Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on siis vuosilomalaista, ja tässä on kaksi erillistä osuutta. Molempien muutosten taustalla on Euroopan yhteisön tuomioistuimen päätös, ja ne muuttavat meidän lainsäädäntöämme.

Ensinnäkin on kyse siitä, miten loma-ajan palkka määräytyy. Tämä muutos, jonka laki tuo mukanansa, tekee symmetrisen järjestelmän, jossa loma-ajan palkka määräytyy jatkossa työmuodosta ja palkan ansainnasta riippumatta siten, että se seuraa tosiasiallisia tehtyjä työaikoja. Elikkä jos ihminen on osan aikaa vuodesta kokoaikatyössä, osan osa-aikatyössä, niin tämä järjestely ottaa huomioon sen, mikä on tosiasiallinen tehty työ. Tähän asti on ollut niin, että lomapalkan määräytymishetki on pitkälle määrittänyt sen, miten lomapalkka lasketaan, ja esimerkiksi jos ihminen on ollut kokoaikatyössä mutta on sillä hetkellä, kun lomapalkka lasketaan, osa-aikatyössä, niin hän ei ole saanut hyötyä tuosta kokoaikatyöstä, ja toisinpäin sitten taas on menty samalla tavalla. Valiokunnan mielestä tämä symmetrinen järjestelmä on hyvä ja kannatettava, mutta valmisteluvaiheessa tämä osuus lainsäädännöstä ei kolmikantaisessa valmistelussa ollut yksimielinen.

Toinen osuus, joka kolmikantavalmistelussa oli yksimielinen, ei taas valiokuntaa sinänsä tyydyttänyt, vaan me teimme siihen muutoksia. Kyse on tässäkin tuomioistuimen päätöksestä ja siitä, mitä tapahtuu ihmiselle, joka vuosiloman aikana sairastuu.

Tällä hetkellä meidän karenssijärjestelmämme on sellainen, että jos ihminen on ollut sairaana seitsemän päivää, niin sen jälkeen hän voi siirtää lomapäiviänsä näiden seitsemän päivän jälkeen syntyvien sairauspäivien osalta. Tuomioistuin edellyttää, että vuosilomalain aikana tulee niin sanottu nollakarenssi, elikkä jo ensimmäisestä päivästä lähtien voidaan muuttaa näitä sairauspäiviä uusiksi lomapäiviksi.

Valiokunnan mielestä tämä on aika kallis järjestelmä, koska tietenkin silloin, jos näitä siirtoja tulee, työnantajalle tulee ylimääräisiä kustannuksia. Kuitenkin nuo erilaiset laskennat siitä, minkälaisia kustannuksia loppujen lopuksi tulee, ovat aika teoreettisia, koska niitä on tehty siten, mikä on keskimääräinen sairauslomapäivien osuus ja mikä ikään kuin laskennallisesti niistä saattaisi osua loma-ajalle. No, mehän emme tiedä, miten ihmisen sairauspäivät jakautuvat vuoden mittaan. Ne voivat tulla jonkun influenssa-aallon aikana ja ajoittua johonkin tiettyyn osioon enemmän, jolloin ei ole lomakautta, tai sitten tuo sama aalto voi tulla lomakauden aikaan, jolloin tulee keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja loman ajalta.

Valiokunta muutti hallituksen esitystä siten, että tuo nollakarenssi koskee vain lakisääteistä vuosilomaa. Elikkä niiden lomien osalta, jotka on työehtosopimuksella tai virkaehtosopimuksella määritelty pidemmiksi kuin lakisääteiset lomat, on jatkossa edelleen se karenssi, jonka työmarkkinaosapuolet ovat sopineet. Tämä kokonaisuus on hyvin johdonmukainen sen suhteen, että silloin kun on lakisääteistä lomaa, niin silloin mennään nollakarenssilla, ja jos työehtosopimuksilla tai VESeillä on sovittu toisin, niin silloin sovitaan myös toisenlaisesta karenssista.

Lisäksi valiokunta otti käyttöön niin sanotun siirtymäsäännöksen, jonka mukaan voidaan mennä vielä jonkun aikaa näillä työehtosopimuksen mukaisilla pidemmillä karensseilla eteenpäin.

Laki pyritään saamaan voimaan niin nopeasti kuin mahdollista, koska varsinkin tämän lomapalkan laskennan osalta on tärkeää, että tuo tieto on lomapalkkaa laskevilla henkilöillä mahdollisimman pian. Mutta sen sijaan näiden karenssien osalta muutimme hieman ennakoitua aikataulua voimaantulosäännöksestä, jotta niihin osataan työpaikoilla varautua.

No, tässä välivaiheessa oli tarkastelussa myös sellaisia esityksiä, joissa olisi turvattu tietty määrä nollakarenssipäiviä kesälomalle ja tietty määrä talvilomalle. Mutta kun tuota järjestelmää tutkailtiin, niin se osoittautui niin mahdottomaksi käytännössä soveltaa, että epäilys oli, että ne hallinnolliset kustannukset, joita tästä järjestelmästä olisi tullut, saattaisivat olla suurempia kuin se kustannussäästö, joka sitten syntyisi työnantajille siitä, että olisi muutama työpäivä enemmän, joiden osalta olisikin pidempi karenssi eikä tämä nollakarenssi käytössä.

Tähän kokonaisuuteen sisältyy yksi vastalause, jossa lähdetään hiukan pienemmästä järjestelystä, jossa käytettäisiin tuon direktiivin mahdollistavaa minimiä elikkä neljän viikon nollakarenssisääntöä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskusta todellakin jätti tästä vastalauseen, ja nyt kerron siitä sisältöperustelut, mitä ne olivat, ja luen lopuksi tämän vastalauseen ja muutosesityksen.

Eli tässä hallituksen esityksessä lukee näin: "Euroopan unionin tuomioistuimen tapauksessa C-78/11 - - on otettu kantaa työntekijän oikeuteen siirtää vuosiloma tai sen osa tapauksissa, joissa työntekijä tulee tilapäisesti työkyvyttömäksi vuosilomansa aikana. Tuomion mukaan työaikadirektiivin 7 artikla on esteenä sellaisille kansallisille säännöksille, joiden mukaan työntekijä, joka on tullut tilapäisesti työkyvyttömäksi palkallisen vuosilomansa aikana - -." jne. Siis tässä hallituksen esityksessä lukee "palkallisen vuosilomansa aikana". Mutta luetaanpa tämä itse direktiivi kyseiseltä osalta tarkemmin. Tämä työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohta kuuluu siis näin: "Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä saa vähintään neljän viikon palkallisen vuosiloman tällaisen loman saamiselle ja myöntämiselle kansallisessa lainsäädännössä ja/tai käytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti." Siis tämä kyseinen työaikadirektiivi ei sano, että "koko vuosiloma", vaan "neljä viikkoa palkallista vuosilomaa". Suomen vuosiloma on pidempi kuin tuon neljä viikkoa. Direktiivissä mainittu artikla turvaa siis työntekijälle neljän viikon eli 24 päivän palkallisen terveen vuosiloman. Suomessa yli vuoden kestäneen työsuhteen perusteella on oikeus 30 päivän lomaan. Näin ollen Suomen lainsäädäntö täyttää direktiivin vaatimukset muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Näin ollen olisi siis riittänyt päätös 24 terveestä vuosilomapäivästä.

Suomen vuosilomalainsäädäntö on laajasti koettu toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Ymmärrän, että hallituksen esitykseen sisältyviä muutoksia ei olisi missään tapauksessa tehty ilman tätä EU:n tuomioistuimen päätöstä. Nyt esillä olevasta hallituksen esityksestä ihmettelen, mikä kiire oli tämän asian tuomisella päätökseen tällä vauhdilla. Kyseinen Euroopan tuomioistuimen päätös on tehty viime kesäkuussa, eikä tätä ole laitettu kansallisesti lainsäädäntötasolle vielä juuri missään muualla Euroopassakaan. Ilman muuta meidän pitää toimia Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkopäätöksen mukaisesti, mutta miksi ja kenellä tässä asiassa oli niin kauhea kiire, ettei asiaa selvitetty kunnolla eikä ollut aikaa katsoa, mitä merkityksiä ja vaikutuksia tällä asialla oikeasti on? Työntekijän kuuluu saada pitää vähintään se neljä viikkoa terveenä lomaa, sen työntekijä tarvitseepi, elikkä yhtään en halua heikentää työntekijän asemaa, ja myös tämä keskustan esitys lähtee siitä, että työntekijän asema nykyisissä olosuhteissa turvataan entisellään.

Karenssiajan poistaminen aiheuttaa todella merkittäviä kustannuksia kaikkialle työelämään. Mutta esimerkiksi parhaiten tuntemani sektori, kuntasektori, joutunee kärsimään tästä ainakin 100 miljoonan euron edestä, ja nyt samanaikaisesti tänäänkin kehysriihiasioissa on hallitus huolissaan kuntien kustannusten noususta. Nyt hallituksessa toinen käsi antaa ja toinen käsi ottaa. Meneekö tämä nyt ihan oikein? Jos tämän asian valmistelulla ja päätöksenteolla, tuomisella, ei olisi ollut näin kiire, niin kaikki kolmikannan neuvottelevat tahot olisivat voineet tajuta, mistä tässä Euroopan tuomioistuimen ennakkopäätöksessä oli kysymys. Hallituksen esityksessä jo ensimmäisen sairauspoissaolopäivän omavastuusta eli karenssipäivästä tulee niin huomattavat kustannukset, että tämä asia olisi varmasti vaatinut laajempia neuvotteluita ja pohdintaa tilanteen korjaamiseksi. Ei kolmikantaneuvotteluissa käsitykseni mukaan asioita ruukata hoitaa näin nopealla tavalla.

Me keskustan jäsenet työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa vastustimme esitystä. Keskustan ehdotus olisi turvannut työntekijöille nykyisen tilanteen mukaisesti neljä viikkoa vuosilomaa terveenä ja säilyttänyt työntekijän omavastuun kuutena päivänä. Keskustan tekemä esitys olisi täyttänyt työaikadirektiivin edellytykset. Tarvitseeko Suomen mennä yli direktiivin vaatimusten? Meillä ei todellakaan ole siihen varaa.

Arvoisa puhemies! Kun tämä kiireisessä kolmikantavalmistelussa tapahtunut tulkintavirhe ymmärrettiin — siis ihan selvästi siellä oli tapahtunut tulkintavirhe, oli tapahtunut niin sanotusti moka tässä valmistelutyössä, ja olemme ihmisiä valmisteluasioissa, virheet sallitaan, mutta miten sallitaan virheiden korjaaminen, siitä tässä kokonaisuudessa on nyt kysymys — niin hallituksen olisi minun mielestäni pitänyt viimeistään siinä vaiheessa, kun valiokuntakäsittelyn aikana tuli esille tarkemmin tämä asia, ettei todellakaan tarvitse kaikkia vuosilomapäiviä siirtää, vaan ainoastaan se neljä viikkoa on oikeutta siihen terveeseen lomaan, ottaa niskasta kiinni tätä tilannetta, näyttää vastuunsa yhteiskuntamme asioiden hoidosta ja pitänyt palauttaa asia uudelleenvalmisteluun. Pidän tätä aika käsittämättömänä asiana.

Toivon, että nyt eduskunta ja erityisesti hallituspuolueitten edustajat näyttävät kykynsä kantaa vastuuta maamme tämän hetken tilanteesta eivätkä hyväksy edes valiokunnasta tullutta esitystä.

Näiden perusteella teen muutosesityksen, että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisesti, paitsi 25 § muutettuna seuraavasti:

"25 §

Työkyvyttömyys lakisääteisen vuosiloman alkaessa ja aikana

(1 mom. kuten TyVM)

Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, kuusi päivää (työntekijän omavastuuaika) ylittävää osaa ennen seuraavan lomakauden alkua olevista työkyvyttömyyspäivistä ei pidetä vuosilomana. (Uusi)

Edellä 2 momentissa tarkoitettua työntekijän omavastuuaikaa ei kuitenkaan sovelleta siltä osin kuin se johtaisi siihen, että työntekijä saisi pitää vähemmän kuin 24 lomapäivää ennen seuraavan lomakauden alkua - -."

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että tuo direktiivi mahdollistaa sen, että neljä viikkoa on se aika, jolloin sairauskarenssi olisi nolla päivää, mutta sitä en allekirjoita, että kolmikantaisessa valmistelussa ei olisi ollut tietoa tästä asiasta, koska esimerkiksi neuvotteluosapuolten erilaisista muistioista näkyy aivan selvästi se, että on ollut tiedossa se, että direktiivin voi rajata neljään viikkoon tai että sen voi tehdä koko loma-ajan osalta.

Se syy, miksi kolmikantavalmistelussa varmastikin on päädytty siihen, että he ovat esittäneet tätä koko loma-ajalta, liittyy niihin byrokratia- ja laskentakustannuksiin, joita tulee siitä, jos lomaa joudutaan seuraamaan jatkuvasti, että mihinkä vaiheeseen se nyt kuuluu, koska meidän lomajärjestelmässämme päiviä kertyy ja niitä voi siirtää jopa seuraavalle vuodelle tiettyjen puitteiden sisällä. Tämä tekee tuosta laskennasta kovin monimutkaisen.

Siitä syystä valiokunta päätyi nimenomaan tähän lakisääteiseen lomaan ja muutoin neuvoteltuun lisälomaan, koska se on selkeä rajaus, että silloin jos tahot tietävät, että heillä on lakisääteistä lomaa, niin ylimääräistä lomakirjanpitoa ei tarvitse pitää, koska heillä on mahdollisuus käyttää vain nollakarenssia, ja jos taas osapuolet ovat sopineet pidemmästä lomasta, niin he voivat sen yhteydessä sopia myös (Puhemies koputtaa) pidemmästä karenssista.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean liittyen edustaja Maijalan puheenvuoron siihen kohtaan, kun hän mainitsi, että tästä tulee kunnille 100 miljoonan euron kustannukset, että kukaan ei voi tietää, mitkä kustannukset tästä tulee, mutta se luku, joka valiokunnassa oli käytössä, oli kyllä 200 miljoonaa euroa koko tähän järjestelmään, joista puolet julkiselle sektorille eli ikään kuin 100 miljoonaa koko julkiselle sektorille. Se oli ennen kuin valiokunta muutti tämän päätöksen niin, että kyse on vain näistä lakisääteisistä lomista, ja kunnalla, jos millään, on paljon niitä ammattialoja, joilla on pidempiä kuin lakisääteisiä lomia, jolloin tämä ei vaikuta. Eli kuntien osalta tässä ei ole kyse ollenkaan niin mittavasta asiasta, mutta sen sijaan yksityisellä puolella vaara on. Sen takia on erittäin tärkeätä, että tätä nyt tarkkaillaan, mikä tässä on lopputulos. Täytyy olla valmiutta myöskin muuttaa, jos nämä uhat tässä toteutuvat.

Sen haluan sanoa vielä lopuksi, että tiedettiin tai ei siellä kolmikannassa, kun tätä asiaa alun perin käsiteltiin, niin jos kolmikannasta ei olisi yksimielisenä tällaista esitystä hallitukselle tullut eikä sitä kautta eduskuntaan, niin ei varmaan lopputuloskaan olisi ollut tämä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan ihmettelen sitä, että kun puhutaan tämäntyyppisistä ratkaisuista, joissa suomalaisille työnantajille joka tapauksessa tulee kallis lasku — 200 miljoonaa euroa on se arvio — niin onko se nyt ihan oikein, että täällä edustajat menevät kolmikannan selän taakse ja sanovat, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat näin sopineet. Eiköhän meidän pitäisi kansanedustajina kantaa se vastuu ja tehdä sellaisia päätöksiä täällä, jotka ovat Suomen ja suomalaisten työpaikkojen eduksi, eikä mennä minkään kolmikannan selän taakse.

Hallitushan on aikaisemmin harjoittanut ihan samaa politiikkaa. Jos me ajattelemme isoja eläkeratkaisuja: Ei mitään ole syntynyt eikä mitään ole tapahtumassa, kun on sanottu, että kolmikanta neuvottelee. Ja nythän me tiedämme, mitä on siellä tapahtunut. Ei mitään, tulos on täysi nolla.

Kun katsotaan valiokuntakäsittelyä ja näitä lausuntoja, mitä esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat lausuneet — jotka edustavat juuri niitä pieniä yrityksiä, joille tämä lasku tulee olemaan todella ikävä — he ovat kyllä esittäneet saman kannan, mikä keskustan vastalauseessa on ollut.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov sanoi, että kolmikantaneuvottelussa tämä olisi ollut tiedossa, mutta ainakin sen perusteella, mitä minä sain valiokuntakäsittelyn aikana ymmärtää kolmikantaan osallistuneilta tahoilta, tämä asia ei ollut tässä muodossa kokonaisuudessaan käsityksessä, mitä tämä asia tulee tarkoittamaan, että nykyinen Suomen lainsäädäntö olisi ollut mahdollista. Ja eihän tämä olisi tullut Suomen koko työelämälle näin täydellisenä yllätyksenä, jos tämä asia olisi ollut oikealla lailla tiedossa kokonaisuudessaan. Elikkä minä vetoan vieläkin nyt sitten hallituspuolueisiin, että ottakaa ja miettikää, onko teillä oikeasti varaa tämmöiseen tilanteeseen meidän yhteiskunnassa nyt.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt edustaja Lohelta: Avaatte juuri uudenlaista työmarkkinakulttuuria tähän suomalaiseen työsopimusmenettelyyn, jossa työmarkkinaosapuolet ovat keskenään sopineet näistä asioista. Te ajattelette nyt, että jos työmarkkinaosapuolet sopivat näistä asioista, niin eduskunnassa olisi sitten velvollisuus ottaa nämä sopimukset ikään kuin ylempään tarkasteluun ja pakottaa työmarkkinaosapuolet sitten uusiin, keskinäisiin sopimuksiin. Tätäkö te ajatte? Onko tämä niin kuin keskustan yleinen linja tänä päivänä?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin todeta edustaja Lohelle, kun olen saanut täällä olla tällä viikolla jo kymmenen vuotta, että muistan myös, mitä tapahtui punamultahallituksen aikana, silloin kun Matti Vanhanen oli pääministerinä. Silloin hyväksyttiin yt-laissa kohta, jossa yt-lakivelvoitteet sijoittuivat 30 hengen yrityksistä 20 hengen yrityksiin. Se oli keskustalaisille kuulemma kova paikka, ja sitä pitkän aikaa väännettiin, mutta se hyväksyttiin. Sitten kun tuli porvarihallitus seuraavalla vaalikaudella, kokoomuksen taholta — muistan tilanteen hyvin — esitettiin ensimmäisenä, että yt-laki palautetaan sinne 30:een, mutta keskustasta todettiin, että ei sitä voida palauttaa, kun se on jo kerran näin päätetty. Toivon, että teiltä sitten löytyy sitä samaa johdonmukaisuutta, mikä nyt on, että uskallatte sitten puolustaa työnantajan etua myös siinä tilanteessa, kun olette sitten mahdollisesti taas hallituksessa.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tälle hallituksen esitykselle vuosiloman sairauskarenssin poistumisesta ei tässä vaiheessa ilmeisesti oikein voi mitään.

Tällä lailla on kuitenkin hyvä määrätä jonkinlainen vaikutusten arviointi, joka tuossa tulikin esille, jopa uudelleenarviointi — valiokunnan lausumaehdotuksessahan tämmöinen on. Rajoitus siitä, että lain vaikutus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa, on tarpeellinen, mutta tämä arviointi ei saa kyllä jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Mikäli laki johtaa yritysten osalta täysin kohtuuttomiin kustannustennousuihin, on mietittävä keinoja kilpailukykymme säilyttämiseksi. Ja vaihtoehtopatteristossa tämän arvioinnin yhteydessä tulisi olla myös ensimmäisen sairauspäivän karenssi.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä tässä asiassa siinä mielessä pakkorakosessa, että Euroopan unionin tuomioistuin on tämän direktiivin tuomioillaan vahvistanut ja jäsenvaltiot, joiden lainsäädäntö ei vastaa tätä direktiivin sisältöä, ovat vahingonkorvausvastuussa, jos kanne valtiota vastaan nostetaan. Siinä mielessä meidän on vain suostuttava tähän, vaikka tämä laki ei mitenkään niin mukava olekaan tämmöisessä taloudellisessa tilanteessa.

Sitten jos puhutaan, mitä summia tässä käsitellään, niin tämän keskustan ehdotuksen ja tämän hallituksen ehdotuksen välinen laskennallinen ero on 30 miljoonaa euroa. On hyvä tietää, minkälaisista summista puhutaan.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Suutarille ja Satoselle todeta, että eiväthän pienyrittäjät näissä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa ole olleet ollenkaan mukana. Kyllä siellä ovat olleet EK ja työntekijäjärjestöt, (Arto Satosen välihuuto — Eero Suutarin välihuuto) ja nyt ne ovat huomanneet jälkikäteen, jos me katsomme noita valiokunnan lausuntoja, että tässä on tapahtunut virhe. Tämähän tulee koskemaan kaikista rankinten pienyrittäjiä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Suomen Yrittäjien pitäisi olla näissä sopimuspöydissä neuvottelemassa näistä, ja silloin jos he huomaavat, että heillä on prosessissa tapahtunut virhe, niin minusta hallituksen tehtävä on kyllä korjata se virhe viimeistään tässä.

Minusta on erikoista, että sanotaan, että ei eduskunta enää voi vaikuttaa näihin asioihin. Mehän näitä lakeja olemme täällä säätämässä. Tämä on vuosilomalain muutos, ja Suomen perustuslain mukaan eduskunta säätää näitä lakeja eivätkä työntekijä- ja työnantajajärjestöt. Minusta meidän pitää huolehtia ensi sijassa nyt suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja siitä, että Suomessa kannattaa yrittää, ja rohkaista suomalaisia pienyrittäjiä palkkaamaan niitä työntekijöitä eikä panna kapuloita rattaisiin, niin kuin kokoomus on laittamassa.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Lohen puhetta ja myöskin edustaja Satoselle ja Suutarille sanon siitä, että emme ollenkaan aliarvioi, väheksy kolmikannan keskustelua, merkitystä ja puheita, vaan se ensimmäinen asia, mitä me tässä esitimmekin, oli se, että hallitus ottaisi ja palauttaisi tämän asian kolmikantakäsittelyyn, koska aivan selvästi — ainakin minun käsitykseni mukaan — kolmikannassa ei ole ollut tietoa tarkasti siitä, miten tätä asiaa ollaan hoitamassa, ja sen jälkeen otettaisiin tämä asia täällä uudelleen käsittelyyn. Mutta jos sitä ei näin voi tehdä, niin sen jälkeen me olemme esittäneet, että tämä kyseinen 25 § pitäisi kokonaan toisella tavalla käsitellä.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinänsä hyvä, että keskusta ajaa nytten yrittäjien asioita. Itse olen ollut Yrittäjissä puheenjohtajanakin Kainuussa ja näistä samoista asioista ollut huolissani, siitä, että me emme ole päässeet näihin kolmikantaosapuolen neuvotteluihin. Mutta juuri tässä neuvottelussa oli mukana Suomen Yrittäjät ensimmäisellä kertaa, ja me kokoomuslaiset palautimme sen sitten myös toisella kertaa sinne pöytiin, ja sieltä tuli vastaukset — minä puutun siinä omassa esityksessä tähän. Toivottavasti te olisitte seuranneet, mitä me teimme siellä valiokunnassa. Mutta tämän perusteella, keskustalaiset, teille tulee kyllä velvoite nyt sitten ottaa kantaa ja myönteisesti suhtautua Suomen Yrittäjien esitykseen tästä sairausloman ensimmäisen päivän karenssista. Toivottavasti, kun te olette seuraavan kerran hallituksessa, se tehdään niin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä hyvä käydä läpi, miten tämä prosessi meni.

Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että Suomen Yrittäjillä pitäisi olla isompi rooli ja ei ole oikein, että kolmikannassa eivät pienet yritykset ole edustettuina, mutta meillä on kaksi käsitettä: meillä on myöskin sellaiset neuvottelut, joissa on työelämän osapuolet, ja kun sitä termiä käytetään, silloin on myöskin Suomen Yrittäjät paikalla. Tämä asia on ollut sellaisessa elimessä, eli Suomen Yrittäjien edustus on ollut paikalla sekä silloin, kun sitä asiaa ensimmäisen kerran käsiteltiin, että silloin, kun asiaa toista kertaa käsiteltiin sillä porukalla sen jälkeen, kun valiokunta sen asian sinne palautti. Eli tämä asia on nyt kahteen kertaan siellä käsitelty, ja ensimmäisellä kertaa, kuten valiokunnan puheenjohtaja Filatov täällä totesi, se tuli sieltä yksimielisenä läpi. Toisella kertaa siitä asiasta ei oltu enää yksimielisiä, mutta asia oli mennyt silloin valitettavan pitkälle.

Mutta kaikkein tärkeintä on se, minkä edustaja Sankelo sanoi, että jos tästä oikeasti tulee ongelmia, niin tämä täytyy muuttaa, ja sen takia siinä on se seurantalauseke koskien vuoden 2015 loppua, että silloin voidaan asiaan palata.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten edustajat Satonen ja Suutari kertoivat, niin kyllä tästä asiasta valiokuntakäsittelyn aikana myöskin työnantajilta kysyttiin, ja vastaus oli se, että byrokratiatyön minimoimiseksi on järkevää säätää laki koskemaan koko tätä lakisääteistä lomaa. Eli selkeä vastaus tähän kysymykseen oli tämä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt selittelyjä kokoomuksella riittää, että milloin on kenessäkin vikaa, kun aletaan tässä suomalaisia yrittäjiä rankaisemaan.

Kun tätä hallituksen esitystä katsoo, niin tämä muutoshan tarkoittaa sitä, että jos työntekijä sairastuu esimerkiksi kesken kesäloman — on neljän viikon kesäloma, viikon ollut kesälomalla ja tulee flunssa — niin ensimmäisestä päivästä lukien hän voi ilmoittaa työnantajalle, yrittäjälle, tai kuka työnantaja onkaan, että siirretään tästä eteenpäin vuosilomaa. (Kokoomuksen ryhmästä: Ei!) Tämä pienyrittäjä ei saa Kelalta kompensaatiota tähän sairauslomaan kuin vasta 10 päivän jälkeen. Meillähän on 1+9 päivän sääntö, vasta sen jälkeen saa työnantaja tähän korvausta. Pienyrittäjän piikkiin voi pitää kesken kesäloman sairauslomaa. No, tämähän tuntuu tietenkin työntekijän näkökulmasta ihan hyvältä. Onko kuitenkaan työntekijän etu, jos yrittäjät tulevat araksi palkata uusia työntekijöitä? Sehän johtaa lopulta meidän kaikkien hyvinvoinnin vähenemiseen.

Asiantuntijoiden ja hallituksenkin esityksen mukaan, kuten täällä on kerrottu, tämä lakimuutos tuo suomalaisille työnantajille arviolta noin 200 miljoonan euron lisäkulut. Tämä rapauttaa omalta osaltaan jo nyt heikkoa kilpailukykyämme. Näyttää siltä, että hallitukselta puuttuu kokonaan kyky ajatella pienyrittäjän näkökulmasta asiaa. Kansainväliset tilastot kertovat jo tänä päivänä, että vain 18 prosenttia suomalaisista nuorista yrittäjistä uskoo työllistävänsä viiden vuoden päästä vähintään viisi työntekijää. Luku on vertailumaissa kaikista alhaisin. Siksi meidän tulisi mieluummin tehdä työllistämiseen kannustavia toimia kuin sitä heikentäviä toimia. Nyt tämä hallituksen esitys heikentää suomalaisia yrityksiä ja niitten asemaa selvästi, niiden kilpailukykyä ja niiden halukkuutta palkata työntekijöitä, koska he tietävät, että jos työntekijä sattuu lomallakin sairastumaan, niin työnantajan piikkiin sairastetaan.

Tätä vuosilomalain muutosta perustellaan nyt EU-direktiivillä ja EU-tuomioistuimen päätöksellä. Direktiivi olisi kuitenkin sallinut keskustan vastalauseesta ilmenevän järjestelyn, niin että olisi turvattu neljä viikkoa vuosilomaa kaikille työntekijöille mutta olisi säilynyt kuusi niin sanottua karenssipäivää, mikä olisi vähän parantanut työntekijöitten nykyistä asemaa, mikä olisi ollut ihan kohtuullinen lopputulos.

Arvoisa puhemies! Moni yrittäjä on äänestänyt kokoomusta sellaisen mielikuvan perusteella, että puolue edistäisi yrittäjien asiaa ja suomalaista työtä. Nyt tämä mielikuva on jälleen kerran osoittautunut totaalisesti vääräksi. Puheet ja teot ovat kokoomuksella pahasti ristiriidassa. Olen todella pettynyt siihen, kun olen itsekin kuvitellut, että hallituksessa on edes yksi puolue, joka vähän yrittää ajaa suomalaisten yrittäjien asemaa, mutta sitä yhtäkään ei näytä nyt löytyvän. Kokoomuksen johdolla on ajettu maahan tällä hallituskaudella rikkidirektiivi, turpeen veroa on nostettu rajusti, (Eero Suutarin välihuuto) osinkoverotusta on kiristetty — nytkin tulee lievä kiristys, mutta kokonaisuus on siedettävä nyt tähän nykytilanteeseen nähden siinä, mitä tänään tuli tiedoksi — ja nyt viimeisenä vielä vuosilomalain muutos. Hallituksen politiikka on viemässä energiatyöpaikat Suomesta Venäjälle. Moni iso yritys on siirtynyt Aasiaan jne. Teot osoittavat, että kokoomuksen käytännön ymmärrys pienyrittäjien maailmasta on täysin kadonnut.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Maijalan tekemää keskustan vastalauseen mukaista muutosesitystä.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuntuu tila lämpenevän.

Tämä lakiesitys tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus saada lakisääteisen vuosilomansa tai sen osan siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson vuoksi siten, että siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauslomapäivää. Vuosilomapäivien siirtäminen edellyttää, että työntekijä toimittaa viivytyksettä työnantajalle asianmukaisen sairaustodistuksen — tämä tiedoksi edustaja Lohelle. Lisäloman ajankohdan määrää sen jälkeen siten myös työnantaja — tämä myös tiedoksi. Kokonaisuudessaan tästä esityksestä koituu kylläkin työnantajille todennäköisesti noin 200 miljoonan euron lisäkustannukset. Todellisuudessa tämä vähentänee suomalaista työtä mainitulla summalla.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli esitystä pitkään, ja nimenomaan kokoomuksen edustajat pysäyttivät hallituksen yksimielisen esityksen tarkempaan käsittelyyn. Kun asiantuntijalausunnoista selvisi, että jo neljän viikon työkyvyttömyydestä vapaa vuosiloma riittäisi täyttämään EU:n tuomioistuimen päätöksen, niin teimme kaikkemme, että hallitusohjelman ja hallituksen puolivälijulistuksen tavoitteet suomalaisen työn lisäämisestä ja työllistämisestä toteutuisivat. Valiokunnan kokoomusryhmän toimesta esitykseen pyrittiin tekemään, ja saatiinkin, lieventäviä muutoksia lakisääteistä vuosilomaa pidempiin vuosilomiin.

Muita lievennyksiä esitykseen pyrittiin hakemaan vielä palauttamalla esitys kokoomuksen vaatimuksesta kolmikannan käsiteltäväksi. Kuitenkin molemmat työmarkkinaosapuolet, työnantajat ja työntekijät, kuittasivat esityksen uudelleen sitä muuttamatta. Ensimmäisellä kolmikantakierroksella yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto antoivat periksi, koska eivät tienneet sitä mahdollisuutta, että viiden viikon lomissa olisi mahdollista säilyttää tuo kuuden päivän karenssi.

Arvoisa puhemies! Saimme me jotain aikaan. Kaikkien niiden lähinnä julkisten työpaikkojen osalta, joiden vuosiloma on yli viisi viikkoa, tulee karenssi käytännössä voimaan tämän viiden viikon jälkeen. Tämän vaikutuksen kansantalouteen arvioidaan olevan 100 miljoonan euron luokkaa. Toiseksi, valiokunta tulee saamaan selvityksen lain talous- ja työllisyysvaikutuksista vuoden 2015 loppuun. Toivottavasti keskustalaisilla edustajilla riittää silloin rohkeutta, mahdollisesti yhdessä meidän kanssamme, muuttaa tämä laki, jos pahimmat uhat toteutuvat. Tämän päivän puheitten perusteella teille, arvoisat keskustalaiset, on syntynyt jopa velvollisuus ajaa Suomen Yrittäjien esitystä sairausloman ensimmäisen päivän karenssista.

Merja Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä laissa on siis kaksi osaa, kuten edustaja Filatov kertoi. Otan tässä kantaa vain tähän toiseen osioon, josta täällä on keskusteltukin suurimmaksi osaksi.

Vuosiloman ja sen osan siirtäminen työkyvyttömyyden ajalta perustuu siis EU-direktiiviin, kuten olemme kuulleet. Ja kuten sanoin aiemmin, olemme tässä asiassa kyllä pakkorakosessa, koska Euroopan unionin tuomioistuin on tämän direktiivin tuomioillaan vahvistanut, ja siitä me emme kyllä pääse karkuun.

Direktiivin tarkoitus ja tavoite on hyvä ja ymmärrettävä, sillä vuosilomalla ja sairauslomalla on ihan erilaiset tavoitteet. Jos vuosilomaa kuluu sairastaessa, vuosiloman tarkoitus ei toteudu. Vuosiloman pitäminen lomana edesauttaa työssäjaksamista ja vaikuttaa tätä kautta myös työurien pidentymiseen. Jos työnantaja toivoo työntekijöiden työskentelevän tehokkaasti, niin hänen kyllä kannattaa pitää huolta työntekijöiden lomien toteutumisesta.

Lakimuutos kuitenkin aiheuttaa työnantajalle lisäkustannuksia, siitä emme kyllä pääse mihinkään. Näiden määrää on vaikea kuitenkin arvioida, sillä näin etukäteen on vaikea tietää, minkä verran työkyvyttömyyspäiviä sattuu vuosiloman ajalle, ja toisaalta, missä määrin työntekijät pyytävät vuosiloman siirtoa. Kustannuksia kuitenkin tulee, ja se on tässä taloudellisessa tilanteessa huolestuttava asia. Sen takia onkin hyvä, että valiokunnan mietinnössä vaaditaan, että lain täytäntöönpanon taloudellisia ja muita vaikutuksia aktiivisesti seurataan, ja seurannan perusteella tehdään sitten johtopäätökset.

Karenssipäivien poistaminen koskee siis vain lakisääteistä vuosilomaa, maksimissaan viittä viikkoa. Työaikadirektiivissä säädetään neljän viikon vähimmäisvuosilomasta, kuten täällä on ollut puhetta, mutta kolmikantaneuvotteluissa myös työnantajan edustajat olivat sitä mieltä, että byrokratiatyön minimoimiseksi on järkevä säätää laki koskemaan koko lakisääteistä lomaa.

Väärinkäytösten välttämiseksi loman siirtoa on pyydettävä työnantajalta ilman aiheetonta viivytystä ja loman siirtoa koskeva pyyntö on perusteltava työnantajan vaatiessa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilökunnan todistuksella. Eli ihan noin vain ei toki sairauslomalle voi jäädä.

Puhemies! Tämä on vaikea asia, ja nyt jokaisella työpaikalla tulisikin käydä avoimesti läpi tämä laki ja sen käytännön sovellus. Olen entisessä työssäni toiminut kymmenen vuotta työyhteisökouluttajana ja sen perusteella voin sanoa, että ne työyhteisöt, joissa on avoin, keskusteleva ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuva työyhteisön kulttuuri, pystyvät vaikeatkin asiat selvittämään ja sopimaan toimivat käytännöt kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tästäkin voidaan tehdä työpaikalla selkeitä pelisääntöjä.

Jos on hyvä työyhteisön kulttuuri, niin siellä myös sairastetaan vähemmän, eli työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa paljon myös työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Toivonkin, että tästä asiasta nyt työpaikoilla avoimesti ja hyvässä hengessä keskustellaan ja sovitaan niistä selkeistä pelisäännöistä, joiden avulla direktiivi ja tämän lain henki toteutuvat, mutta samalla voitaisiin minimoida lisäkustannusten syntymistä työnantajalle.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Itse luotan tietenkin vahvasti suomalaisen työntekijän korkeaan moraaliin, eikä kenenkään mieleen tietenkään tule käyttää tätä hyödyksi. Toivottavasti pelko on suurempi kuin paukahdus.

Mutta haluaisin nyt vielä kommentoida edustaja Lohen tyhjennystä, joka oli vertaansa vailla — siinä puhui rehellinen Lapin mies. Kun katsoo tätä keskustan esitystä, ja esimerkiksi Mäkisalo-Ropponenkin toi sen esille, niin tämä keskustan esitys ei kuitenkaan radikaalisesti kyseenalaista tätä esitystä, se myötäilee tätä hallituksen esitystä. Se teidän on pakko tunnustaa.

Mitä tulee vielä tähän asiaankuulumattomaan rikkidirektiiviasiaan, siitä on kyllä todettava, että edustaja Lohi hakiessaan tähän asiaan poliittista puoluetta voi katsoa isoon peiliin.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Kun minä olin semmoinen poikanen, pikkulapsi, niin minä luulin, että valtio on semmoinen laitos, että sinne tulee rahaa niin, että tuosta vain luukusta nykäisee. Mutta kyllä nyt on mieli muuttunut siinä asiassa. Kyllä nyt tämä asia, mistä käydään keskustelua, kustannuksia nostaa, varsinkin yrittäjille. Minä olen ihmetellyt sitä, että aina vain näitä etuja opetellaan nauttimaan eikä töitä tekemään. Tässä tilanteessa, missä nyt ollaan, täytyisi ruveta tekemään töitä eikä etuja nauttimaan. Nimittäin niitä etuja ei kohta ole kellään.

Minä olen muuten kokeillut tämän sairauslomahomman. Minä kävin huvikseni hakemassa kuukauden sairauslomaa, ja minulle annettiin neuvo, että depressiosta sen saa. Minä sitten sairastuin semmoiseen ja kuukauden sain sitä sairauslomaa mutta en kyllä sitä pitänyt. En minä sitä tarvinnut sen kummemmin, mutta sen kyllä saa sieltä, ei muuta kuin käy hakemassa, se tulee kuin manulle illallinen. Sitten se vuosiloma siitä jatkuu sillä, joka sitä haluaa. Tietysti tässä on moraalista pikkusen kysymys. (Eero Suutarin välihuuto)

Sitten semmoinen, että joka työpaikalla on se palkan nauttija ja sitten se työn tekijä. Nyt tämä nauttija tästä hyötyy paljon enempi kuin se työn tekijä.

Vielä tuosta direktiivistä sen verran, että nyt se on tullut meille ja se on siinä, se on kuin syöpä, ei sille mitään voi ja se kasvaa koko ajan ja pahenee tilanne, mutta meillä on muitakin kustannuksia. Me olemme Euroopan reuna-alueilla, ja meidän pitäisi ymmärtää, että Euroopassa on yhteinen kakku tässä. Meillä on jäänmurtajakustannukset; ei niitä ole Keski-Euroopassa direktiivien säätäjillä. Me olemme pitkien matkojen päässä täällä; eivät ne säätäjät sitä ymmärrä siellä. Mutta me noudatamme ensimmäisenä näitä kaikkia direktiivejä.

Kyllä täytyy sanoa, että olen täysin tämän keskustapuolueen esityksen linjalla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä hyvä todeta tähän alkuun edustaja Hakkaraisen sinänsä hyvään puheenvuoroon liittyen, että perussuomalaiset ovat tässä kyllä hallituksen linjoilla olleet valiokunnassa.

Mitä edustaja Lohen puheenvuoroon tulee, niin täytyy muistaa se vanha ohje, ettei saa provosoitua, mutta en minäkään voi olla sitä sentään sanomatta, että jos olisin keskustalainen, niin kyllä olisin äärimmäisen hiljaa rikkidirektiivistä. Se on kyllä niin lähellä sylttytehdasta, että kannattaa olla aika hiljaa sen asian suhteen.

Mutta, arvoisa puhemies, menen kyllä vielä tähän itse asiaan (Puhemies: Hyvä!) ja nimenomaan siitä näkökulmasta, mitä muutoksia tähän valiokunta teki suhteessa siihen, mikä oli hallituksen ensimmäinen esitys, joka tuli eduskuntaan. Siellä oli montakin kohtaa. Yksi oli se, että jotta tämän uuden lomapäivän saa, niin aina pitää olla lääkärintodistus ja sitä pitää viipymättä hakea, ja se ei todellakaan johda siihen, että lomaa voi automaattisesti jatkaa, vaan sen lomapäivän saa sitten myöhemmin, jos siihen on oikeutettu. Sitten siellä muutettiin se kohta, kun alun perin se hallituksen esitys tarkoitti, että tämä karenssivapaa koskee kaikkia lomia. Se rajattiin tähän viiteen viikkoon, lakisääteisiin, ei siitä yli meneviin. Sen lisäksi vielä tehtiin päätös, että niin kauan kuin nykyiset TESit ovat voimassa — ja kun tiedetään, että työmarkkinaratkaisua nyt ei valitettavasti ole syntynyt, ne edelleen ovat voimassa — ne menevät tässä kohtaa lain edelle. Eli nämä asiat eivät lähde vielä voimaan, ja lisäksi tämä koko lakiesitys tulee tältä kohtaa voimaan vasta lokakuun alussa. Ja sitten vielä viimeisenä mutta tosiaan kaikkein tärkeimpänä: tämä arvio näistä taloudellisista, toiminnallisista ja ennen kaikkea työllisyysvaikutuksista vuoden 2015 loppuun mennessä. Eli valiokunta kyllä jätti tähän varsin ison puumerkkinsä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin töistä poissaolon lisääntyminen ei ole toivottavaa eikä varmastikaan oikea kehityssuunta. Me todella toivomme, että me saisimme työn tuottavuutta lisättyä. Miten me sitä lisäämme? Ehkä tämä ei ole paras tilanne tänään, mikä on työn alla, mutta ehkä löydämme joitakin muita vaihtoehtoja, millä me parannamme tätä asiaa vielä lisää.

Tässä yhtenä selityksenä tuotiin esille se, että tämä tekemämme esitys olisi ollut byrokraattinen ja monimutkainen, mutta ainakin minun käsityksen mukaan se oli vain selitys siitä, minkä takia tätä asiaa ei tällä tavalla otettu käsittelyyn, koska kysehän oli lähes nykyisestä toimintamallista, ja sehän ei ole monimutkainen. Näin on hyvin pärjätty tässä tilanteessa.

Hallituspuolue kokoomuksen toiminnasta valiokunnassa: Kyllä minä voin antaa teille vähän kiitostakin. Kyllähän kokoomuslaiset valiokunnassa toivat huolensa hyvin voimakkaasti esille, juuri niin kuin te kerroitte siitä, että pitkititte asian käsittelyä monta kertaa ihan tämmöisillä järkevillä toiminnoilla elikkä yrititte kyllä sitä asiaa työstää eteenpäin. (Janne Sankelo: Kiitämme! — Arto Satonen: Kiitämme, kiitämme!)

Edustaja Suutari otti esille tämän ensimmäisen päivän karenssiasian. Tällä ensimmäisen päivän karenssillahan hillittäisiin sairauspoissaolosäännön epäasianmukaista käyttämistä myös vuosiloman aikana. Tarkoittaisiko tämä teidän esityksenne nyt vuosilomaa vai yleensä ottaenkin ympäri vuoden muitakin työaikoja? Tämä on semmoinen asia, mistä meidän keskustan ryhmässä ei ole vielä käyty keskustelua. Siihen minä olen tyytyväinen, että tähän lakiesitykseen tuli, kokoomuksen esityksestä muuten, tämä kahden vuoden selvitys elikkä se väheni vielä vuodella, kuinka pian tämä selvitys pitää tehdä. Eli minä kehun teitä vähän, mutta en minä silti voi hyväksyä tätä lopullista ratkaisua, minkä te olette tehneet. (Janne Sankelo: Jatka vain! — Arto Satonen: Hyvään suuntaan menee!) — No niin, en jatka siitä eteenpäin. — Nytten tämä sairauspoissaoloasia. Me emme ole siitä käyneet meidän ryhmässämme keskustelua. Nyt sitten kahden vuoden päästä katsotaan, minkälainen tämä tilanne on ollut, miten tämä asia on lähtenyt liikkumaan, kuinka kalliiksi tämä on tullut yhteiskunnalle, eri toimijoille, onko se 30 miljoonaa, mitä minä en usko ollenkaan, vai onko 200 miljoonaa, onko se jotakin muuta. Mehän emme tule tietämään, ehkä parin vuoden päästä tiedetään. Jos hyvin käy ja minä olen seuraavassa eduskunnassa matkassa, niin sitten voin omalta osaltani tätä asiaa olla viemässä mahdollisesti eteenpäin, mutta katsotaan, miten tilanne sillä hetkellä on kehittynyt tämän asian osalta.

Sitten vielä näistä lisäkustannuksista: Eihän se ole pelkkä sairausloma, mistä tässä kustannuksia tulee, vaan työnantaja joutuu maksamaan poissaolosta nyt sitten kahteen kertaan, ensin sairauspoissaolosta ja sitten vielä siirretystä lomasta. Muita kustannuksia yhteiskunnalle, joita näissä laskelmissa muuten ei ole vielä tuotu ollenkaan esille, ovat lisäkustannukset työterveydenhuoltoon ja kunnille lisää kustannuksia terveydenhuoltoon ja kaikkialle tänne, koska tarvitaan valtava määrä lisää todistuksia ja kaikkea tämmöistä, ja siellä on kyllä tällä hetkellä jo aika raju kuormitus päällä, niin että saa nähdä, miten heidän rahkeensa tulevat kestämään tätä asiaa. Elikkä kustannuksissa tämäkin pitää ottaa huomioon.

Sitten on vielä se, että kyllähän tämä koko esitys, jos se menee läpi, nostaa palkkaamisen kynnystä ja jopa harmaan työvoiman käyttöä, otetaan lyhytaikaisia pätkätyöntekijöitä. Aletaanko ketään ottamaan töihin sitten?

Nyt sitten vielä perussuomalaisista. Kyllä minä sitten valiokunnan osalta ihmettelen heidän käyttäytymistään, koska he kannattivat tätä hallituksen esitystä. Toivottavasti tämä oli sitten vain valiokunnassa toimivien muutamien yksittäisten perussuomalaisten kannanotto asiaan. Nyt mahdollisesti äänestyksissä — niin kuin näyttää siltä, että äänestys tulee — tullaan sitten näkemään, mitä mieltä heistä suurin osa on tästä asiasta. Toivon, että he tulevat miettimään tätä asiaa vielä tarkemmin elikkä sitä, haluavatko perussuomalaiset todella tukea EU-myönteistä asiaa ja sitä, että EU-asioita tulkitaan yli niiden vaatiman tarpeen.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille se asia, että on hyvä, että nyt seurataan pari vuotta sitä, mitä nämä vaikutukset ovat. Totta kai on hyvä, että seurataan, mutta minusta tämäntyyppinen kokeilu suomalaisille työnantajille, tällainen, jossa tiedetään, että vuosittainen hintalappu on 200 miljoonaa euroa, on tähän maailmanaikaan ja tähän Suomen ja Euroopan taloustilanteeseen täysin sopimaton. Minusta näin kalliita kokeiluja ei kannattaisi lähteä harrastamaan tässä tilanteessa.

Sitten edustaja Suutari täällä kysyi, kannattaako keskusta sitä kokoomuksen ensimmäisen sairauspäivän karenssiesitystä. Minä jään mielelläni odottamaan, että hallitus tuo sellaisen esityksen. Minulla on semmoinen käsitys, ettei hallituksella ole kykyä sen tyyppisiä esityksiä tuoda tänne saliin. Onko edes kokoomus tästä yksimielinen, että tämmöinen yhden päivän karenssi otettaisiin käyttöön?

Edustaja Sankelo tässä oli kovin toiveikas sen suhteen, että ehkä kaikki työntekijät eivät tule tätä oikeutta, mikä tässä nyt tulee, käyttämään, ja näin tietenkin voi olla, mutta minä pahoin pelkään, että kun tämmöinen lainmuutos tulee voimaan, niin useimmat työntekijät kun näkevät, että työkaveritkin käyttävät tätä hyväksi, ajattelevat, että tämä on oikeus ja miksipä minäkin en käyttäisi. Tämä on ihan ymmärrettävää minusta työntekijän näkökulmasta, että silloin jos tulee oikeus näin toimia, niin tietenkin se oikeus käytetään, enkä minä lähde työntekijää siitä tuomitsemaan. Minusta ei ole yhtään epärehellistä näin toimia, koska silloin toimitaan lainmukaisesti, ja näin hyvä.

Kaiken kaikkiaan haluan vain edelleen tuoda kyllä sen pettymyksen, että odotin, että tämäntyyppisessä laissa kokoomus olisi voimakkaammin pannut kyllä jarrua ja katsonut suomalaisen, nimenomaan suomalaisen pienyrittäjän, etua. Siihen olen pettynyt, että sitä ei ole katsottu.

Teuvo  Hakkarainen  /ps:

Arvoisa puhemies! Kokoomus ennen varmaan oli yrittäjien asialla ja tällä lailla, mutta nykyäänhän se on sairaanhoitajien puolue, ja se käy justiinsa tosi hyvin tähän asiaan.

Pääministeri puhui päivällä tästä, että nyt luodaan uusia työpaikkoja ja laitetaan asiat kuntoon Suomessa, että tänne aletaan investoimaan, ja semmoisia suuntauksia annettiin. Mutta minäpä puhun tästä ensimmäisen päivän sairauslomasta, tuon karenssista yhden esimerkin. Aikanaan Ruotsista haettiin yhteistyökumppania ja pyydettiin, että investoitte siihen meidän firmaan, ja he sanoivat, että okei, ja he tarkastivat sitten, minkälainen tilanne Suomessa on, ja he sanoivat, että kyllä, kun tulette samoille linjoille kuin millä meillä ollaan Ruotsissa — he ottivat sen sairauslomapäivän pois — kun teette saman, niin me investoimme siihen teidän firmaan, mutta ei sitä ennen. En ota kantaa siihen sairauslomapäivään, mutta tämmöinen tatsi oli siellä. Nyt jos tämä toteutuu, ja niin kuin todennäköisesti toteutuu, niin en usko, että toteutuu se pääministerin päivällinen lausunto, että lisää työpaikkoja ja investointeja tulee tähän maahan, koska lisää tulee näitä lomia. En minä usko. Se on tämä euro vain semmoinen asia, että kun se on jossakin, niin euro tulee toisen viereen. Se vain näin on. Mutta jos sitä ei tule, niin silloin ei investoida.

Sitten vielä siitä saavutetusta edusta. Me kaikki vain olemme semmoisia tyyppejä, niin minä kuin muutkin täällä, että kun joku etu on saatu, niin siitä on vaikea luopua, että jos nyt työnantajilla kokeillaan tätä juttua, niin siitä ei koskaan tulla luopumaan — ainoastaan työpaikoista tullaan luopumaan.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle toteaisin, että työnantajalla ei tänä päivänä ole mahdollisuutta palkata ex tempore toista työntekijää yllättävissä poissaoloissa, kuten tämän päivän lisälomien aikana. Se tekee itse sen työn tai teettää sitä sitten niillä resursseilla, mitä siellä sillä hetkellä jo on. Siihen ei ole kerta kaikkiaan mahdollisuutta enää yhtäkkiä palkata henkilöitä tänä päivänä, eikä se ole järkevää, koska siinä saattavat kustannukset tosiaan nousta.

Edustaja Lohelle toteaisin myös, että nämä palkka- ja palkalliset vapaa-asiat, niin kuin lomat ja muut, ovat jo vuodesta 48 kuuluneet tässä valtakunnassa työmarkkinaosapuolille. Onko niin, että keskustalla on nyt sitten linja muuttunut ja te haluatte sen ottaa tänne eduskuntaan? Minähän saattaisin jopa henkilökohtaisesti yhtyä teihin siinä mielessä.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala täällä ihmetteli perussuomalaisten käytöstä valiokunnassa. Me emme toki voi olla kaikissa valiokunnissa eikä keskusta kaikissa valiokunnissa. Mutta ehkä se on sitten tämä keskustan tyyli tehdä tätä oppositioyhteistyötä; jollain laillahan se ehkä täytyy sitten itsensä ylentää, jos ei muuten, niin toisia alentamalla.

Kiitos edustaja Lohelle rakentavasta puheenvuorosta.

Kehysriihen valossa on tietenkin totta, että jos tällä esityksellä on kallis hintalappu, kyllä se työpaikkojen syntymisen suhteen on ihan selvä uhka. Tästä kyllä saadaan selville ne tilastot, aivan niin kuin edustaja Maijala sanoi, että voidaan niitä sitten ihmetellä. Mutta kyllä tämän vaikutus varmasti jää nähtäväksi ja tähän voidaan sitten tehdä korjausliikkeitä, mikäli se EU-lainsäädännön puitteissa on mahdollista.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle muutama kommentti.

Ensinnäkin työn tuottavuuden kannalta hyvinvoivat ja terveet työntekijät ovat avainasemassa.

Toiseksi, kun puhuin 30 miljoonasta, tarkoitin, että tämä neljännen ja viidennen viikon laskennallinen ero on se 30 miljoonaa euroa. Eli viidennen viikon huomioiminen tässä lisää kustannuksia laskennallisesti 30 miljoonaa verrattuna siihen neljään viikkoon.

Ja sitten näistä todistuskäytännöistä: Niistähän voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, ja ei toki tarvita aina lääkärintodistusta. Toivoisin, että monet työnantajat muissakin tilanteissa entistä enemmän hyväksyisivät myöskin sairaanhoitajan todistukset.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä nyt on sivuttu myös sitä keskustelua, että kuuluvatko tämäntyyppiset asiat, kun puhutaan vaikkapa vuosilomasta, työmarkkinajärjestöjen, työnantajien ja työntekijöitten edustajien, päätettäväksi. Kyllä itse olen sitä mieltä, että kyllä lainsäätäjän, hallituksen ennen muuta, pitäisi Suomessa entistä voimakkaammin katsoa tavallaan sen perään, että Suomen kilpailukyky ei rapaudu. Siinä mielessä uskon, että edustaja Suutarin kanssa me olemme varmaan aika lailla samoilla linjoilla siinä, että ehkä voimakkaammin pitäisi nyt myös eduskunnan ja hallituksen katsoa sitä eikä pelkästään jättää työmarkkinaosapuolten varaan. Nimittäin nythän me näemme, että monessa kysymyksessä he eivät pääse neuvottelutulokseen. Toki voi sattua tämäntyyppisiä vahinkoja, niin kuin minusta tämä nyt on, mikä meillä on käsittelyssä, mutta me näemme myös niitä päätöksiä, joita on heille siirretty, niin kuin pääministeri täällä on kertonut eduskunnassa, että hallitus ei tule tekemään työiän pidentämiseen liittyviä keskeisiä ratkaisuja, vaan nämä on siirretty neuvoteltavaksi työmarkkinajärjestöille, ja samaan aikaan yksi keskeisistä hallituspuolueista sanoo, että tulkoon työmarkkinajärjestöistä mikä esitys tahansa, niin tämä hallitus ei korota eläkeikää. Tämmöinen systeemihän ei toimi, jos me ajattelemme pitkän päälle suomalaista yhteiskuntaa, vaan pitäisi olla niin, että selkeästi me poliittiset päättäjät, jotka nautimme kansan luottamusta — tänne kansa valitsee meidät päättämään — kantaisimme vastuuta myös siitä, että Suomi tulevaisuudessakin menestyy. Minä ainakin koen itse, että minulla on omalta osaltani myös vastuu siitä, että pyrin myötävaikuttamaan sellaisten päätösten syntymistä, jotka luovat työtä, yrittäjyyttä ja suomalaisille ihmisille tulevaisuudenuskoa ja toivoa ja rakentavat Suomen tulevaisuuden menestystä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposelle haluan mainita siitä, että työn tuottavuus ja hyvinvointi ovat meidän kaikkien mielestä varmasti erittäin tärkeitä, ja juuri niin kuin oman puheenvuoroni aikana aikaisemmin tuossa sanoin, tällä hetkellä koetaan, että nykyisin yhteiskunnassa tilanne lomien osalta on meillä kunnossa, eli kyllä meidän yhteiskunnassa on koettu se, että se neljä viikkoa terveenä lomalla on ollut riittävä tähän tilanteeseen. Elikkä meidän lomatilannettahan ei tässä tapauksessa olla missään nimessä heikentämässä tällä vaan parantamassa myöskin meidän tekemällämme esityksellä.

Sitten tämä terveydenhoitajien todistus. Kyllä terveydenhoitajienkin työaika on arvokasta ja maksullista, elikkä kyllä meidän pitää arvostaa myöskin heidän työaikaansa, elikkä myöskin se on kustannus.

Sitten edustaja Mattilalle tästä perussuomalaisten asiasta: ymmärrän, että jokaisella ryhmällä on omat edustajansa valiokunnissa, ja käsitykseni mukaan teillä kuitenkin saattaa olla myöskin erilaisia mielipiteitä tästä asiasta, niin kuin on ollut. Ehkä äänestyksessä sitten nähdään tämä asia. Me olemme nyt tehneet oman esityksemme, te teette omanne.