Arvoisa herra puhemies! Suomi on naisille Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa. Tämä surullinen tieto selviää tuoreesta EU:n perusoikeusviraston tekemästä selvityksestä, jonka mukaan suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen, siis joka toinen nainen. Tämä merkitsee myös sitä, että tulevanakin lauantaina on maassamme naisia, jotka joutuvat ruusujen ja kynttilöiden sijaan viettämään naistenpäivää kyynelten, laastarin ja pelon kanssa. Tämä on häpeällistä suomalaisessa tasa-arvoisiin ja kunnioittaviin arvoihin perustuvassa yhteiskunnassamme.

Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia naisten turvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on muun muassa jatkaa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseen tähtäävän ohjelman toimeenpanoa. Kysynkin sisäisestä turvallisuudesta vastaavalta ministeri Räsäseltä: Kuilu tavoitteiden ja tilastojen välillä on vielä syvä. Miten aiotte toimia, jotta kaikki kirjatut tavoitteet naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi voidaan toteuttaa?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Todellakin sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä hyväksyi aikanaan tämän naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman, ja tämän poikkihallinnollisen ohjelman valmistelusta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö, ja toimeenpanoa on koordinoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vuosittain tämän ohjelman toimeenpanosta raportoidaan sisäisen turvallisuuden ministeriryhmälle, ja itse asiassa seuraava raportti annetaan huhtikuussa.

Monessa eri ministeriössä on käynnistetty ja viety eteenpäin toimenpiteitä, joilla pyritään tätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähentämään. Mainitsen nyt yhden ohjelman: perhe- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointimenetelmä, joka on lyhenteeltään MARAK, aiotaan ottaa käyttöön koko maassa, ja se tarkoittaa sitä, että moniammatillisesti (Puhemies koputtaa) arvioidaan tilanteen vakavuutta ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja pystytään ikään kuin niitä riskejä paremmin kartoittamaan.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Jos maailmanlaajuisesti arvioidaan tasa-arvokysymyksiä, niin viimeksi Suomi tuli toiselle sijalle tasa-arvoarvioinnissa. Eli kokonaisuudessaan sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa kohtuullisen hyvin maailman mittakaavassa, mutta meillä on ongelmia, ja suurimmat ongelmat nimenomaan kansainvälisesti liittyvät naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, parisuhdeväkivaltaan. Tämä on aika monelle suomalaiselle yllätys, kun me ajattelemme, että olemme tasa-arvoinen maa. Kun on kysymys Istanbulin sopimuksen ratifioinnista, jossa on iso joukko toimenpiteitä, niin siinä meillä on vielä pitkä matka tehtävänä. Meillä väkivaltaa naisiin kohdistuu enemmän kuin maissa keskimäärin, ja toisaalta esimerkiksi turvakotipaikkoja meillä on suhteessa vähemmän.

Mutta tasa-arvoasioista vastaavana ministerinä haluaisin nostaa yhden asian esille: Tämä ei ole vain naisten asia. Tämä on ennen muuta miesten asia. Meidän miesten pitää näyttää esimerkkiä siinä, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei kerta kaikkiaan hyväksytä. Meidän siihen pitää puuttua. Kaikki nämä muut keinot ovat vain auttavia keinoja. Tärkeintä on asennemuutos, ja se lähtee, hyvät miehet, meistä.

Arvoisa puhemies! Väkivalta, on se sitten henkistä tai fyysistä, jättää aina jälkensä uhriinsa. Edustaja Ojala-Niemelän mainitseman selvityksen mukaan — hän mainitsi myös sen — joka toinen nainen on kokenut väkivaltaa elämässään. Myös meillä hyvinkin julmia tekoja jää usein kodin seinien sisäpuolelle ilman, että niihin haetaan apua tai niistä kerrotaan kenellekään. Tämä johtuu yksinkertaisesti naisten kokemasta pelosta.

Ministeriön toimesta on tehty selvitys myös perhe- ja lapsisurmien taustoista. Kysynkin nyt ministeri Räsäseltä: mitä sellaisia keinoja tässä selvityksessä on tullut esiin, joilla voisi puuttua nyt pimentoon jääviin väkivaltatapauksiin ja parantaa myös näin naisten turvallisuutta?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Vuosina 2011 ja 2012 tapahtui Suomessa poikkeuksellisen suuri määrä perhesurmia. Sen jälkeen sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä käynnisti selvityksen, jonka johdosta on sitten tehty ohjelma perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisyksi. Itse asiassa myös muissa ministeriössä on tehty näihin liittyen selvityksiä. Nostan yhden keskeisen johtopäätöksen esiin.

Nimittäin erityisenä ongelmana nousi esiin näiden perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisyssä viranomaisten keskinäinen tiedonvaihto ja tiedonkulku. Sisäministeriön johdolla on tehty virkamiesselvitys, joka valmistui tammikuussa ja jonka johtopäätöksiä parhaillaan sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä pohditaan. Siellä on seitsemän eri ehdotusta, jotka ulottuvat eri ministeriöihin, joiden tavoitteena on se, (Puhemies koputtaa) että nykyistä paremmin tieto voisi kulkea viranomaiselta toiselle niistä tilanteista, joissa pystyttäisiin ennakoimaan ja myös ennalta ehkäisemään tätä, voi sanoa, jäävuoren huippua tässä perheväkivallassa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Arhinmäki viittasi Istanbulin sopimukseen, jonka Suomi todellakin on allekirjoittanut. Se, että me noudattaisimme tätä sopimusta, edellyttää meiltä turvakotipaikkojen kasvattamista noin 530 paikkaan, kun meillä tällä hetkellä on niitä 126. Nämä 126 paikkaa ovat vielä jakautuneet maantieteellisesti hirveän epätasaisesti. Olisin kysynyt ministeri Huoviselta: mitä käytännön toimia turvakotien valtakunnallistamisen ja paikkamäärän lisäämiseksi on tehty?

Toinen ongelma, mikä asiaan liittyy, on se, että kunnat ovat hoitaneet turvakotikysymyksen hirveän eri tavoin. Joissain kunnissa on päädytty siihen, että jopa avopalvelu riittää. Eli mitkä ovat ministerin mielestä ne kriteerit, joilla turvakotipaikka määritellään?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Todellakin väkivalta ja monet sen eri muodot asettavat myös meidän palvelujärjestelmälle isoja haasteita. Erityisen tärkeätä on nimenomaan se, että on paikkoja, joissa voi kokea olevansa turvassa, mutta eivät pelkät seinät riitä, ja tässä viittaisin edustajan kysymykseen ja toteaisin ainakin omana kantanani, että väkivallan uhrit tarvitsevat myöskin palvelua ja tukea, eivät vain sitä turvapaikkaa. Siksi olen joitakin ratkaisuja, joihin kunnat ovat päätyneet, ehkä hieman ihmetellyt.

Mutta hallitushan on jo liikkeellä tässäkin asiassa. Eli olemme tehneet päätöksen siitä, että turvakotitoiminta siirtyy valtion vastuulle, ja tämän valmistelu on käynnissä. Tarkoitus on, että ensi vuoden, siis 2015, alusta päästäisiin liikkeelle. Tässä tavoite on nimenomaan se, että saisimme turvakotipalvelut yhtenäisemmin kriteerein eri puolilla Suomea kaikkien tarvitsijoiden ulottuville. Mutta tässä vielä riittää haastetta, jos meinaamme päästä tuohon Euroopan neuvoston suosittelemaan paikkamäärään.

Lisäksi haluan, puhemies, (Puhemies koputtaa) vielä lopuksi todeta, että tarvitsemme näiden palvelujen ohella myös ennalta ehkäisevää työtä.

Värderade talman! Jag vill fråga minister Henriksson: Vilka lagstiftningsåtgärder har man vidtagit under den här regeringsperioden för att minska på familjevåld och speciellt våldet som männen har förorsakat kvinnor?

Mitä lainsäädäntötoimia tällä hallituskaudella on tehty naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Värderade talman! Alldeles kort: redan den tidigare regeringen vidtog en rad åtgärder. Bland annat blev lindrig misshandel ett brott som nu lyder under allmänt åtal, och det betyder också att mycket fler av de här brotten kommer härefter till polisens kännedom. Problemet är det att dagens kvinnor som blir misshandlade inte vågar an-mäla av någon anledning, och där har vi ännu bekymmer. Sedan har vi under den här regeringsperioden också gjort skärpningar när det gäller förföljelse, det har blivit kriminaliserat nu från 2014, och som bäst ligger lagstiftningen om ändring av våldtäktsbrotten här i riksdagen.

Eli lyhyesti: Viime hallitus teki jo tärkeitä muutoksia. Lievä pahoinpitely on nykyään yleisen syytteen alainen rikos. Ongelma on se, että meidän nuoret tytöt ja naiset eivät uskalla ilmoittaa, ja se tulee tässä perusoikeusviraston raportissa erittäin hyvin esille. Tämän lisäksi tämä hallitus on muun muassa kriminalisoinut, ja tämä eduskunta on sen hyväksynyt, että ei saa vainota, elikkä vainoaminen on kriminalisoitu, ja se on astunut voimaan tämän vuoden alusta. Tällä hetkellä tässä eduskunnassa on vireillä muun muassa raiskausrikoslainsäädännön kiristäminen.