Mikko Elo /sd:

Puhemies! Euroopan neuvosto käsittää tänä päivänä 45 eurooppalaista maata. Viime vuoden kuluessa, jota tämä toimintakertomus käsittelee, hyväksyttiin Bosnia ja Hertsegovina 44. maaksi ja tämän vuoden huhtikuussa Serbia, eli nyt on 45 eurooppalaista maata Euroopan neuvoston jäsenenä ja ulkopuolella ovat Valko-Venäjä ja Monaco. Valko-Venäjän kanssa on yritetty saada jo pitkään dialogia aikaan, mutta varmaan suuri osa meistä tuntee tilanteen Valko-Venäjällä, ja Valko-Venäjä ei näytä olevan kovin lähellä Euroopan neuvoston jäsenyyttä.

Puhemies! Tällainen periaatteellisempi näkökohta tähän on se, että Euroopan neuvosto, kuten totesin, käsittää 45 maata, mutta ensi vuoden toukokuun 1. päivästä alkaen todennäköisesti Euroopan unionilla on 25 jäsenmaata. Vuoteen 2010 mennessä vielä ainakin todennäköisesti Romania ja Bulgaria tulevat mukaan, joten 27 eurooppalaista maata kuuluu Euroopan unioniin lähivuosien kuluessa. Euroopan neuvosto joutuu varmasti sen tilanteen eteen, että tarkkaan on harkittava, mitkä ovat Euroopan neuvoston ydintoiminta-alueet, mitkä ovat sen ydinosaamisen alueet.

Tietysti silloin, kun Euroopan neuvostosta puhutaan, ensimmäisenä tulevat mieleen ihmisoikeudet. Ihmisoikeuskysymyksissähän Euroopan neuvosto on se järjestö, jossa on suurin asiantuntemus ja johon myöskin luotetaan. Mielenkiintoista on se ja hyvin todennäköistä, että tässä uudessa perustuslaillisessa sopimuksessa, jonka Euroopan unioni tulee hyväksymään, tullaan myöskin hyväksymään se, että Euroopan unioni liittyy Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen.

Puhemies! Ihmisoikeuksien lisäksi Euroopan neuvosto valvoo demokratiaa, demokratian kehittymistä erityisesti uusissa jäsenmaissa. Tätä varten Euroopan neuvostolla on oma komiteansa, valiokuntansa, jonka nimi on monitoring committee englannin kielellä eli tällainen valvontakomitea. Sillä on ollut ja on edelleen paljon tehtävää. Euroopan neuvosto on omalta osaltaan auttanut monia entisiä Itä-Euroopan maita kehittämään demokratiaa niin, että ne ovat valmistautuneet myöskin tätä kautta Euroopan unionin jäsenyyteen.

Puhemies! Euroopan neuvoston asialistalla oli viime vuonna hyvin esillä median vaikutus politiikassa ja erityisesti mielipiteen vapaus, sananvapaus. Me tiedämme sen, että monissa Euroopan maissa valitettavasti sananvapaus on edelleen poliittisesti rajoitettua ja että tiedotusvälineiden edustajilla on suuria vaikeuksia toimia.

Samoin Euroopan neuvosto on keskustellut hallituksen ja opposition välisistä suhteista. Sekään ei ole niin yksinkertaista kuin täällä Suomessa, missä on perinteinen demokratia, jossa oppositiolla on oma roolinsa, hallituksella oma roolinsa. Eikä itsestäänselvää myöskään ole parlamenttien asema kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa.

Puhemies! Haluan vielä yhden asian tuoda esille, jossa Euroopan neuvosto on ottanut varsin voimakkaan roolin, ja se on korruption vastainen taistelu. Me suomalaisethan voimme ylpeillä sillä, että Suomi on vähiten korruptoitunut maa maailmassa. Se on asia, jota kannattaa kyllä meidän suomalaisten poliitikkojen pitää esillä, koska sehän on nimenomaan poliittisesta järjestelmästä riippuvaista, minkälainen on korruption taso kussakin maassa.

Puhemies! Haluan myös lyhyesti todeta sen, että Venäjän duuman ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen välillä on saatu aikaan yhteistoimintaa niin, että tällainen englanninkieliseltä nimeltään joint working group toimii Euroopan neuvoston ja duuman kesken ja on lähinnä keskittynyt Tshetshenian kysymykseen. Euroopan neuvostollahan on ollut hyvin korkea profiili keskusteltaessa Tshetsheniasta. Kolmisen vuotta sitten Euroopan neuvosto päätti ottaa Venäjän valtuuskunnalta pois äänioikeuden, joka sitten palautettiin muutamaa kuukautta myöhemmin. Mutta tilanne Tshetsheniassa, kuten me valitettavasti olemme viime päivinä havainneet, ei ole muuttunut kovinkaan paljon siitä, mitä se on ollut viime vuosien aikana, ei ainakaan parempaan.

Euroopan neuvosto tämän vuoden alussa varoitteli Venäjää siitä, että kansanäänestys, joka pidettiin 24. maaliskuuta, ei ratkaise Tshetshenian ongelmia, ja niin kuin me olemme havainneet, näin on myös asianlaita. Venäläiset kuitenkin pitivät kansanäänestyksen 24.3. Tshetshenian asemasta, ja erilaisia tulkintoja on sitten siitä, miten hyvin kansanäänestys oli järjestetty, miten demokraattisesti ja kuinka luotettavasti se toimi, mutta joka tapauksessa kansanäänestys järjestettiin.

Puhemies! Sen lisäksi Euroopan neuvosto on myöskin parlamentaarinen elin eräille kansainvälisille organisaatioille, lähinnä talousorganisaatioille, kuten Oecd:lle, Euroopan jälleenrakennuspankille eli Ebrd:lle, ja pyrkii myös omalta osaltaan olemaan parlamentaarinen elin Maailman kauppajärjestölle eli World Trade Organizationille. Sen lisäksi lähinnä Euroopan neuvoston talouskomitealla on laajaa yhteistyötä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kanssa.

Puhemies! Lopuksi haluan todeta, että Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on muuttunut vaalien jälkeen lähes täysin. Haluan tässä yhteydessä esittää kiitokset edelliselle valtuuskunnalle, jota tämä toimintakertomuskin koskee. Suomen valtuuskunta on ollut erittäin aktiivinen. Meillä on ollut komiteoiden ja alakomiteoiden puheenjohtajuuksia, me olemme olleet raportoijina monissa asioissa, ja uskon ja toivon, että uusi valtuuskunta tulee toimimaan yhtä aktiivisesti.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Elo jo toi esille tämän asioiden laajuuden, mitä Euroopan neuvostossa käsitellään, ja tahtoisin tuoda vielä esille muutaman tämmöisen inhimillisen näkökannan. Siellä on tasa-arvokomitea, joka on nimenomaan naisen asemaa päätöksenteossa tutkinut ja tuonut esille eurooppalaisia näkökantoja. Täytyy sanoa tosin, että Suomessa ollaan aika pitkällä, mutta me voimme antaa hyviä malleja myöskin muille maille, miten näissä asioissa tulee toimia.

Lisäksi naiskauppa, joka on yleisesti tullut keskusteluun kaikkialla maailmassa, ja siihen liittyvät rikollisuus, rahanpesu ja naisen arvostus kaikkinensa ovat sellaisia asioita, jotka ovat kyllä eurooppalaisesti erittäin merkittäviä hoitaa yhdessä ja sen rikollisuuden poistaminen myöskin tätä kautta. Naisiin kohdistuva väkivalta inhimillisenä tekijänä on yllättävän suurikin kysymys tänä päivänä. Suomessakin on siihen kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Nämä ovat niitä asioita, joihin myöskin Euroopan neuvostossa tänä päivänä pureudutaan ja pyritään yhteiskuntaa ja demokratiaa parantamaan, mitä tarvitaan myöskin Euroopan tasolla. Siinä Suomi voi olla hyvä edelläkävijä monen hyvän asian mallintajana.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tukea niitä näkökohtia, joita viimeksi ed. Dromberg toi täällä esille. Eurooppa elää voimakasta maailmanhistoriallista muutosprosessiaan, ja meidän tulee erityisesti korostaa niitä arvoja, jotka perinteisesti ovat eurooppalaista yhteiskuntaa tukeneet ja rakentaneet, ja näitten arvojen käytännöllistä toteutumista kaikissa Euroopan maissa, jotka ovat tulleet historiallisen kehityksen myötä viime aikoina mukaan. Näen, että Euroopan neuvoston toiminta nimenomaan arvoyhteisönä ihmisarvosta alkaen ja kaikki muut perusarvot nähden on entistäkin tärkeämpi ja vaativampi ja niiden suomalaisten osuus, jotka ovat tuossa työssä mukana, on entistä haasteellisempi ja entistä merkittävämpi.