Täysistunnon pöytäkirja 22/2006 vp

PTK 22/2006 vp

22. PERJANTAINA 10. MAALISKUUTA 2006 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain, rikoslain 17 luvun 6 §:n ja järjestyksenvalvojista annetun lain 1 §:n muuttamisesta

 

Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä on lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä joukkoliikenteen tarkastusmaksuksi.

Tarkastusmaksun mahdollisuus laajenee koko maahan ja tarkastusmaksu korottuu. Hallitus esitti myös, että jatkossa kunnat voivat niin erikseen hakiessaan käyttää myös tarkastusmaksujen valvonnassa erillisiä turvamiehiä. Lakivaliokunta kaikki nämä esitykset hyväksyi, piti niitä hyvinä, mutta korjasi esitystä siltä osin, että näillä mahdollisesti käytettävillä turvallisuusalan ihmisillä on samat valtuudet, samalla tavalla kirjoitetut valtuudet kuin lipuntarkastajillakin. Ilmeisesti jonkinlainen inhimillinen erehdys tai kömmähdys oli lähtenyt määrittelemään näiden kahden tarkastajajoukon valtuuksia aivan eri sanamuodoilla harhaanjohtavasti ja mahdollisesti jopa antanut semmoisen virheellisen käsityksen, että näillä vartijoilla olisi ollut suuremmat muun muassa voimankäyttöoikeudet kuin lipuntarkastajilla. Tältä osin on tilanne normalisoitu.

Hallitus pohti esityksessään pitkään sitä, pitäisikö pummilla ajaminen suomeksi sanottuna kriminalisoida. Aikoinaan rikospaketin yhteydessä virkamiesvalmistelussa oli ajateltu erillistä rikosta nimeltä palvelupetos, joka tarkoittaisi sitä, että vaikka ei normaalin petoksen tapaisesti nimenomaisesti erehdytä ketään henkilöä mutta tarkoituksellisesti esimerkiksi käyttää kunnallista palvelua aikomattakaan maksaa siitä, niin se voisi olla kriminalisoitua.

Hallitus päätyi kuitenkin siihen, että tälläkään kertaa tätä kriminalisointia ei tehdä. Lakivaliokunta tällä kertaa hyväksyi tämän hallituksen arvion sen takia, että vielä ei ole selvitetty riittävän paljon, kuinka paljon pummilla ajamisessa on kysymys absoluuttisesta maksukyvyttömyydestä, kuinka paljon taas sitten oikeasti moraalittomasta, tietoisesta, paheksuttavasta käytöksestä.

Lakivaliokunta vaatii, että tämä erikseen selvitetään ja tähän kriminalisointiin palataan näiden selvitysten jälkeen, koska valiokunnassa on aika paljon semmoista ilmaa, että jos ihmiset tietoisesti toisten veronmaksajien kustannuksella käyttävät kunnallisia palveluita itse maksamatta, niin se on paheksuttavaa. Erityisen paheksuttavaa, ja lakivaliokunta tästä jo mielipiteensä ilmaisi ja pyytää oikeusministeriön selvittämään, on tietoinen, suunnitelmallinen maksamatta ajaminen. Teistä aika monet ovat varmaan julkisuudessa kuulleet, mutta meillä on verkostoja, joissa nimenomaan yllytetään käyttämään kunnallisia liikennepalveluita maksamatta maksuja ja vielä keskenään ... (Ed. Zyskowicz: Siis teillä?) — Ei, meillä Suomessa on, ed. Zyskowicz. Ed. Zyskowicz, jos nyt kuuntelisitte kuitenkin, kun tässä olen sitä mieltä, että tämmöinen toiminta pitää kriminalisoida, niin silloin ehkä tuon kaltainen vihjailu on aika asiatonta. — Valiokunta siis erityisesti kehottaa harkitsemaan sen kriminalisointia tulevaisuudessa, jos suunnitelmallisesti, tietoisesti harrastetaan ja mainostetaan pummilla ajamista, palveluiden maksamatta jättämistä.

Muilta osin esitys oli mitä tervetullein. On todella tärkeätä, että jatkossa tarkastusmaksut voivat olla myös korkeampia. Tämä on ainakin meillä Helsingissä ihan merkittävän mittaluokan ongelma, että ihmiset eivät maksa palveluistaan.

Marokon edustajainhuoneen puhemiehen vierailu

Ensimmäinen varapuhemies:

Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Marokon edustajainhuoneen puhemies Abdelwahed Radi seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Varmasti lakivaliokunnan linjaus on tuossa oikea, mitä ed. Brax valiokunnan puheenjohtajana kertoi. On toki niin, että meidän pitää vahvistaa julkista liikennettä kaikin keinoin. Tässä kohdin on vain todettava se, että sekä ilmastonmuutosnäkökulmasta että yleisesti kestävän kehityksen kohdalta me olemme joukkoliikenteen kehittymisen suhteen jäämässä junasta. Nyt hallituksen toimet muuten kuin esimerkiksi tämän lakiesityksen suhteen ovat kyllä kovasti myöhässä ja ristiriitaisia, kun joukkoliikenteen tuki jää pienemmäksi esimerkiksi tänä vuonna kuin se oli 2005, ja tästähän eduskunta on paljon keskustellut. Tällaiset yksityiskohdat ovat paikallaan, mutta kaiken kaikkiaan joukkoliikenteen tukemista tarvitsemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunta on aivan oikein ottanut kantaa nimenomaan liputta matkustamiseen, ja liikennevaliokuntahan omassa lausunnossaan painotti nimenomaan juuri tätä, koska asiantuntijakuulemisessa sielläkin tuli selvästi ilmi se, että tämä on joissakin piireissä jopa valitettava "maan tapa" taikka yllytetään toinen toistaan matkustamaan ja se on ikään kuin eräs urheilulaji.

Arvoisa puhemies! Tietysti halutaan, että tällä tarkastusmaksulla on ennalta estävä vaikutus, mutta kun sitä ei voida muuntaa, se menettää sen merkityksensä, eli kun joissakin tilanteissa toistuvasti ja tahallisesti tätä pummilla matkustamista tehdään, se pitää saada kriminalisoitua.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni lakivaliokunta on aivan oikein lopussa korostanut, että oikeusministeriön tulee selvittää tämä kriminalisointi, mikä minun mielestäni olisi välttämätöntä.

Oikeusministeri Leena Luhtanen

Arvoisa rouva puhemies! Asiassa on periaatteellinen puoli, minkä takia kuuntelin tarkasti lakivaliokunnan puheenjohtajan ed. Braxin kannanotot tästä asiasta. Tässä käsittelen vain tätä tarkastusmaksun kriminalisointia taikka sen kriminalisoimatta jättämistä tässä tapauksessa. Tämä on minusta nyt juuri se keskeinen asia.

Tässähän on lähtökohtana se, että tässä seuraamusjärjestelmässä — hallituksen esityksessä siis — tämä tarkastusmaksun määrääminen on ikään kuin oikeudelliselta luonteeltaan hallinnollinen eikä siis rikosoikeudellinen seuraamus, ja tästä syystä sitä ei nyt sitten lähdetty tekemään rangaistavaksi teoksi. Mutta siinä suhteessa, mitä nyt valiokunta on pohtinut tässä huomioon ottaen lausunnot liikenne- ja viestintävaliokunnalta jne., niin ymmärrän näin, että valiokunnalla on näkemys siitä, että pyrkimys estää julkisen vallan ylläpitämän joukkoliikenteen käyttäminen vastikkeetta olisi sinänsä hyväksyttävä perusta uudelle kriminalisoinnille.

Kun valiokunta toteaa, että tätä on ollut vaikea arvioida, voitaisiinko juuri uuden rikossäännöksen säätämisellä vaikuttaa niihin henkilöihin, jotka nykyisin jättävät tietoisesti tämän matkalipun hankkimatta, se on minusta selvää tekstiä. Sitten on vielä se, että liputta matkustavien joukossa erityisen ongelmaryhmän muodostavat ne henkilöt, jotka toistuvasti jättävät tämän lipun maksamatta. Tässä nyt sitten, kun tähän liittyy näitä epävarmuustekijöitä, lakivaliokunta on yhtynyt hallituksen esitykseen, mutta ongelma on siis jäljellä.

Nyt kun ymmärsin näin, että valiokunta pitää tärkeänä sitä, että selvitettäisiin yhteistyössä se, keitä nämä maksun laiminlyövät henkilöt ovat ja heidän vaikuttimensa, että meillä olisi ikään kuin täsmällistä tietoa sen mahdollisen tulevan kriminalisoinnin pohjaksi, niin minä totean nyt vain tässä sitten sen, että kun lakivaliokunta sanoo, että tämä on tärkeätä selvittää, voitaisiinko tällainen suunnitelmallinen liputta matkustaminen kriminalisoida, tätä tulemme selvittämään. Tässä on minusta kyse periaatteellisesta kannasta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijakuulemisessa saimme tietää kyllä, että osalle kansalaisista liputta matkustaminen on jopa harrastus. Meillä on paljon henkilöitä, jotka ovat jääneet kymmeniä kertoja vuosittain kiinni toistuvasta matkustamisesta ilman asianmukaista lippua. On aivan selvää, että tämä teko on tietenkin moitittava, mutta se osoittaa myöskin sen, että kiinnijäämisriski välttämättä lipun maksamatta jättämisessä ei ole riittävän suuri.

Kaikki ne tehostamistoimenpiteet, joilla esimerkiksi pyritään rajoittamaan henkilöitten pääsyä tietyille alueille, kuten esimerkiksi Lontoossa ja ulkomailla, voivat olla jonkinlaisia ratkaisuja, joilla estetään, että laiturialueelle esimerkiksi ei pääse kuin asianmukaista matkalippua esittämällä tai laittamalla se tiettyyn laitteeseen, joka lukee, että henkilöllä on asianmukainen ja voimassa oleva maksulippu. Tämä laki ei ole välttämättä ratkaisu näihin ongelmiin, ja kannustan oikeusministeriä miettimään edelleen kaikkia niitä yksittäisiä toimenpiteitä, joilla tällainen moitittava käyttäytyminen saadaan minimoitua Suomessa.

Pelkkä vähävaraisuus joskus saattaa olla ymmärrettävää, mutta Suomen rikosoikeuden periaatteiden mukaisesti, jos on kovinkin säälittävästä tapauksesta kysymys ja on tosiasiallisesti vähävarainen tai ei ole pystynyt lippua ostamaan, niin tällaiselle henkilölle voidaan jättää rikosoikeuden sääntöjen mukaan rangaistus täytäntöönpanematta. Ne pitäisi harkita aina erikseen silloin, kun kysymyksessä on tällainen tilanne, mutta yleinen peruste, että tätä ei kriminalisoida, se ei voi olla.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokuntahan käsitteli tätä asiaa ja antoi tästä lakiasiainvaliokunnalle lausunnon, ja kyllä nyt, arvoisa ministeri, on niin, että tämä jatkuva piittaamaton liputta matkustaminen on niin laajaa varsinkin tässä kaupungissa, Helsingissä, että valiokunnan lausunnon henkihän oli se, että tämä olisi pitänyt kriminalisoida jo nyt, tarkastusmaksukäytäntö ei riitä. Nyt en valitettavasti muista tässä yhteydessä niitä summia, mutta puhutaan vähintään satojentuhansien eurojen menetyksistä per vuosi, todennäköisesti suuremmista. Tämä on hyvin tarkoituksellista.

Sitten on hyvä kuitenkin meidän muistaa myöskin se, että meillähän on yhteiskunnassa jo paljon erilaisia mekanismeja. Erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa olevien tasavertaista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tuetaan jo nyt erilaisten lipputyyppien avulla. Sen lisäksi on myös hyvä muistaa se, että meillä on sosiaalipuolella sellaisia tukirakenteita, jotka tarjoavat mahdollisuuden hankkia lippu sellaisissakin tilanteissa, joissa henkilön varallisuustilanne on heikko.

Näin ollen maksukyvyttömyys tai vähävaraisuus ei ole oikeutus eikä siitä saa muodostua oikeutusta liputta matkustamiselle, ja näin ollen ei sille voida asettaa merkitystä arvioitaessa yksittäistapauksessa liputta matkustaneen henkilön teon moitittavuutta. Minusta olisi hyvä, että tämä näkökulma otettaisiin nyt vakavasti ja mahdollisimman nopeasti hallitus ryhtyisi valmistelemaan tätä asiaa sillä tavoin, että tämä teko kriminalisoidaan.

Arto Bryggare /sd:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Laukkanen vähän pohdiskeli aivan oikein sitä, mikä kehitys Helsingin seudulla tässä asiassa on ollut. Meillä Helsingissä ehkä vähän lievästi on suhtauduttu niihin teknisiin mahdollisuuksiin, joita pitäisi käyttää ja tullaan käyttämään jatkossa entistä enemmän.

Mutta minä myös ajattelin kysäistä lakivaliokunnalta, kun täällä pohdiskellaan myös tarkastajien määrän lisäämisen vaikutuksia liputta matkustamiseen: Olen kuullut, että sillä on vaikutusta, mutta kun täällä annetaan ymmärtää, että sitä ei olisi ollut, onko nyt minulla väärää tietoa vai ovatko asiantuntijat täällä eri mieltä, mutta minä olen kuullut, että se olisi suoraan verrannollinen lipputuloon? Kun tarkastajia lisättiin, liputta matkustaminen sitä kautta väheni. Tämäkin on yksi vaihtoehto, jota tulee pohtia.

Mutta niin kuin ed. Laukkanen sanoi, kyllä tämä kriminalisointipointti pitää myös katsoa tarkasti läpi, sillä suuntaus on hyvin huolestuttava. Tämä on murentamassa sitä peruslähtökohtaa, joka esimerkiksi Helsingin seudulla on erinomainen. Me olemme menestyneet erinomaisen hyvin joukkoliikennevertailussa kansainvälisesti, ja se kehitys tulee taata sillä tavoin, että kaikki, jotka matkustavat joukkoliikenteellä, maksavat sen jo nyt julkisesti yli 50 prosentilla tuetun matkansa.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti tässä asiassa pitää ottaa huomioon sekin, mikä on lipun hinta, eli kyllä tässä sosiaalinen puolikin minusta pitää ottaa huomioon. Itse kuljeskelen junalla ja seurailen Tikkurilan, Pasilan ja Helsingin väliä, ja kyllähän siinä varmasti on semmoinen ammattikunta, mutta ainakin omasta mielestäni ne ovat yhteiskunnan vähäosaisempia, jotka matkustelevat pummilla ja ovat varsin taitavia siinä. Täytyy muistaa, että joukkoliikenteen hintataso myöskin nousee koko ajan, mikä tekee riskin sille, että haluaa lintsata.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on hyvä, että liikennevaliokunta, lakivaliokunta ja lakivaliokunnan puheenjohtaja ed. Brax puheenvuorossaan, nämä kaikki ovat korostaneet tätä pummilla matkustamisen tuomittavuutta ja edellyttäneet, että selvitetään sitä, tulisiko kriminalisoinnissa edetä, ottaa se seuraava askel.

Haluaisin yleisemmin todeta, että me kaikki yhteiskunnassa tuomitsemme kyllä sen, kun henkilö varastaa joltain toiselta henkilöltä tai varastaa jostakin kaupasta tai liikkeestä, mutta meidän pitäisi ankarammin suhtautua myös siihen, kun varastetaan yhteisestä kassasta. Silloin kun matkustetaan pummilla tai tehdään veropetoksia tai muita ankarampia talousrikoksia tai käytetään sosiaaliturvaa perusteettomasti ja väärin, kaikissa näissä tilanteissa viime kädessä rehelliset muut kansalaiset ovat maksumiehinä. Kun tämä ajattelu ymmärretään ja ymmärrettäisiin, silloin suhtautuminen myös kansalaisten keskuudessa tällaisiin erilaisiin, nyt puheena oleviin väärinkäytöksiin olisi varmasti ankarampaa.

Lainsäätäjä voi antaa erilaisia signaaleja, ja juuri tämä mahdollinen kriminalisointi näiden tarkoituksellisten ja toistuvien pummilla matkustamisten kohdalla voisi olla se nyt tässä asiassa tarvittava signaali.

Irina Krohn /vihr:

Arvoisa puhemies! Oli ilahduttavaa kuulla, että oikeusministeri Leena Luhtanen ottaa vakavasti lakivaliokunnan toiveen.

Haluaisin kommentoida ed. Petri Salon näkemystä siitä, että kenties ei tarkasteta tarpeeksi. Itse päivittäin joukkoliikennettä käyttävänä toteaisin, että tarkastuksia on lisätty paljon, ne toimivat ja tällä hetkellä harkitaan myös metroportteja. Mutta siinä on kääntöpuolena se, että suurin osa matkustajistahan on matkansa maksavia, rehellisiä ihmisiä, jotka haluavat, että julkisen liikenteen käyttö on miellyttävää ja tapahtuu arvostavassa hengessä, jolloin tavallaan se, että jokainen matkustaja joka kerta ikään kuin läpivalaistaan ja tutkitaan siinä pelossa, että hän kenties on pummi, ei voi olla ainoa reitti vaan uskon samaan, mitä ed. Zyskowicz sanoi tästä, että kriminalisoinnin kautta saataisiin se yhteiskunnan viesti, että tässä on kysymys varastamisesta ja se sinänsä on väärin, eikä vain sitten todella kunnollisten matkustajien jatkuvilla tarkastuksilla. Se voi myös vähentää joukkoliikenteen käyttöä.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, että tästä kriminalisoinnista puhutaan. Kun olen jonkun aikaa aikanani itse asunut täällä ja paljon matkustanut, niin kyllä monenlaista yrittäjää löytyy.

Sen verran toteaisin vain ed. Kauppilan puheenvuoroon, että eivät kaikki, jotka tätä liputta, maksutta matkustamista yrittävät, ole suinkaan vähäosaisempia. Kyllä siinä on joukko sellaisia, joilla on aivan selkeä tarkoitus tehdä näin ja jotka tekevät sen ihan harkiten, vaikka olisi varaa maksaakin. Se on suuri ongelma Pääkaupunkiseudulla, mutta on muuallakin.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Julkisen liikenteen kaikilla käyttäjillä pitää olla yhdenvertainen velvollisuus maksaa käyttämistään palveluista. Todella, niin kuin ed. Nepponen totesi, on monenlaisia pummilla ajajia. Mutta toisaalta totean myöskin ed. Virtaselle, että sosiaalinen asema ei saa tuottaa oikeutta tehdä vääryyttä yhteiskuntaa kohtaan, elikkä jos vähävaraisille annetaan oikeus varastaa ja tehdä rikoksia, niin että niistä toiset joutuvat oikeudelliseen vastuuseen mutta toiset eivät, niin tämä ei enää ole oikeusvaltion mukaista.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vielä ed. Krohnille, että en luonnollisestikaan käytä niin paljon joukkoliikennevälineitä kuin te helsinkiläiset mutta käytän keskimäärin ehkä kerran viikossa ja olen käyttänyt seitsemän vuotta raitiovaunua sekä Itä-Pasilaan että Töölöön ja myöskin lähiliikennejunia. Kertaakaan seitsemän vuoden aikana en ole joutunut tarkastuksen kohteeksi ja teen siitä ehkä joitakin johtopäätöksiä.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Minulle jäi vain päällimmäiseksi tämä rangaistavuus. Jos mietitään sitten, keitä siitä jollakin tavalla rangaistaan, tulevatko ne sakot sosiaalitoimen maksuun taikka mihin ne menevät? Jos sitten lähdetään moraalipuolta puhumaan, niin voidaan sanoa, että optiot ja tämmöiset isommat jutut ovat moraalisesti paljon isompia juttuja.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Vain muutama ikään kuin tilastotieto 16 vuotta Helsingissä asuneena ja takavuosina runsaasti Helsingin julkista liikennettä käyttäneenä. Muistaisin valiokunnan käsittelyssä ilmenneen, että Hkl menettää vuosittain noin 6 miljoonaa euroa lipputuloina juuri niin sanotusta pummilla matkustamisesta. Ilmi tuli myös se, että on olemassa kolmen kärki, kolme henkilöä, jotka kilpailevat rästissä olevien rikesakkojen määrästä, ja se on jo ylittänyt sata, joten kyllä tähän olisi syytä jollakin tavalla puuttua.

Yleiskeskustelu päättyy.