Arvoisa puhemies! Eilisestä Helsingin Sanomista saimme lukea, että Puolustusvoimat on aloittanut massiiviset yt-neuvottelut henkilökuntansa kanssa. Neuvottelut käydään kaikkiaan 6 200 työntekijän kanssa, mikä on enemmän kuin kolmannes Puolustusvoimissa työskentelevästä henkilökunnasta. Tämän ja ensi vuoden aikana on tarkoitus vähentää 700 henkilötyövuotta, joista 390 materiaalilaitoksesta ja näistä 170 Pirkanmaalta. Viime viikolla kyselytunnilla keskusteltiin pitkään UPM:n irtisanomisista ja siihen liittyvästä yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta. Kysyn nyt:

Miten valtio työnantajana kantaa vastuunsa irtisanottavien uudelleenkouluttamisesta ja työllistymisestä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Kysymyksen loppuosa koski sitä, miten valtio aikoo kantaa vastuunsa tällaisessa tilanteessa. Silloin kun käydään yt-neuvotteluja, niin sen pitää olla aito vuorovaikutusprosessi. En ota kantaa siihen, tulevatko tällaiset neuvottelut realisoitumaan, koska sen tietää puolustusministeri paremmin, mutta on selvää, että jos sellainen tilanne tulisi eteen, niin siinä etsittäisiin parhaat mahdolliset keinot ihmisten uudelleen sopeuttamiseksi ja sijoittamiseksi työmarkkinoille, ja näin Puolustusvoimat on toiminut niissä aikaisemmissa tilanteissa, joissa vastaava tilanne on ollut edessä.

Arvoisa puhemies! Osoitan seuraavan kysymyksen valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaan valtionhallinnosta on tarkoitus vähentää 17 000 työpaikkaa, eli käytännössä vain joka toinen eläkkeelle jäävän virka on tarkoitus täyttää. Puolustusvoimien ohella tämä merkitsee suuria ongelmia muun muassa yliopistoissa ja muissa valtion laitoksissa.

Miten näillä toimilla voidaan turvata valtion laitosten toimintakyky?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Vielä palaan sen verran tähän Puolustusvoimain osuuteen, että mitään irtisanomispäätöksiähän ei ole tehty eikä sellaisia ole myöskään minun tiedossani.

Tuo ohjelma, johon viitattiin, on eduskunnan käsittelemän puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukainen ohjelma, joka tarkoittaa useamman varuskunnan lakkauttamista, jotka ovat täällä aikoinaan olleet käsittelyssä, ja siihen liittyviä yt-menettelyjä. Mutta lähtökohtana ei ole suinkaan se, että mennään irtisanomisiin. Näin olen saanut kuulla, kun olen tähän samaan asiaan kiinnittänyt huomiota, koska se vaikutti toiselta kuin täällä aikaisemmin on puhuttu.

Muutoin tuottavuusohjelman lähtökohta on se, että pyrimme käyttämään hyväksi uutta tekniikkaa, sähköistä asiointia, miettimään, miten voidaan tehdä asiat myös valtion osalta paremmin. Me tiedämme pelkästään, että meillä on talous-, palkkakirjanpidossa tällä hetkellä 2 000 henkilöä yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja opiskelumaailmassa. Keskittämällä näitä, niin kuin olemme jo aikaisemminkin tehneet, voidaan päästä huomattavasti vähemmällä ja sitä kautta saada palveluun ja opetustyöhön, sinne etulinjaan, missä todella ihmisiä tarvitaan, väkeä.

Eli kyllä tämän uudistuksen lähtökohta on, että se merkitsee myös opetuksessa parempaa lopputulosta sen sijaan, että resursseja käytetään vanhanaikaisella tavalla, vanhanaikaisilla menetelmillä tehden, kun voidaan käyttää vaikkapa juuri sähköisen asioinnin lisääntymistä hyväksi. Tämä vastaa sitä, mitä käsittääkseni myös ed. Satonen on toivonut julkisen sektorin kehittämisessä tehtävän.

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidossa tämä sähköinen asiointi on vähän vaikea toteuttaa. Kysynkin:

Onko nyt tarkoitus, että näissä säästötoimissa tai tehokkuusvaatimuksissa jätetään joitakin alueita kokonaan ulkopuolelle, esimerkiksi vankeinhoito, jossa tällä hetkellä ovat jo ylibuukattuina vankilat ja vartijoita vankeihin nähden liian vähän?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Tämä työ tehdään ihan normaalijärjestyksessä kussakin ministeriössä. Ei ole mitään kaavamaista ohjetta olemassa, jonka mukaan joka paikassa päädyttäisiin samoihin ratkaisuihin. On selvää, että esimerkiksi pelkästään nykyaikaisen tietojärjestelmän hyväksikäyttö on eri puolilla aivan eri tavalla mahdollista. Me olemme verohallinnossa voineet tehdä huomattavia säästöjä sillä tavalla, että on siirrytty asteittain käyttämään enemmän tietotekniikkaa. Se on vapauttanut tuhansia henkilötyövuosia muihin varsinaisiin tehtäviin. Tämä tarkoittaa siis virastokohtaista ratkaisua, joka haetaan kussakin ministeriössä ministeriön parhaalla asiantuntemuksella, ei yhdellä kaavamaisella ohjeella.

Herra puhemies! Kyllä se vain näin on, että yt-neuvotteluja käydään tänä vuonna 6 200 työntekijän osalta Puolustusvoimissa. Muistatteko, ministeri Heinäluoma, yhtään yritystä, jossa näin massiivisia yt-neuvotteluja olisi käyty, näin suuren joukon osalta? Tosiaan, kun koko vähentämistavoite on 17 000 ihmistä, kyllä te olette se valtiovarainministeri, jonka aikana tullaan vähentämään enemmän väkeä kuin kenenkään muun valtiovarainministerin aikana.

Täytyy sanoa, että kun te nyt perustelette, että valtiolla on tarvetta käyttää tietotekniikkaa, kaikilla yrityksillä on tarvetta käyttää tietotekniikkaa. Ei se ole mikään peruste mielestäni pelkästään irtisanomisille. 700 ihmistä vähenee tämän ja ensi vuoden aikana. Ettekö te aio antaa näille työntekijöille riittävästi aikaa sopeutua tähän tilanteeseen? Ja Pirkanmaa erityisesti, täytyy sanoa, kärsii hyvin voimakkaasti. Mitä sopeutumistoimia te aiotte tämän johdosta antaa Pirkanmaalle? Tunnetteko te, ministeri Heinäluoma, yhteiskuntavastuuta?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Pahaa pelkään kyllä, että ed. Sasin luvut menivät nyt pahasti väärin ja taisi mennä vähän käsitteitäkin. (Välihuutoja) — No, saattaa olla, että löytyy sieltäkin. — Mutta jos itse asiasta puhutaan, niin kun katsotaan valtion palveluksessa olevan henkilöstön määrää, niin se on hyvin nopeassa tahdissa vähentynyt, ulkomuistista 150 000:sta 100 000:een, eli 50 000:n vähennysohjelmia ei ole suunnitteilla. Tässä lähtökohtana on, että sitä myöten kun ihmisiä siirtyy eläkkeelle, paikkoja vapautuu, mietitään niiden uudelleen täyttämistä. Kun se tehdään tällä tavalla pitkällä aikavälillä huolella suunnitellen henkilöstön kanssa yhteistyössä, niin se voidaan toteuttaa viisaalla tavalla.

Eli suhteessa näihin lukuihin vielä kerran, niin kun kurkistetaan hivenen kauemmaksi myös sitä aikaa, kun ed. Sasi oli ministerinä ja keskeisissä tehtävissä edellisessä hallituksessa, niin luvut olivat kyllä suurempia.

Arvoisa puhemies! Nämä valtion työpaikat, jotka nyt ovat joutumassa uhanalaisiksi, sijaitsevat usein alueilla, jotka tarvitsisivat erityisiä valtion kehitystoimenpiteitä. Eikö tässä nyt ole ristiriitaa, että juuri nämä alueet, kunnat ja seudut ovat menettämässä, joihin valtion tulisi panostaa työpaikkoja?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Juuri näin on toimittu, ja niin kuin edustaja hyvin tietää, muun muassa puolustus- ja turvallisuuselonteon yhteydessä tehtiin erityisiä ratkaisuja Keuruun osalta, joissa lähtökohta oli, että pyritään pitämään vähennykset mahdollisimman pieninä. Näitä saatoimme olla edellisessä puolustusvaliokunnassa ihan yhdessä tekemässä, joten kyllä tämä linja on jatkossakin ihan sama.

Täytyy katsoa myös alueellisia vaikutuksia, mutta tämä tuottavuusohjelmahan on luonteeltaan sen tyyppinen, että se myös luo uusia työpaikkoja. Meillä on nyt Joensuuhun tehty palvelukeskus, joka ryhtyy huolehtimaan taloushallinnon palveluista, mikä merkitsee sinne uusia työpaikkoja hyvin huomattavassakin määrin. Ja näitä tulee tietysti muualleki n.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, olitte puolustusvaliokunnassa silloin, kun selontekomietintö tehtiin, ja siinä todetaan, että henkilöstöjärjestelyt voidaan tehdä ilman irtisanomisia. Kuitenkin tosiasia on nyt, että Savon prikaatissa yt-neuvottelut ovat olleet käynnissä yli puoli vuotta ja lopputuloksena on se, että siviilihenkilöstölle ei löydy sijoituskohteita. Yli 40 henkilöä joudutaan irtisanomaan. Mitä vastaatte heille? Se on vastoin sitä tietoa, mikä teillä äsken oli, kun ensimmäiseen kysymykseen vastasitte.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Uskon, että meidän kannattaa pitää siitä periaatteesta kiinni, että esitetään kysymykset niille valtioneuvoston jäsenille, jotka ovat täällä paikan päällä, heidän toimialueensa osalta. Niin kuin varmaan tiedätte, puolustusministeri Kääriäinen vastaa tästä ja hänellä on nämä tiedot, niitä ei ikävä kyllä minulla ole. Olen sen varassa, mitä olen ehtinyt asiassa selvittää. Ehkä on yleisemminkin — ja toivoisin, että puhemies ottaisi tämän huomioon — hyvä käydä tämä periaate myös jatkossa lävitse, että kun on etukäteen tiedossa, ketkä ministerit ovat paikalla, niin kysytään heidän toimialueestaan.

Herra puhemies! Tämä kysymyssarja alkoi Helsingin Sanomien dramaattisesta uutisesta. En jatka siitä tämän äskeisen ministerin vastauksen jälkeen. Mutta se uutinen vaikutti tilanteeseen, jossa ei vielä ollut toivuttu siitä, mikä oli viime viikon dramaattinen uutinen, eli UPM:n irtisanomisista. Niinpä, herra puhemies, kysymykseni onkin hallitukselle, kun se kuitenkin on se taho, jonka pitää antaa joku lohdun sana suomalaisille ihmisille.

Mikä on se hallituksen viesti tähän tilanteeseen, jossa me viikoittain luemme tällaisia uutisia, jotka tulevat yhtäältä yksityisen pääoman puolelta, ja sitten tämmöisiä vähän spekulatiivisia uutisia, jotka tulevat valtion puolelta? Mitä hallitus vastaa ihmisille, jotka ovat yhtä ällistyneitä kuin suurin osa kansanedustajista näistä uutisista?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! On varmaan hyvä, että ministeri Pekkarinen seuraavaksi kertoo tukitoimista, joita on suunniteltu, mutta yleiseltä kannalta täytyy nähdä, että tässä on kaksi puolta: Talouden peruskuva ja myös työllisyys on tällä hetkellä erittäin hyvä. Talous on vahvassa kasvuvauhdissa, ja siinä näkyy myös se, että olemme tehneet työllisyyttä tukevaa politiikkaa menneiden vuosien aikana. Tuorein, tämän viikon, ennuste kertoo, että tämän vuoden talouskasvu nousisi peräti 3,7 prosenttiin, joka on erittäin hyvä luku. Viime vuoden työllisyyden kasvu on noin 50 000 henkeä, ja tässä tämän viikon ennusteessa on 30 000 hengen paraneminen. Jopa teollisuus lisää tällä hetkellä työpaikkoja.

Sitten meillä on yksittäistapauksia, niin kuin UPM-Kymmene, jotka menevät toiseen suuntaan. Tärkeää UPM-Kymmenen tapauksessa on, että käydään yhteistoimintaneuvottelut asiallisesti lävitse ja yhtiö niissä osoittaa kantavansa myös omaa yhteiskuntavastuutaan ja hakee mahdollisimman pehmeitä keinoja henkilöstön kannalta myös sopeutuksen tekemiseen. Sen jälkeen valtio tulee mukaan omilla toimillaan, jotka auttavat sekä ihmisiä että niitä paikkakuntia.

Toivon, että ministeri Pekkarinen voisi kertoa tarkemmin tämän työn tilanteesta.