluvat myöskin sitten jonkin toisen erikoisvaliokunnan toimialaan täällä eduskunnassa. Tämän johdosta perustuslakivaliokunta asian jo viime parlamentissa tapahtuneessa käsittelyssä, mutta myöskin tämän eduskunnan aikana tehdyssä mietinnössään toteaa: "Tämän johdosta ja eduskunnan päätöksenteon johdonmukaisuuden takia tarkastusvaliokunnan toiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota muiden erikoisvaliokuntien työhön ja valiokuntien työnjakoon etenkin tarkastusvaliokunnan harkitessa asian ottamista käsiteltäväksi omasta aloitteestaan."

Eli koordinaation muiden erikoisvaliokuntien ja tarkastusvaliokunnan kanssa täytyy toimia, niin että ei tehdä päällekkäistä työtä ja ei hypätä toisen tontille sillä tavalla, että se häiritsisi toisen valiokunnan työtä, ja tämä on erittäin tärkeätä nimenomaan, kun toiminta käynnistyy.

Vielä haluan todeta sen, että myöskin perustuslakivaliokunnan mietinnössä todetaan, mitä perustuslaillisuuteen tulee, että perustuslaillisissa kysymyksissä ainoa auktoritatiivinen elin on perustuslakivaliokunta. Eli silloin jos keskustellaan siitä, onko jossakin toiminnassa kysymys perustuslainvastaisuudesta, niin silloin tarkastusvaliokunnan pitää pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto, jonka se valiokunta myöskin sitten aina tietysti saa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä: On sinällään aika mielenkiintoinen tapaus, kun lepäämään jätettyä lakiehdotusta perustuslakivaliokunnan ehdotuksen perusteella lähdetään muuttamaan aavistuksen verran. Eli kun meillä on lainsäädäntö, joka tulee heinäkuun alussa voimaan, niin se olisi ristiriidassa tämän kanssa. Täällä on viitattu perustuslain 73 §:n 1 momenttiin ja myöskin vanhaan vuodelta 1987, kun on otettu saman sisältöinen säännös tähän meidän lakiimme. Eli silloin voidaan tehdä muutoksia, kun on kiistatonta, että muutoksella ei voi olla mitään vaikutusta lakiehdotuksen asiasisältöön, ja valiokunta toteaa, että valiokunnan mielestä nyt on sellainen tilanne, että voidaan näin tehdä. Varmasti näin onkin, mutta, arvoisa puhemies, en muista aikaisemmin, että lepäämään jätettyä lakiehdotusta lähdetään tavallaan — vaikkakin myönnän sen, että teknisesti — muuttamaan. Minun mielestäni tämä on aika mielenkiintoinen tilanne sinällään.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty tähän seikkaan huomiota, jonka ed. Vistbacka otti esille. Kysymys on siitä, onko esitys hyväksytty "asiallisesti muuttamattomana". Asiantuntijat olivat kyllä perustuslakivaliokunnassa sitä mieltä, että tällainen ajanmukaistaminen, joka on pelkästään tekninen toimenpide, tarkoittaa sitä, että esitys hyväksytään asiallisesti muuttamattomana, koska edellinen eduskunta oli tosiaan viimeisinä toimenpiteinään muuttanut sitten yhteistoiminnasta yrityksessä koskevaa lainsäädäntöä. Ja tosiaan asiantuntijoiden kanta oli tässä hyvin yksimielinen. Mielestämme se ei aiheuttanut ongelmia. Ja kun nyt tapana on se, että lakiehdotukset lepäävät vaalien ylitse, silloin kun perustuslakia muutetaan, niin jos vaalikauden alkuvaiheessa muun muassa muutetaan perustuslakia ja siinä on liitelakeja, niin helposti joudutaan saman tyyppisiin tilanteisiin myöskin tulevaisuudessa, ja tässä suhteessa on tärkeätä, että eduskunta voi tehdä järkeviä päätöksiä.

Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti ensin ed. Ukkolan puheenvuorosta. Tämä eduskunnan tarkastusvaliokunnan perustaminen on tapahtunut todella pitkän parlamentaarisen valmisteluprosessin lopputuloksena. Siihen kaikkein eniten on vaikuttanut se, että valtioneuvosto on siirtynyt kertomusmenettelystä tilinpäätösmenettelyyn. Eduskunta käsittelee valtioneuvoston tilinpäätöksen vuosittain, ja ihan normaalin tilinpäätöskäsittelymenettelyn kannalta on perusteltua myös, että sama valiokunta, joka esittää budjetin hyväksyttäväksi eduskunnalle, ei käsittele tilinpäätöstä. Tämä tilinpäätöksen käsittely siirtyy siis nyt kokonaan, niin kuin kaikki parlamentaariseen valvontaan liittyvät tehtävät, tarkastusvaliokunnalle. Ne kootaan eduskunnan ytimeen ja näin saadaan entistä voimakkaampi parlamentaarinen valvontaelin.

Tässä toimikunnassa, joka valmisteli viime vaalikaudella tätä esitystä ja jonka puheenjohtajana sain toimia, oli jokaisen eduskuntapuolueen edustaja mukana, pienimmästä eduskuntaryhmästä suurimpaan, ja kokoomuksen edustajana oli silloinen kansanedustaja Jere Lahti. Tämä toimikunnan ehdotus on täysin yksimielinen. Kaikki eduskuntaryhmät antoivat yksimielisesti myönteisen lausunnon tästä tehdystä ehdotuksesta, ja edellinen eduskunta oli täysin yksimielinen tämän perustuslain muutoksen tarpeellisuudesta. Tämän ed. Ukkolalle haluan todeta ja sen lisäksi vielä suositella hänelle tämän toimikunnan mietinnön lukemista kertaalleen läpi.

Vielä haluan todeta tästä, miksi tässä on 11 jäsentä, kun eduskunnassa normaalivaliokunnissa on 17 jäsentä, ja todeta joillekin, jotka sanoivat, miksi ei viittä jäsentä vain, että olisi ollut vain viisi jäsentä, niin kuin oli valtiontilintarkastajien varsinaisten jäsenten lukumäärä. 11 on voimassa olevassa perustuslaissa pienin lukumäärä valiokunnalle jäseniä. Nyt ei haluttu näiltä osin perustuslakia muuttaa. 11 jäsentä antaa mahdollisuuden myös pienemmille ryhmille tulla mukaan, kun eduskunnassa käytetään tätä joustavaa parlamentaarista käsitystä, joko varsinaiseksi tai varajäseneksi, ja ed. Vistbacka muun muassa käsitykseni mukaan on tulossa tämän tarkastusvaliokunnan yhdeksi jäseneksi. Näiltä osin tämä 11 on tarkastustoimen tehokkuuden näkökulmasta ihan riittävän kokoinen luku. Luulen, että siihen saadaan myös riittävä parlamentaarinen laajuus, että tuon toiminnan uskottavuus eduskunnassa on korkea.

Ja lopuksi, puhemies, on selvää, että tämän valiokunnan ja muiden erikoisvaliokuntien yhteistyö tulee olemaan äärettömän tärkeä asia, jota perustuslakivaliokunta on ihan oikein korostanut ja jota myös tämä toimikunta korosti omassa mietinnössään. Kaiken kaikkiaan eduskunta on saamassa kyllä todella merkittävän uuden valiokunnan työnyrkikseen parlamentaarisen talousvalvonnan saralla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka yleensä olen kaikkea hallinnon turvottamista ja kustannusten lisäämistä vastaan ollut, tässä asiassa olen samaa mieltä, jotta tämä tarkastusvaliokunta on kyllä tarpeellinen. Sinänsä tämän valinta sattuu hyvään ajankohtaan: kun hallitus tässä on muuttunut ja tullut vielä hallitusohjelma, niin siinä on niin paljon semmoisia ilmassa olevia juttuja ja katteettomia toiveita, jotta tämä tarkastusvaliokunta sattuu aloittamaan työnsä semmoisessa saumassa, jossa se joutuu katsomaan nyt, ovatko ne lait ja lain velvoitteet sitten linjassa sen mukaan, mitä on täällä rahoja. Minusta tämä on erittäin hyvä juttu, koska jos samalla tavalla tulee esityksiä myös varojenkäytön osalta kuin tuossa hallitusohjelmassa on lupauksia, niin kyllä siinä joutuu tarkastusvaliokunta ilmeisesti puuttumaan aika moneen asiaan, ja toivon menestystä tälle valiokunnalle.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan yksi kommentti ed. Lahtelalle: Tässähän ei paisuteta hallintoa vaan supistetaan sitä, kootaan yhteen nämä Valtiontilintarkastajat ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaosto. Kaiken lisäksi tämä supistaa valtion menoja, koska nyt ei makseta erityispalkkioita valiokunnan jäsenille, kun niitä maksettiin valtiontilintarkastajille. Tätä muutosta ei tehty siis tämän taloudellisuuden takia, mutta haluan nyt kuitenkin korostaa, että tässä vähän säästetään menoja ja sitten supistetaan hallintoa, mutta kootaan ne kuitenkin sitten yhteen.