Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Katainen, te olette mahtava mies. Pelastitte ainakin toistaiseksi puolustusministeri Stefan Wallinin oikeaksi laitahyökkääjäksenne. Sitten te runttasitte vasemmistopuolueiden vaalilupausten vastaisesti arvonlisäverojen korotukset; jopa ruuan ja lääkkeiden hinnat nousevat. Te veitte RKP:n tuella muuta hallitusta kuin mätää kukkoa. Miten ihmeessä te siinä onnistuitte?

Ja ministerit Urpilainen ja Arhinmäki, vasemmiston vaalilupaajat, vasemmiston vaalilupaajat, kuinkas tässä näin kävi? Pienituloisia ja pienyrittäjiä kurittava arvonlisävero nousee. Tapahtuiko tämä teistä johtuen vai teistä riippumatta? Mikä teidän vaikutusvaltanne tässä mahtavan Kataisen, absoluuttisen mahtavan Kataisen, hallituksessa on?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soinille: tekin olette mahtava mies. (Naurua) Me teimme erittäin vastuullisen kehyspäätöksen. Jokainen joutuu antamaan joistakin merkittävistä ensisijaisista tavoitteistaan periksi, jotta saadaan hyvä kompromissi aikaiseksi. Sen hyvän kompromissin sisältö voidaan oikeastaan nähdä neljässä eri asiassa: nuorisotyöttömyyden taklaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, uusien kasvuyritysten tukeminen eli uusien työpaikkojen synnyttäminen, Suomen velkaantumisen taittaminen laskuun ja neljänneksi suomalaisen talouden uskottavuuden vahvistaminen.

Tämä on niin iso haaste, että yksioikoisilla ratkaisuilla sitä ei voi tehdä. Me onnistuimme tekemään paketin, joka vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, vahvistaa kasvunäkymiä suomalaisille yrityksille ja vahvistaa uskottavuutta, luotettavuutta Suomen taloutta kohtaan. Ihmiset voivat luottaa Suomeen, että Suomi ei ylivelkaannu, niin kuin jotkut Euroopan maat tekevät, ja Suomelle velkaa antavat laitokset voivat luottaa, että Suomi on edelleenkin se maa, joka hoitaa omat asiansa kuntoon.

Yksittäisiä asioita on lukuisia. Niin kuin totesin, me teimme kompromissin. Minä olen ainakin erittäin onnellinen ja tyytyväinen siitä kompromissista. (Timo Soini: No varmasti!) Se sisältää myös ikäviä asioita, kuten menoleikkauksia, jotka kohdistuvat aina johonkin ihmiseen. Samoiten siinä on verojen korotuksia, joka tarkoittaa, että joku maksaa enemmän. Mutta ilman näitä vaikeita päätöksiä emme olisi kyenneet taittamaan velkaantumista.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me olemme tänään tehneet merkittäviä päätöksiä hallituksessa, joilla turvataan hyvinvointivaltion rahoitus. On merkittävää tällaisen eurooppalaisenkin talouskriisin keskellä, että hallitus on kyennyt tekemään päätöksiä, joilla valtion velkaantuminen tullaan tällä vaalikaudella pysäyttämään, ja se on mielestäni tärkeä tulevaisuusteko.

Mutta totta kai näihin päätöksiin sisältyy myöskin hyvin vaikeita ja kipeitä ratkaisuja. Me joudumme leikkaamaan menoja monelta ministeriön hallinnonalalta, mutta olen erityisen ylpeä siitä, että sosiaaliturvasta emme ole leikkaamassa. (Timo Soini: Entäs se alvi?) Sen ohella me joudumme korottamaan veroja, jotta me saamme valtiolle lisää verotuloja. Mutta olen ylpeä siitä, että nuo veronkorotukset tehdään oikeudenmukaisesti niin, että verotuloista enemmistö kerätään muilla kuin tasaverolla. Siellä on useita elementtejä mukana niin hyvätuloisten verotuksen kiristämiseksi kuin pienituloisten verotuksen keventämiseksi, joilla verotuksen oikeudenmukaisuus lisääntyy ja joilla huomioimme entistä enemmän myöskin ihmisten veronmaksukykyä.

Politiikka on kompromissien taidetta ja välillä kompromissien tekeminen on vaikeaa, mutta voin sanoa, että tämä kompromissi on hyvä: se pienentää tuloeroja ja se on Suomen ja suomalaisten hyväksi.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Vasemmisto ei ole mukana politiikassa sen takia, että politiikka olisi mahtavaa tai fantastista. Me olemme mukana sen vuoksi, että jonkun pitää uskaltaa vaikeinakin hetkinä puolustaa tavallista pienituloista suomalaista opiskelijaa, työtöntä, eläkeläistä, työssä käyvää pienyrittäjää. (Hälinää) Me saimme merkittävän perusturvan korotuksen tämän vuoden alusta. Merkittävää on nyt se, että perusturva, sosiaaliturva, jätetään leikkauksien ulkopuolelle, niihin tehdään normaalit indeksitarkistukset. Valitettavasti tässä taloudellisessa tilanteessa joudutaan korottamaan monia veroja, mutta pienituloisilla arvonlisäveron korottamisen vuoksi indeksitarkistusta aikaistetaan puolella vuodella, jotta se ei vaikuttaisi kaikkein pienituloisimpien asemaan.

Kun katsoo tätä verokokonaisuutta, niin meillä oli kaksi keskeistä kynnyskysymystä, jotka toimme ennen vaaleja ja vaalien jälkeen esille: (Timo Soini: Ei teillä mitään kynnyskysymyksiä ollut!) verotuksen pitää tasata tuloeroja ja perusturvan pitää nousta — ja tämä ratkaisu, edustaja Soini, pienentää tuloeroja. Sen puolesta me teemme töitä, en tiedä, minkä puolesta te teette töitä.

Ja lopuksi sanon: (Puhemies: Ja nyt, arvoisa ministeri, minuutti on täynnä!) me saimme työmarkkinatuen tarveharkinnan, (Puhemies: Arvoisa ministeri, minuutti on täynnä!) puolison tulojen osalta se poistuu — tavoite, jota olemme ajaneet 15 vuotta.

Arvoisa herra puhemies! En yhtään ihmettele, että te, herra pääministeri, olette onnellinen mies. Te olette onnellinen kuin siltainsinööri Jaatinen. Totta kai te olette onnellinen, koska te saitte tavoitteenne läpi. 700 miljoonaa on arvonlisäveron kertymä, ja jos vasemmisto saa solidaarisuusverosta 26 miljoonaa, niin miten päin nämä punnukset ovat? Totta kai, näinhän se on. Ja miten arvonlisäveron korottaminen parantaa pienituloisen asemaa, kun ruoka, lääkkeet, matkustaminen, kaikki eläminen kallistuu?

Ja sitten vielä yksi asia, arvoisa hallitus: Kun hallitus sitoutui näihin Euroopan vakausvälineen lainoihin, niin sanoitte, että 2,5 prosenttia on se korko. Kun nyt kaupat tehtiin 3,85 prosentin korolla, niin mistä te tämän lisäsumman revitte? Nostatteko velkaa, vai teettekö uudet sopeutukset?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Minä en ole niinkään onnellinen niistä yksittäisistä toimista, joilla veroja peritään lisää tai joilla menoja vähennetään, mutta siitä minä olen onnellinen, että me olemme näin laajapohjaisella hallituksella osanneet sopia. On hyvin erilainen joukko erilaisia arvomaailmoja, ja suomalaiskansalliseen tapaan osataan sopia vaikeista asioista. Eli Suomen tulevaisuus ja sen vaatimat toimet olivat ne yhteiset asiat, jotka meillä mielessä olivat. Jos meillä ei olekaan ideologista liimaa, niin liima Suomen tulevaisuuteen oli erittäin vahva. Se vaatii sitä, että osataan sopia, osataan tehdä kompromisseja ja tehdä vastuullisia päätöksiä.

Jos valitsisimme toisen tien, niin sitten me varmastikin uhraisimme Suomen. Me emme saisi kasaan riittävästi verotuloja, emme varsinkaan saisi kasaan niitä toimia, joilla kasvuyrittäjyyttä tuetaan, emme saisi kasaan tarvittavia menosäästöjä, jos jokainen toimisi vain sen pienimmän yhteisen nimittäjän kanssa. Eli tämä vaatii sopimista, se vaatii toistemme kunnioitusta, ja se vaatii peräänantamattomuutta sen perustavoitteen takia, eli suomalainen velkaantuminen taitetaan samaan aikaan, kun etsitään uusia kasvumahdollisuuksia, uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että hallitus kuunteli keskustaa ja suurta suomalaisten enemmistöä, joka ei halunnut leikata kotihoidon tukea. (Välihuutoja) Keskustan välikysymys toimi ennalta ehkäisevästi, ja kotihoidon tukea ei leikattu. Siitä kiitos.

Mutta kyllähän nämä päätökset ilman muuta kohdistuvat pienituloisiin ja heikommassa asemassa oleviin kielteisesti, yhtenä esimerkkinä ruoan arvonlisäveron korottaminen, joka todellakin kohdistuu heihin, jotka kaikkein köyhimpiä ja heikoimpia tässä yhteiskunnassa ovat. Ja on huomionarvoista se, että SDP tuon päätöksen myötä kyllä moninkertaisesti syö vaalilupauksensa.

Mutta on myös huomattava se, että kyllä tässä kovilla ovat myös kunnissa palveluita käyttävät tavalliset suomalaiset, kun päiväkodeilta, kouluilta, vanhustenhoidosta ja terveydenhoidosta ollaan leikkaamassa. On erittäin vakava huoli siitä, (Puhemies: Nyt on minuutti on täynnä!) että eriarvoistuminen tässä yhteiskunnassa sen myötä lisääntyy.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Moni on kovilla silloin, kun taloutta laitetaan kuntoon, se on totta. Mutta olemmeko me suomalaiset niitä, jotka sanovat, että tämä on meille liian vaikeaa, sopeutustoimet ovat meille liian vaikeita ja sen takia me emme niitä enää kykene tekemään? Eivät suomalaiset ole koskaan olleet semmoisia. Me olemme aina olleet niitä, jotka vaikka hampaat irvessä tekevät välttämättömän, jotta se tulevaisuus olisi hyvä.

Mutta tämä paketti, niin kuin tuossa ministerikollegat ovat todenneet, on kokonaisuutena semmoinen, että se vähentää tuloeroja. Se erityisesti satsaa tulevaisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin sitä kautta, että me uskomme, että näillä ratkaisuilla Suomeen tulee uusia työpaikkoja. Ja työn tekeminen on se, mistä se hyvinvointi tulee. Se ei tule pelkästään tulonsiirroista. Ne ovat merkittäviä pienituloisille ihmisille, ja niitähän me olemme korottaneet, mutta me haluamme kantaa vastuuta hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydestä, koska jos se menetetään, niin sitten meillä ei ole myöskään palveluja eikä sen paremmin tulonsiirtoja.

Arvoisa herra puhemies! Verotuloista on pulaa. Veroasioita seuraava kansalaisjärjestö Tax Justice Network on arvioinut, että Euroopassa veron kiertämisestä aiheutuu verotulojen menetyksiä noin 2 prosentin bruttokansantuotteen verran. Suomessa se vastaa noin 3—4 miljardia euroa vuodessa. Lisäksi Virossa on jo noin 5000 suomalaista yritystä, mikä vastaa 10:tä prosenttia koko Viron yritysten määrästä, ja yhä useampi suomalainen pk-yrittäjä siirtää liiketoimintaansa pois Suomesta verojen ja maksujen välttämiseksi. Kysyisin pääministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä veronkierron vähentämiseksi ja millä tavoin suomalaisia pk-yrittäjiä tuetaan, sillä toistuvat verojen korotukset rapauttavat myös yrittäjähalukkuuden Suomessa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri varmaan voi yksityiskohtaisesti vastata veronkiertoon. Mutta osana tätä kehysratkaisua me teemme t&k-verovähennyksen. Me teemme myös kasvuyrittäjyyden verokannusteen, tämmöisen yrityskummi-verokannusteen, pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa muutetaan merkittävästi, patentointiin tulee erillinen verokannustin — tämänkaltaisia toimia, eli toimia, jotka kohdistuvat nimenomaan pk-yrityssektoriin. Meidän filosofiamme tässä kasvun tavoittelussa on se, että Suomessa on varsin hyvä innovaatioympäristö, aina tietysti kehittämisen varaakin on, mutta varsin hyvä. Meillä on jo tällä hetkellä hyviä pienikokoisia maailmanluokan innovaatioita omaavia yrityksiä, ja me toivomme, että me pystyisimme kannustamaan niitä kasvuun. Sen takia nämä välineet valittiin tätä kautta, jotta Suomeen tulisi korkean osaamisen, korkean jalostusarvon, uusia kasvuyrityksiä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on tulossa johtavaksi alv-, arvonlisäveromaaksi Euroopassa. Tällä hetkellä yleinen arvonlisävero on Suomessa, kuten tiedämme, 23 prosenttia. Vain Ruotsi on toistaiseksi meitä edellä, siellähän vero on 25 prosenttia. Irlannissa 21, Saksassa 19, Britanniassa 17,5 ja Luxemburgissa 15 prosenttia. Arvonlisävero on tasavero, jonka korottamista SDP on tähän asti tiukasti vastustanut. Nyt näyttää ääni kellossa muuttuneen ja SDP:n laivan keula on kääntymässä tyyrpuurin puolelle. Kysymys arvoisalle valtiovarainministerille: miksi sosialidemokraattien eduskuntaryhmä on jälleen kääntänyt takkinsa ja pettää siten äänestäjänsä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että sosialidemokraatit eivät olisi halunneet korottaa arvonlisäveroa. Me kerroimme sen myöskin ennen vaaleja, mutta politiikassa pitää tehdä kompromisseja, ja kompromissi tällä kertaa oli se, että muun muassa ansiotuloverotuksen tarkistuksesta luovutaan kahdeksi vuodeksi. Kokonaisuudessa verotuksessa lisää verotuloja kerätään enemmistö muulla kuin tasaverolla. Vattin tutkimuksen mukaan tuloerot Suomessa näiden ratkaisujen myötä pienenevät ja sitä kautta myöskin verotuksen oikeudenmukaisuus lisääntyy.

Näin se vain on, että politiikassa joudutaan tekemään vaikeina taloudellisina aikoina kompromisseja. Minä kyllä uskon, että suomalaiset sen myöskin ymmärtävät, koska tärkeintä on se, että me kannamme vastuuta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, sen rahoituksesta, pystymme pysäyttämään velkaantumisen ja sitä kautta huolehtimaan, että meillä on hyvinvointivaltio myöskin meidän lapsillamme.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden sopeuttamisen lisäksi Suomen vaihtotaseella on suuri merkitys Suomen kansalaisten elintasoon. Menneisyydestä, jolloinka menestystarina syntyi, meillä kilpailukyky on päässyt murenemaan, ja nyt olisi korkea aika saada kilpailukykyä paranemaan eri toimin, jotta suomalaista työtä voitaisiin myydä entistä enemmän ja vaihtotasetta korjata. Kysynkin: kun te olette sopineet, mitä konkreettisia toimia te olette tehneet, jotta vaihtotase tulevina vuosina voisi parantua?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vaihtotaseeseen vaikuttavat tietysti tuontihinnat, ja esimerkiksi öljyn hinnannousu heikentää tätä tilannetta. Siihen me emme voi vaikuttaa, mutta me voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomessa on voimakkaasti kasvavia yrityksiä, jotka kasvavat nimenomaan innovaatioiden kautta eli korkean jalostusarvon kautta.

Sen takia me nimenomaan kohdistimme nämä kasvukannusteet tähän pk-sektoriin. T&k-verovähennys eli tutkimus- ja kehitysverovähennys, kasvuyrittäjyyden verokannustin: me teimme koko joukon kannusteita, jotka ovat määräaikaisia. Me katsomme, toimivatko ne. Uskon, että toimivat. Tätä kautta ajan myötä me saamme tätä vaihtotasetta ja erityisesti vaihtosuhdetta korjattua, mikä on äärettömän tärkeä.

Palkkaraamiratkaisu oli myös yksi osa sitä, että kustannukset pysyvät järkevällä tasolla. Siinä olimme työmarkkinajärjestöjen kanssa myös yhdessä asialla.

Arvoisa puhemies! Haluan onnitella pääministeri Kataista siitä, että teidän hallituksenne on yhä koossa. Nuo kehysratkaisut ovat kuitenkin sellaista kompromissien taidetta, että tästä eteenpäin teidän politiikkanne tulee olemaan selittelyn taidetta. Hallitustanne voitaisiin jopa kutsua selittelijöiden klubiksi.

Mutta haluan myös kiittää hallitustanne siitä, että ette sorkkineet kotihoidon tuen ehtoja ainakaan vielä. Keskustan esittämä välikysymys siis toimi, ja kiitos, että kotihoidon tuki säilyy.

Mutta, valtiovarainministeri Urpilainen, te kerroitte tästä sopeutuksesta ja että tulee yli miljardin leikkaukset. Tiedämme, kiitos tiedonvälityksen, että 240 miljoonaa tulee kunnille. Missä on kätkettynä se puuttuva miljardin leikkaus? Voitteko avata sitä eduskunnalle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Me olemme tekemässä noin 1,2 miljardin edestä lisäleikkauksia, ja täytyy sanoa, että se on ollut hyvin kova päätös. Sen tekeminen ei ole ollut helppoa. Me olemme hakeneet säästöjä jokaiselta ministeriön hallinnonalalta, eli me lähdimme siitä, että jokainen ministeriö ja ministeriön hallinnonala osallistuu näihin taloustalkoisiin omalla panoksellaan. Eli tuo säästöpotti kerätään pienistä puroista monelta eri hallinnonalalta, mutta se on totta, että yksi suuri kokonaisuus on kuntien valtionosuudet. Mutta samaan aikaan, kun me leikkaamme kuntien valtionosuuksia, me tulemme myöskin tekemään toimenpiteitä, joilla me luomme kunnille edellytyksiä. Me tulemme muun muassa tulevaisuudessa ohjaamaan jäteverotuoton kunnille. Me tulemme myöskin jatkamaan korotettua yhteisövero-osuutta kunnille. Me tulemme käynnistämään normitalkoot, jossa me katsomme, onko sellaisia tehtäviä, joista kunnat voisivat tulevaisuudessa luopua, ja sitä kautta voisimme niiden taloustilannetta helpottaa. Eli emme ole pelkästään kohdistamassa kunnille säästöjä, vaan olemme myöskin tekemässä niille toisella puolella helpotuksia, ja sitä kautta mielestäni tämä kokonaisuus myöskin kuntien osalta on kohtuullinen.

Arvoisa puhemies! Vastauksestanne, ministeri Urpilainen, ymmärsin, että kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat siis olemaan huomattavasti enemmän kuin 240 miljoonaa, koska sitten kompensaatioiden kautta tuo nettovaikutus saadaan tuonkaltaiseksi. Mutta edelleen kysyn: voitteko antaa edes joitakin esimerkkejä, mitä nämä laajalle eri hallinnonaloille tulevat leikkaukset, miljardin leikkaukset, miljardin sopeutukset, tarkoittavat esimerkiksi suomalaiselle koululle, mitä ne tarkoittavat suomalaiselle terveydenhuollolle? Uskon, että kansalaiset ovat kiinnostuneita tästä, miten heidän palvelunsa rahoitus tulee kehittymään.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikainen ymmärsi ihan oikein. Kunnilta leikataan valtionosuutta 500 miljoonaa, mutta niille kompensoidaan erilaisten toimien kautta, muun muassa sillä, että jäteveron tuotto jatkossa ohjataan kunnille. Myöskin kuntien korotettua yhteisövero-osuutta tullaan jatkamaan. Joten ne saavat myöskin tätä kautta lisää rahaa.

Te kysyitte, mistä noita säästöjä otetaan. En ala niitä luetella. Voin toimittaa teille yksityiskohtaisen listan siitä, mitkä nuo ministeriökohtaiset summat ovat, mutta jokainen ministeriö osallistuu näihin yhteisiin taloustalkoisiin.

Mutta se, mistä olen iloinen, kun kysyitte erityisesti koulutuksesta, on se, että näistä vaikeista taloustalkoista huolimatta me lisäämme nuorten yhteiskuntatakuuseen yli 50 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus ohjata nimenomaan niiden nuorten kouluttamiseen, jotka ovat ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Näitä nuoria on Suomessa 100 000, ja me kaikki tiedämme, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, saatikka se inhimillinen kärsimys, joka heille tästä aiheutuu, joten on tärkeää, että tästä huolimatta, että me joudumme tekemään säästöjä, me myöskin panostamme nuorten yhteiskuntatakuuseen aikaisemman 60 miljoonan lisäksi 50 miljoonaa lisää rahaa.

Arvoisa puhemies! Kehysriihi ja kehyspäätös on aina kokonaisuus. Siinä on paljon yksityiskohtia, mutta ennen kaikkea se on kokonaisuus, ja se on kokonaisuus, joka vie isänmaata eteenpäin. Tässä kehysriihessä on kaksi keskeistä elementtiä. Ensimmäinen on se, että on välttämätöntä, että valtiontaloutta sopeutetaan ja sitä kautta saadaan velkaantumiskehitys käännettyä. Näin tässä nyt tehdään. Ehkä vielä tärkeämpää on se, että samalla luodaan myös edellytyksiä uudelle talouskasvulle, ja myös sitä tehdään tässä kehyspäätöksessä.

Haluaisin kysyä nyt vaikkapa elinkeinoministeri Häkämieheltä, haluaisitteko pikkasen tarkemmin valottaa tiedonjanoiselle eduskunnalle, kuinka hyvä tämä kasvupaketti tässä kehyspäätöksessä (Hälinää) oikein onkaan ja kuinka tyytyväinen te siihen olette.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Täällä aivan oikein kiinnitettiin aiemmissa puheenvuoroissa huomiota siihen, että Suomen vaihtosuhde on kehittynyt negatiivisesti ja Suomen vienti on hiipunut. Mutta tämä kaikki on tapahtunut lähes kymmenen vuoden aikana, siis lähes kymmenen vuoden aikana, tasaisesti vuosi vuodelta. Näin ollen on selvää, että tarvitaan myöskin pitkäjänteinen, määrätietoinen ohjelma, että tämä suunta saadaan muutettua. Tässä kehyspäätöksessä otetaan määrätietoinen askel tähän suuntaan.

Pääministeri jo mainitsi muun muassa tämän tutkimus- ja kehitysvähennyksen kokoluokaltaan 190 miljoonaa. Se kohdistuu siis pk-yrityksiin, ja nyt tällä hetkellä on esimerkiksi it-alan osaajia joko joutunut työttömiksi tai työttömyysuhan alla yli 10 000. Tämä verovähennys pk-yrityksille tarjoaa mahdollisuuden aika luontevalla tavalla palkata tätä osaamista myös muille toimialoille kuin it-alalle. Tämä on näistä kokoluokaltaan suurin.

Edelleen poistojen kaksinkertaistaminen kannustaa tässä tilanteessa yrityksiä investoimaan. Me tarvitsemme investointeja, jotka ovat myöskin uupuneet. Sitten tuossa paketissa on kaksi kasvuun tähtäävää: toisaalta kasvusijoittamiseen, eli yritykset saavat pääomia tämän instrumentin kautta, tämmöisen yrityskummiverovähennyksen kautta, ja toisaalta siellä on tämmöinen hankintameno-olettaman kasvattaminen, jolla taas tähdätään siihen, että yrityksillä on intressi kasvaa. Eli monia kasvuun, investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä asioita.

Arvoisa puhemies! Hallitusta on syytä onnitella päättäväisyydestä, viisaudesta ja oikeudenmukaisuudesta: päättäväisyydestä, jolla tämä hallitus edellisen hallituksen velkavetoisen valtiontalouden hoitaa tasapainoon, viisaudesta, että tämä hallitus ei tee ylisuuria leikkauksia vaan pitää huolen kasvusta ja työllisyydestä oikein mitoitetuilla sopeutustoimenpiteillä, ja erityisesti oikeudenmukaisuudesta, että tämä kaikki tehdään siten, että painotus on mieluummin siellä tulojen lisäämisessä kuin isoissa menoleikkauksissa. Oikeudenmukaisuutta on myös se, että tulonlisäykset tehdään aiemmasta poiketen progressiiviseen verotukseen painotuksena eikä tasaverokehitystä jatkamalla. (Timo Soini: Ja kysymys oli?) Mutta kun tässä joudutaan menemään vaikeassa tilanteessa myös kulutusveroihin, niin kuinka hallitus pitää huolen siitä, että poiketen edellisistä vaalikausista kulutusverojen nousussa tullaan vastaan pienituloisimpia esimerkiksi indeksikorotusten osalta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meillä on tarkoitus sinä vuonna, kun tuo arvonlisäveron korotus tehdään, aikaistaa puolella vuodella sosiaaliturvan indeksikorotuksia. Tämä on yksi tapa, jolla me huolehdimme siitä, että kaikista pienituloisimmat Suomessa jatkossakin pärjäävät. Sen ohella, niin kuin aikaisemmin olen täällä maininnut, olemme poistamassa työmarkkinatuen puolison tarveharkintaa, olemme nostamassa perusvähennystä ja nostamassa myöskin työtulovähennystä pienituloisten ihmisten kohdalla. Eli pyrimme täsmätoimilla parantamaan pienituloisten ihmisten asemaa huolimatta siitä, että joudumme tekemään näinä vaikeina talousaikoina kipeitä talouden sopeuttamistoimia.

Arvoisa puhemies! Hallitus ammentaa rahaa eteläisen Euroopan hulttiovaltioille pelastaen eurooppalaisia suurpankkeja ja monikansallisia riistokapitalisteja. Miten tämä on mahdollista, että kehysriihestä tihkuneitten tietojen mukaan tämä kuuden puolueen hallitus, jossa lähes koko vasemmisto on mukana, lyö rajusti kansamme heikko-osaisia ja saattaa jo ahdingossa olevat kansalaisemme entistä tiukemmalle, jopa suorastaan nälkäkuurille? Miten tässä näin kävi, vasemmisto?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En tainnut ihan määritelmällisesti kuulua tuohon kohderyhmään, mutta hirveän mielelläni vastaan.

Teillä on nyt ollut kyllä hevosmiesten tietotoimisto. Tiedän, että edustaja Soini on hevosmies, mutta noin vääriä tietoja ei kyllä edustaja Soini koskaan välitä. Niin kuin tässä on useampaan otteeseen todettu, niin esimerkiksi veroratkaisujen osalta nämä ratkaisut ovat tuloeroja kaventavia. Toisaalta hyvinvointi tulee työstä, ja työn, myös tilapäisen työn, vastaanottamiseen näillä ratkaisuilla kannustetaan. Siellä on työtulovähennyksen kasvattaminen, samoiten puolison tarveharkinnan poistaminen työmarkkinatuesta. Nämä molemmat vahvistavat sitä samaa työn ensisijaisuuden periaatetta. Sitten vielä, mitä elinkeinoministeri Häkämies totesi, kasvuyrittäjyyden kannusteet, eli lisää uusia työpaikkoja.

Maailma ei ole nollasummapeli. Meidän pitää nähdä, että Suomi ja talous on plussummapeli: pitää tehdä oikeita toimenpiteitä, jotka vahvistavat työn tarjontaa, kannustavat työn tekemiseen ja kannustavat uusien työpaikkojen luomiseen. Sillä linjalla me olemme.

Arvoisa herra puhemies! On se hyvä, että tämä kehysriihipaperi ei ole mikään akateeminen tutkimustyö, koska siinä pitäisi olla myöskin lähteet näkyvissä, ja tämä yrityskummiajatus on suoraan perussuomalaisten varjobudjetista, mikä silloin lytättiin tässä hallituksen toimesta. (Välihuutoja)

Mutta, arvoisa pääministeri, te olette puheissanne ottanut esille hienoja suomalaisia ominaisuuksia, kuten tämän kyvyn sopia vaikeista asioista erilaisten ihmisten kesken. Hieno suomalainen ominaisuus on myöskin se, että suomalaisia johdetaan edestä. Mitä hallitus tässä tilanteessa, kun pieni kansalainen kokee olevansa lähinnä murunen byrokratian rattaissa, tekee sen asian eteen, ettei byrokratia kasva hallitsemattomaksi, ja myöskin, mitenkä poliittinen organisaatio voisi keventyä tämmöisen taloudellisen tilanteen edessä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallinnon kehittämisessä on varmasti aina paljon tehtävää niin kuntapuolella kuin valtionhallinnossakin, ja kehysratkaisussa nyt ei ole lääkkeitä ihan kaikkiin maailman vaivoihin, aika moneen on, mutta ei ihan kaikkiin. Siitä huolimatta itse asiassa kehysratkaisussa saattaa olla pieni helpotus tuohon teidänkin mainitsemaanne vaivaan eli hallinnon rationalisointiin. Me nimittäin teemme koko joukon erilaisia toimenpiteitä, joilla hallintoa rationalisoidaan sen takia, että saadaan lisää vaikuttavuutta, mutta turhia hallinnonrattaita myös karsitaan.

Tämä joukkojen johtaminen edestä tarkoittaa ja edellyttää sitä, että toimitaan rehellisesti ja avoimesti (Välihuutoja) niiden tosiasioiden valossa taloudessa, mitkä meillä on käytettävissä. Asetamme itsemme myös likoon vaikeissa paikoissa. Minä luulisin, että moni kansalainen kokisi turvattomuutta, jos hänelle tulisi semmoinen tunne, että hallitus ei uskalla tehdä vaikeita asioita sen takia, että se haluaa säästellä itseään eli että hallituksessa ajateltaisiin, että meille nämä haasteet ovat liian vaikeita tai että me emme uskalla ottaa kritiikkiä vastaan, jota takuuvarmasti tulee. (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) Näin ollen minä uskoisin, että tämä rohkeus myös rohkaisee tavallisia suomalaisia.

Herra puhemies! Tämä kehysriihen lopputulos on tasapainoinen kokonaisuus, niin tasapainoinen kuin nyt voidaan näin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa saavuttaa, ja se on hyvä. (Timo Soini: Aikoihin on eletty!) Esimerkiksi tämä arvonlisäveron korotus, edustaja Soini: sen vastapainona sosiaaliturva nousee niillä ihmisillä, jotka sitä joutuvat ottamaan vastaan, koska tässä on tämä indeksikorotus, ja sitä vielä aikaistetaan, kuten teille on monta kertaa tässä sanottu. Eli pienemmän pahan periaatteella.

Mutta ottaisin esille yhden erittäin suuren häpeäpilkun, joka on ollut meidän sosiaaliturvassa, ja se on tämä puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen. Eli on ihmisiä, jotka eivät saa mitään tukea työttömänä, eivät saa sitä työmarkkinatukea edes, sen takia, että puolison pienet tulot ovat sen kokonaan vieneet pois. 20 vuotta siitä on kärsitty, ja nyt se poistuu. Minusta se on (Puhemies: Ja nyt kysymys!) tosi hieno juttu, ja kysyisin, koska monet ihmiset haluavat tietää, milloin se poistuu: minkälaiset valmistelut hallituksella tämän asian suhteen on?

Valtiovarainministeri  Jutta  Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minä kyllä yhdyn edustaja Lapintien ylpeyteen. Tämä on hieno saavutus erityisesti ajanjaksona, jolloin joudutaan tekemään kipeitä taloudellisia päätöksiä. Pystytään parantamaan heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta jo toiseen kertaan, koska täytyy muistaa, että me olemme tehneet sen jo tämän vuoden alussa, kun nostimme perusturvaa 120 eurolla. (Juha Rehula: Olisittekin nostaneet!)

Mutta tuo työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta on tarkoitus toteuttaa jo ensi vuonna. Eli tuo uudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus on kokoonpanonsa vanki. Edustaja Lapintie, te olette oikeassa, tämä on tietyllä tavalla tasapainoinen. Tässä on sulle—mulle-periaate se johtava periaate, millä tämä on ratkaistu. (Välihuutoja vasemmalta) Ja käytännössä se johtaa siihen, että se linja tästä puuttuu, jolla Suomi nostetaan vahvan kasvun tielle ja jolla samalla kertaa, tuolla linjalla, huolehditaan eri alueiden ja eri kansalaisryhmien yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Pari esimerkkiä: Te lisäätte niiden verotusta, joilleka ruoka on elämän erilaisista menoista kaikista tärkein. Te lisäätte näiden verotusta, liikkumisen verotusta, te lisäätte lääkkeitten verotusta. Jos te indeksiä parannatte, indeksi ei ole ansioiden tai toimeentulon kohennus, vaan vain kompensointi niistä kustannusten lisistä, mitä on tapahtunut. (Välihuutoja vasemmalta)

Samaan aikaan te puhutte kasvusta. Teillä on ihan hyviä esityksiä sulle—mulle-periaatteessa, (Puhemies: Ja nyt minuutti on täynnä, pyydän kysymystä!) mutta samalla te leikkaatte monista (Puhemies: Arvoisa edustaja, kysymys!) yritystoiminnan kannalta välttämättömistä asioista. Kysymys (Puhemies: Tuleeko?) kuuluu: missä se linja on? (Naurua)

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ihan hyvin voisi olla niin, että näin laajapohjaisella hallituksella ei olisi mitään yhteistä linjaa. Ja ihan hyvin voisi olla niin, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) että elämänlanka olisi tätä jakamista, että jokaiselle pikkuisen, niin kaikki ovat tyytyväisiä. (Seppo Kääriäinen: Niinhän te olette tehneet!)

Minä tiedän, edustaja Pekkarinen, että tämä malli on teille hyvin tuttu. (Naurua) Mutta aivan aidosti, jos katsoitte tämän kehyspäätöksen sisältöä: Ensinnäkin se, että kuusi hyvin erilaista puoluetta sopivat velkaantumisen taittamisesta; siinä on linja numero 1. Linja numero 2: sovimme merkittävistä lisäsatsauksista nuorisotyöttömyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, erittäin vahva linja. 3. linja on kasvuyrityslinja, eli uusia työpaikkoja Suomeen. Eli tämä vain on kerta kaikkiaan meidän keskenämme sopima linja. Se ei ole mikään sattuman oikku, vaan se on linjavalinta. Meillä ei kaikkeen riitä rahaa, mutta näihin riitti rahaa.

Arvoisa herra puhemies! Arvonlisäveroa te korotatte, myös ruuan ja lääkkeiden. Te olisitte voineet rajata nämä ulos. (Mauri Pekkarinen: Juuri niin!) Te olisitte voineet rajata nämä ulos, jos te todella olisitte olleet Suomen sairaista ja nälkäisistä huolissanne, mutta te pistitte ne samaan arvonlisäverokantaan, yhteiseen nousuun. Se kertoo tämän hallituksen arvovalinnoista.

Ministeri Katainen, nousitte vasemmistolaisena ylös. Kyllä te Stefan Wallinista olette vasemmalla, mutta ette juuri muista.

Mitä sitten pienyrittäjyyteen tulee, niin miten tämä arvonlisäveron korottaminen auttaa pienyrittäjiä? Ja sitten vielä se kysymys, johon en saanut vastausta: ERVV:n korkokulut. Luvattiin — hallitus lupasi, valtiovarainministeriö lupasi: 2,5 prosenttia korko. Toteutui 3,85. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Mistä rahat otetaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Me emme ole ministeri Wallinin kanssa mitelleet ideologisesti, (Juha Rehula: Teidän ei tarvitse!) joten ei tiedetä, kumpiko on ja kummalla puolella.

Mutta tästä arvonlisäverosta sanoisin vain sen verran, että totta kai yhden prosenttiyksikön välillisen veron nosto voi vaikuttaa hintoihin, mutta ei lähestulkoonkaan kaikissa tuotteissa tai kaikissa palveluissa. Se on ihan selvä, että sillä myös kerätään paljon rahaa, ja mitä enemmän siitä arvonlisäveron korotuksen piiristä suljetaan pois palveluja tai tuotteita, sitä vähemmän sillä saa rahaa. Me tarvitsimme nyt rahaa velkaantumisen taittamiseen, ja sen takia me sovimme siitä, että yksi pinna ylös alvia, niin me saamme pienimmän vaurion kautta riittävästi tuloja. Samaan aikaan sitten jäädytämme tuloveroindeksit kahdeksi vuodeksi, josta tuli sitten toinen puoli. Ei kannata yliarvioida tämän yhden pinnan noston merkitystä inflaatioon eli hintoihin. Jos se menee hintoihin, se tietysti kaikkein pienituloisimmille ihmisille myös sitten kompensoidaan indeksikorotuksina etuuksiin.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt toisen kerran kautensa aikana isoja ja vaikeita päätöksiä sen eteen, että Suomi ei enää velkaantuisi. Edustaja Soini, te myös voisitte ottaa tämän tilanteen vakavasti, mutta päätitte valita sen linjan, että ilakoitte yhden hallituspuolueen yhdellä tietyllä vaalilupauksella. (Timo Soini: Kahdella! — Naurua)

Arvoisa puhemies! Hallituksen edelliset veropäätökset, joissa veroja korotettiin, kavensivat tuloeroja. Siitä tehtiin erillinen selvitys. Olisin vielä kysynyt — joitain elementtejä keskustelussa on jo tullut esiin — mitkä asiat näissä veropäätöksissä tasoittavat suomalaisten tuloeroja, ja onko jo ehditty tehdä arviota, kuinka paljon.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisuus, josta hallitus on tänään kehysriihen yhteydessä päättänyt liittyen verotukseen, pitää sisällänsä hyvin monenlaisia eri toimia. Se pitää sisällänsä muun muassa sen, että ansiotuloverotuksen tarkistuksista luovutaan kahtena vuonna, vuosina 2013 ja 2014, ja tuolla saamme lisää verotuloja valtiolle lähes 800 miljoonaa euroa eli noin 784 miljoonaa euroa. Mutta sen ohella olemme myöskin ottamassa käyttöön solidaarisuusveron. Yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville tulee ansiotuloverotukseen uusi veroluokka. Samoin yli miljoonan euron arvoisille perinnöille on tulossa uusi veroluokka. Samoin olemme nostamassa varainsiirtoveroa 1,6 prosentista 2 prosenttiin, ja sen ohella olemme tekemässä todella pienituloisille ihmisille kevennyksiä verotukseen perusvähennyksen korotuksen ja työtulovähennyksen korotuksen kautta. Tänään saimme Vattista arvion näistä tehdyistä veroratkaisuista, ja sen mukaan tuloerot tulevat Suomessa näiden päätösten toimesta pienenemään. (Mauri Pekkarinen: Katsotaan kahden viikon päästä!)

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, mitä juuri äsken kuulimme. Kun tehdään vaikeita ratkaisuja, tärkeintä on oikeudenmukaisuus, ja tämä solidaarisuusvero on yksi esimerkki siitä, että kun halutaan, että uhraudutaan, niin joskus täytyy sen isonkin ihmisen uhrautua eikä aina vain sen pienen.

Tämä muistuttaa minulle kovasti siitä viime kaudesta, kun esimerkiksi silloinen ministeri Pekkarinen joka kevät vaatimalla vaati itse itseltään hyväosaisia lamatalkoisiin, pääomaveron nostoa sinnikkäästi vaaditte. Valitettavasti se ei silloin toteutunut, kävi päinvastoin: rikkaiden veroja alennettiin. (Susanna Huovinen: Näin kävi!) Nyt on tämä hallitus nostanut pääomaveroa, nyt tulee solidaarisuusvero. Minä kysynkin, ministeri Urpilainen, teiltä, että jos tästä oikeudenmukaisuusnäkökulmasta vertaa edellisen, keskustavetoisen hallituksen toimia tämän hallituksen toimiin, niin olisiko lopputulos ehkä sellainen, että jopa edustaja Pekkarisella olisi jonkinlaista aihetta tyytyväisyyteen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minä arvostan monella tapaa edustaja Pekkarisen sinnikkyyttä ja myöskin sitä, että hän viime vaalikaudella otti monesti esille sen, että suurituloisten pitää osallistua lamatalkoisiin. Ehkä nuo teot silloin jäivät vielä odottamaan itseänsä, mutta nyt hallitus todella omilla veroratkaisuillaan pienentää tuloeroja Suomessa, lisää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja, mikä tärkeää, ottaa entistä paremmin huomioon myöskin kansalaisten veronmaksukyvyn. Niiden, joilla on suuret tulot ja suuret omaisuudet, pitääkin maksaa enemmän veroja. Se on suomalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja veronmaksuperiaatteen tärkeä punainen lanka. Eli totta kai toivon, että myös edustaja Pekkarinen ja muu eduskunta voisi hallituksen veroratkaisua tukea.

Arvoisa puhemies! Pääministeri tuossa alussa voivotteli sitä, että eikö tässä maassa osata sopeuttaa. Kyllä tässä maassa osataan sopeuttaa, mutta tälle hallitukselle näyttää olevan äärimmäisen vaikeaa sopeuttaa oikeudenmukaisesti. (Ben Zyskowicz: Miten niin?)

Tämä näkyy kuntien valtionosuuksien leikkaamisessa. Te olette romuttamassa sitä hyvää Robin Hood -järjestelmää, mikä siihen on sisällytetty. Se on juuri sellainen: siinä on laskettu kaikki parametrit tarkalleen, että otetaan rikkailta ja annetaan köyhille, että jokaisella suomalaisella tässä maassa asuinpaikasta riippumatta olisi hyvät koulut, päiväkodit, vanhustenhoito ja terveydenhoito. Mutta nyt te teette sinne summittaisia leikkauksia, niitä tehtiin jo tälle vuodelle, ja kompensoidaan sitten sattumanvaraisesti. Tämä, jos mikä, on epäoikeudenmukaista toimintaa, mutta näyttää siltä, että te ette oikein edes ymmärrä tämän järjestelmän Robin Hood -maista oikeudenmukaisuutta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Meidän on tärkeää huolehtia kansalaisten tasavertaisesta asemasta, koska tällä hetkellä, esimerkiksi kunnallisveroissa, erot suomalaisten välillä ovat erittäin suuret. Tämä on yksi syy siihen, minkä takia me tarvitsemme kuntauudistuksen. Me olemme osana tätä kehysriihtä tehneet päätöksen, jota esimerkiksi Kuntaliitto ja suomalaiset kunnat ovat pitkään vaatineet, ja se tarkoittaa sitä, että jäteveron tuotto ohjataan jatkossa kunnille. Tämä on yksi asia, jolla me olemme vahvistamassa kuntien rahoituspohjaa.

Yksi osa kuntauudistusta on myöskin kuntien koko rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Yksi osa tuota rahoitusjärjestelmää on valtionosuusuudistus, joka meidän on tarkoitus tehdä sen jälkeen, kun läpikäymme kuntien tehtävät: mistä tehtävistä kunnat tulevaisuudessa aidosti selviävät. Sen jälkeen käymme läpi kuntien rahoitusjärjestelmän. Osana sitä on valtionosuusjärjestelmä, osana on laajempi veropohja, josta nyt yksi esimerkki on tämä jätevero, josta tulevaisuudessa tulot ohjataan kunnille.

Arvoisa herra puhemies! Pitää onnitella pääministeri Kataista ja koko hallitusta. Hallitus osoitti tässä kehysriihipäätöksessään toimintakykynsä ja myös kykynsä hyviin, perusteltuihin ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin. On pystytty sopimaan valtion velkaantumisen hidastamisesta, itse asiassa pysäyttämisestä, suhteessa bruttokansantuotteeseen. Meidän tiemme ei todellakaan ole Kreikan tie.

On monia tärkeitä yksityiskohtia: On verokannustimia talouden kasvuun ja työllisyyden edistämiseen. On lisäresursseja poliisille, turvallisuuden turvaaminen on yksi valtion perustehtäviä. On pienten työtulojen verotuksen keventämistä, jolla edistetään työnteon kannustavuutta ja kannattavuutta. On lisäpanostukset nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Niistä ei täällä ole vielä paljon puhuttu, eli kysyn, ministeri Ihalainen: voitteko tarkemmin kertoa niistä ratkaisuista, joita työurien pidentämisen ja nuorisotyöttömyyden torjumisen suhteen on tehty?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyyden torjumisessa on kaksi isoa asiaa. Nuorten yhteiskuntatakuu hoidetaan niin, että jokaiselle nuorelle, alle 25-vuotiaalle nuorelle, tarjotaan koulutuspaikka, työpaikka, harjoittelupaikka, kuntouttava työ tai työpajapaikka, niin että hänen työttömyytensä ei pitkity yli 3 kuukauden. Se on se meidän iso tavoite. Nyt otetaan ensimmäinen askel.

Kyllä minä kuulkaa ihmettelen, miten on takavuosina voinut käydä tässä yhteiskunnassa niin, että 110 000 suomalaista nuorta tai nuorta aikuista on jätetty vaille toisen asteen koulutusta. Miten tämä on mahdollista? Nyt tähän puututaan. Nostetaan nämä nuoret koulutuksen piiriin ja luodaan ura koulutuksen kautta kohti työelämää. Tähän on varattu lisämäärärahoja ohi budjettikehyksen. Tämä on iso teko, joita tekoja ei aikaisemmin tehty.

Mitä tulee työuraneuvotteluihin, tässä on iso sopimisen paikka ollut. Tämä on sopimusyhteiskunta, ja työmarkkinajärjestöt tekivät merkittävän ratkaisun. Ja se ratkaisu merkitsee kuulkaa sitä, että keskimääräinen työura Suomessa nousee yli vuoden tällä paketilla. Se vaikuttaa kestävyysvajeeseen prosentin verran. Se tuo 2 miljardia rahaa. Tämä on iso paketti, ja siellä on monia uudistuksia. Työttömyysturvajärjestelmä tehdään kannustavaksi, niin että jos sinä lähdet koulutukseen, toimenpiteisiin, sinua palkitaan, jos et sinä lähde, sinua ei palkita.

Siinä on monia hankkeita, mutta siellä on myös ikäviä asioita. Siellä nostetaan ikärajoja osa-aikaeläkkeissä, työttömyysturvaputkessa, mutta kuitenkin niiden taustalla on se vaikutus, että tosiasiallisesti työurat voisivat nousta. Tämä on olennainen osa tätä koko meidän ratkaisuamme.

Arvoisa herra puhemies! Olen kaksi kertaa nyt kysynyt, miten sen koron kanssa on. Eli kun valtiovarainministeri ja hallitus lupasivat, kun Suomi lähtee tähän rahan mättämiseen mukaan, että korko ERVV:ssä on 2,5 prosenttia. Nyt se on 3,85. Mistä rahat otetaan? Leikkaatteko lisää? Nostatteko kenties alvia? Vai — otatteko lisää velkaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kun ERVV nostaa lainaa, se saa sen sillä hinnalla kuin markkinoilta saa, ja se korko varmasti vaihtelee. Miksi vaihtelee? Yleisestä taloustilanteesta johtuen ja sitten tietysti ERVV:n omistajista eli jäsenmaista johtuen. Eli nythän ei ole siitä kysymys, että lapioitaisiin korkotason mukaan lisää jotakin rahaa, vaan vastuut kasvavat tai pienenevät korkotason myötä. Ne voivat pienentyä seuraavassa kuussa, jossakin kuussa taas kasvaa. Mutta uskoisinpa, että tämä taloustilanne on nyt... Tai no, parempi, kun en sano mitään, onko se vakiintumaan päin vai ei (Timo Soini: No niin!) — onko se vakiintumaan päin vai ei. Toivon mukaan on vakiintumaan päin. Mikäli on, niin sitten tietysti korotkin ovat matalammat.