2) Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2012
Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies... (Hälinää)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Odotetaan, arvoisa edustaja, hetken aikaa, että palaverit
siirtyvät tuonne kokoussalin ulkopuolelle ja voimme keskittyä asiaan. — Edustaja
Sasi ja ministeri Vapaavuori, pyydän siirtämään
vanhan hyvän käytännön mukaisesti
neuvonpidot salin ulkopuolelle. — Olkaa hyvä.
Kiitos. — Sivistysvaliokunta toteaa, että Eduskunnan
kirjastoa on vuonna 2012 hoidettu hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon
sen, että on syntynyt paljon ylimääräistä työtä,
kun on jouduttu muuttamaan väliaikaistiloihin ja toimimaan
poikkeusolosuhteissa. Eduskunnan kirjastolla on paljon laajempi
tehtäväkenttä kuin muilla kirjastoilla
Suomessa ja kuin palvella vain eduskuntaa.
Kirjasto on ollut erittäin aktiivinen, kun se on kehittänyt
omaa toimintaansa. Muun muassa palveluprosessien kehittämistyötä on
aktiivisesti tehty. Kirjasto on järjestänyt koulutusta,
muun muassa kaikille avointa tiedonhallintakoulutusta, ja kirjasto
on osallistunut muun muassa verkkopalveluhankkeiden uudistamiseen.
Henkilötyövuodet ovat valitettavasti vähentyneet
lähes neljänneksellä, mutta se ei muuta
sitä tilannetta, että on kuitenkin varauduttu
koko ajan henkilökunnan osaamisen määrätietoiseen
kehittämiseen. Osaaminen on kartoitettu ja täydennyskoulutuspaketteja
annettu. Valiokunta pitää tätä oikeana
suuntana. Valiokunta myöskin toteaa, että henkilökunnan
työssäjaksamisesta on jatkuvasti pidettävä huolta.
On siis muistettava myös, että Eduskunnan kirjaston
tehtävä on toimia tärkeänä tiedon
ja informaation välittäjänä päättäjille
ja muun muassa ministeriöille, ja tämä on
sen takia tärkeätä, että meidän
tärkeä lainsäädäntötyömme
ei voi tukeutua yksinomaan internetistä löytyvään
tietoon vaan sen tiedon luotettavuus on tärkeää havaita.
On muistettava myös, että kirjasto toimii yhteiskuntatieteellisenä ja
oikeustieteellisenä keskuskirjastona, joten Eduskunnan
kirjastolla on vahva valtakunnallinen merkitys ja rooli. Suurin
osa käyttäjistä, itse asiassa kaksi kolmasosaa, on
opiskelijoita ja tutkijoita.
Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella valiokunta
ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton,
että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa
haluan lyhyesti kiittää sivistysvaliokuntaa siitä tuesta,
jonka se yksimielisessä mietinnössään
antaa kirjaston toiminnalle. Valiokunta kiinnittää aivan
oikein huomiota siihen, että kirjaston henkilötyövuodet
ovat vähentyneet lähes neljänneksellä viimeisen
viiden vuoden aikana. Kuten valiokunta toteaa, on tärkeää,
että henkilökunnan työssäjaksamisesta
huolehditaan ja henkilökunnalle tarjotaan muun muassa täydennyskoulutusta
riittävän osaamisen turvaamiseksi.
Kiitän myös Eduskunnan kirjaston henkilökuntaa
siitä ahkerasta työstä, jonka se kertomusvuonna
on tehnyt poikkeusoloissa väistötiloissa toimiessaan.
Poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta kirjasto on palvellut
kansanedustajia ja eduskunnan työntekijöitä ripeästi
ja ammattitaidolla.
Arvoisa puhemies! Yhdyn valiokunnan kannanottoon siitä,
että Eduskunnan kirjastoa on vuonna 2012 hoidettu hyvin.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Olin itse viime kaudella neljä vuotta
kirjaston hallituksessa, ja se on mielenkiintoinen paikka ja tekee
arvokasta ja tärkeää työtä,
ja kyllä täytyy yhtyä näihin
kiitoksiin siitä, että kirjasto on remontin keskellä sijais-
ja väliaikaistiloissa työtä tehnyt hyvin.
Tietysti kirjaston henkilötyövuosia on vähennetty
lähes neljänneksellä viiden vuoden aikana,
niin kuin edellä todettiin, ja todettava on myös
se, että nämä vähennykset ovat
tapahtuneet jo ennen kuin muualla eduskunnassa, eli kyllä Eduskunnan
kirjasto on ollut aika kovan säästämisen
kohteena.
Pidän myös arvokkaana sitä, että kirjasto
on kuitenkin määrätietoisesti itse kouluttanut
henkilökuntaansa ja vastannut muuttuneeseen tilanteeseen.
Pidän erittäin tärkeänä sitä,
että tässä kokonaisuudessa huolehditaan
myös henkilökunnan työssäjaksamisesta,
niin kuin sivistysvaliokunta toteaa.
Mutta lähetekeskustelussa, kun vuoden 2012 kertomus
meille käsittelyyn tuli, nostin esille veteraanikansanedustajien
haastattelut. Niitähän on eduskunnassa tehty kirjaston
toimesta vuodesta 88 alkaen. Yli 340:tä kansanedustajaa
on haastateltu kuuden tunnin syvähaastatteluilla, ja tämä kokoelma
on itse asiassa kansainvälisestikin verrattuna aivan ainutlaatuinen
ja mittava. Silloin nostin esille sen, että meillä on
kansanedustajia kuten edustaja Zyskowicz ja Kanerva, jotka ovat ikään
kuin juurtuneet tänne eduskuntaan ja ovat osa tietynlaista
eduskunnan peruskokoelmaa, ja heidätkin olisi kyllä syytä saada
haastattelujen piiriin. Kysyisin oikeastaan kirjaston hallituksen puheenjohtaja
Niinistöltä: oletteko tuon lähetekeskustelun
jälkeen nostaneet esille sen, että myös
tällaisia pitkäaikaisia kansanedustajia voitaisiin
hyvin haastatella jo siinä vaiheessa, kun he edelleen jatkavat
merkittävää valtiopäivämiestyötään?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Varmasti me kaikki kansanedustajat olemme
yhtä mieltä siitä, että Eduskunnan
kirjastosta saamme korkeatasoista ja luotettavaa tietoa ja palvelua,
kaiken lisäksi nopealla aikataululla. Joskus valitettavasti
tuntuu siltä, että tiedonhaku on nykyisin siirtynyt
liikaa internetiin, mikä on valitettavaa. Siinä mielessä on
hyvin tärkeätä, että meille
kansanedustajille ja kaikille kirjaston käyttäjille
tulevaisuudessakin taataan se, että Eduskunnan kirjasto
säilyttää resursseja. Harmillista, että henkilötyövuosia
kirjastossa on viime vuosien aikana vähennetty ja samanaikaisesti eduskunnassa
tietopalveluihin on käsittääkseni siirretty
kolme uutta henkilötyövuotta.
Kaiken kaikkiaan täytyy toivoa, että näistä leikkauksista
huolimatta kirjastossa jaksetaan tehdä kehittämistyötä ja
hankkia lisää täydennyskoulutusta, jotta
kansanedustajien ja muidenkin palvelut turvataan kirjaston kautta,
niin että ne pysyvät sillä tasolla kuin
nyt tällä hetkellä ovat eli erittäin
korkealla tasolla.
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti esille nämä veteraanikansanedustajien
haastattelut ja esitti perustellusti huolen siitä, miten
näitä vielä nykyisessä eduskunnassakin
istuvia konkarikansanedustajia tämän suhteen on
huomioitu.
Asia on ollut esillä Eduskunnan kirjaston veteraanikansanedustajien
muistitietoprojektissa, mutta valitettavasti jonossa on paljon ex-kansanedustajia
ja varoja tähän haastattelutoimintaan on aivan
liian vähän. Kovin mielelläni olisin
toteuttamassa edustaja Heinosen perusteltua toivetta, mutta se on
pitkälti resurssikysymys.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Näitä haastatteluja on
siis tehty kaiken kaikkiaan tuo yli 340, ja kun katsoin, niin vuonna
2011 pystyttiin haastattelemaan 15:tä entistä kansanedustajaa
ja 11:tä kertomusvuonna 2012. Mutta kun katsoin tuota vuotta,
jonka kertomusta nyt saamme vielä vuoden odottaa eli jo
päättynyttä vuotta 2013, niin haastatteluja
tehtiin ainoastaan 3 kappaletta. Niistä toki yhdessä haastateltiin
pitkäaikaista kansanedustajaa ja entistä pääministeriä Esko
Ahoa — on arvokasta, että hänen haastattelunsa
on tuonne myös liittynyt — mutta onko tämä pelkästään
nyt sitten rahakysymys, ja minkälaisia rahoja kysytään,
jos nyt jatkossa enää pystymme kolme kansanedustajaa
vuodessa tuohon tärkeään arkistoon liittämään?
Jussi Niinistö /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen on aivan oikeassa siinä,
että liian vähän on viime aikoina haastateltu.
Se johtuu pitkälti rahoituksesta. Mutta täytyy
myös muistaa, että osa haastateltavista on vaativampia
kuin toiset, esimerkiksi mainittu entinen edustaja Aho: hänen
pitkä uransa vaati luonnollisesti aivan toisenlaiset valmistelut
ja pidemmät haastatteluprosessit kuin jonkun lyhyemmän
aikaa kansanedustajana ja vähemmän merkittävissä tehtävissä toimineen.
Mutta luonnollisesti otamme huomioon tämän
edustaja Heinosen antaman palautteen ja pyrimme mahdollisuuksien
mukaan yhä enemmän haastattelemaan veteraanikansanedustajia.
Keskustelu päättyi.