Arvoisa herra puhemies! Kuntataloudesta on todella paljon keskusteltu viime viikkoina. En hetkeäkään epäile ministeri Mannisen vilpittömyyttä ja aitoa pyrkimystä toimia niin, että kuntien talous paranisi. Mutta tämä ed. Korhosen kysymys on varsin ajankohtainen, ja varmasti koko eduskunta haluaisi tietää:

Mitkä ovat ne yleiset syyt, minkä takia kunnille ei anneta sitä tukea, mitä eduskunta ja varsinkin kunnassa toimivat odottavat, kun kuitenkin ollaan sitä mieltä, voi sanoa, laajasti ja yksimielisesti, että kuntien talous on huono ja monen mielestä menossa vielä huonompaan suuntaan?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta aivan samoin kuin välikysymysvastauksen ensimmäisessä lauseessa totesin, että kuntien talous on tällä hetkellä kireä ja hyvin haasteellinen. Edelleen voi todeta, että kuntien välillä on tietysti suuria eroja. On kuntia, joissa talous menee huonompaan suuntaan. On myöskin kuntia, joissa talous menee parempaan suuntaan. Kokonaisuutena voi todeta, aivan niin kuin välikysymysvastauksessani totesin ja kun olette tänä päivänä saaneet kehysriihen ennusteen kuntataloudesta, että se osoittaa lähivuosina keskimäärin parempaa suuntausta kuin viime vuoden syksyn ennuste. Myöskin negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä, jos mitataan esimerkiksi kuntien talousarvioiden mukaan, jotka ennustavat, (Puhemies koputtaa) niin tälle vuodelle on 97 alijäämäistä kuntaa kuntien talousarvioiden mukaan, kun edellisvuonna oli noin 140. Talousarvio ennusti vielä enemmän. (Puhemies: Ministeri, aika on täynnä!)

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan kuntien taloudesta ja talouden korjaamisesta ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, puhutaan liian usein pelkästään hallintomenoista. Kun on seurannut valmistelua ja kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja mahdollista puitelakia, niin aivan oleellinen kysymys on se, miten vaikutetaan siihen, että yhdyskuntia rakennetaan oikealla tavalla, koska jos käytännössä toimintamenoissa palaa miljoona, rakentamisessa saattaa palaa 100 miljoonaa. Minä kysyisin, arvoisa ministeri:

Millä tavalla aiotte kuntien taloutta parantaa nimenomaan niissä suuremmissa summissa eli vaikuttamalla puitelain puitteissa niin, että yhdyskuntia rakennetaan niin, että yhdyskunnan rakentamisella ja siitä seuraavilla toteuttamiskustannuksilla ei nimenomaan menetetä niin paljon kuin on tähän saakka menetetty?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Kyllä puitelaissa on tarkoitus niiden alueiden osalta nimenomaan, missä on kysymys yhdyskuntarakenteen eheydestä, säätää sillä tavalla, että maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta syntyy sellaisia yhteistyövelvoitteita, jotka parantavat edellytyksiä järkevään maankäyttöön alueilla.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt suunta olisi sellainen, että keskimäärin alkaa mennä paremmin kunnilla, niin tietenkin on kuitenkin olemassa kuntia, joilla alkaa mennä yhä huonommin. Siis se keskiarvo ei kerro koko totuutta, se kertoo ainoastaan keskiarvon.

Kun on ollut aika paljon keskustelua juuri näistä kunnista, jotka hakevat harkinnanvaraista lisää, niin eikö hallitukselta tule tukea juuri näille kunnille?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus on joka vuosi tukenut juuri näitä kuntia jakamalla joka vuosi tähän saakka yli 40 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia avustuksia. Vuosittain summa on hiukan vaihdellut. Kysymys on kuitenkin siitä, että yksistään harkinnanvaraisilla määrärahoilla tätä asiaa ei kyllä saada kuntoon. Sitä varten me olemme käynnistäneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jotta sitä kautta löytyy myöskin osaratkaisuja tähän vaikeaan ongelmaan.

Arvoisa herra puhemies! Monen pienen kunnan tilinpäätös on siinä tilanteessa, että jos se on viime vuonna ollut 1,5 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kuntien tilanne paranee, niin nyt se olisi sitten jatkossa miljoona euroa alijäämäinen. Se tarkoittaisi ihan samaa kuin jos uimarilla olisi tällä hetkellä 10 metriä vettä nenänsä yläpuolella ja jatkossa olisi 9 metriä — siitä huolimatta vettä menee keuhkoihin ihan yhtä lailla.

Miten te aiotte estää tämän hukkumisen?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Taloudenhoitohan on hyvin pitkäjänteistä työtä, asioita ei kerralla eikä vuodessa eikä kahdessakaan saada kuntoon, vaan tarvitaan pitkäjänteinen suunnitelma, joka sisältää hyvin erilaisia toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden kokonaisuuden avulla sitten päästään sinne veden pinnalle.

Arvoisa herra puhemies! Kuntatalous on kestoaihe tässä salissa ja on varmasti ollut ennen nytkin istuvaa hallitusta. On aina kuntia, joitten talous on huonossa kunnossa, sen me kaikki tiedämme. Täällä tämä yhdyskuntarakennekysymys nostettiin aivan oikein tärkeäksi tekijäksi kuntien yhteistyössä ja kuntien säästöissä ja kustannuksissa. Kysyn kuitenkin, kun minua ihmetyttää hieman se seikka:

Kieltääkö nykyinen laki sen, että kunnat eivät voi harjoittaa yhdessä kaavoitusta, vai miksi se pitää puitelakiin kirjoittaa, koska tuntuu vähän ihmeelliseltä se, onko kuntia käskytettävä, että ne eivät itse voi hakea tätä yhteistyötä? Minun ymmärtääkseni se on mahdollista tänäkin päivänä.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Puhemies! Aivan oikein, nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki sallii esimerkiksi yhteiskaavoitusta, mutta sitä on vaan valitettavan harvoin käytetty. Jos suosio olisi ollut huomattavasti isompi, suuri osa ongelmista olisi vältetty. Koska tätä ei ole nyt käytetty hyväksi, pidän hyvänä, että tässä puitelaissa sitä harkitaan.

Arvoisa herra puhemies! Tiedämme, että köyhän ihmisen paras ystävä on kohtuullisen hyvin toimeentuleva kunta eli hyvinvointipalvelut rakennetaan sitä kautta. Kysymys kuuluu kumminkin:

Ettekö te, ministeri Manninen, tiennyt kuukausi, puolitoista, kaksi kuukautta sitten, kun te kiersitte vaatimassa pitkin Suomea harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia lisää ja myös pakkolainan takaisinmaksun nopeuttamista? Ja kysymys kuuluu edelleenkin:

Esitittekö te kehysriihessä, että nämä hoidetaan, ja jos esititte, kuka vastusti, että niitä ei hoideta, koska te perustelitte ihan asiallisesti ne omissa esityksissänne, että talous on kriisissä, rahoitusta tarvitaan lisää, jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitus on oman kehysehdotuksensa tehnyt. Mitä tulee siihen, mitä siellä on keskusteltu, kuka on esittänyt tai päättänyt mitäkin, pöytätapoihin kuuluu, että sellaisista asioista ei keskustella julkisesti. (Hälinää)