Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä asiassa on kyseessä koko Suomen työvaltaisen maatalouden ja maidontuotannon asema kahdessa suhteessa. Ensinnäkin hallitus on luistanut, ajelehtinut, EU:n edunvalvonnassa myöskin maitotalouden suhteen sillä tavalla, että on täysin mukauduttu siihen, että poistetaan maidontuotannosta kansalliset maakiintiöt, jotka ovat vakauttaneet meidän maitomarkkinoitamme, estäneet tuotannon valumisen Keski-Euroopan suuriin maihin. Tämä on erittäin vakava kysymys, joka tulee näkymään tuottajahinnassa ja maidontuotannossa ja koko meidän Itä- ja Pohjois-Suomen maaseuturakenteessamme.

Nyt sitten joudutaan miettimään kovasti tapoja, joilla tässä lähdetään liikkeelle. Ensimmäiseksi sosialidemokraatit ovat vaatineet jo vuoden 1993 alusta, että hallituksen pitäisi itse purkaa tämä tarpeeton, perusteeton maan sisäinen maitokiintiöiden vapaakauppa, joka on rangaissut nuoria tilojaan kehittämään pyrkiviä jopa 100 000—200 000 euron veloilla tuotanto-oikeuksista, ollut ylimääräinen luopujien bonusjärjestelmä.

Tämän takia sosialidemokraateilla on vastalause tässä asiassa. Me edellytämme, että eduskunta vauhdittaa tämän mielettömän, rakennekehityksen vastaisen sisäisen kauppajärjestelmän purkamista ja tukee nuorten investointiedellytyksiä, varmistaa ne tässä nykyisessä vaikeutuvassa tilanteessa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Maitokiintiöjärjestelmä on yksi keskeinen keino, jolla EU-alueella tuotantoa pystytään ohjaamaan ja tasapainottamaan sekä turvaamaan tuottajien tulotaso. Järjestelmä on taannut tuotannon säilymisen myös korkean kustannustason maissa. Ja niin kuin hyvin edustajat tietävät, tuotantopanokset ovat aivan muuta esimerkiksi täällä Suomessa kuin Keski-Euroopassa.

Vaikka täällä mietinnössä todetaan, että valiokunta pitääkin välttämättömänä, että Suomi ajaa kaikin keinoin kiintiöjärjestelmän säilyttämistä, viittaan ed. Rajamäen puheenvuoroon, että uskottavuus on kärsinyt ja tavallaan hallitus on jo luopunut, antautunut, ja täällä tosiaan esitetään näitä eri vaihtoehtoja kompensaatioksi. Nyt on muistettava, että kun tämä vapaakauppa, kiintiökauppa, on olemassa, näihin maitokiintiöihin on sitoutunut valtavasti rahaa, muistaakseni 400—500 miljoonaa, ja tosiaan esitämme, että tästä hyvin nopealla aikataululla luovuttaisiin, ja ensimmäinen askel olisi edes se, että vapaan kaupan myyntiaikaa reilusti lyhennettäisiin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalainen maidontuotanto ja karjatalous on turvattava, se on perusasia. Se liittyy myöskin huoltovarmuuteen, ja tässä suhteessa täytyy kiinnittää huomiota siihen, että suomalaiset maidontuottajat saavat taloudellisen tuloksen, joka kannustaa myöskin uusia karjatalousyrittäjiä alalle. Kaikki ne toimet, joilla suomalainen maidontuotanto ja karjatalous turvataan, ovat välttämättömiä. Tämä liittyy myöskin naudanlihantuotantoon ja koko elintarvikeomavaraisuuteen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Nyt on aivan selvä asia, että maitokiintiöjärjestelmä EU:ssa romutetaan, ja Suomi on altavastaajana eli täysin joutuu alistumaan siihen, mitä Bryssel määrää. Siellä määräenemmistöllä tehdään nämä päätökset, ja on valitettavaa, että myös ne kompensoivat toimenpiteet, joita kansallisesti yritetään tehdä, vaativat kaikki EU:n hyväksynnän, ja siinä suhteessa minusta hallituksen pitäisi nyt olla äärettömän rehellinen erityisesti nuoria, mutta kaikkia viljelijöitä ja koko maaseutua kohtaan eli kertoa, missä mennään. Mutta sellaista keskustelua meillä ei käydä, koska näyttää siltä, että sellaiset, jotka maataloudesta huolta kantavat periaatteessa, ovat nyt vastuussa eivätkä avaa suutaan täysin rehellisesti. No, ei ole ihme, että EU-jäsenyyden kannatus peräti on nyt mennyt pienemmäksi kuin siitä eroamisvaatimukset.

Sitten on oma lukunsa, että esimerkiksi Makeran rahoitus on tällä hetkellä jälleen umpikujassa. Ihmettelen, että maatalousministeri rauhallisesti vain katselee eikä tapahdu mitään. Kehyspäätöksiä tehdään tänään ja huomenaamulla julkistetaan. Vetoan, että Makera-rahoitus turvataan niin, että se valtava suma, mikä tuolla on, viljelijöiden hakemukset, otetaan käsittelyyn ja ratkaistaan viipymättä. Tässä on vähän sama tilanne kuin metsäkaupassa. Eli meidän maa- ja metsätalouspolitiikka on nyt aika lailla hukassa, ihmeellistä kyllä, kun keskustan johdolla sitä harjoitetaan. Nyt tarvitaan todella voimakkaita otteita, ja tämä maitokiintiöasia on kyllä äärimmäisen vakava koko Suomen maataloudelle.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Vaikka edellinen edustaja menikin vähän hakoteille, niin silti vei sanat suustanikin melkein. Eli minullekin soittelevat — minä kun olen varsinainen maitoasiantuntija — aika monet maanviljely-yrittäjät, pienyrittäjät, ja ovat ilmaisseet hyvin selkeästi sen, että kaikki ovat tienneet, että EU ajaa tätä takaa Ranskan johdolla, että maitokiintiöistä luovutaan, että sen ovat kaikki vähänkin fiksummat tienneet. Media on tiennyt sen, mutta siitä ei ole saanut tässä maassa puhua, koska se on liian läpinäkyvä juttu muutenkin tavallaan, mutta niitä hööpötetään, ketkä hööpötykseen menevät ja elävät pelkästään hyvässä uskossa. Eli täällä sanotaan kauniisti, että vuodesta 2001 ovat 6 prosenttia Suomessa nämä kiintiöt pudonneet ja niistä tullaan luopumaan, niin kuin siellä selkeästi jossain lukee.

Mutta tuossa ed. Rajamäki mainitsi tästä yhdestä pahamaineisesta kaupan muodosta, että käydään maan sisäistä kiintiökauppaa, niin kuin käydään kaikkia päästökauppoja, ja sitten vielä EU onneksi on pistämässä Fortumia ja Vattenfallia kuriin näissä siirtokaupoissa ja valtiota tullaan luultavasti ojentamaan siinä ja vaatimaan nämä Fingridinkin — nyt minäkin hyppään vähäsen — osakkeet lunastukseen. Nämä kaikki välistävetokaupathan silloin, kun meillä on tämmöisiä mahdollisuuksia pelailla kiintiöillä ja päästöillä ja muulla, ovat aika perverssejä muotoja, eli niistä olisikin hyvä luopua. Mutta tässä tapauksessa huoltovarmuuden ja muun takia se on todella törkeätä, jos Suomi antaa periksi tässä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että käsiteltävänä oleva asia synnyttää eduskunnassa näinkin vilkasta keskustelua kuin on synnyttänyt. Aivan kuten ed. Toimi Kankaanniemi täällä sanoi, niin tässä hallituksella on vaativa tehtävä, jossa minä todella toivon, että onnistutaan eikä epäonnistuta, vaikka ne rajoitteet, jotka täällä on tuotu esille, ne vaikeudet, joita asiaan liittyy, ovat kaikki mitä totisinta totta.

Tuttu lause latojen seinissä muutama vuosi sitten oli "maaseutua ei voi tuoda". Suomalainen asuttu maaseutu on perusasia, joka tulee säilyttää. Sen elinvoimaisuus tulee turvata jatkossakin, ja siihen on löydettävä keinot. Lähden siitä, että lähtökohdiltaan suomalainen maatalous on ollut elinkeino, joka on tullut omillaan toimeen, mutta tehtyjen sopimusten vuoksi itsenäisestä viljelijäyrittäjästä on tullut monien tukilomakkeiden tuskainen täyttäjä, ja näin ollen tuokin on koettu monella tapaa ongelmallisena.

Maitotalouden osalta kysymys on kuitenkin hyvin vakava. Meillä ei ole varaa joutua ulkomaisen tuonnin varaan. On mahdollista, että Suomeen on aika helppokin vaikkapa Virosta tuoda tuhannen tai muutaman tuhannen nautayksikön tiloilta maitoa. Matka maantieteellisesti ei ole ongelma lainkaan, ja silloin me menettäisimme Suomessa karjatalous- ja maito-Suomen ydinalueita. Nämä ovat myös Keski-Suomen kannalta ja siitä pohjoisempaan olevassa Suomessa erityisesti tärkeitä asioita. Samalla meillä on maitotaloudella vahva sija ollut myös Etelä-Suomessa, ja näkisin, että karjanhoidon asemaa tulisi vahvistaa myös Etelä-Suomessa kaikin tavoin. Toivonkin, että löydetään ne ratkaisut, joilla turvataan suomalainen karjatalous ja suomalainen maidon tuotanto. Se on kaikkien etu.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tässä nousee esiin väistämättä tuo vuosi 2015, joka on jo 7 vuoden päässä. Juuri näihin aikoihin keväällä maitokiintiöjärjestelmä on EU:n jo kirjattuna päätöksenä tai ainakin selvänä, vahvana suunnitelmana, jota erityisesti todella Ranska ajaa, päätetty lakkauttaa. Se on valtavan iso uudistusmuutos, joka pitää korjata ja korvata jollakin järjestelmällä. Mikä se on, se on näköjään vielä hukassa hallitukseltakin. Samaan aikaan Baltian maat, joista ed. Lauri Oinonenkin mainitsi, alkavat saada täyden maataloustuen. Eli liittymissopimuksen osalta määräaika päättyy 2013, ja silloin maataloustuet nousevat Baltian maissa, Puolassa jne. maksimaaliseen tasoon, ja siihen mennessä nuo maat saavat maataloutensa tehotuotannon todella iskuun. Se on todella vakava asia, koska lyhyt matka on Suomen ostovoimaisille väestökeskittymäalueille eteläisimpään Suomeen tuoda maitotuotteet ja muutkin maataloustuotteet laivalla parissa tunnissa Tallinnasta Helsinkiin ja silloin muu maito-Suomi ja maatalous siellä kärsii kyllä tavattoman paljon.

Nyt myös EU:ssa on menossa tämä niin sanottu maatalouden terveystarkastus, joka todennäköisesti iskee meidän maatalouteemme. Samaten 141-neuvottelut ovat jälleen tulossa eteen silloin samoihin aikoihin 2015 mennessä, ja kun Wto:kin vielä painaa päälle, niin on tilanne ja kehitys maatalouden ja maaseudun osalta varsin haasteellinen.

Herra puhemies! Toivoisinkin, että hallitus toisi eduskunnalle maatalouspoliittisen selonteon tai tiedonannon mahdollisimman pian, jossa käsiteltäisiin nämä kaikki asiat ja linjattaisiin, mitkä ovat Suomen maatalouden tulevaisuudennäkymät ja hallituksen tahto tässä asiassa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossani totesin, että näihin maitokiintiöihin on sitoutunut erittäin paljon rahaa ja niitä on käytetty ja käytetään myös vakuutena. Nyt tietysti, kun tätä maitokiintiöjärjestelmää vähitellen ollaan poistamassa — näin EU:n puolelta on viestitetty, se käsittääkseni aloitetaan jo ensi vuonna — niin totta kai sillä on merkitystä myös maidon tilityshintaan. Tällä tavalla, jos mitään kompensaatiota ei tule, kannattavuus kärsii, ja sitä kautta, niin kuin täällä todettiin, totta kai huoltovarmuuteen se heijastuu, mutta myös sitten varmasti nopeuttaa näitten tilojen tavallaan alasajoa. Eli todella tärkeästä asiasta on kyse. Olen kokenut, enkä ole ainut, joka sen on kokenut, tavallaan mieltänyt asian niin, että tietyllä tavalla hallitus on nostanut kätensä pystyyn eli antautunut tämän asian edessä. Varmasti tämä viesti on mennyt myös EU:n puolelle, ja se on omalta osaltaan heikentämässä sitten Suomen asemaa neuvotteluissa, joissa käsitellään näitä kompensaatioita.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, kun ed. Kankaanniemi mainitsi Vironkin tässä, että Virossahan kävi myös tonttien ja kiinteistöjen hinnoille samalla lailla kuin Suomessakin, että ne nousivat kovaa vauhtia. Mutta nyt on selvästi tapahtunut jo romahdus, ja väitetään, että ne tulevat todella lyhyessä ajassa putoamaan, niin että jos jotain kiinnostaa, niin sieltä vaan ostelemaan.

Mutta tämmöisissä asioissa, tässä kiintiökeinottelussa, sitä mitä ei ole sanottu, on aika röyhkeätä tosiaan maakohtaisesti ajaa niin kuin tavallaan maita. Tämä huoltovarmuus on tietysti siihen liittyvä juttu, mutta että ajetaan maat tavallaan tilaan, jossa niillä lakkaa omakohtainen tuotanto, jolloin siis periaatteessa on minkälaisen tahansa hinnoittelun uhri sen jälkeen. Minusta tuntuu, kun olen saanut tuolta kentältä koko ajan palautetta, että nuoret viljelijät, nuoret maatalousyrittäjät, tajuavat tämän asian, että tämä on jotenkin jo ikään kuin EU:n kanssa, niin kuin tuli jo mainittua, sovittua juttua, että tässä vaan käydään jotain pitkitystaistelua, ettei vaan kukaan hoksaisi, mistä tässä oikeasti on kysymys.

Tämä on sitten pitkä juttu Suomen sisäisiin maatalousjuttuihin ja niihin keinotteluihin, mitä on käyty, mutta tuli vaan vielä mieleen, että tämä on hyvin jotenkin tämmöinen konkreetti pikku asia, joka on osa hyvin laajaa vyyhtiä. Jos tämä nyt jotenkin pysyttäisiin selvittämään, niin sitten ...

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Kähkönen toi hyvin tärkeän asian esille, tämän vakuuskysymyksen. Juuri tänään tullessani työmaalleni tein matkaa maakunnallisen pankinjohtajan kanssa, ja hän toi juuri tämän ed. Lauri Kähkösen esille tuoman asian vakavana ongelmana esille. Tähän liittyy tuo näkökohta, ja nimenomaan nuoret viljelijät ovat tässä asiassa joutumassa hyvinkin hankaliin tilanteisiin. Jos meiltä maidontuotanto olennaisesti vähenisi, sillä olisi vaikutusta myös siihen, pysyvätkö meidän peltomme peltoina, koska silloin ei tarvittaisi myöskään rehua, elikkä tämä on hyvin laaja kokonaisuus. Siksi toivonkin, että ed. Toimi Kankaanniemen esittämä ajatus maatalouspoliittisesta selonteosta otettaisiin myönteisesti kehittelyyn.