Arvoisa herra puhemies! Hallitus on ulkomaalaislain muutoksella avaamassa portteja laajamittaiselle työvoiman maahantuonnille EU-maiden ulkopuolelta löysäämällä työlupakäytäntöjä.

Miten tämä esitys sopii tilanteeseen, jolloin maassamme on kasvava massatyöttömyys, kaksinkertaistunut nuorisotyöttömyys, kasvava pitkäaikaistyöttömyys ja maassa jo asuvien maahanmuuttajien työttömyysprosentit ovat erittäin korkeita, esimerkkeinä Venäjältä muuttaneiden osalta 30 prosenttia, Somaliasta 55 prosenttia, Irakista 62 prosenttia ja Vietnamista 40 prosenttia?

Pyrkiikö hallitus esityksillään laajamittaiseen kansalaisten ihmisoikeuksien polkemiseen luomalla maahamme halpatyömarkkinat, mahdollistamalla työehtojen polkemisen ja edistämällä kasvavaa harmaata taloutta?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole avaamassa laajamittaisesti työvoiman maahantuontia. Me katsomme ja näemme, että meillä systeemissä on vastuulliset työnantajat, joiden toimintaa valvotaan. Jo viime vuonna ja 2008 työvoiman tulo EU-alueen ja Eta-alueen ulkopuolelta väheni huomattavasti, ja tämä esitys, jota nyt käsitellään eduskunnassa, lähtee siitä, että työvoiman ehtoja valvotaan jopa tehokkaammin kuin tällä hetkellä on mahdollista, siirrytään saatavuusharkinnasta siihen, että pystytään työehtoja valvomaan. Sen lisäksi hyvin pitkälti työmarkkinajärjestöjen toiveesta työluvan saanti, joka siis koskee Eta-alueen ulkopuolelta tuloa, edellyttää, että työpaikka on ollut julkisesti haettavissa koko Eta- ja EU-alueella.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kotouttamispolitiikka ei ole toiminut. Kuntien määrärahoja toteuttamiseen ei ole nostettu yli kymmeneen vuoteen. Maahanmuuttajien työttömyysprosentit ovat erittäin korkeita ja ovat olleet korkeita myös noususuhdanteen aikana. Kielenopetus, ammattikoulutus, kotoutuminen — ne eivät ole maassamme riittävällä asianmukaisella tasolla.

Miten hallitus aikoo turvata kuntiemme resurssit, jotta kunnilla olisi mahdollisuudet asianmukaiseen kotouttamiseen ja jo maassa pysyvästi asuvilla ihmisillä olisi aidosti mahdollisuus työllistyä Suomessa?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Kuntia ja kotouttamista tuetaan kahdella tavalla. Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriön budjetin alla on varoja, joita käytetään varsinaiseen kotouttamispolitiikkaan, ja nykyään on varattu näihin toimenpiteisiin 34 miljoonaa, elikkä joka vuosi se on noussut. Toisaalta tiedämme hyvin, että tänä vuonna budjetissa on lisätty kymmenellä prosentilla niin sanottuja kuntakorvauksia, laskennallisia kuntakorvauksia, joilla tuetaan kuntien pakolaisista ja oleskeluluvan saaneista henkilöistä aiheutuvia kustannuksia. Sen lisäksi valtio tukee mittavasti esimerkiksi todellisten kustannusten mukaan, jos on erityisiä tarpeita sairaanhoidon osalta.

Todettakoon lopuksi, että kun henkilö on laillisesti maassa ja hän on saanut kotipaikan, niin hänet tietysti lasketaan vastaavalla tavalla kuin kenet tahansa asukasperusteiseen valtionosuuteen.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Niiden vuosien osalta, jolloin työllisyys kehittyi myönteisesti ja työttömyys laski, voimme olla kohtuullisen tyytyväisiä siihen, että tänne muualta tulleiden osalta kehitys oli samankaltainen eli työllisyysaste nousi ja työttömyys väheni. Taantuman oloissa kehitys taas on ollut sinänsä samanlaista kuin muullakin väestöllä, eli työttömyys on noussut ja työllisyys laskenut.

Valtion ja Pääkaupunkiseudun kuntien osalta on tämän vuoden alusta lähtien rahoitettu erillistä aiesopimusta, johon sekä työ- ja elinkeinoministeriö että sisäministeriö että Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet omalla rahoitusosuudellaan kehittämään ja parantamaan sitä koulutusta ja niitä polkuja työpaikoille, joita maahanmuuttajille tarvitaan. Toivottavasti osaltaan tästä työstä ja sen käytännöistä tulee sellaisia hyviä esimerkkejä, joita jatkossa voidaan ottaa käyttöön myös muualla maassa.

Arvoisa puhemies! On todella edesvastuutonta, että hallitusohjelman, jota ministeri Thors toteuttaa, mukaisesti puretaan työvoiman saatavuusharkinta. Eli kuka tahansa voi tuoda mille alueelle tahansa ja mille alalle tahansa ulkomaista työvoimaa, vaikka kotimaassa on työttömiä ja nuoria koulutettavana. Tämä on kyllä erittäin vakava pyrkimys luoda halpatyömarkkinoita ja heikentää myös sisäistä turvallisuutta. Itse asiassa työehtojen valvontaa on heikennetty koko ajan, ja myöskin krp:hen vuoden 2004 alusta perustettu ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö lakkautettiin.

Toisin kuin te, ministeri Thors, kerrotte, hallitus heikentää koko ajan nimenomaan työehtojen ja laittoman ulkomaisen työvoiman valvontaa. Tämä on minusta edesvastuutonta tässä vakavassa nuorisotyöttömyyden tilanteessa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ehkä kymmenennen kerran me kuulemme entisen ministeri Rajamäen kertovan tästä krp:n valvontayksiköstä, joka on lakkautettu, mutta työt on krp:ssä, niin kuin ministeri Holmlund monta kertaa on todennut, järjestetty toisella tavalla. (Ed. Rajamäki: Vähennetty tätä puolta!) Sen lisäksi äskettäin on hyväksytty säännöt, joilla esimerkiksi verotietojen saatavuus eri viranomaisten välillä on todella parantunut. On tärkeää, että tehdään sitä hyvää yhteistyötä työviranomaisten, veroviranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten kesken, jolla saadaan tarkempi ja hyvä kuva siitä, kuka on luotettava työnantaja ja kuka ei ole. Tähän esimerkiksi aiotaan kiinnittää nimenomaan enemmän huomiota, koska saatavuusharkinta on tälläkin kaudella ollut hyvin muodollista, kun sen sijaan olisi erittäin tärkeää, että voidaan saada tietää, kuka toimii säännösten mukaan, kuka ei.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillähän työsuojelupiirit ovat tehostaneet nimenomaan ulkomaisen työvoiman valvontaa. Meillä on tätä alihankkijatyövoimaa ja muuta. Niin kuin tiedetään, rakennusalalla, ravintola-alalla ja muualla on paljon myöskin saatu aikaan sillä, että tätä valvontaa on tehostettu. Ja työsuojelupiirit ovat vielä erikoistuneet siihen, että siellä on koulutettu henkilökuntaa nimenomaan tähän kansainväliseen tilanteeseen ja ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkistuksiin. Tässä kyllä ollaan työsuojelupiireissä hereillä.

Herra puhemies! Tänne Suomeen muuttavien maahanmuuttajien tai siirtolaisten osalta on hyvin tärkeää, että heillä on samat velvollisuudet mutta myös samat oikeudet kuin meillä suomalaisilla, jotka olemme syntyneet täällä. Olisin kuitenkin kysynyt hallitukselta siitä, kun näiden samojen oikeuksien ja velvollisuuksien pitäisi koskea myös niitä, jotka suhtautuvat hyvin kriittisesti maahanmuuttoon. Nyt aika uutena ilmiönä on tullut esille se, että hallituksen ministereitä on uhkailtu internetissä ja vieläpä tutkijoita, jotka puolueettomasti tutkivat asioita ja kertovat mielipiteitään, on uhkailtu. Sehän kohdistuu hyvin rajusti sananvapauteen ja pohjimmaisiin arvoihin, jotka meidän demokratiamme kuuluvat. Minä kysyisinkin nyt hallitukselta:

Miten aiotte suhtautua tähän hyvin vakavaan ilmiöön ja yleensä tähän netissä (Puhemies: Minuutti!) tapahtuvaan uhkailuun?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Tällaiseen uhkailuun on suhtauduttava vakavasti. Tällaista uhkailua ei minun toimestani ole saatettu julkisuuteen, vaan tiedotusvälineet ovat saattaneet sen julkisuuteen, ja tietysti on julkista, jos päälle sata henkilöä on liittynyt niin sanottuun Facebook-sivustoon. Tämä ehkä on jäävuoren huippua. Keskustelun puitteissa on tullut esiin, että jokaista, joka haluaa keskustella maahanmuutosta monisävyisesti, on uhkailtu. Olen vakuuttunut siitä, että koko hallitus suhtautuu tähän uhkailuun vakavasti, koska se koskettaa nimenomaan, kuten te sanoitte, sananvapautta, ihmisten halua osallistua keskusteluun, ja koska tällaiset piirteet, jotka ovat tulleet esille esimerkiksi tutkijoiden toimesta, ovat erittäin huolestuttavia. On hyvä, että me keskustelemme muun muassa ministeri Braxin esityksestä siitä, miten tiukentaa säännöksiä, jotka koskevat viharikoksia.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri Thors kertoi, lausuntokierroksella on parhaillaan hallituksen esitys muun muassa rasististen rikosten rangais- tusten koventamisesta. Ja sitten, mitä tulee näihin uhkauksiin ja niissä yleisen syytteen alaisuuteen, saattaa olla väärää tietoa liikkeellä nyt. Se on asianomistajarikos silloin, kun ei ole erityisen painavia syitä, jolloin se muuttuu yleisen syytteen alaiseksi. Esimerkiksi silloin, kun keskeisiä poliittisia toimijoita taikka julkisessa elämässä eläviä, kuten kansanedustajia, uhataan, on selvää, että silloin valtakunnansyyttäjän ohjeella voidaan vielä tehdä selvemmäksi — ja tullaankin, kun uusi syyttäjä astuu toimeensa, tekemään selväksi — että tämän kaltaiset vakavat uhkaukset ovat yleisen syytteen alaisena. Ja, arvoisat edustajat, olin tulossa juuri tutkijoihin: Silloin, jos on kysymys siitä, että ihminen tekee vapaata, sivistyksellistä, koko yhteiskuntaa hyödyttävää työtä, täytyy katsoa myös tältä osin se valtakunnansyyttäjän ohje. Mutta myös tässä lausuntokierroksella olevassa esityksessä erikseen korostetaan (Puhemies: Minuutti täyttyy!) tieteen vapautta näissä kysymyksissä.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit tuomitsevat kyllä kaikenlaisen uhkailun, joka liittyy maahanmuuttoasioitten parissa työskenteleviin ihmisiin.

Mutta, puhemies, kun hallitus teki hallitusohjelman kolme vuotta sitten, maassa oli tilanne vallan toinen. Nyt on yli 300 000 työtöntä, 85 000 ihmistä lomautettuna, ja hallitus on tuonut toisista lähtökohdista syntyneen esityksen tänne luopumalla saatavuusharkinnasta. Nyt on arvioitu alueellisesti, mikä on työvoiman tarve. Nyt se ollaan keskittämässä Maahanmuuttovirastoon.

Millä edellytyksillä he voivat arvioida työvoiman tarvetta alueellisesti paikkakunnittain? Minusta tämä on suoraan sanoen epäisänmaallista toimintaa suomalaisia, työttömiä ja lomautettuja kohtaan.

Arvoisa puhemies! Minusta, ministeri Thors, nyt olisi harkittava vielä sitä, että vetäisitte tämän esityksen pois. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) Me kerkeämme hyvin tekemään uusia työvoimaperäiseen maahanmuuttoon liittyviä uudistuksia, mutta ei tämä hetki ole se oikea.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Keskittämällä osaamista samaan pisteeseen keskittämättä sitä maantieteellisesti saamme paremmat edellytykset toimia yhdessä, ihmiset, jotka ovat toimineet työlupaviranomaisissa. Ja todettakoon se, että nykyäänkin vain hyvin pieni osa, 20 prosenttia, ehkä liittyy siihen saatavuusharkinnan kokonaisuuteen, josta tulee kielteisiä päätöksiä tälläkin hetkellä, ja useimmiten kielteiset päätökset liittyvät siihen, että työehtoja ei ole noudatettu. Todettakoon myöskin, että vastaavia systeemejä on saatettu muualla Pohjoismaissa voimaan, ja ne ovat toimineet hyvin. Silloin saadaan sellaisia erityisosaajia, joita ei muuten olisi saatu. Ja kun velvoitetaan, että työpaikka on avoimesti haettavana koko EU-alueella, kaikilla suomalaisilla on hyvä mahdollisuus hakeutua näihin avoimiin työpaikkoihin.

Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä Suomessa tiettävästi noin 5 000 laitonta maahanmuuttajaa, ja meillä olisi 8 000 laitonta maahanmuuttajaa, elleivät meidän viranomaisemme, poliisit, viisumien antajat ja muut ulkoasiainhallinnossa, olisi Pekingin ja Pietarin lähetystöissä tutkineet näitä keissejä ja todenneet, että nämä eivät ole kelvollisia maahanmuuttajia Suomeen. Suomen paras investointi tällä hetkellä on sijoittaa lisää näitä poliiseja ja viranomaisia ulkomaille, koska hyötysuhde on yhden suhde kymmeneen. Toisin sanoen säästetään 10 euroa, kun sijoitetaan 1 euro näihin virkamiehiin, jotka tutkivat näitä keissejä.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Tämä luku, jota on käytetty viime aikoina, 5 000 tai 6 000 laitonta maassa olijaa, on Eurostatin mukainen tilasto. Mutta itse asiassa oikea luku ei ole näin suuri, koska kaikki, jotka on tavattu jossain vaiheessa Suomessa mutta jotka ovat sen jälkeen esimerkiksi hakeneet turvapaikkaa tai oleskelulupaa, eivät enää silloin ole laittomasti maassamme, joten luku on paljon, paljon pienempi. Useimmat meille tulevat, esimerkiksi tällä tavalla luokitellut, ovat tulleet EU-rajojen sisäpuolelta.

Mutta on selvää, että yhteistyö UM:n, Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen ja poliisin kesken on erittäin tärkeätä, koska silloin voidaan tarkastaa asiakirjojen oikeellisuus lähetystöissä tai muualla ja voidaan myöskin tarkastaa, ettei toimita sellaisella tavalla, joka on kansainvälisten työnvälityssääntöjen (Puhemies: Minuutti!) vastaista.

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson oli aivan oikeassa siinä, että taloustilanne on aivan toinen kuin hallitusohjelmaa tehtäessä. Sen on myös valtiovarainministeriön kansantalousosasto omassa kansantalouden kestävyysohjelmassaan todennut. Mutta siinä, toisin kuin te olette huolissanne, yhtenä keinona keinovalikoimassa talouden kestävään kasvattamiseen esitetään, että maahanmuuttoa tulisi merkittävästi lisätä, jotta meillä tulisi pitkällä aikavälillä kansantalous terveeseen kuntoon ja jotta valtion lainaa voitaisiin lyhentää ja tehdä sen eteen kaikki mahdollinen. Kysynkin valtiovarainministeri Kataiselta:

Mitä toimia valtiovarainministeriö aikoo tehdä siten, että maahanmuutto lisääntyisi? Meidän kansantaloutemme tulee tarvitsemaan sitä selkeästi tulevana vuosikymmenenä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Luulenpa, että valtiovarainministeriö ei kovin paljon pysty tekemään maahanmuuton lisäämiseksi, koska meillä ei ole siinä toimivaltaa. Me käsittelemme sekä syntyperäisiä että tänne muuttaneita ihmisiä samojen periaatteiden mukaisesti.

Tässä kestävyysvajelaskelmassa on todettu, että kun meiltä poistuu joka vuosi 15 000 työikäistä ihmistä, se supistaa meidän hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjaa eli kasvu on pienempi, koska on vähemmän tekijöitä. Sen korvaamiseksi on yhtenä vaihtoehtona sanottu, että jos tulisi työpaikkoihin sama määrä kuin täältä poistuu työtä tekeviä ihmisiä, se pitäisi sitä normaalikasvua yllä. Mutta se ei ole mikään esitys, se on vain esimerkki, joka kertoo siitä, että jos teemme nykyisen mittaiset työurat, niin vuonna 2025 meillä on 150 000 työntekijää vähemmän kuin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) siinä tapauksessa, jos tekisimme puolitoista vuotta pidempään töitä tai jos tänne tulisi eläköityneitten suomalaisten tilalle työtä tekeviä maahanmuuttajia.