Christina Gestrin /r (esittelypuheenvuoro):

Värderade talman! Regeringsprogrammet innehåller ett löfte om en lagstiftning om morgon- och eftermiddagsvård för små skolelever. Det här är en viktig förbättring med tanke på barnens välbefinnande och jämlika behandling i hela landet. I regeringsprogrammet utlovas också en utvidgning av den partiella vårdledigheten så att den skall gälla föräldrar till första- och andraklassister som förkortar sin arbetstid för att sköta barn. De här åtgärderna kommer båda att underlätta kombinationen av arbete och familjeliv.

Den här lagmotionen är ett förslag hur morgon- och eftermiddagsvården för små skolbarn kunde se ut. I lagmotionen tas bland annat frågan om ansvaret, ledarnas kvalifikationer, avgifterna för eftermiddagsvården, eftermiddagsverksamhetens innehåll och innebörd upp. I lagmotionens motivering sägs att eftermiddagsvården bör beaktas i uträkningsgrunden för statsandelarna. Det här är viktigt, eftersom kommunerna inte skall påföras nya lagstadgade uppgifter utan att få kompensation för detta.

Att ordna morgon- och eftermiddagsverksamhet för små skolelever är ett sätt att förebygga problem. Det är ett faktum att små barn inte mår gott av att tillbringa långa stunder på egen hand. För många föräldrar har avsaknaden av eftermiddagsvård inneburit att föräldrarna i praktiken har fått välja mellan att lämna barnet ensamt eller att säga upp sig från sitt arbete. Båda alternativen är dåliga för familjen. Många föräldrar skulle dessutom hellre stanna hemma med barnen men har inte råd till detta.

Sysselsättningsgraden måste höjas från nuvarande 68 procent. För att det skall kunna vara möjligt måste förbättringar i familjepolitiken ske. Det måste alltså bli lättare att kombinera rollen som förälder och förvärvsarbetande.

I detta nu sköter kommunerna denna verksamhet, alltså morgon- och eftermiddagsverksamheten, på vitt skilda sätt. I en del kommuner har man påtagit sig en aktiv roll och garanterat att små skolbarn får tillgång till eftermiddagsverksamhet och i andra kommuner har kommunens egen aktivitet varit anspråkslös. I min egen hemkommun ordnar kommunen inte själv eftermiddagsverksamhet, men betalar en ersättning till de organisationer som står för verksamheten samt erbjuder utrymmen för den. I vissa kommuner har man brist på lämpliga utrymmen för verksamheten även om det skulle finnas föreningar som åtog sig för att stå för innehållet.

Problemen varierar och många familjer önskar sig en förbättring och att staten och kommunen skulle påta sig ett större ansvar för att garantera att eftermiddagsverksamheten finns i tillräcklig utsträckning.

Arvoisa puhemies! Vanhempien mahdollisuuksien parantaminen työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen otetaan selkeästi esiin hallitusohjelmassa. Hallitus aikoo laatia lakiesityksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta, ja ministerityöryhmä on aloittamassa lain valmistelua. Tämä lakialoite on ehdotus aamupäivä- ja iltapäivähoidon järjestämisestä lakisääteisenä tehtävänä alle 10-vuotiaille koululaisille.

Aamu- ja iltapäivähoidon tarjonta vaihtelee voimakkaasti eri kunnissa. Yhtenä selkeänä syynä tähän on se tosiseikka, että kunnat eivät ole lain mukaan velvollisia huolehtimaan aamu- ja iltapäivähoidon tarjoamisesta. Myös Oecd raportissaan suomalaisesta varhaiskasvatusjärjestelmästä "Early Childhood Education and Care Policy in Finland" on antanut Suomelle huomautuksen iltapäivähoidon puutteista.

Tämä lakiehdotus muodostaa erillisen aamu- ja iltapäivähoitoa koskevan lainsäädännön, joka selkeyttää sekä toiminnan tavoitteita että lähtökohtia. Syy erillisen lainsäädännön tarpeeseen on, että aamu- ja iltapäivähoitoa varten tarvitaan omat tavoitteet, oma ohjaajien pätevyys, joka poikkeaa päivähoitohenkilökunnan pätevyydestä, eri maksut ja erillinen kuljetuksia koskeva säännös. Jos aamu- ja iltapäivähoito sisällytettäisiin esimerkiksi lasten päivähoidosta annettuun lakiin, vaadittaisiin myös suuri määrä muutoksia lakipykäliin.

Joskus on yhtenä vaihtoehtona esitetty iltapäivätoimintaa koskevan säädöksen ottamista perusopetuslakiin. Mielestäni tämäkään ei ole hyvä ajatus. Perusopetuslaissa säädetään opetuksesta ja oppivelvollisuudesta sekä esiopetuksesta. Tässä lakialoitteessa korostetaan nuorten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon koskevan lasten vapaa-aikaa eikä aikaa, jona lapset saavat kouluopetusta. Koulun ensisijaisena tehtävänä on opetuksen antaminen eikä vapaa-ajan toiminnan järjestäminen.

Aloitteessa korostetaan, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee täydentää kouluopetusta. Tärkeää on, että tämä toiminta tarjoaisi lapsille turvallista vapaa-aikaa, olisi virikkeellistä lapsen kehityksen kannalta ja että lapsen yksilölliset tarpeet otettaisiin huomioon.

Tällä hetkellä vastuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta on pirstoutunut ja melko organisoimaton opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välillä. Myös tämä hallinnollinen näkökohta tulisi selvittää mahdollisimman nopeasti.

Värderade talman! Att en lagstiftning om morgon- och eftermiddagsverksamheten för små skolbarn behövs förefaller vara klart. Arbetslivet kräver mycket och alla har inte ekonomiska eller praktiska möjligheter att lämna sitt arbete för att ta hand om barnen då skoldagen är slut, även om man önskade att arbetsgivarna skulle bli flexiblare också i sin syn på arbetstagarnas möjligheter att kombinera familjelivet med arbetslivet.

I lagförslaget föreslås att ansvaret för att barn får morgon- och eftermiddagsvård skall vila på kommunen. Verksamheten skall kunna ordnas av enskilda, dvs. föreningar, församlingar och andra organisationer, och också i samarbete mellan kommuner. Vården bör kunna bedrivas i form av öppen fritidsverksamhet såsom klubbar och lekverksamhet. Det är viktigt att verksamheten leds av fullvuxna personer som har en utbildning och erfarenhet som gör dem lämpliga för uppgiften. Verksamheten bör tillhandahållas i den omfattning som behövs med hänsyn till föräldrarnas förvärvsarbete eller studier eller barnets eget behov.

I lagförslaget föreslås också en rätt att uppbära en skälig avgift enligt de grunder som kommunen bestämmer. Kostnaderna för morgon- och eftermiddagsvården bör till en betydande del täckas genom överföringar från staten till kommunerna. Om detta föreslås ingen skrivning i själva lagtexten, men en skrivning ingår i själva motiveringsdelen. Till en del skulle dock de avgifter som familjerna betalar för verksamheten ersätta kostnaderna.

Lagförslaget ger inte någon subjektiv rätt till en morgon- och eftermiddagsplats, men stadgar att alla barn som är i behov av en plats snabbt måste få den. Lagen riktar sig till barn upp till 10 års ålder.

I lagmotionen anförs också att eftermiddagsvården skall ordnas på kommunens officiella språk och att vårdnadshavaren skall ha rätt att välja på vilket språk eftermiddagsvården för barnet sker.

Den här lagmotionen motsvarar till sitt innehåll den jag gjorde under föregående riksdagsperiod. Jag är glad över att regeringen nyss tillsatt en arbetsgrupp för att inleda beredningen av lagstiftning om morgon- och eftermiddagsvård. Också därför är det nu en lämplig tidpunkt att föra en debatt om innehållet i en lagstadgad morgon- och eftermiddagsvård.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Christina Gestrin on tehnyt erinomaisen lakialoitteen, johon opetusministeri Tuula Haatainen on jo puuttunutkin. Toivomme, että jatkossakin hallitus on näin ripeä näissä. Muutamia kommentteja kuitenkin.

Se, että Oecd raportissaan suomalaisesta varhaiskasvatusjärjestelmästä on päättänyt antaa Suomelle huomautuksen iltapäivähoidon puutteista, johtuu minusta siitä, että suomalaisessa kulttuurissa ylipäätään meillä on virhe käsityksessä, mikä on lapsi. Meillä jostain syystä lapsuus päättyy siihen, kun lapsi aloittaa koulun. Seurauksena on ongelma siinä, mitä lapsi tekee myös aamupäivällä yhdeltä suunnalta, ja toisaalta, mitä lapsi tekee iltapäivällä. Englannissa lapsi ei saa olla yksin iltapäivää, jos hän on nuorempi kuin 12-vuotias.

Minusta tärkeää on se, että lapsella on ennen kaikkea oikeus ja mahdollisuus mennä omaan kotiin, niin että siellä on aikuinen. Tutkimuksissa, joita on tehty lasten iltapäivähoidosta, on todettu, että lapset mieluiten menevät omaan kotiin. Se on ihan ymmärrettävä asia, koska kukapa aikuinen ei menisi mieluiten työpäivän jälkeen kotiin. Eli kun järjestetään lasten aamu- ja iltapäivähoitoa, niin ensimmäisen tavoitteen täytyy tietenkin olla se, että tuetaan sitä, että kotona on joku aikuinen, jonka luokse lapsi voi mennä, mutta jos tätä ei pystytä saavuttamaan, sen jälkeen lapselle täytyy löytyä toinen paikka, missä on turvallista olla.

Muutamia huomioita ed. Christian Gestrinin lakiehdotuksen pykäliin.

2 §:ssä mainitaan, että aamu- ja iltapäivähoito on järjestettävä kunnan virallisilla kielillä ja lapsen huoltaja saa valita hoitokielen. Tämä on ideaalitapaus, että näin on. Minä esimerkiksi haluaisin, että minun lapseni aloittaa ruotsinkielisessä koulussa Espoossa, mutta se ei ole mahdollista, koska kumpikaan meistä vanhemmista ei ole ruotsinkielinen. Tässä vaaditaan tarkennuksia. Toivon, että myöskin päästäisiin siihen ihanaan tilanteeseen, että minä suomenkielisenä ja mieheni voisimme valita, että lapsemme saa oikeasti valita ruotsinkielisen koulun jatkossa ja se saataisiin koskemaan myös iltapäivähoitoa.

Tärkeää on mielestäni, että oikeus iltapäivä- ja aamupäivähoitoon ei ole subjektiivinen oikeus, joka johtaa siihen, mikä meillä on päivähoidon puolella tällä hetkellä, että oli tarvetta lapsen päivähoitoon tai ei, lapsi viedään tarhaan. Nimenomaan kohta 3 §:ssä, että lomien aikana pitäisi perheen tarpeiden mukaisesti lapsia hoitaa, johtaa helposti siihen, että aikuisten mielestä lapsia on tarve hoitaa myös lomien aikana. Toivon, että siihen kiinnitetään huomiota.

6 §:n mukaan kunnan on tarjottava kuljetus lapselle aamuhoidosta kouluun jnp. Tällä kuljetuksella täytyy jossain kohtaa olla hintansa. Samoin 7 §:n mukaan aamu- ja iltapäivähoitopaikasta saadaan periä kohtuullinen maksu. Ainoa minun nähdäkseni kuntien kannalta kohtuullinen maksu on sataprosenttinen kustannus. Tämän kustannuksen täytyy kattaa hoidon kulut ehdottomasti.

Koko asia, iltapäivä- ja aamupäivähoito, kuten opetusministeri sen myös esitteli tällä viikolla, on hyvä ja tärkeä asia. Nämä epäkohdat tulee valiokuntakäsittelyssä ratkaista, mutta missään nimessä kunnille ei saa syntyä lisärasitteita, taloudellisia velvoitteita, tästä lakialoitteesta. Meillä tällä hetkellä kunnat joutuvat säästämään. Niin kuin varmasti opetusministeri Tuula Haatainen tietää, Helsingissä ei ole mahdollisuutta tarjota kouluissa edes joka päivä opetusta. Jos opettaja sairastuu, ensimmäiseksi päiväksi ei ole varaa hankkia sijaista. Tässä laki opetuksesta minusta vaarantuu jo katastrofaalisella tavalla. Tällaisiin lisävelvollisuuksiin kunnille tulee suhtautua erittäin kriittisesti, ellei vastaavasti hyvä hallitus anna täyttä rahoitusta kunnille tämän lisävelvoitteen järjestämiseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteella on tuotu esille tärkeä kysymys koululaisten ja lasten hyvinvoinnista. On todella epäkohta, että viidennes suomalaisista lapsista ja nuorista kärsii arkipäiväänsä vaikuttavista mielenterveysongelmista. Tähän ongelmaan olisi voitava puuttua. Yhteiskuntarakenteen menneinä vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset ovat eräs osasyy tähän. Todella on, kuten edellinen puhuja sanoi, ihanne, jos kotona olisi aikuinen ottamassa vastaan koulusta tulevan lapsen. Nimenomaan tähän tulisi pyrkiä.

Mutta samalla tämä lakialoite on hyvä heräte siihen, että kunnissa, joissa joudutaan tiukan talouden keskellä taistelemaan edelleenkin, kuitenkin voitaisiin kehittää, jos mahdollista, niitä ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia myös koulupäivän jälkeen voitaisiin lisätä. Aloite on hyvä keskustelun virittäjä vakavassa ongelmassa.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gestrin lakialoitteensa perusteluissa ja puheenvuorossaan toi esille juuri niitä seikkoja, minkä takia tämä lakialoite on vähintäänkin kiitettävä ja ansaitsee papukaijamerkin ja kaikenlaisia hyviä huomioita. Mutta haluaisin tuoda esille sen seikan, että tämä muoto, mihin lakialoite on tehty, on ikään kuin tämä olisi järjestettävissä kunnissa siten, että kunnille ei juurikaan aiheutuisi merkittäviä kustannuksia ja ne kustannukset olisi helposti katettavissa vanhempien maksamalla korvauksella tästä iltapäivä- tai aamuhoidosta. Tosiasiallisesti ne elementit, mitkä näissä eri pykälissä on otettu esille, mitä näissä edellytetään lapsen hoitamiselta, ryhmäko’oilta, olosuhteilta etc., ovat sellaisia, että tosiasiassa kustannukset nousisivat itse asiassa vastaamaan päivähoidosta aiheutuvia kustannuksia, ja se on helposti, tosiasiallinen kustannus, 10 000 euroa vuodessa, joka taas on kustannuksena sellainen, että perheillä ei missään tapauksessa ole varaa omakustanteiseen osuuteen tässä yhteydessä.

Sen takia, kun tätä lakialoitetta, sinänsä muuten hyvää lakialoitetta, lähdetään viemään eteenpäin ja jos ja kun tämän lakialoitteen tavoite on subjektiivinen oikeus, hallituksen pitää huolehtia siitä, että kunnat vastaavan osuuden myöskin valtionosuuksina tulevat saamaan.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Till riksdagsledamot Hemming vill jag svara att beträffande den språkliga aspekten i fråga om skolorna så finns det nog inga sådana regler som säger att helt finskspråkiga barn inte skulle kunna gå i svenskspråkiga skolor. Nu gäller det här säkert ett sådant fall då de svenskspråkiga skolorna är överfulla och det har varit en orsak till att man måste begränsa intagningen av enspråkigt finska elever. Men principen att man skall kunna få eftermiddagsvård på sitt modersmål och att vårdnadshavaren skall få bestämma på vilket språk tycker jag att är mycket viktig.

Till riksdagsledamot Mäkinen vill jag säga beträffande avgifterna att min tanke är nog den att det skall ske en viss överföring från staten till kommunen, ett visst understöd, och det har man nog också planerat inom regeringen. Det är klart att familjerna har sällan råd att helt och hållet betala vad det kostar att arrangera sådan här verksamhet, men jag tycker nog att det skall vara på det viset att familjerna betalar en viss avgift. Det viktiga är förstås att alla de som behöver verksamheten också kan få den och att avgiften inte blir så hög att de därför inte har råd till den.

Sedan var det ju inte meningen att det här skulle bli en subjektiv rätt, utan man kan vid behovsprövandet också uppskatta behovet och där påverkar då både föräldrarnas studier och arbete.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo tärkeä tarkennus kieliasiaan, eli lapsen äidinkieli on määräävä tekijä, ja näinhän sen tulee juuri ollakin pääsääntöisesti. Tosin olisi jotenkin toivottavaa, että lapsella olisi myös mahdollisuus oppia hoidon kautta luonnollisella menetelmällä tavallaan toinen äidinkieli.

Perheen osallistumisesta kuluihin: On selvää, että kaikilla perheillä ei voi olla varaa maksaa sataprosenttista iltapäivähoitoa, jos kulut alkavat olla 10 000 euroa vuodessa. Mutta sen sijaan, että kaikki perheet päästettäisiin maksamasta täydellisiä kuluja, mielestäni olisi parempi, että luotaisiin järjestelmä, jossa yhteiskunta pystyy tukemaan niitä perheitä, jotka eivät niitä pysty maksamaan, jolloin täydellinen kustannus ei kaatuisi kuntien päälle eikä valtiollekaan vaan tuki kohdentuisi sitä tarvitseville.

Tony Halme /ps:

Herra puhemies! Ihmettelen myöskin postia, jota olen saanut, ja olen yllättynyt, että ed. Hemming ei saa lastansa ruotsinkieliseen kouluun. Minä päinvastoin jouduin sellaiseen ja uskon, että kyllä myöskin suomea puhuvat vanhemmat saavat, jos vain on, niin kuin taas ed. Gestrin sanoi, tilaa.

Mutta ihmetyttää se, että vielä heinäkuun puolella tänä vuonna seitsemän vuotta täyttävä lapsi on oikeutettu jopa kymmentuntiseen kunnalliseen hoitoon mutta kahden viikon kuluttua, ennen elokuun puoliväliä, hänet hyljätään yhteiskunnan toimesta aivan täysin. Hän ei ole oikeutettu enää mihinkään. Osa maleksii pitkin maita ja mantuja, osa nyhjöttää yksin kotona nenä kiinni telkkarissa, ja osa viettää iltapäivät leikkipuistoissa, joissa ilman itsepuolustustaitoa ovat supisuomalaiset heikoilla. Mielestäni tämä on erittäin suuri epäkohta, johon vaadin parannusta. On asetettava laki, joka velvoittaa kunnat järjestämään turvallinen ja virikkeellinen iltapäivähoito pikku koululaisille, sillä nuorison pahoinvointi ei ole oikein eikä se, että lasten ja nuorten pahoinvointi alkaa koulun alkaessa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä asia on todella tärkeä ja näyttää olevan hallituksenkin kehittämisen kohteena.

Mitä tulee lakialoitteeseen, hiukan ehkä nyt lievästi sanoen olen kriittinen siinä suhteessa, että kuitenkin 1 §:ssä on, että "jokainen kunta vastaa", eli kyllä se silloin helposti menee siihen, että tämä olisi subjektiivinen oikeus. Sitten 6 §:ssä 2 momentissa on: "Kunnan on tarjottava kuljetus - -." Näin tämä on laadittu.

Sitten kokonaiskustannusten määrä: Tässä ei ole minkäänlaista arviota edes siitä, kuinka paljon kustannukset ovat ja miten ne jakautuvat. Tässä on ainoastaan vanhemmille mahdollista säätää kohtuullinen maksu, mutta valtionosuusjärjestelmä tässä olisi oltava kyllä pykälänä. Kun tämän tyyppinen lakialoite täällä laaditaan, silloin tämä tulee ottaa huomioon myös, koska se on aivan olennainen kysymys tämän esityksen eteenpäinviemisen kannalta. En siis vastusta asiaa mutta toivoisin, että kustannusten kokonaismäärä ja valtion vastuu olisi pykälissä selkeämmin esitetty. Toki edustaja-aloitteessa ei kaikkia hienouksia koskaan voida ottaa täydellisinä mukaan, mutta näiden peruskysymysten ehkä pitäisi löytyä.

Tony Halme /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran haluaisin vääntää lisää, koska rahastahan on kiinni ja jostain pitää luopua, että tämä 2 kohta pitäisi kyllä höylätä siihen kuntoon, vaikka ed. Gestrin ei ole minun kanssani siitä samaa mieltä. Itse olen kyllä myöskin suomenruotsalainen. Kun puhuimme, että kielimuuria pitäisi kaataa, tästä on turha rakentaa. Kyllä minusta on täysin tärkeysjärjestyksessä pääasia, että lapset saadaan hoitoon, ennemmin kuin se, että myöskin taataan, että saa sen hoidon äidinkielellä. Kyllä lapset tulevat toimeen keskenään yhdelläkin kielellä.