Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomen perustuslain 90 §:n mukaan valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen tarkastamista varten eduskunnan yhteydessä on riippumaton Valtiontalouden tarkastusvirasto. Painotan sanaa "riippumaton". Se on oleellisen tärkeätä. Tämän viraston tarkastusoikeus ulottuu valtioneuvostoon ja ministeriöihin, valtion virastoihin ja laitoksiin, valtion talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin, valtion liikelaitoksiin ja valtion määräysvallassa oleviin yhtiöihin, valtionapuihin, valtion maksuliikettä hoitaviin luottolaitoksiin sekä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiin varainsiirtoihin. Tästä syystä luulisi, että koko eduskunta on hyvin kiinnostunut Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnasta.

Kuten tiedämme, Valtiontalouden tarkastusvirasto on vastikään siirretty eduskunnan yhteyteen. Eduskunnan odotukset kohdistuivat ennen muuta entistä parempaan tiedonsaantiin tarkastusten tuloksista. Tämän johdosta tarkastusvirasto onkin aikaisempaa enemmän ottanut toiminnassaan huomioon eduskunnan tietotarpeet. Se on näkynyt niin tarkastustoiminnan suunnittelussa ja kohdentamisessa kuin myös tarkastuksista raportoinnissa.

Tarkastusvirasto antoi toimintavuonna ensimmäiset kertomuksensa eduskunnalle käsittelyä varten. Kertomuksissa esitetään huomattava määrä niin laillisuutta kuin tarkoituksenmukaisuutta koskevia huomautuksia valtion taloudenhoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Merkittävimmät puutteet virastojen tilinpäätösten oikeissa ja riittävissä tiedoissa liittyivät tuloksellisuustietoihin ja erityisesti näissä toiminnan taloudellisuutta koskeviin tietoihin. Tulosohjauksen toimivuuden suhteen onkin vielä paljon parantamisen varaa. Nämä kaikki asiat ovat sellaisia, jotka koskettavat varsin läheisesti myös kansanedustajan työtä ja toimintaa.

Tarkastustoiminnalla ja siihen sisältyvien keskeisten osaamisalueiden asiantuntijatoiminnalla valtionhallinnossa tilintarkastus varmistaa, että valtion talousarviota ja sen soveltamiseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä noudatetaan ja että valtion tilinpäätöksen ja tilivirastojen tilinpäätösten oikeiden ja riittävien tietojen vaatimus toteutuu siten, että se edistää eduskunnan budjettivallan käyttöä, asianmukaisen sisäisen valvonnan toteutumista sekä hyvään taloudenhoitoon kuuluvien periaatteiden noudattamista ja hallinnon tuloksellisuutta.

Herra puhemies! Kertomusvuoden aikana virasto antoi 115 vuositilintarkastuskertomusta ja 32 toiminnantarkastuskertomusta. Valtiontalouden tarkastusvirastossa on 146 virkaa. Yhden tarkastuspäivän keskimääräinen hinta oli 551 euroa, ja tarkastusviraston kokonaiskustannukset toimintavuonna olivat 8,9 miljoonaa euroa.

Tarkastusviraston eduskunnan yhteyteen siirron vaikutusten arviointi on vielä vaikeaa sen vuoksi, että tarkastusvirasto on ollut eduskunnan alaisuudessa, eduskunnan yhteydessä, kovin lyhyen aikaa. Perusratkaisusta kuitenkin voidaan todeta, että se on osoittautunut oikeaksi.

Herra puhemies! Lopuksi totean, että tilintarkastajien kertomus on niin sanottu puhdas tilintarkastuskertomus eikä tilintarkastajilla ole huomautettavaa viraston kirjanpidon eikä sen hallinnon suhteen.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheenvuoron johdosta voi todeta sen, että perusratkaisu siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto siirrettiin eduskunnan yhteyteen, on oikea, kuten ed. Saarinen totesikin.

Kun tätä arvioitiin viime vaalikaudella hallinnon tarkastusjaostossa, silloin lähinnä valtiovarainministeriön suunnasta tuli näkemyksiä, että siellä tarvittaisiin omaa kontrollööritoimintaa nyt sen johdosta, että Vtv on siirtynyt eduskunnan yhteyteen. Näin voi ollakin ja varmasti onkin, että ministeriöissä on omaa sisäistä tarkastustoimintaa organisoitava, mutta minusta nämä kokemukset ovat myönteisiä tässä suhteessa. Ainoa seikka, mihin voi kiinnittää huomiota, on se, että Vtv tarvitsee kyllä resursseja toimintaansa varten. On välttämätöntä, että siellä on erittäin osaavaa henkilökuntaa, ja tiedämme, että vaihtuvuutta on liikaa juuri tässä mielessä, että päteviä ihmisiä ostetaan yksityisen sektorin palvelukseen. Tähän ongelmaan pitäisi kyllä eduskunnankin taholta, kun budjetteja tehdään, kiinnittää huomiota.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan osaltani korostaa juuri niitä näkökulmia, joihin ed. Ala-Nissilä omassa puheenvuorossaan viittasi. Se, että tilintarkastusinstituutiolla on käytettävissään mahdollisimman pätevä henkilöstö, kuten nyt on ollut, on tälle työlle välttämättömän tärkeätä. Tältä osinhan tietenkin kysymys liittyy laajempiin kokonaisuuksiin, siihen, mikä on valtionhallinnossa henkilöstön työstään saama palkka ja sen taso ja mikä toisaalta on yksityisellä sektorilla vastaava palkka ja sen taso. Tältä osin, kun tämä tehtäväalue, tilintarkastus, vaatii myöskin ajassa pitkäjännitteistä toimintaa, osaamista, joka karttuu ja kertyy vuosien varrella juuri eduskunnan työtäkin ajatellen, tähän asiaan on syytä varmasti kiinnittää jatkossakin huomiota.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vielä täältä paikalta varmuuden vuoksi kiinnitän edustajien huomiota, että tilintarkastuskertomuksen yhteydessä on jaettu Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomus ja siihen liittyvät tilinpäätöslaskelmat, joten tämä tarjoaa tässä mielessä hyvän mahdollisuuden perehtyä asiaan. Tilintarkastuskertomushan on ikään kuin toimintakertomuksen ja tilinpäätösasiakirjojen perälauta. Sinnehän kaikki sitten päättyy, se yhteenveto tulee siellä tilintarkastuskertomuksen muodossa. Suosittelen tämän asiakirjan lukemista.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Eräs lisänäkökulma on syytä ottaa vielä tässä esiin, ja se liittyy tarkastusviranomaisten tärkeän työn edistämiseen myös tutkimuksen keinoin. Olen pannut merkille, että tässä suhteessa harjoitetaan hyvin pitkäjännitteistä tutkimustyötä. Varmasti juuri tilintarkastukseen liittyvä tutkimus edellyttää myöskin yhteistoimintaa muiden alan yksiköiden ja tutkimuslaitosten kesken. Oikeastaan pitäisi jossain yhteydessä paneutuakin siihen, ovatko nämä voimavarat riittävät tilintarkastustoiminnan haasteiden näkökulma huomioon ottaen.