Arvoisa puhemies! Investoinneista puhun myös minä: Työllisyyden parantamista ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuutta uhkaa jo muutaman vuoden jatkunut investointien lamaantuminen. Tämä näkyy toisaalta myös siinä, että työttömien määrä polkee paikallaan eikä hallituksen työllistämistavoitetta saavuteta. Yritysten kokonaistilanne on kyllä parantunut viime vuosina, ja hiljattain usea yritys jakoi ylimääräisiä osinkoja. Yritysten tuottavuus on kehittynyt myönteisesti, ja menossa on kolmas alhaisten korkojen vuosi. Silti esimerkiksi 25 suurimman pörssiyhtiön investoinnit olivat kolme vuotta sitten 14 miljardia, mutta jäävät tänä vuonna siitä puoleen. Jos yritykset ylipäänsä investoivat, ne investoivat ulkomaille. Hallituksen ajama veronalennuslinja ei ole tuonut mitään muutosta investointilamaan.

Aikooko hallitus käynnistää kansallisen investointiohjelman investointilaman torjumiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Investointien, tai voi sanoa, että fyysisten investointien, alhaisuus on ollut leimaa-antavaa nyt jo pitkään Suomelle. Sen sijaan investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan on tehty. Se on ollut hyvin tärkeä osa investointitoimintaa ja kuvaa tietysti myös samalla elinkeinoelämän kehitystä. Suurempi ja suurempi osa tuotannosta ja tuotoista syntyy investoimalla osaamiseen; laiteinvestointien määrä on jäänyt vähäisemmäksi.

Hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa pyrki luomaan hyviä edellytyksiä investoinneille luomalla lähes kolmen vuoden mittaisen tuloratkaisun ja kytkemällä siihen myös tiedot keskeisistä verotuksen muutoksista, joilla pyritään luomaan sellaista vakautta ja ennustettavuutta meidän talouteemme, että se loisi myös myönteisen investointi-ilmapiirin.

Samoin kehysriihessä tietysti tätäkin aihepiiriä käsiteltiin. Linjasimme siellä valmistelussa olevan hankkeen, jossa erityisesti yritysten varhaisen vaiheen pääomasijoituksia pyritään lisäämään sekä valtion että työeläkelaitosten yhteistyöllä. Tämän osalta voi sanoa, että perästä vielä tulee kuulumaan konkreettisina päätöksinä.

Arvoisa puhemies! Otan yhden esimerkin: Suomen ilmastovelvoite on niin tiukka, että suuri osa velvoitteista joudutaan täyttämään ostamalla lisää päästöoikeuksia muista maista. Tämä merkitsee noin 200 miljoonan euron vuosittaista tulonsiirtoa ulkomaille, ja tämä merkitsee myös, että yritykset harkitsevat nyt, investoivatko ne Suomeen, kun tällaisia uusia velvoitteita voi tulla. Tämä koskee suomalaista metsä- ja metalliteollisuutta.

Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomi olisi parempi ja houkuttelevampi investointimaa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kangas on oikeassa: Vuonna 2003 Suomessa investointiaste fyysisten investointien osalta oli alhaisempi kuin kertaakaan sodan jälkeen. Viime vuosi 2004 ei ollut paljon parempi. Nyt näkymä on vähän parempi, mutta kovin suurta hurraamista vieläkään ei ole. Me suomalaiset olemme viime vuosien aikana oman työmme tuloksilla olleet edesauttamassa investointia muualle maailmaan. Tämä on totta, näin on tapahtunut.

Mikä tässä tilanteessa voi olla Suomen tie? Pääministeri äsken sitä jo kuvasi: tuloratkaisu, joka luo luottamusta siihen, että tänne kannattaa investoida, veroratkaisut sekä yritys- että henkilöveropuolella varmaan edesauttavat myöskin, 30 miljoonan lisäpanostukset t&k:hon ja myöskin, sitten kun innovaatioita syntyy, sen varmistaminen, että nämä innovaatiot generoituvat työpaikoiksi ja yrityksiksi Suomeen. Näissä hallitus toimii nyt aktiivisesti jo tällä hetkellä ja kehyskauden aikana. (Puhemies koputtaa)

Mitä päästöoikeuksiin tulee, niin valitettavasti on vaan käynyt niin, että Suomi vuonna 98 sitoutui sellaisiin lupauksiin, (Puhemies koputtaa) jotka nyt, ed. Kangas, on pakko lunastaa, ja se maksaa.

Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että keskeiset työllistäjät Suomessa ovat valtio, kunnat ja elinkeinoelämä. Me tiedämme myöskin sen tilanteen, että valtio ei sanottavasti pysty lisäämään työllistettyjä, eivät myöskään kunnat tällä politiikalla, jota tämä punamultahallitus harjoittaa. Minä kysyisin:

Onko hallitus valmis käyttämään omaisuudenmyyntituloja enemmän kuin tähän saakka on käyttänyt, koska se olisi selvä tie saada investointeja aloitettua maassa? Peräänkuulutan ennen kaikkea meidän pääväylästömme investointien käyntiin saattamista. Eli oletteko valmiit enemmän ottamaan käyttöön investointeihin kuin yli 500 miljoonan euron osalta 10 prosenttia?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tällä käytetyllä laskutavallakin viime vuoden osalla muistaakseni vähän yli 160 miljoonan euron edestä eli lähes miljardin vanhan markan edestä on tehty päätöksiä investointeihin liittyen, sekä infrainvestointeihin että t&k-panostuksiin — molemmat ovat tärkeitä investointeja. Tätä samaa laskukaavaa tullaan noudattamaan. Sen avulla on saatavissa varoja investointeihin.

Arvoisa herra puhemies! Nyt minusta vähän vaikuttaa sille, että herra pääministeri ei ainakaan ota riittävän vakavasti tätä asiaa. Jos te katsotte lukujen valossa, niin 25 suurinta pörssiyhtiötä investoi vielä toissa vuonna Suomeen 14 miljardia. Tänä vuonna näyttää siltä, että investointitaso menee noin 7 miljardiin ja siitä 7 miljardista valtaosa menee ulkomaille. Te olette perustellut talouspolitiikkaanne ja työllisyyspolitiikkaanne sillä, että kun verohelpotuksia tehdään, annetaan rahaa sinne ja annetaan rahaa tänne, niin se tuo työpaikkoja, se tuo uutta kysyntäpohjaa, se luo itse asiassa teollista pohjaa tänne, mutta näin ei tapahdu. Eikö nyt jotakin pitäisi tehdä? Nyt on kyllä viimeinen aika herätä. Ministeri Pekkarinen viittasi johonkin siihen suuntaan, mutta aivan täysin riittämättömästi. Kyllä nyt joku investointiohjelma olisi pantava käyntiin. Ei riitä, että tiet pannaan kuntoon, jos ei sinne tien päähän tule yritystä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Yritysverotuksen vuositasolla noin 500 miljoonan euron veronkevennykset astuivat voimaan 2,5 kuukautta sitten. Niiden vaikutus alkaa tästä eteenpäin. Kun samalla luotiin tuporatkaisulla lähes kolmen vuoden ennustettava jakso palkkakustannuksen nousujen osalla, niin näillä on tietysti luotu pohjaa sille, että pääsisimme tästä investointilamasta ylös ja eteenpäin. Minä olen aivan varma siitä, että jos tieksi olisi valittu yritysverotuksen keventämisen sijasta yritysverotuksen kiristäminen tai ennallaan pitäminen, niin se ei ainakaan olisi auttanut investointien näkökulmasta.

Herra puhemies! Ymmärtääkseni juuri nyt tarvittaisiin niitä julkisia investointeja, kun yksityiset eivät investoi, ennen kaikkea sitovia päätöksiä, että investoidaan edes tulevaisuudessa. Peräänkuulutan sitä, aikooko hallitus resursoida sitä hyvää ministerityöryhmän inframietintöä, jossa on hyviä hankkeita, (Ed. Huotari: Ei, se pistää rahat matalapalkka-alojen tukeen!) mutta sen resursointi on kovin lyhytjänteistä, ajetaan ihan parkkivaloilla suoraan sanottuna. Onko pääministeri tietoinen, että kilpailijamaamme Ruotsi investoi liikenneverkkoonsa per capita bkt:llä mitattuna kaksi kertaa enemmän kuin me suomalaiset? Ne ovat meidän kilpailijoitamme. Eikö nyt olisi aika resursoida näitä ohjelmia, jotka ohjelmina ovat jo hyviä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Täällä on hyviä neuvoja hallitukselle. Hallitus toimii vaalikaudelle laadittujen kehysten ja vuosittaisten budjettipäätösten perusteella. Parhaillaan on annettu eduskunnalle kehyksiä koskeva selonteko, jossa tätäkin kysymystä käsitellään, mutta ennen muuta kyse on tietysti vuosittaisesta budjettimenettelystä, jossa aina elokuussa hallitus ratkaisunsa tekee.

Näiden infrainvestointien rinnalla kuitenkin nykyaikana on katsottava myös muita investointeja, investointeja tähän henkiseen pääomaan ja osaamiseen, jonka osalla Suomi noudattaa linjaa, jonka kaltaista saa hakea maailmalta toista. Nostamme t&k-panostuksia valtiovallan osalta 5—7 prosenttiyksiköllä joka vuosi, tämän vaalikauden puitteissa viidenneksellä — saatte hakea vastaavia panostuksia osaamisen lisäämiseen, ainakin euroalueelta. Parhaillaan on ministeri Pekkarisen valmistelussa yhteistyö työeläkeyhtiöiden kanssa, jossa tavoitellaan sitä, että yhteisvoimin voitaisiin aika merkittäviä pääomasijoituksia tehdä sellaisiin yrityksiin, joilla on hyvä idea, mutta ei riitä pääomaa liikkeellelähtöön.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Pekkarinen totesi, emme pysty saavuttamaan säästöistä ja teknologian kehittämisestä huolimatta päästöissä vuoden 1990 tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on ajettava teollisuuden tuotantoa alas tai/ja ostettava lisää päästöoikeuksia muualta.

Mitä hallitus aikoo tehdä näiden päästöoikeuksien suhteen? Aikooko hallitus tulla vastaan yrityksiä kustantamalla näiden päästöoikeuksien ostamista, vai mitä aiotaan tehdä? Samoin tähän investointikysymykseen: Mitä tuetaan, miten tuetaan yrityksiämme?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Paraikaa hallitus valmistelee ilmasto- ja energiastrategiaa, ja siinä yhteydessä tullaan määrittelemään se, miten sen taakan kannosta selvitään. Tällä hetkellä arvio on, että ikään kuin ostotarve 2008 ja siitä eteenpäin vuoteen 2012 on vuosittain noin 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tällä hetkellä markkinoilla hinta on vähän yli 10 euroa tonni. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tämän päivänkin hinnoilla yli 100 miljoonaa euroa vuodessa on se lasku. Miten se jaetaan yritysten ja valtion kesken, se on osa sitä pohdintaa, mikä paraikaa käydään tässä ilmasto- ja energiastrategiatyössä. Lopulliset vastaukset ovat vielä auki. Ensi syksynä viimeistään eduskunnalla on selonteko, jossa hallitus kertoo linjansa tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Fyysiset investoinnit ovat välttämättömiä, mutta erityisen tärkeää talouskasvun kannalta on henkisten investointien, aineettomien investointien, toteutuminen. Työeläkerahastoissa on suomalaisilta kerättyä rahaa noin 80 miljardia, joka tällä hetkellä kanavoituu pääosin kansainvälisille markkinoille.

Ollaanko löytämässä nyt lopullisesti ratkaisua, että työeläkerahastot tulevat merkittävällä tavalla mukaan suomalaisten kasvuyritysten pääomasijoitustoimintaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Työeläkevarojen sijoitustoiminnan valvonta, vakavaraisuussäännökset, kuuluvat minun toimialaani. Olen jo keskustellut työeläkejärjestelmän kanssa useamman kerran siitä, miten voitaisiin edesauttaa nimenomaan kotimaista sijoitustoimintaa. Siinä mielessä työeläkejärjestelmän sisällä ministeriön kanssa yhteistyössä pohditaan näitä vakavaraisuussäännöksiä: millä tavalla voitaisiin esimerkiksi tähän laskuperustekorkoon saada lisää joustavuutta ja erilaisia luokituksia sijoitustoiminnan vakavaraisuuden osalta, niin että voitaisiin saada nimenomaan kotimaisiin sijoituksiin mahdollisuuksia. Tämä pk-yritysten siemenvaiheen ja riskirahoitusten ajatus on minusta erittäin hyvä.

Arvoisa puhemies! Tuo 200 miljoonaa euroa vuositasolla on Pohjolan Voiman toimitusjohtajan ja EK:n energiavaliokunnan puheenjohtajan Timo Rajalan arvio. Mutta todella eilisessä seminaarissa, jonka EK järjesti, ylijohtaja Turusella oli todella toisenlainen arvio. Se, kuinka paljon Suomi tulee olemaan tosiasiallisesti Kioton ensimmäisellä kaudella vuoden 90 tason yläpuolella, joka on tämä meidän tasomme, riippuu Suomesta ja siitä energiapolitiikasta, mitä täällä toteutetaan. Tällä hetkellä olemme yläpuolella, koska hiiltä on paljon poltettu. Itse uskon, että tämä valtion panos tulee olemaan huomattavasti pienempi — ja pitää olla huomattavasti pienempi — kuin 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Kysyn arvoisalta pääministeriltä, koska tämä liittyy valtioneuvoston päätöksiin (Puhemies koputtaa):

Onko näissä nyt päätetyissä kehyksissä, kehyksien loppupäässä, otettu tätä yleensäkään huomioon keskustelussa? (Eduskunnasta: Lisää ydinvoimaa!)

Pääministeri  Matti Vanhanen

Puhemies! Muistini mukaan ei ole otettu. Mutta vaikka pääministerin pitäisi tietää kaikki, niin tässä on ehkä parempi kuitenkin, että ministeri Pekkarinen kommentoi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakaan ei ole varauduttu siihen näissä kehyksissä. Tämähän koskee vasta niin kuin sitä seuraavaa kautta, joka alkaa 2008 alusta lukien. Minä vielä toistan, että jos joku onkin jotain muuta kertonut, niin tuossa ministeriryhmässä, jossa on kaikki parhaat asiantuntijat, mitä nyt on siihen saatavissa, olevan arvion mukaan tällä hetkellä tarvitaan noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa päästöoikeuksia 2008—2012 lähtien, jos kulutus taikka nämä päästöarviot tulevat olemaan sitä, mitä niiden arvioidaan olevan. Tällä hetkellä arvioidaan, että talous kasvaa tiettyä vauhtia, että investoinnit ovat tietyn suuruisia, ja siitä on vedetty se päästöjen määräarvio, ja siltä pohjalta lukemat ovat noita, mitä äsken kerroin: 10 miljoonaa tonnia vuodessa ja hinta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.