Arvoisa puhemies! Olemme viime päivinä huolestuneina seuranneet Ukrainassa ja Krimin niemimaalla menossa olevaa kriisiä. Tapahtumat ovat herättäneet paljon huolta niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. On ilmeistä, että Ukraina-tapaus tulee tavalla tai toisella heijastumaan EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin. Asiaa on tarpeetonta Suomessa liikaa dramatisoida, mutta EU—Venäjä-suhteiden muutokset ja käynnissä olevan kriisin vaikutukset heijastuvat koko Itämeren alueelle.

Tiettävästi Ruotsi tulee päivittämään omia puolustuspoliittisia linjauksiaan Ukrainan tapahtumien johdosta. Kysyisinkin puolustusministeriltä: näettekö te Ukrainan tilanteen aiheuttaneen tarpeen myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittämiseen?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa herra puhemies! On totta, että tämä Ukrainan kriisi ihan varmasti tulee näkymään Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa vastaisuudessa. Mutta kun emme edes tiedä, mikä on tämän Ukrainan kriisin päätös, miten tämä kriisi tästä jatkuu, niin varmasti ei ainakaan tässä vaiheessa kannata vetää mitään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Mutta olen vakuuttunut siitä, että tähän varmasti myös palataan meidän kotimaisessa keskustelussa vastaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Ukrainan kriisi on tosiaan näkynyt jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja heijastunut Suomeen sikäli, että jalkaväkimiinatkin ovat nousseet esille, etenkin tämä Ottawan sopimus. Jalkaväkimiinat eivät ole poistuneet taistelukentältä, vaikka Suomi omat putki- ja sakaramiinansa tuhoaakin, ja uskon, että kaikki maanpuolustukseen realistisesti suhtautuvat ymmärtävät jalkaväkimiinojen merkityksen koko maan puolustukselle.

Tässä mielessä haluaisin nostaa esiin kysymyksen Suomen valmiudesta kriisin koittaessa käynnistää kotimainen massamainen miinatuotanto. Se, siis valmius — puhun nyt valmiudesta — on ymmärtääkseni Ottawan sopimuksen mukainen. Kysyn ministerin mielipidettä tähän valmiuteen.

Lisäksi kysyn varusmieskoulutuksesta. He oppivat kyllä tunnistamaan miinoja, koska ne eivät poistu taistelukentältä, vaikka me ne itse tuhoamme, omat miinamme. Mutta eikö heitä edelleen voisi opettaa myös käyttämään kaiken varalta näitä jalkaväkimiinoja?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Kun tämä päätös itse asiassa ennen minun tuloani ministeriksi tehtiin, että näistä jalkaväkimiinoista luovutaan, niin silloin myös tehtiin päätös, että siirrytään korvaaviin asejärjestelmiin, ja näin ollaan myös toimittu. On hankittu viuhkapanoksia, lennokeita ynnä muita, joiden eri asejärjestelmien korvaava vaikutus kattaa ne puutteet, mitkä käytännössä tässä jalkaväkimiinapäätöksessä syntyvät.

Edustaja Niinistö on aivan oikeassa siinä, että teknisesti varmasti tähän voitaisiin palata, jos joku hyvin vakava kriisi syttyisi. Mutta se on kyllä sitten vakavan poliittisen harkinnan paikka sinä päivänä, ja nyt pitää tosiaan toivoa, että emme joudu niin vakavaan kriisiin, että tämmöiseen harkintaan päädytään.

Herra puhemies! Edustaja Niinistö nosti esiin tämän maamiinakysymyksen tässä yhteydessä, juurethan ovat 90-luvun loppupuolella. Niin kuin tässä jo viitattiin, niin maan hallitus sai aikoinaan 200 miljoonaa euroa lisää hankkiakseen maamiinoja tietyllä tavalla korvaavia järjestelmiä. Ne on hankittu tai hankitaan paraikaakin, se oli ylimääräinen panostus. Sen hyötyhän on myös siinä, että tämä tuo mukanaan uusia kykyjä Suomen puolustamiseen verrattuna siihen maamiinajärjestelmään, joka tietysti on ollut mainio järjestelmä. Minä kysyn teiltä, herra ministeri: mikä on teidän suorasukainen arvionne näitten toimivien järjestelmien tehosta tässä nykyisessä maailmassa, nykyisessä sodan kuvassa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Kyllä meidän arviomme on se, että nämä korvaavat järjestelmät monessa mielessä ovat paljon parempia kuin ne vanhat järjestelmät, käytännössä siis jalkaväkimiinat. Mutta tietenkin sodankäynnin luonnekin on muuttunut aika paljon, ja sekin on hyvä muistaa ja pitää mielessä, kun arvioi tätä. En näe, että nyt tässä vaiheessa enää on järkevää haikailla taaksepäin niihin jalkaväkimiinoihin.

On tosiaan, niin kuin tässä edellisessä kysymyksessä todettiin, teknisesti aina mahdollista palata. Mutta se olisi kyllä hyvin merkittävä poliittinen U-käännös, mikä siinä vaiheessa tehdään. Tosiaan mielestäni ei myöskään nyt ole tarkoituksenmukaista pohtia sitä, missä niin vakava kriisi olisi, että tämmöiseen pohdintaan joudutaan. Silloin on varmasti myös monia muita aika vakavia pohdintoja meillä kaikilla edessä, joten toivotaan nyt hartaasti, että siihen ei päädytä.

Arvoisa puhemies! Tämä kansainvälispoliittinen tilanne, joka haastaa koko kansainvälispoliittista päätöksentekojärjestelmää selvittelyn, sovinnonteon, poliittisen dialogin nimissä, tarjoaa oikeastaan tällä hetkellä enemmän sanktioita, pakotteita, boikotteja ja niin edelleen. Kansainvälisen järjestelmän rahkeita koetellaan. Nyt pitäisi löytää kaikki mahdollisuudet, jotta myönteiset keinot voidaan hyödyntää poliittisen dialogin ja poliittisen ratkaisun löytämiseksi sotilaallisen ratkaisun sijasta.

Mutta miten ministeri arvioi sitä, kun meillä Suomessakin vauhkoonnutaan tässä tilanteessa aika silmittömästi — kuka puhuu uusien asejärjestelmien hankkimisesta tänä päivänä, toiset sotilaallisen liittoutumattomuusjärjestelmämme muuttamisesta ja niin edelleen — eikö nyt olisi hyvä hallituksen mahdollisimman nopeasti myöskin eduskunnalle raportoida niistä Suomen perustelluista linjauksista, joihin tiedämme tällä hetkellä maan ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspoliittisen linjan perustuvan?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Voin tähän alkuun todeta, että minun tietojeni mukaan — tieto saapui tässä kyselytunnin aikana — ensi keskiviikoksi olisi suunniteltu ajankohtaiskeskustelu Ukrainasta. Toivon, että tämä toteutuu, ja silloin voidaan käydä sitä keskustelua, mitä edustaja Kanerva tässä peräänkuuluttaa.

On selkeästi niin, että nyt fokuksen pitäisi olla tämän kriisin ratkaisemisen etsimisessä. En itse henkilökohtaisesti usko, että sanktiot tai pakotteet ratkaisevat tätä kriisiä, päinvastoin, ne saattavat pahentaa ja vaikeuttaa sen kriisin ratkaisun löytymistä, mutta pitää seurata. Tämä on myös nyt semmoinen kriisi, että se, mikä nyt näyttää ajankohtaiselta, viiden minuutin päästä on mahdollisesti muuttunut. Tässä tapahtuu hirveän paljon koko ajan, ja tilannekuvakin muuttuu koko ajan.

En kuitenkaan, jos palataan tähän alkuperäiseen kysymykseen, usko, että tämä nyt välittömästi vaikuttaa Suomen puolustuspoliittiseen tai turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Mutta varmasti vaikuttaa, kun me tulevaisuudessa arvioimme omaa tilannetta ja tulevaisuutta.

Kehitysministeri Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies! Voisin vielä täydentää siihen suuntaan, johon edustaja Kanerva viittasi. Nyt kaikki kansainväliset järjestöthän ovat liikkeellä. YK:n edustaja on ollut Krimillä. YK:n turvaneuvosto on käynyt tästä asiasta keskustelua. Etyjin vähemmistövaltuutettu Astrid Thors on paikalla. Etyj on myöskin Wienin asiakirjan mukaisen tarkkailudelegaation lähettänyt Ukrainaan, ja Etyjissä etsitään tällaista ratkaisua, jossa voitaisiin muodostaa tämmöinen avainryhmä, kontaktiryhmä Ukrainan ympärille.

Tänään pääministeri Katainen on Eurooppa-neuvostossa, ulkoministeri Tuomioja on itse Kiovassa tänään. Eli Suomi on hyvin aktiivisesti liikkeellä myöskin etsimässä näitä rauhanomaisia ratkaisuja ja ulospääsyä tästä kriisistä ja nimenomaan siihen suuntaan, johon edustajan kysymys oli. Itse myöskin uskon, että Suomen kaltaisilla mailla tässä on erittäin tärkeä rooli tämän ratkaisun löytämisessä.