8) Laki työntekijän eläkelain 6 §:n
muuttamisesta
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Rouva puhemies! Ed. Kuosmanen kiinnitti lakialoitteessaan huomion
erittäin tärkeään asiaan ja
suureen epäkohtaan. Eläkeiän laskentahan
alkaa nykyään vasta 23 vuoden iän jälkeen.
Sille ei ole mitään perusteita. Monilla on työvuosia,
työaikoja jo sitä ennen. Kaiken järjen
mukaan kaikki pitää työeläkkeeseen
mukaan laskea. Tästä asiastahan on hallitusohjelmassakin
maininta, mutta minusta on vain hyvä, että kansanedustajilla
on aktiivisuutta, jotta tämmöiset selvät
epäkohdat saadaan hoidetuiksi ja asianmukaiset esitykset
joko lakialoitteen muodossa tai hallituksen esityksinä myös vakavaan
käsittelyyn tässä salissa. Tämä on
selvä epäkohta, ja siihen täytyy tietysti
korjaus saada.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tennilän perusteluihin
voi yhtyä siinä mielessä, että kyseinen
epäkohta on ollut tiedossa pitkään. Puhetta
on riittänyt ja aloitteita on tehty. Toivoisi nyt, että hallitus
mahdollisimman nopeasti toisi esityksen, koska luulisin,
että valiokunta ei pelkästään
yhden kansanedustajan aloitetta sinällään
lähde viemään eteenpäin. Olisi odottanut,
että ed. Kuosmanen olisi kerännyt aloitteeseensa
vähintään sata nimeä. Tähän
aloitteeseenhan olisi varmasti ollut helppo kerätä sataviisikymmentäkin
nimeä, koska tämä on sen tyyppinen asia,
joka pitää korjata. Siinä mielessä voi
lämpimästi yhtyä siihen, jotta ed. Kuosmanen
on tässä iskenyt juuri naulan kantaan.
Ministeri Koskiselle voisi antaa evääksi sen, että kiirehtii
hallituksen esityksen saliin tuomista.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Työeläkelain 6 § on
ollut, niin kuin on todettu, suuri epäkohta. Tämä 23
vuotta, josta vasta ruvetaan laskemaan eläke, on liian
korkea, ja 40 vuoden mittainen työura on myös
liian pitkä. Niin kuin aloitteessa todetaan, nykyisin suuri
osa työpaikoista on muun muassa pätkätöitä ja
työttömyysjaksoja, joten ei niistä tahdo
kertyä. 15 vuotta olisi aivan hyvä, sillä silloin
ihminen voi joutua jo työhön ja työelämään
mukaan. Otettaisiin se rajaksi, ja ihminen saisi kunnon eläkkeen sitten,
kun työnsä on tehnyt.
Pertti Turtiainen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen aloite työntekijän
eläkelain 6 §:n muuttamisesta on erinomainen asia. Toisaalta
hämmästyttää se, että tämmöinen
tilanne edelleenkin vallitsee tässä yhteiskunnassa, että tietynlainen
epäoikeudenmukaisuus on edelleen vallalla. Siinä mielessä pitäisi
kiinnittää tähän erityisen suurta
huomiota, jotta saataisiin muutettua tätä epäkohtaa,
sillä ei voi olla oikein, että jos ihminen tulee
työelämään mukaan 15-vuotiaana
tai alle 23 ikävuoden, sitä ei kuitenkaan eläkekertymässä oteta
huomioon millään tavalla. Vielä, kun
työelämän luonne on muuttunut huomattavasti,
mihin perusteluissakin viitataan, eli pätkätyöt
ja erilaiset työsuhteen pituudet ovat tulleet vallalle
ja ne alkavat olla jo yli puolet erilaisista työsuhteista,
siinäkin mielessä tämä pitäisi
huomioida.
Se, kuinka monta allekirjoittajaa lakialoitteessa on, onko siinä yksi
vai sata, ainakaan mitä on seurannut runsaan kahden vuoden
aikana lakialoitteitten käsittelyä, ei tunnu olevan
ainakaan mikään takuu, onko siinä sataviisikymmentä nimeä vai
kaksi nimeä. Sehän riippuu meistä edustajista,
miten me itse haluamme ottaa asioita käsittelyyn niin valiokunnissa
kuin muuallakin. Se ei ole minun nähdäkseni mikään
tae, jos lakialoitteessa on paljon nimiä, että asia
etenee. Tämä asia on sellainen, että tämä on
kaikkien yhteinen etu ja oikeudenmukaisuuden etu.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmasen lakialoite työntekijän
eläkelain 6 §:n muuttamisesta on vain hänen
itsensä allekirjoittama. Tästä voisin
todeta näin, että olisi ollut parempi saada lisää nimiä näin
tärkeään lakialoitteeseen, niin kuin
nyt käy selvästi ilmi. Hallituspuolueiden edustajat
ovat tätä puolustaneet, mutta myös opposition
edustajana katson, että tälle löytyy
vahvat perusteet. Onhan työelämä muuttunut
aivan toiseksi, ja tämä asia pitäisi korjata.
Tiedän, että olipa yksi nimi, sata nimeä tai
sataviisikymmentä nimeä, moni lakiesitys ei lähde
menemään eteenpäin, ellei hallitus ole
sen takana. Mutta jos yli sata nimeä on kerätty
eri poliittisista ryhmistä, se antaa painoarvoa myös
valiokuntakäsittelyyn ja panee hallituksenkin miettimään,
että varmaan tarttis jotain tehdä, jos eduskunnassa
on näin voimakas tahto. Siinä mielessä minusta
tämä lakialoite on erittäin perusteltu.
Olisin toivonut, että hän olisi laajemmin nimiä kerännyt.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä 23 vuoden ikä on
ollut kummajainen jo usean vuoden ajan. Tein tästä vuonna
95 lakialoitteen, jossa esitin, että alle 23-vuotiailta
ei perittäisi eläkemaksuja, koska eläke
ei kerry. Silloin se ei edennyt. Toivottavasti tänä päivänä hallituksen
riveistä löytyy uudenlaista uskoa siihen, että tätä epäkohtaa
muutetaan, tämä epäoikeudenmukaisuus
poistetaan joko niin, että eläke kertyy, tai toisaalta
niin, että poistetaan työllistämisen
esteitä sillä tavalla, että asetetaan työnantajalle
tästä etuisuuksia, jolloin nuoren työllistäminen
tulee helpommaksi. Ed. Kuosmasen lakiesityksessä on hyvä pohja
lähteä tätä tilannetta, jossa
nyt ollaan, oikomaan niin, että se on työelämän
lakien mukaisesti oikein.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Eläkelainsäädäntö on
varmasti monilta osin jäänyt ja jäämässä jälkeen
yhteiskunnan muusta kehityksestä. Myöskään
muuttuneita työelämän olosuhteita, tilanteita
ja — kuten aloitteessakin mainitaan — pätkätöitä lainsäädäntö ei
ota riittävästi huomioon. Myöskään
elinikäisen oppimisen tai vuorotteluvapaajärjestelmän
tilannetta nykyisellään ei varmaan lainsäädännössä riittävästi
oteta huomioon.
Tästä syystä, arvoisa puhemies, ed.
Pekka Kuosmasen lakialoite työntekijän eläkelain
6 §:n muuttamisesta on paikallaan. Tällä korjattaisiin sitä epäkohtaa,
joka aikanaan, vuosikymmeniä sitten, on lainsäädäntöön
jäänyt. Se on tehty silloisten olosuhteiden ja
silloisen tilanteen pohjalta. Nyt tilanne on, kuten totesin, muuttunut
ja olisi paikallaan, että tämä kysymys
joko eduskunnassa valiokunnan käsittelyssä tai
valtioneuvoston piirissä hallituksen esityksen muodossa
ripeästi otettaisiin pöydälle ja tuotaisiin
eduskuntaan hoidettavaksi. On vahinko, että ed. Kuosmanen
itse ei ole kuulemassa aloitteensa hyvää vastaanottoa.
Hän on tehnyt tärkeän ja hyvän
lakialoitteen.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Puhemies! Vielä ihan parlamentin asemaan näiden
asioiden käsittelyssä. Jollei hallitus jotakin
korjausta johonkin selvään epäkohtaan
esitä, silloin aloite pitää tehdä eduskunnassa
ja asia ottaa valiokunnassa asianmukaiseen käsittelyyn.
Tietenkin valiokunta voi vielä siinäkin vaiheessa
kysyä hallitukselta, tuleeko sieltä esitys. Siellähän
voi olla vaikeita laskennallisia asioita jne., mutta jos ei mitään rupea
kuulumaan, lakialoitteen pohjalta edetään. Minusta
tämä on parlamentin velvollisuus. Tässä on
selvä epäkohta, joka monien vuosien ajan on ollut
esillä tässäkin talossa. Siihen on vaadittu korjauksia,
mitään ei ole tapahtunut. Hallitusohjelmassa sanotaan,
että tämä epäkohta korjataan. Nyt
on aika ruveta toimiin, eikä siinä saa minusta
ratkaista, kuka esittää tai montako esittäjää on. Jos
esitys on oikea ja hyvä, sitä pitää lähteä viemään
eteenpäin.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisessa eläkepolitiikassahan
on viime vuosina korostettu entistä enemmän maksajan
ja etuuden välistä suhdetta. Tämähän
on nimenomaan sellainen aloite, joka on täysin tämän linjan
mukainen.
Todellisuudessahan tässä on ollut kysymys vain
varojen keräämisestä eläkeyhtiöille,
ja kun nyt myöskin valtion ja kunnan osalta on siirrytty 40
vuoden palvelusaikaan täyden eläkkeen saamiseksi,
myös sillä puolella tämä korjaus
on välttämätöntä tehdä.
Muutoin hyvin harva tulee työelämään
mukaan täysipainoisesti 25-vuotiaana, varsinkaan korkeamman
koulutuksen saaneista, ja jos tulevat, heillä ei kärsi
olla yhtään poissaoloa välillä,
jotta he saavuttaisivat 40 vuoden iän. Se on oikeastaan
vanhalta ajalta, siltä ajalta kun me aloitimme työelämän.
Jos tässä jaksaa, niin minulla kyllä tulee
42 vuotta täyteen, mutta hyvin harvalla käytännössä.
Erityisesti tämä syrjii naisia, jotka monista
eri syistä joutuvat, voi sanoa miehiä useammin
käytännössä, olemaan välillä pois
työelämästä. Tämä olisi
täysin välttämätöntä,
jos me johdonmukaisesti haluamme noudattaa sitä eläkepolitiikkaa,
jota tässä maassa on julistettu jo vuosien ajan.
Tämän vuoksi kannatan tämän
asian eteenpäinviemistä.
Ismo Seivästö /skl:
Arvoisa puhemies! Ed. Manninen jo ehti kiinnittää huomiota
tasa-arvonäkökulmaan, joka on tässä esityksessä hyvin tärkeä.
Lainaisin hieman hallitusohjelmaa, jossa hallitus puhuu Yrittäjyys-hankkeesta
eli siitä, että selvitetään
edellytyksiä yrittäjyyden edistämiseen
ja sitä kautta työpaikkojen luomiseen ja työllisyyden
parantamiseen elinkeinopoliittisilla ja muilla toimenpiteillä.
Tämä lakialoite on tässäkin
suhteessa hyvin kannatettava. En tiedä sitten, kun valitettavasti ed.
Kuosmanen ei ole paikalla, onko hän tässä myös
ajatellut myös sellaista, mistä on julkisuudessa
puhuttu, että eläke määräytyisi
koko työssäoloajan pohjalta. Tällaista
on aina joskus väläytetty, mutta kun ed. Kuosmanen
ei ole itse täällä, ei tätä kysymystä pysty
häneltä tarkastamaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani
totesin, että aloite sinällään
on hyvä ja se pitää viedä läpi
ja toivoisi hallituksen tekevän esityksen.
Nimien määrän suhteen minusta eduskunnan kyllä pitäisi
jollakin tavalla ryhdistäytyä. Jos yli puolet
kansanedustajista on jossakin lakialoitteessa kirjoittamassa alle
jonkin hyvän asian, ja jos näyttää siltä,
että hallitus ei ole tuomassa kyseisestä asiasta
esitystä, eduskunnan pitää viedä asiat
eteenpäin. Minusta kuitenkin, jos yli puolet edustajista
joissakin aloitteissa on mukana, se jollakin tavalla halveeraa eduskuntaa
päätöksentekoelimenä, jos ei
eduskunta viekään tahtoansa läpi.
Siitä huolimatta, vaikka tässä ei
ole kuin yksi nimi, minä odotan, että hallitus
tokenee ja tuo tämän hallituksen esityksenä.
Tai valiokunta ottaa asian tällaisenaan, onhan sekin mahdollista.
Se olisikin varmaan eduskunnan ennätys: yhden nimen aloitteella
viedä tällainen asia läpi. Miksi ei voitaisi
tehdä yhtä ennätystäkin tässä asiassa?
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, yhdellä nimellä allekirjoitettukin
lakialoite on lakialoite virallisesti siinä kuin suuremmallakin
joukolla tehty. Kun tämä lakialoite näyttää saavan
kautta linjan laajaa kannatusta ja hyväksyntää,
sopii toivoa ja uskoa, että tämä menee
eteenpäin.
Mielestäni lakialoite on perusteltu. Tällainen 23
vuoden ikäraja, joka aikanaan on tullut, on ainakin tämän
ajan yhteiskunnassa tarpeeton ja keinotekoinen. Siitä ei
ole mitään hyötyä, päinvastoin
vahinkoa. Näin ollen toivon, että kaikki työkertymä tulisi
eläkkeeseen oikeuttavaksi, ja toivon, että toimittaisiin
lakialoitteen mukaan.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tähän kysymykseen
olen kyllä törmännyt aika ajoin omankin
työhistorian aikana. Silloin kun toimin pääluottamusmiehenä,
tämä kysymys oli hyvin, hyvin monta kertaa esillä.
Tiedän sen, että ammattiyhdistysliikkeen puolella
mieluusti nähtäisiin, että lakia muutettaisiin
niin kuin ed. Kuosmanen esittää. Tämä on,
niin kuin täällä on kerrottu, kirjattu
myöskin hallitusohjelmaan.
Minä vain henkilökohtaisesti olisin kyllä toivonut,
ed. Kuosmanen, että te olisitte nyt pikkuisen nähnyt
vaivaa tämän lakialoitteen osalta niin, että olisitte
ottanut tähän myös muitten kansanedustajien
nimiä allekirjoituksiksi, koska tämä on
asia, jonka taakse varsin moni meistä olisi mennyt myöskin
sillä tavalla, että olisi tämän
allekirjoittanut. Minä pelkään, että nyt,
kun tämä on vain ed. Kuosmasen yksin allekirjoittama
lakialoite, tämä ei välttämättä saa
niin myönteistä käsittelyä,
kuin itse asia edellyttäisi. En tiedä, mikä teillä nyt
on ollut mielessä, kun ette ole nähnyt vaivaa
niin paljon, että olisitte voinut edustajatovereittenne
nimiä aloitteeseenne hakea.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Olin ympäristöministeriön
haastattelussa äsken ja sitä varten meinasin myöhästyä tämän
tärkeän asian käsittelystä.
Arvoisa puhemies! Työeläkelakien mukaan työntekijä on
vakuutettava sen vuoden alusta, kun hän täyttää 14
vuotta. Vanhuuseläkettä työnteosta karttuu
kuitenkin vasta siitä päivästä lähtien,
kun henkilö täyttää 23 vuotta.
Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi
ennen 23 vuoden ikää, on hänellä kuitenkin
oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Vakuutetun edunsaajilla on myös oikeus perhe-eläketurvaan,
jos vakuutettu kuolee ennen 23 vuoden ikää.
Vanhuuseläkkeen karttumisen alaikäraja on 23
vuotta. Se on ollut voimassa työeläkelakien voimaantulosta
lähtien. Kyseistä rajaa perusteltiin aikoinaan
sillä, että 23 ikävuoden jälkeenkin on
mahdollista kartuttaa täysi vanhuuseläke. Nykyään
ihmiset kuitenkin opiskelevat aiempaa pitempään,
ennen kuin siirtyvät työelämään.
Lisäksi työsuhteiden väliin jää aikaisempaa
enemmän työttömyyttä ja aikaa,
joka ei kartuta eläkettä.
Viime vuosina työeläkejärjestelmää on
pyritty kehittämään suuntaan, joka mahdollistaisi,
että kaikesta työstä maksetaan eläkevakuutusmaksu ja
kaikki työskentely kartuttaa eläkettä.
Tämä vahvistuisi nykyisestään,
mikäli vakuutetun eläkkeeseen laskettaisiin myös
työsuhdeaika ennen 23 vuoden ikää. Kysymystä ikärajasta
on käsitelty joissakin työeläkejärjestelmän
sisäisissä selvityksissä. Eräs
näistä selvityksistä on Eläketurvakeskuksen
työryhmämuistio nimeltään "23 vuoden
ikäraja". Sen mukaan vuoden 1995 lopussa alle 23-vuotiaana
tehdyn työn osuus oli yksityisellä sektorilla
keskimäärin 2,9 vuotta. Vuonna 1996 alle 23-vuotiaitten
osuus TEL-palkkasummasta oli 4,2 prosenttia, LELissä ja TAELissä osuus
oli yli kaksinkertainen.
Toimitusjohtaja Kari Puron johtaman eläkeneuvotteluryhmän
mukaan työeläkettä täytyy uudistaa.
Toimitusjohtaja Lauri Koivusalon johdolla eläkealan asiantuntijoista
koostunut ryhmä luovutti keväällä 2000
Puron neuvotteluryhmälle oman ehdotuksensa yksityisten
alojen työeläkejärjestelmän
yksinkertaistamista koskevasta kokonaisuudistuksesta. Siinä ehdotetaan
muun muassa, että eläkettä karttuisi
18-vuotiaasta alkaen ja ettei alle 18-vuotiaita tarvitsisi eläkevakuuttaa
eikä heistä myöskään
perittäisi eläkevakuutusmaksua. Sen jälkeen,
kun Puron neuvotteluryhmä on ottanut kantaa edellä mainittuun
ehdotukseen, arvioidaan lainmuutoksen tarpeellisuus myös
kyseessä olevassa asiassa.
Tämän pohjalta päätin tehdä kyseisen
lakialoitteen. Toivon, että eduskunta hyväksyy
tämän.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Lakiehdotuksessa on todella hyvät
perusteet. Nyt, kun lakiehdotus perustuu selvitykseen, niin toivottavasti
hallitus sitten ainakin tuo sen omana esityksenään,
jos ei ed. Kuosmasen ehdotusta sinällään
ota käsittelyyn.
Ikärajan alennus 23:sta 18:aan on perusteltu siinä yhteydessä,
jos ei sitten tehdä sitä vastaavaa tarkistusta
alle 23-vuotiaiden osalta, että heiltä ei peritä vakuutusmaksua.
Mutta joka tapauksessa epäkohta on ja se halutaan nyt poistaa
ja se on syytä todella poistaa.
Reijo Laitinen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tuo on kaikki totta, mitä ed.
Kuosmanen omassa puheenvuorossaan kertoi. Asia on juuri tällä tavalla.
Henkilökohtaisesti tietenkin toivon, että aloite
saisi sille kuuluvan arvon ja se otettaisiin käsittelyyn.
Mutta pahaa pelkään, että tässä käy
sillä tavalla, että välttämättä tätä asiaa
ei nyt sillä tavalla käsitellä, niin
kuin ed. Kuosmanen ja minä toivomme, tässä talossa.
Sen takia olisin toivonut, että olisitte jonkun sanan nyt
sitten sanonut siitä, miksi ette kierrättänyt
lakialoitettanne meidän keskuudessamme. Olisitte tällä tavalla
turvanneet sen, että varmasti tämä tulee
täällä käsittelyyn.
Jos tämä lakialoite ei nyt johda tässä talossa myönteiseen
ratkaisuun, niin kyllä minä toivon ja tietenkin
teen myös henkilökohtaisesti työtä sen puolesta,
että hallitus tulee antamaan vastaavanlaisen esityksen.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laitinen on aivan oikeassa, että asia on
tärkeä, se että eläkekertymä alkaisi
15-vuotiaana. Nyt kun se alkaa 23-vuotiaana, niin lähinnä tässä vakuutusyhtiöt,
jotka perivät työeläkemaksun työnantajilta,
ovat niitä, jotka hyötyvät. Minun mielestäni
vakuutusyhtiöitten kanta on ratkaissut sen, että lakialoitetta
ja -esitystä ei ole hyväksytty. (Ed. Laitinen:
Lakialoitetta!) — Lakialoitetta.
Ed. Laitiselle toteaisin, että olen semmoinen yksityisyrittäjä,
että pyrin yksin hoitamaan näitä asioita,
mutta jatkossa lupaan korjata tämän linjan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Yksi näkökulma tähän
lakialoitteeseen. Jos tämmöinen saataisiin läpi,
jotta 15-vuotiaana alkaa kertyä työeläke,
sehän tarkoittaa myös, että se sopisi
aika hyvin tähän päivään.
Jos ihminen menee 15-vuotiaana töihin ja 40 vuotta on töissä, myös
yksityisellä sektorilla voisi päästä 55-vuotiaana
täydelle vanhuuseläkkeelle. Minusta se olisi yhdenmukainen
siinä mielessä.
Tällä hetkellä Puolustusvoimissa
ja Rajavartiostossa päästään
ilmeisesti viisikymppisenä eläkkeelle. Siellä vain
on ongelma ja minusta pitäisi muuttaa sitä järjestelmää sillä tavalla,
jotta voisi toisen työn ottaa vastaan, mutta se kävisi leikkaamaan
tietyssä pisteessä eläkettä,
vähän niin kuin kansanedustajan eläkejärjestelmä tällä hetkellä on.
Sen sijaan yrittäjäksi ryhtymistä pitäisi
kannustaakin Puolustusvoimista vapaalla olevien ihmisten ja Rajavartiostosta
olevien osalta. Siinähän ajatuksena on, että luodaan
uutta työtä, mutta en hyväksy tämän
tyyppistä, mikä tällä hetkellä on
voimassa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kuosmanen on lähtenyt
aivan ainutlaatuisilla asioilla liikkeelle, jos ajatellaan vielä,
että ed. Kuosmanen on ollut tässä yksin
asiassa olemassa ja näin vilpittömässä mielessä tehnyt
erinomaisen aloitteen, mikä nimenomaan perustuu sosiaaliseen
lähtökohtaan. Elikkä tämä muuttaa aivan
merkittävästi ed. Kuosmasen julkikuvaa, koska
ed. Kuosmasta pidetään kovana liikemiehenä.
Selkeästi ed. Kuosmanen näkee edustajana tämän
asian niin, että tässä on myöskin
kysymys herkemmistä asioista: eläkekertymästä ja
nimenomaan nuorten kansalaisten työllistymisestä, työhalukkuudesta
ja pitkäjänteisestä elämän mahdollisuudesta
tässä Suomenmaassa. Näen todella myönteisenä,
että ed. Kuosmanen on näin hyvän asian
yksin keksinyt.
Keskustelu päättyy.