Lyly Rajala /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tieliikennelaki määrittelee pyörätiet, pyöräkaistat ja kevyen liikenteen väylät. Tämä aloitteeni on tullut ihan poliisinkin suunnalta perusteltuna, ja kyseessä on se, että nykyään pyöräteillä mennään aikamoista haipakkaa. Todellakin tulen Oulun kaupungista, jossa noita pyöräteitä ja kevyen liikenteen väyliä on kai kaikista eniten kaikista kaupungeista, useita satoja kilometrejä, elikkä se on tuommoinen kevyen liikenteen väylien ykköskaupunki Suomessa. Nykyään kuitenkin kevyen liikenteen väylillä liikkuu jalankulkijoitten lisäksi rullaluistelijoita, sauvakävelijöitä jne., mutta nykyisen tieliikennelain mukaan siellä saavat liikkua myöskin taajama-alueella kevyen liikenteen väylällä mopot, skootterit, jopa mopoautot — ne rinnastetaan samaan kategoriaan. Kun ottaa huomioon, että tosiaan jalankulkijoitten sekaan ovat tulleet rullaluistelijat jne., niin se aiheuttaa hyvinkin runsaasti vaaratilanteita.

Tämä lakiehdotukseni siis tarkoittaa, että nykyisen tieliikennelain mukaan näiden kevyiden moottoriajoneuvojen on mahdollista lain mukaan ajella taajamienkin alueella kevyen liikenteen väyliä, mikäli sitä ei ole erikseen liikennemerkein kielletty. Tässä aloitteessa haluaisin kääntää tämän asian toisinpäin, että taajamien alueella kevyen liikenteen väylillä näitten mopojen, skoottereitten, mopoautojen kulkeminen olisi kielletty, mikäli sitä ei erikseen liikennemerkillä sallita — tämä pelkästään liikenneturvallisuuden vuoksi. Nykyään tosiaan useimmissa kaupungeissa taitaa olla taajamaliikennenopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa, mutta esimerkiksi Keravalla se on 30 jne., mutta kun kesä tulee ja näemme ympäri Suomea kevyen liikenteen väyliä, niin kyllä siellä noilla viritetyillä mopoilla ja skoottereilla aika kohtuullista haipakkaa liikutaan, joten uskoisin, että tämä olisi liikenneturvallisuutta, ennen kaikkea jalankulkijoille ja heihin rinnastettaville liikkujille, lisäävä parannus.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tulen ed. Rajalan kanssa samasta kaupungista, ja on oltu samoissa poliisin järjestämissä tilaisuuksissakin näistä asioista. Sanon tähän lakialoitteeseen kyllä ja ei.

Ensinnäkin kaikki se, mitä ed. Rajala kuvasi Oulun tilanteesta, pitää täsmälleen paikkaansa. Sen suhteen ei ole pienintäkään huomauttamista. Kun hän äskeisessä esittelypuheenvuorossaan kiinnitti näihin viritettyihin mopoihin huomiota, niin hän on siinäkin erittäin oikeassa. Minä pyysin Oulun poliisilta selvitystä siitä, onko näitten sakottamiseen ryhdytty, kun tämä ilmiö on patologinen. Hän sanoi, että on, ja sieltä tuli sakotustilastokin, joka oli rohkaiseva siinä katsannossa, että ainakin tämmöinen vaara tulla sakotetuksi on ilmeinen Oulun kaupungissa.

Mutta tämä on se toinen puoli. Tässä ed. Rajala on omilla perusteillaan kuvannut erään lääkkeen, millä tähän asiaan voisi vaikuttaa, mutta mitalissa on toinenkin puoli. Minä ajattelen ihan omassa kaupunginosassani siellä käytännön tasolla Oulussa, että jos tämä porukka, joka nyt ajelee sitä kevyen liikenteen väylän verkostoa siinä Haukiputaan tien rinnalla, siirretään sinne Haukiputaan tielle ja jos haipakka näillä viritetyillä mopoilla jatkuu, niin kyllä siinä on sitten jo tämän mopoilijankin henki vaarassa, koska se väylä on niin ahdas. Kysymys on vanhasta Nelostiestä, joka on nyt sitten rakennettu uuteen paikkaan. Tämä asia pitäisi nyt tutkia liikenne- ja viestintäministeriön toimesta perusteellisesti ja kehittää myöskin tätä sakotusjärjestelmää sillä tavalla, että tämä lopputulos olisi sama, mihin ed. Rajala pyrkii.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle muistutuksena, että tässä esityksessä nimenomaan käännettäisiin vaan nurin päin, että se olisi kiellettyä, mikäli sitä ei liikennemerkillä erikseen sallittaisi. Siellä Haukiputaan tiellä teidän asuntoalueellanne esimerkiksi tämmöinen liikennemerkki olisi mahdollista laittaa sinne, jos tämä laki muutettaisiin näinpäin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sen takia minä sanoinkin kyllä ja ei, mutta sen täytyisi silloin olla yleisesti ottaen joka paikassa. Ajatellaan nyt sitä Oulun kaupunkia. Niin kuin te sanoitte, siellä on satoja kilometrejä näitä kevyen liikenteen väyliä, mikä tarkoittaisi silloin, että kaikki jouduttaisiin käymään erikseen läpi ja siihen tulee uusi valvontavelvollisuus katsoa, millä pätkällä on noin ja millä pätkällä on näin. Se edellyttäisi joka tapauksessa tutkimista, missä kevyen liikenteen väylillä pitäisi olla mikäkin ratkaisu, mikä on aikamoinen operaatio, liikennemerkeillä junailu. Sen takia minusta tähän pitäisi saada semmoinen ratkaisu, joka on pätevä kaikissa olosuhteissa. Mutta tässä on eräs malli, jota kannattaa edelleen tutkia.