Arvoisa herra puhemies! Kehysneuvottelut ovat tietojen mukaan päättyneet, näin tiedotusvälineet kertoivat, ja siellä ainakin jokin konkretia on syntynyt matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alentamisesta, eli siellä on määritelty taso, 150—200 miljoonaa euroa, mitä siihen käytetään.

Arvoisa herra pääministeri, me kävimme täällä eilen eriarvoisuudesta, köyhyydestä ja työttömyydestä erittäin laajaa ja hyvää keskustelua. Itse asiassa kaikissa puheenvuoroissa viitattiin tavalla tai toisella siihen, että kehysriihen yhteydessä tulee köyhyyspaketti ja kehysriihen yhteydessä päätetään niistä toimista, jotka vievät köyhyyden, eriarvoistumisen vähentämistä eteenpäin. Mitä te olette tänään päättäneet, mitkä ovat ne konkreettiset päätökset?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kehyksestä tullaan antamaan tietysti tarkka selonteko eduskunnalle, ja silloin näette koko päätöksen. Olen huomannut kyllä sen, että täällä eduskunnan puolella on kehysriiheen liitetty sellaisiakin odotuksia, joita hallituksella itsellään ei ole kehysriihen yhteydessä ollut tarkoitus päättää.

Me lähestyimme kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten asemaa erityisesti kahden uudistuksen näkökulmasta: toisaalta työmarkkinatuen uudistamisella, johon suunnataan 36 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta se uudistus voidaan toteuttaa kuntien kannalta kustannusneutraalisti ja samalla turvata se tarjonnan lisä koulutuspalveluihin, työn tarjoamiseen, jota sen uudistuksen toteuttaminen tarvitsee. Se kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin, jotka ovat eräs yhteiskuntamme köyhimmistä ryhmistä, ja se edesauttaa heidän työllistymistään.

Niin sanotun matalapalkkatyön tuen osalta emme vielä kyenneet tekemään yksityiskohtaista ratkaisua mallista mutta päätimme sen tason, jonka valtiovalta tulee käyttämään omaa panostustaan. Se on 150—200 miljoonaa euroa. Lisäksi päätimme, että budjettiriihen valmistelun yhteydessä ja budjettiriihessä päätetään sitten muista lisätoimenpiteistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Nämä päätökset valmistellaan ja nämä kuuluvat budjettiriihen päätöksiin, eivät kesken vuotta ratkaistaviin, eli näitä päätöksiä on valmistelussa.

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin pahaa eilen pelkäsimme, tässä me olemme nyt. Ei ole mitään itse asiassa käteenjäävää, 36 miljoonaa euroa, näin minä teidän tiedotteestanne luin, joka on kolmelle vuodelle. Se on eri asia kuin 36 miljoonaa per vuosi. Se on huomattavasti pienempi summa silloin vuotta kohti. Kysymys kuuluu edelleenkin:

Paljonko sitä rahaa on tulossa asumistuen omavastuun poistamiseen, työmarkkinatuen nostoon, työvoimapoliittisten määrärahojen lisäämiseen, niihin konkreettisiin esimerkkeihin, mitä eduskunta on edellyttänyt useaan eri otteeseen, mistä täällä käytiin eilen keskustelua? Kyllä nyt, herra pääministeri, pitäisi vakavoitua tämän asian edessä. Ne eiliset puheenvuorot, mitä hallituksen suunnalta tuli, mitä tuli hallituspuolueiden eduskuntaryhmien suunnalta, saati edustajien suunnalta, kyllä antoivat selvän viestin, että kehysriihessä tehdään näiden asioiden osalta, esimerkiksi omavastuun poistamisen osalta, selviä päätöksiä; ne ovat eduskuntaryhmien edellytyksiä. Eikö hallitus nyt ollenkaan kuuntele, mitä eduskunta haluaa näissä asioissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Eduskunnan sisällä on tietysti useita eri mielipiteitä. Toki olen kuullut muun muassa ed. Korhosen mielipiteet ja odotukset tässä, mutta uskoisin, että ne puheenvuorot, jotka hallituksen puolelta on käytetty, ovat olleet sellaisia, että ne ovat ottaneet huomioon sen, mistä kehyksen yhteydessä päätetään, mitä valmistellaan budjettiriihen yhteydessä. Kuten sanoin, kehysriihen kohdalla tehtiin ne päätökset, mitkä äsken kuvasin, niitä on pitkään valmisteltu ja budjettiriihessä palataan siten mahdollisten muiden päätösten osalta.

Arvoisa herra puhemies! Pitääkö todella, pääministeri, paikkansa, että te edelleen siirsitte keskeisintä päätöstä eli matalapalkka-alojen käytännön toteuttamista jälleen vuoden 2006 alkuun? Nyt on jo kaksi vuotta tähän mennessä selvitelty erilaisia malleja, ja se kerkeää olla tällä vaalikaudella voimassa mahdollisesti, jos te saatte nyt vihdoin päätöksiä aikaiseksi, noin vuoden verran.

Minkälaisia työllisyystuloksia te aidosti arvioitte tämmöisellä selvittelyn selvittelyllä olevan? Jos teillä aidosti on tavoite saavuttaa 100 000 uutta työpaikkaa, anteeksi, sehän on jo kuopattu se 100 000 uuden työpaikan tavoite, mutta saavuttaa edes joitakin työllisyystavoitteita. Tämä matalapalkka-alojen tukipaketti on olennaista saada mahdollisimman pikaisesti voimaan.

Toinen kysymys tähän samaan: Onko teillä aikomus maksattaa osa tästä työnantajamaksujen alennuksesta toisilla työnantajilla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vielä edelliseen. Äskeinen kehysriihen päätös näitten muiden toimenpiteiden osalta, joka on myöskin osa eduskunnan odottamaa ratkaisua, kuuluu: Vuoden 2006 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä hallitus tekee päätökset myös muista tarpeellisista toimista vähävaraisimpien toimeentulon parantamiseksi. Tähän tullaan siis palaamaan ja se eduskunnan asettama edellytys täyttyy, kun hallitus tekee nämä loputkin ratkaisut.

Viime budjettiriihen yhteydessä muistini mukaan päätettiin siitä, että matalapalkkatyön tuki alkaa vuodesta 2006 eli ei sitä aikamäärää ole mihinkään siitä päätöksestä lykätty.

Nyt teimme päätöksen, joka varmasti sen asian valmistelua helpottaa, mikä on se, voi sanoa, puhtaan uuden rahan määrä. Se on 150—200 euroa. Mittava summa työn kustannusten keventämiseen. Mutta pitää myös löytää tapa, jolla se kohdentuu kustannustehokkaasti. Niiden mallien, jotka tässäkin kehysriihen valmistelussa olivat esillä, kustannus uutta syntyvää työpaikkaa kohti laskien viimeisten arvioiden mukaan liikkui 50 000 euron molemmilla puolilla. Itsekin pidän sitä hieman kustannustehottomampana. Minusta oli järkevämpää päättää tämä satsaus, hakea vielä kustannustehokasta tapaa päästä itse tavoitteeseen kuin vain tehdä ratkaisu mallista, jonka hyötysuhteesta emme ole vakuuttuneita. Työ jatkuu.

Arvoisa puhemies! Näissä vaatimuksissa puuttua köyhimpien ihmisten asemaan ei suinkaan ole kysymys vain oppositioryhmien kansanedustajien halusta, vaan nimenomaan hallituspuolueiden kansanedustajat ovat kehysriihen yhteyteen vaatineet näitä päätöksiä, että myös köyhimpien asemaan puututaan. Ymmärsinkö oikein, että tässä suhteessa ei tehdä muutoksia siihen, että työmarkkinatuki on selvästi liian matalalla tasolla, jos ajatellaan sitä, mikä on ensisijaista sosiaaliturvaa ja mikä on toissijaista sosiaaliturvaa. Puututtiinko tähän asiaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tiedän erittäin hyvin, että nimenomaan itse asiassa hallitusryhmien kansanedustajat ovat olleet eduskunnassa se moottori, joka haluaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaan parannusta. Siinä toimitaan yhteistyössä hallituksen kanssa. (Hälinää) Edustaja äsken todisti tämän. Mutta päätöksenteon oikea paikka tässä vuosirytmissä on kyllä budjetti. Kehysriihellä luodaan raamit hallituksen budjetin valmistelulle. Se on kehysriihen tarkoitus. Tämän päivän kehysriihen eräs tärkeimmistä päätöksistä oli se, että me teimme tilaa kehyksiin sillä tavalla, että siellä on 2006 yli 300 miljoonan euron jakamaton varaus ja 2007 liki 300 miljoonan euron varaus. Tämä oli se vastuullinen päätös, joka tässä kehysriihessä tehtiin. Se saavutetaan sillä, (Puhemies koputtaa) että joihinkin aikaisempiin suunnitelmiin nähden tehdään myös säästöjä aika monella alalla niin, että on tätä jakamatonta varausta lisäbudjetteja varten. Nyt alkaa varsinaisen budjetin valmistelu, ja siinä yhteydessä tullaan palaamaan myös eduskunnan esittämään ponteen viime syksyltä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, olette aivan oikeassa, että kyllä näitä odotuksia ja kulissipuheita on myös hallitusryhmien edustajien keskuudessa.

Haluaisin tietää, tiesittekö tehdessänne nyt näitä kehyspäätöksiä esimerkiksi sen, että työmarkkinatuen korotus pelkästään ei tuo senttiäkään köyhälle lisää. Se leikkautuu toimeentulotuen kanssa.

Kun sanoitte, että nämä asiat siirtyvät riiheen tai budjettivalmisteluun, miksi sitten pystyitte tänään numeraalisesti tekemään päätöksiä maataloustuesta mutta ette köyhien osalta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti teimme kaikki ne ratkaisut, jotka luontevasti kehykseen liittyvät, kaikkien ministeriöiden osalta. Mutta päätös oli tässä kaikkein vähävaraisimpien osalta, että valmistelua jatketaan ja päätökset tehdään budjettiriihen yhteydessä. Nyt valmistelu budjettiriiheen liittyvissä ratkaisuissa tähtäsi niihin toimenpiteisiin, joilla pyritään toisaalta lisäämään työn tarjontaa, ja toisaalta työn kysynnän lisäämiseen. Tässä tämä pitkään valmisteltu työmarkkinatukijärjestelmän uudistus oli tietysti keskeisenä aiheena. Siihen järjestelmään lisätään 36 miljoonaa euroa, jotta se saavuttaisi ne tavoitteet, jotka työmarkkinatuelle on asetettu eli että pitkäaikaistyöttömät voisivat saada osakseen sellaisia aktivointitoimenpiteitä, jotka edesauttavat heidän työllistymistään.

Arvoisa herra puhemies! Eilistä keskustelua tarkkaan seuranneena voin kyllä sanoa, että eilisessä välikysymyskeskustelussa hallituspuolueiden edustajat, vai mitä, ed. Gustafsson esimerkiksi, julistivat ja todistivat, että nimenomaan kehysriihessä hallitus on päättämässä näistä uusista toimenpiteistä, joilla vähävaraisten ihmisten asemaa parannetaan. Näin ei näköjään käynyt, ei siinä mitään. Eipä hirveästi meikäläinen tältä osin odottanutkaan.

Mutta työnantajamaksuasiassa kyllä odotin. Noin 116 kertaa hallitus on sitä neuvotellut, selvittänyt ja lykännyt, ja viimeinen päätös oli se, että päätökset tehdään tässä kehysriihessä. Nyt te kerrotte, että mallista ei tehty päätöstä, mutta tehtiin päätös tästä suuruusluokasta, mitä tulee uuteen rahaan, mitä siihen käytettäisiin. Kysyn:

Onko niin, että tämä 150—200 miljoonaa on se koko summa, mitä tähän käytetään, vai onko niin, että aiotte tehdä isomman uudistuksen ja rahoittaa sen osin silloin muiden työnantajien maksuja nostamalla, jolloin (Puhemies koputtaa) kummassakin tapauksessa tulos on plus miinus nolla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yksi syy siihen, miksi nyt ratkaisua ei tehty, on se, että oli aika pitkään valmisteltu sellaista mallia, jossa jonkin verran olisi tullut järjestelmän sisältä myös rahoitusta eli muiden työnantajien osalta, mutta se on herättänyt elinkeinoelämän piirissä hyvin suuren vastustuksen. Pelätään, että syntyy asetelma, jossa toisaalta työn kysynnän luominen rahoitetaan muiden maksujen korottamisella, jolla tulisi negatiivisia vaikutuksia, emmekä olleet vakuuttuneita, että tällaista järjestelmää kannattaa luoda. Sitä ei ole myöskään poissuljettu, mutta tämä vaatii kyllä yhteiskunnan sisällä keskustelua siitä, mikä on myös elinkeinoelämän vastuu ja solidaarisuus osallistua työllistämiseen. Useimmat tunnustavat sen, että me tarvitsemme heikon tuottavuuden aloilla työn kysynnän lisäämistä, ja sitä ei yksin voida tehdä pelkästään veronmaksajien rahoilla. Jos halutaan riittävän tehokas järjestelmä, olisi hyvä, että tehtäisiin vähän työelämän sisälläkin muutosta, mutta siihen pitää olla (Puhemies koputtaa) valmiutta ja halua. Ellei sitä valmiutta ole, emme tietenkään tee semmoista ratkaisua, jossa toinen päätös löisi toista korvalle. Haluamme olla vakuuttuneita siitä, että saamme ratkaisun, joka myös tuo asetetun tavoitteen mukaisia tuloksia.

Arvoisa puhemies! Jos nyt haluaa antaa optimistisen tulkinnan siitä, mitä kehysriihessä on päätetty, eli päätetään lisätoimenpiteistä kaikkein vähempiosaisille ihmisille, niin se tarkoittaa nyt sitä, että hallitus on siihen aidosti sitoutunut. (Välihuutoja — Hälinää) Jos siitä olisi nyt päätetty, niin tuskin olisi, edustajat Zyskowicz ja Korhonen, nyt keväällä astunut voimaan asumistuen toimeentulo-osan 7 prosentin poistaminen pois eikä myöskään työmarkkinatuen tasokorotus. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä huolehti siitä, että ne astuvat voimaan ensi vuoden alusta, eli asiaan palataan sitten tässä budjetti ... (Välihuutoja — Hälinää) — Ei, ei olla hävitty mitään, asia hoidetaan, niin kuin täällä todetaan, budjettiriihessä. (Puhemies koputtaa)