Arvoisa herra puhemies! Edellinen eduskunta hyväksyi laajan energiapaketin, joka sisälsi kaksi ydinvoimalupaa ja merkittävän lisäystavoitteen kotimaisen energian osalta. Tämä oli tärkeää paitsi energiaomavaraisuuden myös työllisyyden, aluekehityksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta, siis kaikkien suomalaisten kannalta.

Fennovoiman lupa-asia on aiheuttanut myrskyn hallituksen sisällä ja hallituspuolueitten välillä, jälleen kerran, nyt tästä aiheesta. Ministerit Arhinmäki ja Niinistö ovat sanoneet "ei" Fennovoimalle. Ministeri Vapaavuori puolestaan, aivan oikein ja keskustan tukemana, aikoo tuoda asian eduskunnan käsittelyyn.

Kysyn: Mikä on hallituksen kanta ja linja? Sanooko hallitus "ei" miljardien investoinnille Suomeen juuri tilanteessa, jossa me kaipaamme nimenomaan investointeja ja työtä myös pitkällä tähtäimellä? Ovatko hallituksen jännitteet niin suuret nyt tällä kertaa tässä kysymyksessä, että koko hallitus voi mennä nurin? Toivon vastausta (Puhemies koputtaa) kaikilta kolmelta ministeriltä, Vapaavuori, Arhinmäki ja Niinistö.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Fennovoima on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön hakemuksen saamansa periaatepäätöksen täydentämisestä. Ryhdymme käsittelemään sitä ydinenergialain edellyttämällä tavalla, joka tarkoittaa sitä, että se lähtee erilaisille lausunnoille, sen lisäksi pyydetään Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarviota, suoritetaan käynnissä olevat ympäristövaikutusten arvioinnit loppuun, järjestetään yleinen kuuleminen, pyydetään Pyhäjoen kunnan kanta, ja kun kaikki tämä ydinenergialain edellyttämä on saatu kasaan, työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa sen ja vie asian valtioneuvoston käsiteltäväksi, jolloin valtioneuvosto ottaa asiaan kantaa.

Ympäristöministeri  Ville  Niinistö

Arvoisa puhemies! Hallitus on todella saanut tällaisen hakemuksen, ja normaalin periaatepäätöksen käsittelymenettelyn pohjalta työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa tämän prosessin, ja sen aikana arvioidaan eri näkökohtia, ja yhteiskunnan kokonaisedun pohjalta ja ydinenergialain pohjalta hallitus aikanaan sitten, kun asia tulee hallituksen päätettäväksi, voi arvioida tilannetta. Ministeri Vapaavuori kuvasi tilanteen juuri niin kuin asia menee.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Huomasin eilen, että keskustan varapuheenjohtaja ilmoitti vastustavansa ydinvoiman lisärakentamista, ja nyt tuli vähän toisenlainen viesti keskustalta. Näyttää siltä, että keskustan rivit ovat enemmän sekaisin kuin esimerkiksi monien hallituspuolueiden. Me olemme kertoneet, että me suhtaudumme kriittisesti tähän ydinvoiman lisärakentamiseen, mutta se arvio tehdään sitten, kun on käyty kaikki ne prosessit läpi, mitä ministeri Vapaavuori tässä kuvasi.

Arvoisa puhemies! Ministerit Niinistö ja Arhinmäki täällä kuvasivat ihan myönteisellä tavalla Vapaavuoren kuvaamaa prosessia, sitä, miten tämä etenee. Mutta siinä on pieni ristiriita, kun te olette julkisuuteen jo aiemmin sanoneet, että olette vastaan, ja nyt te sanotte, että kanta otetaan sen jälkeen. No, aika näyttää.

Joka tapauksessa kotimainen energia- ja biotalous tarjoavat paljon työmahdollisuuksia ja yrittäjämahdollisuuksia Suomelle, ja tässä valossa onkin hyvin erikoista, että viimeisten vuosien aikana Suomeen on tuotu ennätysmäärä kivihiiltä muun muassa Venäjältä ja tämän uusiutuvan energian ja kotimaisen energian osuus ei ole kasvanut sillä tavalla kuin edellinen eduskunta yksimielisesti käytännössä linjasi.

Ministeri Niinistö, käytitte puheenvuoron puoluevaltuuskunnassanne, ja se oli hyvä sisällöltään, mutta me vähän ihmettelemme sitä, kun kolme vuotta on kulunut ja vasta nyt tämän kotimaisen energian merkitys alkaa kirkastua. Mutta mitkä ovat ne toimet, joilla ihan oikeasti kotimaisen energian osuutta nostetaan ja parannetaan, tuodaan työtä ja toimeentuloa Suomeen? Ei mitään periaatepäätöksiä nyt tältä osin, vaan konkreettisia esityksiä. Mitä ne tulevat olemaan?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On totta, että kivihiilen käyttö Suomessa on lisääntynyt. On myös totta, että se on lisääntynyt kutakuinkin kaikkialla Euroopassa. Kysymys ei kuitenkaan ole mistään hallituksen salajuonesta, vaan siitä, että maailmanmarkkinoilla on tapahtunut merkittäviä asioita muun muassa Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksen kautta, eurooppalaisen talouskriisin kautta. Näin on yksinkertaisesti maailmalla tapahtunut, ja tämä on ongelma ja haaste, josta kärsii tällä hetkellä koko Eurooppa. Meilläkin on hyvin kielteisellä tavalla kivihiili jonkun verran korvannut kotimaisia polttoaineita, ennen kaikkea lauhdetuotannossa, mutta ei onneksi vielä chp-tuotannossa, jota varten meidän tukijärjestelmät on luotu.

Edellisellä vaalikaudella luotiin selkeitä tavoitteita, hyviä tavoitteita siitä, miten kotimaisten ja uusiutuvien energialähteitten käyttöä lisätään. Olemme erittäin hyvin sillä polulla. Tällä hetkellä uusiutuvien energialähteitten osuus Suomen energiapaletista on 35 prosenttia, kun pyrimme 38:aan vuoteen 2020. Eli maailmanmarkkinoilla tapahtuneista erittäin ikävistä kivihiilen hintaa laskevista tekijöistä huolimatta me olemme hyvin sillä ladulla, jonka edellisessä hallituksessa yhdessä aikanaan loimme.

Arvoisa puhemies! Ennustettavuus on se, joka on elintärkeätä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja suomalaiselle työlle. Me tunnistamme täällä eduskunnassa, mikä on ydinenergialaki, mitä se edellyttää eduskunnalta, mutta meitä kiinnostaa se, mikä on hallituksen kanta. Laidasta laitaan, näkeekö Suomen hallitus, että Suomessa tarvitaan energiaa? Me emme ole sähkön osalta omavaraisia. Meillä pitää olla ennustettavuutta, jotta suomalaiset uskovat ja ovat valmiit investoimaan. Kertokaa meille laidasta laitaan, mikä on hallituksen kanta. Oletteko te sitä mieltä, että tarvitaan?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! En usko, että paljastan mitään suurta valtionsalaisuutta, kun kerron, että me työ- ja elinkeinoministeriössä pidämme näitä vireillä olevia hankkeita energia-, teollisuus- ja talouspoliittisesti tärkeinä ja olemme tukeneet niitä koko vaalikauden ajan.

Sitten kokonaan toinen asia on se, että Suomi on maailmankuulu siitä, että meillä on varmasti maailman tiukin ja tarkin esimerkiksi ydinturvallisuuslainsäädäntö ja ydinturvallisuuskulttuuri. Siihen liittyen me menemme täysin kaikkien pykälien mukaisesti viimeistä piirtoa myöten, ja niin tehdään myös tässä harjoituksessa. Esimerkiksi, mikä on ehkä alleviivauksen arvoinen asia, Säteilyturvakeskuksella on veto-oikeuden omainen oikeus ottaa kantaa tähän harjoitukseen. Ne nyt katsotaan aikanaan, ja sitten kun ne ovat valmiita, niin kyllä täältä hallitukselta hallituksen yhteinenkin kanta tulee.

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, Suomi tarvitsee investointeja, ja energiaratkaisut ovat aivan ratkaisevassa roolissa silloin, kun näitä päätöksiä tänne tehdään. Teollisuus odottaa sitä, että tämä energiapolitiikka on ennustettavaa ja johdonmukaista, ja mielellään, kun ne tekevät ne ratkaisunsa pitkälle aikavälille, tämä politiikka ei voi pomppia laidasta laitaan.

Minulla on nyt jotenkin semmoinen olo, että nyt vihdoin ja viimein alkaisi olemaan yhteinen näkemys siitä, että kaikkien hallituspuolueiden, ehkä jotain nimeltä mainitsematonta puoluetta lukuun ottamatta, ymmärrys teollisuuden tarpeesta alkaa tulemaan rinnalle sen ilmastotarpeen. Kysyisin: onko mahdollista saada parlamentaarista valmistelua? Tässä löytyisi varmaan yhteistyö opposition ja hallituksen välillä, että saadaan tänne järkevä, pitkän aikavälin teollisuuspolitiikka ja energiapolitiikka.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Uskon, että nimenomaan energia-alalla tarve pitkäjänteiseen, ennakoitavaan toimintaympäristöön on ehkä kaikkein suurin. Teollisuuden puolella tehdään investointeja, joitten vaikutus on kymmeniä vuosia, energiapuolella jopa 50—60 vuotta, ja tässä suhteessa juuri sillä alalla meillä pitäisi löytyä selkeä kansallinen yhteinen tahtotila, jota pystyisimme sitten omalta osaltamme viestimään suomalaiselle elinkeinoelämälle. Juuri tässä tarkoituksessa hallitus on aloitteestani käynnistänyt parlamentaarisen valmistelun energia- ja ilmastopolitiikan isojen linjanvetojen tekemiseksi aina vuoteen 2050 mennessä. Mikäli oikein muistan, niin edustaja Lindström taitaa olla jopa jäsen tässä työssä. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Kyllä TEMissä on nyt hyvä päällikköministeri niiltä osin kuin kysymys on ydinvoimasta. Varmistan kuitenkin vielä sen, kun Rosatomista on nyt tulossa toimittaja nykynäkymin Fennovoimalle ja kun puhutaan, että sen omistusosuus nousee 33:sta, ja kun sama yhtiö on laitostoimittaja, aikooko ministeri huolehtia siitä, että jos sama yhtiö on omistaja ja samalla laitostoimittaja, niin se omistusosuus ei nyt voisi nousta kovin lähelle 50:tä prosenttia. Missä liikkuvat ministerin prosentit tässä suhteessa?

Mitä tulee taas ministerin luottamukseen näissä kotimaisissa, niin ei ole niin vahva se luottamus. Esimerkki: Alholmens Kraft kertoi eilen asiantuntijakuulemisessa, että kaksi vuotta sitten vielä kivihiilen osuus oli 11 prosenttia. Nyt ennuste ensi vuodelle, vuodelle 2015, on noin 50 prosenttia (Puhemies koputtaa) juuri sen takia, että puun ja turpeen kilpailukykyä on hallituksen toimin heikennetty.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Joka päivä maailmassa julkistetaan monta eri tilastoa, ja sieltä löytyy aina joku tilasto, joka itse kutakin miellyttää. Meiltä löytyy myös tilastoja siitä, miten puun käyttö ja metsähakkeen käyttö on ennätyssuurta.

Mitä liittyy Rosatomin osuuteen ydinenergiahankkeessa, niin meidän ydinenergialaki, johon edustaja Pekkarinen on monta kertaa viitannut, ei ota kantaa omistuskysymyksiin. Ne ovat poliittisen päätöksenteon kohteita ja asioita, joita sitten pitää arvioida, kun mietitään, mikä on yhteiskunnan kokonaisetu. On ihan selvää, että mikäli tämä hanke muuten menee eteenpäin, niin siinä vaiheessa viimeistään, kun hallitus ottaa asiaan kantaa, arvioidaan myös sitä, mikä merkitys tällä on. Mutta kuten todettu, laista sinänsä ei saa johtua tähän kysymykseen. Olen itse monissa eri yhteyksissä, jo ennen kuin tämä hakemus jätettiin, todennut, että minun mielestäni on epätyydyttävää, että Fennovoiman hankkeessa oli vain 50,2 prosentin kotimainen omistusosuus, ja että hankkeen legitimiteetti ja hyväksyttävyys edellyttäisi merkittävää kotimaista enemmistöomistusta.

Herra puhemies! On tarkoituksenmukaista, että Fennovoiman osake-enemmistö olisi suomalaisissa käsissä. Kysyn ministeri Vapaavuorelta sitä, onko mahdollista, että kirjataan sellainen pykälä tähän päätökseen aikanaan, kun se tehdään, että myöskin jatkossa tämä omistusosuus pysyy suomalaisissa käsissä enemmistöltään niin, että esimerkiksi yrityskaupoilla ei voitaisi sitä myydä pois.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Meillä on olemassa kohtuullisen tuoretta lainsäädäntöä ulkomaisten yrityskauppojen seurannasta. Siihen liittyen tämän tyyppiset asiat tulevat työ- ja elinkeinoministeriöön ja silloin, kun on kyse merkittävistä asioista, koko valtioneuvoston arvioitavaksi joka tapauksessa. Onko sitten aihetta, mielekästä tai edes mahdollista nimenomaan tämän päätöksen yhteyteen sitä kirjata, niin se on asia, jota ei ainakaan vielä ole arvioitu. Mutta tämän tyyppisissä asioissa omistusmuutokset, joissa ulkomainen omistus kasvaa merkittävästi, tulevat jo nykylainsäädännön mukaan arvioitavaksi kaikissa muissakin kuin ydinvoimahankkeissa.

Arvoisa puhemies! Fennovoimaa on aiemmin ja myös tässä keskustelussa perusteltu teollisuuden tarpeilla. Huomaamatta on ehkä jäänyt se, että itse asiassa matkan varrella Fennovoimasta on tullut voittopuolisesti julkisen sektorin hanke eli siitä omistavat valtaosan kunnalliset energiayhtiöt ja venäläinen valtionyhtiö.

Olkiluoto 3:sta olemme nähneet, minkälaisia riskejä ydinvoimarakentamiseen liittyy. Silloin kun Olkiluoto 3:sta päätös tehtiin, niin luvattiin, että voimala alkaa tuottaa sähköä vuonna 2009. Nyt arvioita ei enää uskalleta antaa. Joittenkin arvioiden mukaan ehkä saattaa mennä vuoteen 2018, ehkä vuoteen 2020 asti. Ministeri Vapaavuori, kysyisin teiltä: liittyykö mielestänne ydinvoiman lisärakentamiseen riskejä aikataulun viivästymisestä tai kustannusarvioiden ylittymisestä, ja vaikuttavatko nämä kokonaisarvioon siitä, kuinka merkittäviä nämä hankkeet ovat meidän elinkeinoelämän kannalta?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että elämme markkinataloudessa ja energiaratkaisut ovat Suomessa lähtökohtaisesti yksityisiä hankkeita. Niin ovat myös esillä olevat ydinvoimahankkeet. Siinä mielessä on ennen kaikkea siihen sitoutuneitten omistajien tehtävä arvioida, minkälaisia riskejä aikatauluviiveisiin ja kustannusylityksiin on, ja sillä perusteella arvioida, onko se kannattavaa vai ei.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus varautuu kehysriiheen. Sen lisäksi, että on todennäköistä, että tulette tekemään siellä merkittäviä supistuksia budjettiin, teillä on myöskin mahdollisuus tehdä kansantalouden kannalta merkittävää energiapolitiikkaa. Turpeen luvituskysymykset ovat yksiä niistä, jotka vaatisivat olennaisesti nopeampaa käsittelyä. Sen lisäksi tuet ja verot olisi asetettava sille tasolle, että kotimaiset energialähteet olisivat kilpailukykyisempiä tuontienergialähteisiin nähden. Kysynkin: aiotteko, arvoisa elinkeinoministeri, myötävaikuttaa kehysriihessä siihen, että näitä asioita otettaisiin siellä esille?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Aion. Luvituskysymykset kuuluvat ensisijaisesti ministeri Niinistölle, ja verokysymykset kuuluvat ministeri Urpilaiselle. Mutta totta kai energiapolitiikan kokonaisuudesta vastaavana ministerinä olen kiinnittänyt huomiota molempiin näistä kysymyksistä. Meillä on hyvin tiedossa, että turpeen luvitus ei ole sujunut kovin mallikkaasti viime aikoina, ja monissa eri yhteyksissä on kiinnitetty huomiota siihen, että tätä luvitusta pitää saada selkeytettyä, mihin tähtää muun muassa eduskunnassa vireillä oleva ympäristönsuojelulaki, ja moni muu toimenpide jouduttaa tätä.

Sitten on myös tiedossa se, että hallitusohjelmaa myöten on todettu, että kansallinen tavoite on maltillisesti vähentää turpeen käyttöä, kuitenkin siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Tästä tulokulmasta jo aiemmin päätetty veronkorotus on vähintäänkin hankala tässä tilanteessa.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tämä parlamentaarinen työryhmä, ja jo aiemmin energia- ja ilmastostrategiassa on ymmärtääkseni otettu kantaa omavaraisuuden lisäämiseen sekä kokonaisenergiassa että sähköntuotannossa. Nyt tällä hetkellä tuodaan energiaa eri muodoissa yli 8 miljardin edestä Suomeen, ja 20 prosenttia käytetystä sähköstä tulee tuontienergiana. Me olemme siis päättäneet, että me tuottaisimme 20 prosenttia kotimaisin keinoin. Samalla tiedetään, että Fortumin laitokset Loviisassa tulevat käyttöikänsä päähän ihan muutaman kymmenen vuoden sisällä, jotenka meillä on siis tällä hetkellä neljän ydinvoimalan vaje ja sitten vielä tämä 20 prosentin sähköntuontikapasiteetti.

Jos meillä tällä hetkellä eilen tuotiin kahden ydinvoimalan verran sähköä rajan yli Suomeen ja sitten meillä ollaan laittamassa kaksi kiinni, niin onko mitään realismia ajatella, että pikaisella aikataululla Suomessa voitaisiin korvata kaikki tämä energiamäärä jollakin muulla tuotannolla, kun mielestäni on ollut arvokasta, että meillä on ollut tämmöinen monipuolinen ja laaja kirjo?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä kohtuullisen ovelasti muotoiltu kysymys, enkä nyt ole ihan varma, mitä kaikkea kysyjä tässä ajoi takaa. Voitaneen kuitenkin sanoa näin, että kun edustaja viittaa Loviisan Fortumin ydinvoimaloihin, niin kyllä ne nyt vielä kohtuullisen pitkään siellä käytössä ovat, ja kuten yleisessä tiedossa on, tämä hallitus on pidättäytynyt ottamasta kantaa niitä koskevaan jatkoon.

Arvoisa puhemies! Palaan tuohon edustaja Lindströmin kysymykseen tämmöisestä teollisuuspoliittisesta parlamentaarisesta valmistelusta, ja ministeri kun vastasi, niin todellakin, kyllä meillä on parlamentaarinen valmistelu energia- ja ilmastopolitiikassa, joka on eri asia kuin teollisuuspolitiikka, ja edustaja Lindströmhän ei ole tässä komiteassa mukana, vaan oppositiota edustaa siellä perussuomalaisista allekirjoittanut sekä edustaja Mattila ja keskustasta sitten kaksi muuta. Mutta meillä on ollut niin vähän kokouksia, että varmaan ministeri ei tätä muistanut. (Naurua)

Mitä tulee sitten tähän lupapolitiikkaan ja nyt tämän luvan täydentämiseen täällä eduskunnassa, niin meidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että muutamassa kymmenessä vuodessa meiltä poistuu ydinkapasiteettia merkittävässä määrin, ja jos me haluamme pitää tämän stabiilin tilanteen, mikä meillä esimerkiksi tällä hetkellä on, se edellyttää kuitenkin sitten luvitusta. Pitää muistaa se, että siitä luvasta, minkä periaatepäätöksen me täällä eduskunnassa teemme, (Puhemies koputtaa) tämä lupaprosessi vasta alkaa. Eikö niin, ministeri?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä vain! (Naurua) Edustajat Turunen ja Lindström ovat molemmat niin mainioita veikkoja, että minulla aina välillä menevät nimet sekaisin, mistä pyydän saada molemmilta pyytää anteeksi ja pahoitella sitä.

Minua hieman hämmentää tämä perussuomalaisten linja, että vaalien jälkeen tuntui siltä, että vaikka melkein niin kuin paraatiovesta tarjottiin paikkaa tulla hallitukseen päättämään asioista, niin siihen ei tartuttu, ja sitten oppositiossa vaaditaan, että joka ikinen asia pitää käsitellä parlamentaarisesti. Kyllä meillä parlamentaariseen, demokraattiseen järjestelmään kuitenkin liittyy lähtökohtaisesti se, että tietyt puolueet muodostavat hallituksen ja ne valmistelevat asioita ja tuovat niitä eduskunnan käsiteltäväksi. Sen ohella toki saattaa olla joitakin yksittäisiä asioita — esimerkiksi niitten poikkeuksellisen pitkävaikutteisen luonteen takia tai sen takia, että ne liittyvät merkittävästi johonkin muuhun: ulkovaltoihin tai muuhun — joita kannattaa käsitellä parlamentaarisesti, mutta ei se niin voi olla, että te ette ikään kuin uskalla tulla hallitukseen mutta haluatte oppositiossa olla tekemässä (Puhemies koputtaa) hallituksen kanssa kaikkia asioita parlamentaarisesti.