Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteellani n:o 20/2005 vp olen halunnut kiinnittää huomiota ulosoton suojaosuuksiin. Tällä hetkellähän ulosoton suojaosuudet ovat liian alhaiset. Velallisen suojaosuus ulosoton kohdalla on yksinäisellä henkilöllä 540 euroa kuukaudessa, mikä markoiksi laskettuna tekee yli 3 000 markkaa kuukaudessa. Jos me ajattelemme tänä päivänä kansainvälisesti arvioitua laskennallista köyhyysrajaa, niin se on noin 1 000 euron paikkeilla. Näin ollen tämä suojaosuus on suunnilleen vähän yli puolet tästä.

Tämä aiheuttaa osaltaan ulosottovelallisille, joita ovat tietysti henkilöt, jotka ovat ottaneet velkaa, mutta myös takaajiksi lähteneille henkilöille ongelmia, ongelmia silloinkin, vaikka kyse ei olisi kevytmielisestä velkaantumisesta. Erityisesti takaajien kohdalla nämä ovat tragedioita, koska yleensä silloin ei ole saatu mitään tuon velan vastineeksi, usein ehkä sukulaisina tai hyväntahtoisessa auttamistarkoituksessa on laitettu nimi paperiin. Ja vaikka asia on selvitetty, että velka on omakohtaisesti maksun aikana maksettava, silloin kuitenkin käytännössä usein ihmiselle tulee sitten yllätyksenä tuo maksu.

Tästä asiasta on sinällänsä oikein hyvä hallituksen esitys, ministeri Koskisen toimesta annettu, ja se on parhaillaan lakivaliokunnassa, oli toissa viikolla täällä eduskunnassa lähetekeskustelussa, mutta erityisesti haluan lakialoitteellani herättää keskustelun ulosoton suojaosuudesta. Tällä hetkellä käytäntö on sellainen, että sillä me luomme kurjuutta ja köyhyyttä sinne, missä velkoja on maksettava. Toisaalta ymmärrän hyvin sen oikeudenmukaisen periaatteen, että velat on maksettava, myös takausvastuu on kannettava, mutta haluaisin juuri tuon alhaisen suojaosuuden kohdalta korotusta.

Lakialoitteessani olen esittänyt suojaosuuksien kaksinkertaistamista. Onko näin hyvä, sen lakivaliokunta toivon mukaan aloitetta käsitellessään pohtii, mutta lähtisin siitä, että suojaosuutta tulisi voida korottaa niin, että uusia ongelmia ei aiheutettaisi, niin että ihmiset joutuvat tämän takia toimeentulotuen pariin entistä enemmän, eikä jouduttaisi tässä myöskään perheenjäsenten kannalta liian suuriin ongelmiin. Velkahan on tietysti aina ongelma, ja se on selvä periaate, että velka on maksettava, myöskin korot siitä.

Aloitettani kohtaan on esitetty kritiikkiä, joka tietysti myös on syytä ottaa huomioon: kävisikö niin, että jos suojaosuutta korotettaisiin, sitten ei pienituloinen eikä ehkä keskituloinenkaan voisi enää saada velkaa, koska velanmaksussa tulisi sitten juuri omat ongelmansa, jos suojaosuus olisi korkeampi. Tämä näkökohta on tietysti hyvä selvittää, ja toivon, että siihenkin asiallisesti kiinnitetään huomiota. Toisaalta jos tällä myös estettäisiin sitä, että niihin ongelmiin, joita nyt on, ei jouduttaisi, niin sekin olisi sinällänsä hyvä.

Arvoisa herra puhemies! (Ed. Ala-Nissilän välihuuto) Tässä on myös kysymys siitä, rohkenevatko ihmiset lähteä yrittäjiksi. On aivan oikein pelko siitä, että jos lähtee yrittäjäksi ja joutuu ottamaan velkaa, takaamaan oman kodin jne., niin sitten käy, jos epäonnistuu, hyvin huonosti. Meillä tässä maassa tarvittaisiin yrittäjiä, tarvittaisiin niitä, jotka olisivat myös työnantajina. Tämän vuoksi toivon, että näihin kysymyksiin löydettäisiin ratkaisuja, että ei tarpeettomasti jouduttaisi epäonnistuttaessa ongelmiin. Samalla myöskin toki on muistettava velallisenkin asianmukainen oikeusturva ilman muuta.

Ed. Ala-Nissilä toi täällä aivan oikein esille kysymyksen eläkeläisistä. Itse asiassa (Ed. Ala-Nissilä: Pienituloiset eläkeläiset eivät voi selvitä takausrahoista!) tämä ongelma on noussut esiin juuri pienituloisen eläkeläisen minulle kertomana. Hän ei todellakaan voi koko oletettavissa olevana elinaikanaan selvitä velasta. Tämä on todellinen ahdistava elämäntilanteen loukku ja juuri tällaisen yksilöidyn yrittäjäesimerkin pohjalta: kun yrittäjä erehtyi takaamaan toista yrittäjää ihan puhtaasti hyväntahtoisuuttaan, niin sitten onkin oletettavissa olevan elämäniän, vielä invalidieläkkeen mutta myös jo vanhuuseläkkeen saajana, velkavankeudessa. Elämäntilanne on silloin hyvin lohduton, kun jäljelle jäävä osuus eläkkeestä jää kovin pieneksi.

Arvoisa herra puhemies! Haluan, että tämä aloitteeni synnyttäisi keskustelun sekä täällä täysistunnon lähetekeskustelussa että myöskin lakivaliokunnassa.

Olavi Ala-Nissilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen tässä osoittaa esimerkillistä aloitteellisuutta. Olisin kuitenkin vastauspuheenvuoron käyttänyt täydentääkseni asiaa nimenomaan eläkeläisten osalta. Itsekin olen törmännyt sellaisiin tapauksiin, että on juuri takausvelallisuus, sukulaisten yritysvelkoja esimerkiksi taattu, ja on jo ikää 70 vuotta ja pieni kansaneläke. Ei ikinä, jos ei lottovoittoa tule, mitään mahdollisuuksia ole selvitä ja maksaa sitä velkaa. Minusta tällaiset ihmiset pitäisi käsitellä nyt erikseen. Siitä on ministeri Koskisellekin puhuttu, eikö tässä voisi jotain armahdusta tai tällaista käyttää. Ja kun nyt lakivaliokunnassa näitä käsitellään, tätä ed. Oinosenkin hyvää aloitetta, niin tämä näkökulma on kyllä tärkeä.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosella on varmasti hyvä tarkoitus, mutta herää kysymys, mitenkähän monta yksilöä Suomessa joutuu elämään tuota esitettyä 1 080:tä euroa pienemmillä tuloilla tänä päivänäkin. Heitä on varmaan runsaasti. Ja vastaavasti kun otetaan huomioon taloudet, joissa asuu useampia henkilöitä, niin vaikka tuo suojaosuus olisi pienempikin kuin tuo 1 080, niin ongelmia varmasti tässä on, pienemmillä tuloilla moni joutuu toimimaan.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ed. Oinosen ehdotus on ihan oikea. Rapiat 500 euron tuloilla ei pärjää. Suojaosa on jo tätä kautta osoittautunut liian matalaksi.

Lisäksi kysymys on motivoitumisesta työllistymiseen. Näin matalat suojaosat eivät työttömän tilanteessa läheskään aina edes motivoi menemään töihin. Viimeksi eilen minuun otettiin yhteyttä Ounasjokivarresta ja tuotiin esille se, että esimerkiksi yhdistelmätuelle on tämmöistä tosi moniongelmaista työtöntä vaikea saada, kun ei ole motiivia, kaikki menee kuitenkin, kun näin matala suojaosa on. Kyllä tässä on tämä aktivoimisnäkökulmakin otettava huomioon ja tehtävä tilaa sille, että ihmisen kannattaa mennä duuniin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Nimenomaan siitä on kyse, että on ollut takaamassa ja, niin kuin tässä lakialoitteessa on todettu, ilman omaa syytä ja ilman tarkoitushakuista velkaantumista on joutunut tähän kierteeseen. Itse kun olen ulosottomiehenä aikoinaan toiminut, niin näin niitä tilanteita. Minun mielestäni jonkinlainen kohtuus näihin pitää tulla. Nyt vielä jos otetaan huomioon se, millä tavalla Aktiv Hansa toimii perintäyhteydessä, niin se on aivan käsittämätöntä, millä tavoin ihmiset saatetaan vaikeuksiin. Se, mitä ed. Ala-Nissilä otti täällä esiin, myöskin kannattaa kyllä huomioida, lähinnä sen johdosta, että ainakin Pohjanmaalla nimenomaan laman aiheuttamia velkaantumisia tuli nimenomaan ilman omaa syytä ja sen johdosta yritystoimintaakin valitettavasti joudutaan harjoittamaan jopa bulvaanien välityksellä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloitan tästä viimeksi mainitusta asiasta puheenvuoroni toteamalla, että tämähän se tässä sitten käytännön tasolla ehkä kaikkein traagisinta on, että on sitten kuitenkin — viittaan ed. Tennilän puheenvuoroon — motivaatio tehdä, mutta sitten tämän laman seuraukset itse aiheuttamattomasti ovat esteenä, niin että tulee sellainen vyyhtiyhteiskunta, että tästä on hyvin vaikea selviytyä.

Tässä ed. Oinonen on varmasti vilpittömästi aivan todella pyrkimässä hyvään. Mutta tämä keskustelu on jo osoittanut, että tämä on erittäin monimutkainen asia ja tämä pitäisi ratkaista kokonaisuutena, ja voisi kuvitella sillä tavalla, että lakivaliokunta tekisi aikamoisen positiivisen asian, jos kerrankin tekisi niin, että hyläten tämän ponnella toisi tämän asian tänne saliin takaisin, niin että sillä ponnella velvoitettaisiin tähän monipuoliseen selvittämiseen, niin että hallitus tulisi kunnon hallituksen esityksellä tänne saliin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaisen toive oikeastaan on siinä mielessä toteutunut, että hallitus on tuonut meille noin viikko sitten hallituksen esityksen n:o 13/2005, jossa on 248 sivua ulosottolain muuttamisesta ja kokonaisuudistuskin. Täällä on yli 200 pykälää, joissa otetaan kantaa samaan kuin ed. Oinosen tekemässä ehdotuksessa, siihen, mikä on tämä suojaosuuden määrä. Tässä esityksessä ehdotetaan, että lievemmän ulosmittauksen käyttöä laajennettaisiin ja aiempaa useammalla pienituloisella velallisella ulosmittauksen määrä olisi vähemmän kuin kolmannes nettopalkasta, ja vastaavasti täällä myös suurituloiselta jatkossa ulosmittauksen määrä on nykyistä käytäntöä suurempi. Eli kaikki nämä asiat tulevat lakivaliokunnan perusteelliseen käsittelyyn. Uskon, että me pääsemme tämän lakipaketin kimppuun vasta syksyllä, mutta joka tapauksessa työ vie äärettömän paljon aikaa sen takia, että asia on erittäin monimutkainen, kuten ed. Pulliainen äsken kertoi.

Mutta aina meidän täytyy muistaa myöskin mitalin toinen puoli, että ulosmittauksen kohteena saattaa olla jonkun toisen pienituloisen perusteltuja saatavia eikä voi olla sellainen yhteiskunta, että tämä, jonka saatavia peritään, joutuu itse vaikeuksiin tai hänen toimeentulonsa sen takia, että joku muu ei halua niitä riittävästi maksaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen on tehnyt tavallaan rinnakkaislakialoitteen — joka tapauksessa oikeaan aikaan, niin että sitä voidaan käsitellä viimeistään ensi syksynä tuon hallituksen esityksen yhteydessä.

Mutta itse tähän asiaan. Todella 90-luvun alun lama ei ole vaikuttanut vain ikään kuin suomalaisten psyykeen ja asenteisiin muun muassa lainan ottamisen suhteen ja siihen, että nykyinenkin hallitus pitää pääasiana jatkuvasti niin sanottua säästämistä ja pitää tiukkoja pantoja yllä eli kehykset ovat jatkuvasti tiukat, ei vain tähän, vaan myös siihen se on vaikuttanut, että yli kymmenen vuoden jälkeen edelleenkin on ylivelkaantuneisuutta ja näitä mainittuja täällä esiin tulleita ulosotto-ongelmia. Näin ollen tämä on todella ollut historiallisen vakava paikka, josta on Suomi nyt sitten saanut nenänsä vedenpinnan yläpuolelle. Nyt pitäisi tietysti hoitaa vielä nämä vanhat, sanoisiko, maksamattomat velat yhteiskunnallisesti.

Petri Neittaanmäki /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen puuttuu aloitteellaan tärkeään asiaan. Kuten tässä aloitteessa todetaan, suomalainen köyhyysraja on asiantuntijoiden mukaan noin 1 000 euroa. Kuitenkin ulosotossa olevilla velallisilla tällä hetkellä voimassa olevien säännösten mukaan tuo raja on 540 euroa. Näin ollen tämän suojaosuuden korottaminen tuohon noin 1 000 euroon olisi täysin perusteltua.

Mutta todellakin, kuten ed. Salo omassa puheenvuorossaan totesi, hallitus on antanut tästä asiasta oman esityksensä, johon sisältyy myös ehdotuksia ed. Oinosen aloitteen piiriin kuuluvasta asiasta. Lakivaliokunnassa tulemme viimeistään syksyllä käymään tätä asiaa läpi. Omalta osaltani kyllä lupaan yrittää viedä asiaa ed. Oinosen esittämän aloitteen suuntaan.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tietäen ja tuntien ed. Oinosen ahkeraksi ja aktiiviseksi kansanedustajaksi ihmettelen, että hän on yksistään jättänyt tämän aloitteen, ettei ole kerännyt tähän useampaa nimeä. Mutta on todella hyvä, niin kuin ed. Salo aiemmin totesi, että meillä on varsinainen hallituksen esitys n:o 13/2005 jo lakivaliokunnan käsittelyssä.

Mutta, arvoisa herra puhemies, jos ajatellaan ihan tällaista huono-osaista, minkälainen ihminen on siihen tilanteeseen joutunut, niin taloudellisen huono-osaisuuden ja syrjäytymisen riskiryhmässähän on ammattikouluttamaton pitkäaikaistyötön, joka on ollut myös toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisena asiakkaana. Riski kasvaa, jos henkilö on yksin asuva mies tai yksinhuoltajanainen. Taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat helposti kasaantuvia huono-osaisuuden alueita. Taloudellinen huono-osaisuus muodostuu helposti kouluttamattomuuden, työttömyyden ja pienituloisuuden kehäksi, joka voi helposti johtaa myös sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja näin kasautuen aiheuttaa ongelmia, ja tässä ongelmanipussa on yhtenä osatekijänä myös ulosottomies.

Heikki A.  Ollila  /kok:

Herra puhemies! Tämä keskustelu on jo osoittanut selkeästi sen, että ed. Oinosen hyvää tarkoittava aloite on tuollaisenaan liian kaavamainen. Täytyy muistaa myös se, että köyhyysrajan alapuolella on tänä päivänä runsaasti muitakin ihmisiä kuin ulosotossa olevia ihmisiä. Erityisen vaikeaa on varmasti määritellä tuo "ilman omaa syytään". Olenkin joskus ajatellut sellaista mallia, että 90-luvun laman seurauksena näihin kurimuksiin joutuneiden käsittelemiseksi perustettaisiin jonkinnäköinen armahduslautakunta, joka tapaus tapaukselta käsittelisi niitä. Sillä pystyttäisiin varmaan monta ihmistä pelastamaan työelämään takaisin.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä erittäin kantaa ottavasta, asiallisesta, napakasta keskustelusta. Halusin juuri, että tämä lakialoite tulee esille hyvän hallituksen esityksen rinnalle ja sitä kautta myöskin lakivaliokunnan vaativaan työskentelyyn, jossa nähdään näkökohtia, jotka liittyvät näihin ongelmiin.

Näkökohta, joka tuli ed. Ala-Nissilän keskustelupuheenvuorossa esiin, on hyvin vakava, koska juuri eläkeläisten kohdalla on todennäköisesti kyseessä koko jäljellä olevan elämän ikäinen velkavankeus. Eläkeläinen ei yleensä kovinkaan paljon voi toimeentuloonsa vaikuttaa.