Pertti  Turtiainen  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi henkilöstörahastolain muuttamisesta on tässä muodossa, mikä esityksessä on, varsin hyvä suurelta osin. Pikku ongelma tässä on, johon jäljempänä puutun. Myönteistä on se, että esityksessä huomioidaan ulkomaisten yritysten kohdalla, joilla on tytäryrityksiä Suomessa, että voidaan perustaa myös henkilöstörahasto. Tämä on tässä esityksessä mahdollistettu, mutta hyvin epätodennäköistä on se, että tätä mahdollisuutta tullaan millään tavalla käyttämään.

Huono asia on se, että jotkin suuret metsäteollisuuden yritykset eivät ole nähneet henkilöstörahaston merkitystä motivoivana, kannustavana ja palkitsevana henkilöstön kannalta ja ne ovat lopettaneet rahastotoiminnan kokonaisuudessaan. Se on huono asia järjestelmän kannalta ja sen toimivuuden kannalta, ajatellen että sillä on suuriakin mahdollisuuksia osaltaan vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn ja toimintaan ylipäätään.

Henkilöstörahaston luonne pitkäjänteisenä kannustinjärjestelmänä on erittäin myönteinen. Kokemuksia siitä on paljon niissä yrityksissä, joissa se on alusta asti ollut voimassa, ja tulokset ovat sen mukaisia varsinkin niissä yrityksissä, joissa se on ollut pitkään voimassa.

Uutena asiana on jäsenten mahdollisuus siirtää käteinen voittopalkkio henkilöstörahastoon. Valintamahdollisuus on se, mikä tässä on hiertänyt aikaisemmin, eli valintamahdollisuutta ei ole ollut, ja palkkio on automaattisesti siirtynyt rahastoon. Nyt valintamahdollisuus on toteutettu niin, että on mahdollisuus ottaa palkkio suoraan käteen tai siirtää rahastoon.

Puute, johon viittasin, liittyy juuri tähän, sillä siirtomahdollisuus tarkoittaa ainoastaan rahaston jäseniä. Mutta on olemassa olevia tilanteita, että saman konsernin palveluksessa on tapahtunut fuusio, jolloin on tullut toinen yritys mukaan fuusion kautta kyseiseen konserniin ja fuusion myötä tulevan yrityksen henkilöstö ei välttämättä halua tulla henkilöstörahaston jäseniksi. Mutta lakiesitys lähtee siitä, että myös kaikki uuden konsernin jäsenet pitäisi kollektiivisopimuksella hyväksyä jäseniksi.

Se tarkoittaa sitä, että kaikki, jos puhutaan tuhansista ihmisistä, tulevat rahaston jäseniksi mutta he eivät kaikki rahastoa käytä. Hallintokulut pyörivät, ja se on rahaston taloudelle merkittävä lovi, jolloin tämä ei ole toimiva siltä osin. Siksi pitäisikin valiokuntakäsittelyssä huomioida tämä ongelma, mikä tässä on. Tässä ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöt yhdessä sitä mieltä, että tämmöinen ongelma ei kuulu tähän rahastolakiesitykseen, ja se pitäisi pyrkiä poistamaan, sillä se estää järkevän toiminnan ja sen mahdollisuuden, että hallintokulut pienennetään, koska ei voi olla itsetarkoitus, että hallintokulut pyörivät turhanpäiten.

Uutena asiana tässä on myös se, että tässä on huomioitu ulkomaisten yritysten suomalaisen henkilökunnan mahdollisuus ottaa vastaan näitä rahasto-osuuksia osakkeina, mikä oli ongelmana aikaisemmassa laissa. Tein pari vuotta taaksepäin lakialoitteenkin liittyen tähän, ja nyt on huomioitu mielestäni ihan hyvin tässä hallituksen esityksessä tämä, että osakkeinakin voidaan ottaa vastaan näitä rahasto-osuuksia.

Arvoisa puhemies! Tämä on osoitus siitä, että joskus ainakin työmarkkinajärjestöjen ja parlamentin välinen yhteistoiminta pelaa aika pitkällekin ja hyvin pelaa liittyen tähän henkilöstörahastolakiesitykseen, jos tämä yksi pieni kohta korjataan vielä jatkokäsittelyssä.