Herra puhemies! Pieni kansakunta menestyy, kun sillä on laadukas koulutus. Sivistys poistaa eriarvoisuutta, ja Suomi nousee taantumasta korkealla osaamisella. Tästähän me olemme puhuneet, tästä on puhunut keskustan lisäksi myös maan hallitus. Hallituskauden aikana nuorisotyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt, ja syrjäytyminen, koulupudokkuus ja eriarvoisuus ovat kasvaneet. Ne kiihtyvät, ja olemme jäämässä koulutuksessa maailman huippujen jälkeen. Tälle pitää panna piste, me tarvitsemme suunnanmuutoksen.

Koulutuskenttä kuitenkin odottaa nyt henkeään pidätellen, mitä seuraavalla viikolla, arvoisa ministeri, tapahtuu. Aiotteko te ensinnäkin laittaa perustan kuntoon, eli antaa kaikille lapsille mahdollisuuden varhaiskasvatukseen? Teille luovutetaan huomenna varhaiskasvatustyöryhmän raportti. Se on hyvin ristiriitainen, erimielisiä mielipiteitä täynnä. Aiotteko te tuoda tuon tänne eduskuntaan, vai jääkö sekin seuraavan hallituksen harteille? Arvoisa ministeri, montako pientä lukiota te olette lakkauttamassa Suomesta, (Puhemies koputtaa) ja missä päin Suomea nuo lakkautukset toteutetaan?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tässä oli jo sen verran kysymyksiä, että luotan, että jatkamme samalla linjalla, ja niitä samoja kysymyksiä voimme vielä tämän keskustelun kuluessa ottaa esiin, jotta saan sitten niihin kaikkiin vastata. Mutta keskittyisin nyt ensin siihen, että — edustaja on aivan oikeassa — osaamisperustan vahvistaminen on Suomen tulevaisuuden keskeisin kysymys. Jos me haluamme kansakuntana menestyä, osaamista on vahvistettava, ja se, mikä tästä vielä puuttui yhtenä lohkona, on se, että meidän on pystyttävä vahvistamaan erityisesti korkeakoulutuksen osuutta kansakunnan osaamislähteenä, koska siellä luodaan ne innovaatiot ja kasvun siemenet, että meillä on mahdollisimman korkea osaaminen tätä kaikkea tehdä.

Minua itsenäni huolestuttaa se, että nykyisin yhtä korkeasti koulutettua kohtaan tulee enää noin 1,1 tilalle, kun taas siihen aikaan, kun itse pääsin korkeakoulusta, näitä kilpailevia oli (Puhemies koputtaa) kolme kappaletta vielä yhdestä työpaikasta, eli isoja kysymyksiä kerta kaikkiaan edessä.

Herra puhemies! Esitin kaksi kysymystä, ja niihin en vielä saanut vastausta:

Toinen oli se, montako pientä lukiota Suomesta aiotaan lakkauttaa ja missäpäin nuo lakkautukset toteutetaan. Tietojeni mukaan kaupunkiseuduilla. Pitääkö se paikkansa? Mitä tehdään erityislukioille? Oletteko te poistamassa Suomesta urheilulukioita, taidelukioita ja muita vastaavia, musiikkilukioita?

Toiseksi kysyin siitä, enkä vielä saanut vas-tausta, että mitä te olette tekemässä varhaiskasvatuslaille.

Ministeri, muutenkin vähän ihmettelen, mitä siellä ministeriössä nyt oikein tapahtuu. Hankkeita on kyllä menossa kovinkin paljon, mutta ihan selvää ei aina tahdo saada. Oppivelvollisuusikää ollaan nostamassa, eli kaikille vuosi lisää koulunpenkkiä. Pahoin pelkään, että tuo ei poista syrjäytymistä vaan pahimmillaan siirtää sitä vuodella eteenpäin. Tämä maksaa riippumattomien arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa euroa. Samaan aikaan te leikkaatte yksin toisen asteen koulutuksesta 260 miljoonaa euroa. Eli vuosi lisää heikompilaatuista koulutusta kauempana kotoa (Puhemies koputtaa) — onko tässä, ministeri, mitään järkeä?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys vähän siitä, että sitä saa, mitä tilaa. Nimittäin tämä eduskunta — kaikki ryhmät — on ollut yhdestä asiasta vankkumattomasti samaa mieltä: kunnilla on liian paljon tehtäviä. Itse olen kuulunut siihen porukkaan, joka on epäillyt, että hyvinvointivaltiossa ihan liian paljon näitä tehtäviä ei ole, jotta voidaan huolehtia kaikista. Mutta olemme yhteisissä talkoissa kaikki mukana ja olemme päättäneet näitä kuntien tehtäviä vähentää. Ja keskeinen kysymys oli, tartummeko me varhaiskasvatukseen, tartummeko me perusopetukseen vai tartummeko me sitten toisen asteen koulutukseen eli lukioon ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimukseen ja erityisesti ammatilliseen lisäkoulutukseen, joka on pääsääntöisesti aikuisille. Nyt tästä kokonaisuudesta on päätetty näitä kuntatehtäviä vähentää, niin kuin myös Kuntaliitto itse on toivonut.

Tulen toteuttamaan tätä uudistusta niin, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus vielä omalla lähialueella koulua käydä. Sitä kautta se asettaa sen haasteen, että me joudumme vähentämään koulutusta järjestäjien määrässä, (Puhemies koputtaa) eli yhdessä maakunnassa on vähemmän järjestäjiä, mutta toivottavasti nuorilta näitä yksikköjä ei viedä.

Arvoisa puhemies! Kuten tuosta ministerin vastauksesta kuulimme, kysymyksiä jää yhtä paljon ilmaan kuin mitä niitä äsken esitettiin. Vastauksia ei saatu mihinkään niistä yksittäisistä asioista, mitä edustaja Puumala tuossa aiemmin esitti.

Kysyn nyt kaksi kysymystä:

Toinen liittyy tähän varhaiskasvatuslakiin. Ollaanko sitä tuomassa, sisältääkö se ryhmäkokoja? Mikä on rahasumma, joka siihen aiotaan sijoittaa?

Toinen kysymykseni liittyy oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Onko tarkoitus, että kaikki oppilaitokset ja oppilaitokset yleensä koko maassa saavat oikeuden antaa tätä oppivelvollisuusiän pidentämiseen sisältyvää opetusta, vai suljetaanko pois joku joukko tästä remmistä?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Vastaan tähän edustajan kysymykseen, molempiin kysymyksen päälauseisiin, "kyllä". Olette ihan oikeilla jäljillä: tulemme tekemään juuri niin, että pidämme huolta ensinnäkin siitä, että varhaiskasvatukseen voitaisiin tehdä parannuksia. Olen esittänyt kehysriihelle, että me tekisimme pieniä parannuksia siihen, miten varhaiskasvatus järjestetään jatkossa. Se laki on minua vuoden vanhempi, ja minä luulen, että aika on muuttunut. Itse kannatan vahvasti sitä, että me lähdemme siitä, että maksimikokoa pitää pystyä jatkossa säätelemään, ja siltä osin työryhmä käsittääkseni huomenna tulee luovuttamaan sensukaisen mietinnön.

Ja näiltä toisilta osilta: Me haluamme pitää myöskin siitä kiinni, että joka puolella Suomea sitä koulutusta on tarjolla. Siltä osin haluamme pitää myös siitä kiinni, että vapaa sivistystyö voi jatkaa palveluiden tarjontaa tällä koulutussektorilla, silloin kun me puhumme niistä asioista, jotka he ovat järjestäneet joko toisen asteen koulutuksena tai perusopetuksen lisäopetuksena.

Arvoisa herra puhemies! Yhä edelleen on hämärän peitossa ja epäselvää, mitä oppivelvollisuusiän korottaminen sisällöllisesti tulee olemaan. Kysyn: aiotaanko hyödyntää kansanopistoinstituution osaamista ja mahdollisuuksia ja olemassa olevia järjestelmiä oppivelvollisuuden laajentamisessa?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Juuri vastasin edustaja Kerolalle tähän kysymykseen, että kyllä, aiotaan hyödyntää samassa laajuudessa kuin nykyäänkin. He tekevät hyvää työtä.

Arvoisa puhemies! Rapeat 41 vuotta sitten käynnistyi peruskoulu. Muistan sen hyvin, kun satuin nuorena ylioppilaana olemaan silloin yhden vuoden Enontekiöllä kiertävänä englannin kielen opettajana. Se oli radikaali uudistus sekä sisältöjen puolesta että ennen muuta siksi, että se antoi kovan iskun tämmöiselle eriarvoistuvalle kehitykselle yhteiskunnassa. Kaikki suomalaiset ovat saaneet sen jälkeen 9-vuotisen perusopetuksen.

Tänään kaikki merkit viittaavat siihen, että tämmöinen eriarvoistuminen on lähtenyt uuteen kasvuun. Vanhempien koulutustaustasta voi jo ennustaa, miten lapset tulevat menestymään meidän kouluissamme ja sitä myöten elämässä. Eriarvoisuus on siis jälleen kasvussa. Tarvitaan peruskoululle uudistus.

Ministeri Kiuru, jotain huhuja on kuulunut, että työryhmiä työskentelee tämän ympärillä, mutta tietoja ministeriöstä ei paljon ole tullut. Ovatko ne kokoontuneetkaan, ne työryhmät? Mutta kun tämä peruskoulu rakennettiin laajalla komiteamietinnöllä, joka on aivan loistava edelleenkin luettavaksi, aiotteko tämän uudistuksen, joka on Suomelle välttämätön, (Puhemies koputtaa) toteuttaa myöskin samalla tavalla: laajalla parlamentaarisella valmistelulla?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä kiitän edustajaa. Kyllä tämä on todella hieno asia, että otatte sen esiin tässä salissa, millä tavalla me voisimme tukea sitä, että palataan takaisin juurille siinä, mistä suomalainen peruskoulu on tunnettu, ja tehtäisiin siellä puolella yhtä hyvää työtä seuraavassakin sukupolvessa. Tasa-arvoisen koulutuksen edistäminen on ollut yksi meidän menestystekijä, ja siellä puolella pitää ehdottomasti tehdä työtä tasa-arvon edistämiseksi entistä vahvemmin, koska me näemme, että sekä koulujen välinen eroavaisuus että myöskin lasten ja nuorten oppimiserot kasvavat koko ajan.

Nämä ovat huolestuttavia viestejä, koska alun perin peruskoulua ei suunniteltu tähän tarkoitukseen vaan aivan toisenlaiseen tarkoitukseen, siihen, että meidän tasa-arvoinen koulutus olisi kaikissa mittapuissa mahdollista taustaan tai varallisuuteen riippumatta, ja sitä kautta olemme nähneet nämä uhat, mutta myöskin monet muut uhat, (Puhemies koputtaa) jotka liittyvät tähän Pisa-tutkimustulokseenkin. Eli kouluviihtyvyys on laskussa, ja olemme käynnistäneet tämän työryhmäasettamisen, ja koko suunnitelma on tiedossa, (Puhemies: Taitaa olla aika täynnä, arvoisa ministeri!) ja olemme koonneet nämä työryhmät jo.

Arvoisa puhemies! Perusopetusta uudistetaan parhaillaan. Opetushallituksessa valmistellaan opetussuunnitelman perusteita, ja työ on käynnissä. Korkea osaaminen on Suomen menestys, mutta on tärkeää huomata, että kun osaamista nostetaan, niin kysymys ei ole siitä, että kaikilla on korkeakoulututkinto. Kun opetusministeri on julkisuudessa sanonut, että yliopistoihin, korkeakouluihin lisätään aloituspaikkoja, niin kysyisin: mille alalle? Suuri huoli on akateemisesta työttömyydestä ja siitä, että samaan aikaan leikataan korkeakouluista ja lisätään aloituspaikkoja. Siinä on suuri riski laadun laskulle, ja pitää muistaa, että osaaminen tulee laadusta.

Tästä oppivelvollisuuden pidentämisestä edelleen sanon, että heittäkää se nyt roskakoriin. Se on sellainen koulutuspoliittinen raato, jota ei kannata kaivella. Kannattaa kohdentaa olemassa olevat voimavarat niille nuorille, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Räätälöityä tukea tarvitaan. Se on viisas neuvo, ja uskon, että siihen yhtyy enemmistö eduskunnasta. (Eduskunnasta: Hyvä! Kyllä!)

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Onneksi minulla on hallitus takanani tässä oppivelvollisuuden pidentämisessä, ja sitä kautta huoli on aiheeton. Kehysriihessä etenemme tässä asiassa, ja oppivelvollisuutta koskevat suunnitelmat ovat pitkällä, ja tulemme antamaan tuon lainsäädäntöehdotuksen kevään lopuksi, ja siltä osin asia etenee. Pidän sitä erittäin merkittävänä tekona suomalaisten nuorten tulevaisuuden eteen. Se lisää sekä henkilökohtaista hyvinvointia että tämän kansan hyvinvointia, jos me saamme nostettua nuorten osallisuutta toisella asteella. Se on erittäin suuri huoli, joka meillä yhteiskunnassa on, että he kävisivät vielä koulua, koska näitä alle kolmekymppisiä peruskoulun varassa olevia nuoria on yhä vielä lähemmäs 100 000.

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys sitten liittyy opiskelijasumaan, ja me olemme hyvin laajasti monille aloille suunnitelleet näitä paikkoja, mutta myöskin uusille kasvaville aloille. On erittäin tärkeätä, että käydään laajaakin keskustelua siitä, mille aloille, muttei kannata heittää (Puhemies koputtaa) lasta tämän pesuveden mukana pois, koska me tarvitsemme 40 000—60 000 nuorelle paikan korkeakouluun. Se ei yhtään akateemisten määrää lisää, mutta se lyhentää työ-uria.

Arvoisa herra puhemies! Nyt oli kyllä hämmentävää kuulla, että päähallituspuolue irtisanoutuu tästä oppivelvollisuusiän nostosta, tästä 100 miljoonan investoinnista, mitä olette tekemässä. Oikeastaan tästä täytyisikin kuulla pääministerin sijaisena olevan valtiovarainministerin mielipide, mikä tässä on hallituksen linja.

Mutta haluan myös kysyä, arvoisa ministeri, teiltä. Totesitte, että vapaa sivistystyö on sydämenasianne, mutta leikkaatte sieltä kuitenkin rakennepaketin mukaan 15 miljoonaa, ja se tarkoittaa sitä, että sivistystyön toiminta keskittyy suurille paikkakunnille, ja käyttäjät, ne vähävaraiset käyttäjät, jotka juuri tarvitsisivat nuorisotakuunkin vuoksi vapaata sivistystyötä, (Puhemies koputtaa) maksavat enemmän. Mitä aiotte tehdä tälle asialle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että eduskunnassa käydään keskustelua osaamisesta ja myöskin niistä huolestuttavista tuloksista, joita meidän peruskoulun oppilaiden Pisa-tutkimus on nostanut esille. Täytyy huomata, että eriarvoisuuden kasvu suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta myöskin oppimistulosten heikentyminen peruskoulussa, on tapahtunut pitkällä aikajänteellä. Ne eivät ole tapahtuneet tämän hallituksen aikana. Ne ovat tapahtuneet viimeisen 10 vuoden aikana, ja on erittäin valitettavaa, että näihin ei ole aikaisemmin puututtu. Mutta on hyvä asia, että tämä hallitus on nostanut yhdeksi kärkitavoitteeksi eriarvoisuuden vähentämisen suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sitä tavoitetta viedään läpi kauttaaltaan niin opetustoimessa, verotuksessa kuin monen muunkin osa-alueen kautta.

Mitä tulee sitten hallituksen tekemiin päätöksiin: Niin kuin edustaja Kalmari erittäin hyvin tietää, hallituksella on vain yksi linja. Hallitus puolustaa yhdessä niitä päätöksiä, jotka on tehty.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että me joudumme myöskin vapaasta sivistystyöstä nyt hiukan säästämään. Me olemme hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, enkä halua vähätellä sen vaikutusta vapaaseen sivistystyöhön. Mutta siitä olen tyytyväinen, että hallitus kuitenkaan ei päättänyt, sanotaanko näin, vielä suurempaa reformia toteut-taa vapaassa sivistystyössä, ja toivon, että me tästä yhteistyöllä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa selviämme niin, että me emme koulutuksen laatua vapaan sivistystyön puolella kuitenkaan uhkaa. Tätä kautta on tärkeää muistaa, että me olemme hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ja nyt on säästöjä haettu monelta sektorilta, koska 5 miljardia on tähän mennessä sopeutettu, ja keskustankin malli taitaa olla paljon, paljon enemmän kuin 5 miljardia ja tulevat 3 miljardia. Siltä osin on tärkeää kuitenkin olla realisti siinä, että valtiontalouden tasapainosta tässä on kysymys ja tulevaisuuden nuorten mahdollisuudesta nauttia niistä kaikista palveluista, (Puhemies koputtaa) joista me olemme päässeet nauttimaan.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä suuresti, jos täällä ei kanneta huolta meidän nuoristamme ja haluta tehdä toimenpiteitä, jotka auttavat heidän tulevaisuuttaan, heidän opintojensa löytymistä, työpaikkansa löytymistä ja niin edelleen. Minä näen kyllä tämän todella kummallisena. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on hyvä tapa saada aikaan niitä toimen-piteitä, millä me pystymme puuttumaan näiden nuorten tilanteisiin.

Minä toivoisin, että ministeri Kiuru täällä selventäisi nyt näitä lukemia. Täällä heitellään vähän ihmeellisiä summia ilmaan, joten olisi hyvä kuulla ministeriltä, mitä ne oikeasti ovat.

Eikö ole näin, ministeri, että se maksaa myös itsensä takaisin sillä, että nämä nuoret ohjautuvat oikeaan paikkaan? (Ben Zyskowicz: Kaikki teidän menonne maksavat itsensä takaisin!)

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta politiikassa pitää myöskin osata tehdä ennalta ehkäiseviä sijoituksia, ja minusta tuntuu, että täällä on kuitenkin paikalla valtavan fiksu joukko edustajia, jotka osaavat ajatella aivan samalla tavalla.

Kysymys on siitä, mitä me haluamme tulevalle sukupolvelle. Olemmeko me valmiita siihen, että meidän nuoret käyvät yhä enenevissä määrin myöskin toisen asteen koulutuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, olipa se muoto ammatillisessa koulutuksessa sitten mikä tahansa? Se on tämän kansakunnan ainoa tapa rakentaa tulevaa kasvua ja osaamista, että toiselle asteelle hakeudutaan ja siellä opinnot tullaan suorittamaan. Minä en kannata sellaista Suomea, jossa me tietoisesti pidämme huolta siitä, että jäädään pelkän perusasteen varaan.

Ainoa, kaikkein tehokkain, keino nostaa koko kansan osaamisastetta on lähteä siitä, että pidetään kiinni vanhasta hyvästä. Aina kun on nostettu oppivelvollisuusikää, se on kohdistunut lähes 100-prosenttisesti siihen ikäluokkaan (Puhemies koputtaa), ja nyt on aika nostaa, jotta lähdetään toiselle asteelle koko porukalla.

Arvoisa herra puhemies! Meidän on syytä tunnustaa se, että meillä ikävä kyllä on eriarvoistava koulutusjärjestelmä tällä hetkellä johtuen siitä, että kunnilta on niin paljon leikattu näitä kuntaosuuksia ja ne eivät pysty, vaikka laki vaatii, antamaan kaikille oppilaille yhdenvertaista koulutusta. Ne nuoret ja lapset, jotka ovat heikossa asemassa, eivät saa sitä tukea, vaikka he tarvitsevat. Tämä on ihan realiteettia meillä kunnissa, ja me tiedämme sen, jos olemme myös kuntapäättäjinä.

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut huomiota kiinnittää siihen, että meillä sivistysvaliokunnassa on keskusteltu useita päiviä tästä tulevaisuusselonteosta. Siellä on kiinnitetty huomiota siihen, että meidän pitäisi olla tietoyhteiskunta, mutta silti meillä ei kuitenkaan ole esimerkiksi atk-opetusta ja tietovälineitten opetusta peruskouluissa muuten kuin sivuaineena tai tämmöisenä lisäkkeenä. Me emme panosta aidosti niihin asioihin, ja siitä huolimatta me jäämme jälkeen kaikessa esimerkiksi koulutuksen viennissä ja muussa, koska me emme osaa löytää niitä keinoja, miten me saisimme oppilaat omaksumaan sitä tietoa. (Puhemies koputtaa)

Kysynkin ministereiltä: saammeko me jotain uusia välineitä kouluihin, jotta saadaan tämä tietoyhteiskuntamaine takaisin?

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on käynyt ilmi, ei tässä nyt ihan hirveästi ole jaettavaa, koska tuo valtiontalous on sellaisessa jamassa, että paljon ei ole jakovaraa, mutta paljon me voimme tehdä myöskin sillä, että me yhdessä päätämme, että jotkut asiat vain hoidetaan, ja yksi sellainen on, että peruskoulun tulevaisuus on meille elintärkeä.

Siellä on pakko ottaa myöskin uudenlaisia keinoja käyttöön siinä, että saadaan tätä Pisa-tutkimuksissa havaittua kouluviihtyvyyttä merkittävästi parannettua. Siinä me olemme romahtaneet. Se on vakava juttu, kun lapsilla ja nuorilla motivaatiota ei ole.

Minä uskon, että yksi asia, joka meidän vain on hoidettava, on tämä digitaalisuuden tulo ja ict:n käyttö myöskin opetuksen osana. Se on väline, mutta se pitäisi enenevissä määrin ottaa käyttöön. Meillä on paljon hyviä kouluja, jotka ovat ensiluokkaisella tavalla ottaneet myöskin nämä välineet ja keinot käyttöön, mutta paljon meillä on vielä tehtävää. Siltä osin tuen kyllä sitä linjaa, että tämä on tulossa mukaan. Erillisiä oppiaineita me emme enää pidä keskustelussa mukana, koska tuntijako peruskoulun osalta on jo päätetty, mutta työtavoista voidaan päättää nyt ihan jatkossa.