Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys numero 158 siirtyvän toimintapääoman tasosta. Tämä on harvinaisen iso, vaikea ja monimutkainen kokonaisuus, jonka takia haluaisin tässä vaiheessa, kun se on valiokunnan läpikäynyt ja sieltä yksimielisenä tänne saliin tuotu, tarkastella muutamaa asiantuntijalausuntoa ja lukea niistä otteita, joiden pohjalta toivottavasti tulee vähän käsitystä siitä, että ei aivan helppoa ollut hypätä tähän kärryyn, miten kaikki tässä vakuutusjärjestelmässä menee.

Suomessahan on hajautettu eläkevakuutusjärjestelmä, joka tietenkin on hyvä asia, periaatteessa myöskin turvallinen. Meillä on isoja vakuutusyhtiöitä tällä hetkellä Ilmarinen ja Varma, jotka kumpikin ovat noin 30 prosentin omistusosuudella koko Suomen vakuutuskannasta. Se tekee siis 60 prosenttia. Tapiola-yhtiöllä on noin 15 prosenttia, Fennialla 10, Veritalla 5 prosenttia, ja loput ovat sitten hyvin pieniä markkinaosuuksiltaan. Tässä kentässä puhutaan nyt sitten siitä, miten toimintapääoma tiettyjen periaatteiden mukaan saisi siirtyä, voisi siirtyä joko näistä eläkekassoista tai eläkesäätiöistä näihin edellä lueteltuihin eläkevakuutusyhtiöihin tai päinvastoin, ja siellä tietyistä asioista.

Tämän hallituksen esityksen tavoitteina on ainakin neljä keskeistä yleistavoitetta, joista ensimmäinen on tavoite laitosten riittävästä määrästä eläkejärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Toisin sanoen vähintään nämä, mitkä edellä kerroin, olisivat jatkossakin mukana tässä toiminnassa eikä niin, että se olisi suurempaa kohdentumista. Toinen tavoite on se, että lainsäädäntö ei estäisi vakuutuksenottajan tarkoituksenmukaisia eläkelaitossiirtoja. Se tietenkin vapauttaisi tätä toimintaa ja ehkä lisäisi läpinäkyvyyttä ja mahdollisesti jonkinlaisia kilpailullisia elementtejä. Kolmas on tavoite, että vakuutuskannan siirtoja ei tehtäisi spekulatiivisissa tarkoituksissa. Näin nimittäin on menneiden kahden vuoden aikana tiettävästi muutamassa tilanteessa käynyt, jossa tilanne on ollut vakuutuksenottajille niin edullinen, että he ovat saaneet siitä omaan taseeseensa lisätukea. Neljäntenä tavoitteena on periaatteellinen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasapuoliseen kohteluun eläkelaitosten välillä. Lisäksi vielä odotetaan, että laitosmuodolla ei saisi olla vaikutusta siirron edellytyksiin ja sillä, minkä laitosmuodon eläkelaitos on vastaanottajana tai luovuttajana, ei saisi olla merkitystä myöskään siirron ehtoihin.

Näiltä pohjilta kun tätä sitten, arvon puhemies, tarkastellaan, niin ensinnäkin luen OP-Eläkekassan lausuntoa. Pekka Korhonen oli meillä asiantuntijana kuultavana. Heitä ei lain valmisteluvaiheessa ole kuultu, mutta tämä teksti on jaettu valiokunnalle, ja osittain sieltä kuuluu seuraavasti:

"Nyt muutettavaksi ehdotetun ja 1.7.2003 voimaan tulleen lainsäädännön tarkoitus oli hajautetun työeläkejärjestelmän tukeminen ja uusien eläkelaitosten perustamisen mahdollistaminen, mutta lakiin kirjatut ja muun muassa siirtyvää toimintapääomaa koskevat määräytymisperiaatteet osoittautuivat epäonnistuneiksi, koska:

— lainsäädäntö ei ole taloudellisessa mielessä mahdollistanut uuden eläkelaitoksen perustamista

— lainsäädäntö on sen sijaan mahdollistanut merkittävän taloudellisen etuuden saamisen eläkelaitoksen purkamisesta

— säännöksiin sisältyy rajoitteita toiminnallisesti järkevien vakuutuskantojen muodostamiseksi, jolloin jo olemassa olevan laitoksen vakuutuskantaa ei voida saada tarkoituksenmukaiseksi.

Jotta sekä luovuttava että vastaanottava eläkelaitos olisivat tasavertaisessa kilpailuasemassa, niin uuden eläkelaitoksen tulee saada vastaava määrä toimintapääomaa. Tällöin myöskään luovuttavan eläkelaitoksen asema ei muutu.

Nykyinen tilanne ei siis hallituksen esityksen mukaisesti muutettunakaan voi johtaa toimijoiden määrän lisääntymiseen ja sitä kautta eläkejärjestelmän toimivuuden paranemiseen."

Ja edelleen samasta lausunnosta: "Jos toiseen suuntaan tapahtuvasta siirtoliikenteestä saa taloudellista etua, mutta toiseen suuntaan tapahtuvasta siirtoliikenteestä vakuutuksenottajalle aiheutuu taloudellisia menetyksiä, ei ole epäselvyyttä, mihin kehitys pidemmällä aikavälillä johtaa. Uusia eläkelaitoksia ei tällaisilla ehdoilla synny ja vanhojen eläkelaitosten purkaminen jatkuu."

Arvoisa puhemies! Näin siis kertoo valiokunnalle yksi asiantuntija. Tätä tietoa oli vähän vaikea saada valiokunnan omaan mietintöön, ja sen takia halusin lukea sen tässä, varsinkin kun kuulemisen yhteydessä toiset asiantuntijat olivat tästä kohtaa eri mieltä, ilmoittivat kysymykseeni, että ei tiedetä, voiko uusia eläkelaitoksia nyt uuden lainsäädännön jälkeen syntyä vaiko ei. En halua tässä moittia enkä kehua ketään, mutta haluan vaan nostaa tätä keskustelua esille sen takia, että vähän realisoituisi se, miten vaikea tämä asia kaikkinensa näyttää olevan.

Palaan vielä tähän OP-Eläkekassan lausuntoon siltä osin, että siellä sanotaan: "Voimassa olevan lainsäädännön suurin epäkohta on ollut siinä, että vakuutuskantojen siirtäminen työeläkevakuutusyhtiöstä eläkesäätiöön ja eläkesäätiöstä työeläkevakuutusyhtiöön ei ole ollut vakuutuksenottajan näkökulmasta symmetristä eikä tasapuolisten kilpailuedellytysten syntymistä edistävää tai edes mahdollistavaa."

Ja ehkäpä vähän lyhennän sitten tämän lausunnon siteeraamista, mutta haluan vielä lukea muutaman otteen toisesta asiantuntijalausunnosta, joka oli Eläkesäätiöyhdistyksen lausunto, jota puolestaan lainvalmistelun yhteydessä oli etukäteen kuultu. Siellä puhutaan itse asiassa samoista asioista kuin edellisessäkin lausunnossa ja todetaan muun muassa: "Eläkelaitoksen perustaminen / purkaminen eivät ole taloudellisesti samanarvoisia vaihtoehtoja. Tällä hetkellä siirtyvä toimintapääoma on rakennettu siten, että se käytännössä sisältää taloudellisen kannustimen oman eläkelaitoksen purkamiseen ja sanktion oman eläkelaitoksen perustamiseen. Hallituksen esityskään ei muuta tätä asiaa."

Ja vielä lainaan sen verran samaa lausuntoa: "Jos siirretään eläkevastuut, mutta vain osa siitä toimintapääomasta, jonka perusteella eläkevastuiden tuottovaatimus määrätään, on selvää, että laskuperustekoron mukaisen tuoton saavuttaminen ei ole mahdollista. - - Säännöstö on ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että toimintapääoma kuuluu vakuutuskantaan."

Eräällä lailla sitten vielä viimeisenä toteamuksena samaisessa lausunnossa todetaan: "Eläkesäätiötä purettaessa vastaanottavan eläkelaitoksen vakuutetut ja vakuutuksenottajat menettävät osan heille kuuluvasta varallisuudesta." Tämä toteamus tai väite oli siis kyseisessä lausunnossa, jonka Eläkesäätiöyhdistys valiokunnalle esitti. Tähän muutama muu asiantuntija kyllä ilmoitti, että näin ei kävisi.

Arvoisa puhemies! Halusin muun muassa nämä asiat tuoda esille ja myöskin eduskunnan pöytäkirjoihin liitettäväksi, jotta realisoituisi se, missä maailmassa menemme, miten tärkeää asiaa tässä käsitellään, ja ne teistä, jotka olette lukeneet valiokunnan mietinnön läpi, voitte todeta, että tähän asiaan varmasti tullaan palaamaan jatkolainsäädännön yhteydessä. Tällä hetkellä valiokunnan käsitys yksimielisesti oli se kaikesta huolimatta, että lainsäädännön muutos on oikean suuntainen, mutta mahdollisesti ei täysin riittävä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Asia on, kuten asianomaisen valiokunnan varapuheenjohtaja, ed. Akaan-Penttilä toi esille, erityisen tärkeä. Tähän tärkeyteen haluaisin vielä liittää huoleni siitä, että nämä eläkevakuutusrahat olisivat tallessa siten, että eläkeläiset voivat saada eläketurvan. Minua hieman huolestuttaa, että hyvin paljon eläkeyhtiöitten varoja on sijoitettu ulkomaille, erittäin paljon. Sieltä ne eivät hyödytä Suomen talouselämää. Sanotaan, että sieltä saadaan korkeampaa tuottoa, mutta jos tulee jotain maailman kriisiä tai muuta häiriötä, niin hivenen olen huolissani, ovatko sieltä ne kaikki rahat saatavissa. Tämän tilanteen varalta näkisin kotimaisen sijoituspohjan kuitenkin vakaampana, jolloin rahat hyödyttäisivät myös kotimaista elinkeinoelämää.