Täysistunnon pöytäkirja 23/2007 vp

PTK 23/2007 vp

23. TIISTAINA 15. TOUKOKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain ja poliisikoulutuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

 

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Esityksenä olevat tietohallintakeskuksen uudistukset ovat varmastikin aiheellisia. Viranomaisyhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää ajatellen niin kansalaisten kuin viranomaistenkin käyttämiä palveluja. Nykyselvityksen mukaan poliisin tietohallintakeskus on tehnyt yhteistyötä viranomaisyhteistyönä palveluperiaatteella. Varsinaisesti tietohallinnassa on kuitenkin erityisiä puutteita nimenomaan yhteistyöverkoston ja rekisterien käytön suhteessa. Tähän asti sopimusperusteisesti tietojärjestelmistä kootut niin sanotut käyttöoikeuslohkot eivät sinällään vielä turvaa sitä, että viranomaisilla olisi mahdollisuus estottomaan tehtävien hoitoon. Esimerkkinä käytän haastemiehen tehtäviä.

Haastemiehellä on yksittäistä tiedoksiantotehtävää suorittaessaan oikeus saada tietoa salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä sekä teletoimintaa tai postitoimintaa harjoittavalta laitokselta tai yhteisöltä. Tämän lisäksi haastemiehillä on haastemieslain 4 a §:ään nojaten kyselyoikeus valtion eri rekistereihin, kuten väestö-, liikenne- ja kauppa- sekä vankirekisteriin.

Arvoisa puhemies! Nämä yhteydet eivät kuitenkaan riitä. Yleensä käy niin, että osa tiedoksiannoista saadaan toimitetuiksi, mutta toinen osa tai tarvittava yksi osa jää puuttumaan. Juuri tämän ratkaisevan osan tai sen surullisen yhden takia jää istunto osin tai kokonaan pitämättä. Osittainen istunnon pitäminen tarkoittaa, että asiaa käsitellään muilta osin kuin puuttuvan henkilön osalta. Tämä onnistuu harvoin. Tämä kaikki tietysti maksaa, ja tässä on todellinen rahareikä. Tällä viittaan myös oikeusministeri Braxin peräänkuuluttamaan ongelmaan turhista ja kalliiksi tulevista oikeusistunnoista.

No, miksi viranomaisyhteistyö ei sitten toimi? Poliisilla on käytössään niin sanottu Patja-rekisteri, johon syötetään kaikki se tieto, mitä poliisi toiminnassaan tarvitsee, muun muassa kiinniotetut ja etsintäkuulutetut sekä varotiedot. Juuri näitä tietoja tarvittaisiin muun muassa vaikeasti tavoitettavien haastamiseksi. Kuitenkin tuomioistuimilta ja poliisilta puuttuu yhteinen järjestelmä eikä tieto kulje.

Arvoisa puhemies! Ratkaisuksi voisi tarjota seuraavia toimia: Ensiksikin, tiedoksiantotehtävää suorittavalle virkamiehelle pitäisi mahdollistaa kyselyoikeus Patja-rekisteriin. Tämä reaaliaikaisen tiedon saanti luo paremmat edellytykset henkilöiden tavoittamiseksi. Patja-rekisterissä poliisilain perusteella kiinniotetut henkilöt ovat kiinniotettuina vain 12—24 tuntia riippuen kiinnioton perusteista. Useimmiten kiinniotot ovat yö- taikka viikonloppuaikaan sijoittuvia, ja tämä on juuri se ongelma. Kiinniotettuna on se henkilö, jota tuomioistuin kaipaisi akuutisti. Kyselyoikeudella kyseenomaisesta rekisteristä saatava lisäapu on valtava ja varmuudella poistaisi ongelmia tuomioistuimien turhakäytössä. Bonuksena tässä on työtätekevän virkamiehen työturvallisuus, sillä varotietoja ei ole missään muualla saatavilla. Varotiedoilla tarkoitetaan tietysti, että poliisi on syöttänyt henkilöön liittyen vaaratietoja koskien aseistautumista, väkivaltaa jne.

Nykyinen haastemieslain mukainen tietojen saannin oikeutus on auttamattomasti jäänyt ajan hampaisiin. Nykymuodossa nämä kyselyt tehdään puhelimitse, ja se tarkoittaa kahden eri virkamiehen sitomista tehtävään.

Toinen parannusratkaisu voisi olla se, että samaiselle virkamiehelle mahdollistetaan tietojensyöttöoikeus Patja-rekisteriin. Käytännössä poliisin kanssa tekemisiin joutuvan henkilön tiedot tarkastetaan aina, kun siihen on edellytykset. Mikäli tavoiteltavien henkilöiden tietoja voisi syöttää nykyistä järjestelmää kevyemmin ja nopeammin, tämä osaltaan parantaisi tiedoksiannon onnistumista. Nykyään tuomioistuin pyytää poliisia syöttämään etsintäkuulutuksen, kun mitkään muut keinot henkilön tavoittamiseksi eivät tuota tulosta. Tämä tietojensyöttöoikeus ei takaa onnistunutta lopputulosta pelkästään, eikä tietenkään ole tarkoituksenmukaista syöttää kaikkia tavoiteltavia henkilöitä rekisteriin. Sen sijaan kyselyoikeuden saaminen on se ratkaiseva toimi, sillä sen avulla saatava hyöty on huomattavasti suurempi. Kyselyoikeus on kenties helpommin hyväksyttävä ja teknisesti järjestettävissä oleva asia. Tämä siksi, että jo tällä hetkellä kyselyoikeus on monen eri valtion rekisteriin.

Tietohallintaa parannettaessa on todellakin toivottavaa, että nimenomaan tämä tärkeä viranomaisyhteistyö voi toimia riittävästi. Se on myös merkittävä taloutta parantava seikka.

Keskustelu päättyi.