Arvoisa puhemies! Raskaan liikenteen kaluston enimmäispainojen ja -mittojen nosto oli aika raju ratkaisu rikkidirektiivikompensaationa ja varsin vajavaisella valmistelulla. 76-tonnisten megarekkojen tulon myötä liikkuvan poliisin toiminta lakkautettiin, ja tähän liittyen huoli raskaan liikenteen turvallisuudesta kasvoi. Valvontakursseja ei ole järjestetty viime aikoina, ja myöskään uusien, raskaampien ajoneuvoyhdistelmien testaukseen tarvittavia ajoneuvovaakoja ei ole hankittu.

Ministeri Räsänen, te viikko sitten vastasitte minulle kuvaten Paateron Poliisihallituksen dynaamista otetta sanatarkasti seuraavasti: "Muutosten johdosta Poliisihallitus selvittää tarvetta poliisin punnitusohjeen päivittämiselle ja mahdollista vaakakaluston kehittämistarvetta." Olisiko tässä vakavassa tilanteessa, arvoisat ministerit, nyt syytä liikenneturvallisuuden valvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan osalta Liikenneviraston kanssa yhdessä pikaisesti katsoa, ettei meille synny Turun Myllysillan kaltaisia vakavia, myös siltoihin liittyviä riskejä? Kysymys on aika laajasta turvallisuuskysymyksestä.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nimenomaan liikenneministeriön kanssa yhdessä tätä liikenneturvallisuutta ollaan linjaamassa, ja myös Poliisihallituksen kanssa sisäasiainministeriö on tehnyt tulossopimuksen, jossa liikennevalvonnan taso säilytetään vuoden 2012 tasolla, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi raskaan liikenteen valvontaan käytettyä työaikaa tullaan lisäämään viime vuodesta, siis vuodesta 2013, tähän vuoteen noin 7 henkilötyövuodella, eli tavoitteena on tuo 54 henkilötyövuotta.

Edelleenkin yhdyn siihen, mitä tuossa vas- tauksessa teille sanoin. Todellakin olen kyllä luottavainen siihen, että nämä poliisin liikenneturvallisuuden tulostavoitteet kyetään säilyttämään aivan sovitulla tasolla.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy muistuttaa siitä asiasta, että valitettavasti meidän maassa on myös jätetty noudattamatta niitä yhteisiä pelisääntöjä, mitä raskaassa liikenteessä on ollut. Elikkä ennen kuin uusi mitat ja massat -pelisääntö tuli voimaan, vanhalla kalustolla on pahimmissa tapauksissa ajettu jopa 85 tonnin kuormilla, ja se jos mikä on rasittanut meidän siltoja ja meidän teitä, meidän alempaa tieverkostoa, erittäin raskaalla kädellä.

Täytyy tietysti muistaa se, että Turun Myllysilta on ehkä huono esimerkki tähän tapaukseen ottaen huomioon sen, että siinä oli kyseessä täysin virheellinen suunnittelutyö.

Arvoisa puhemies! Suomessa on jo ennen näitä viimeisiä mittojen ja painojen korotuksia ollut suuremmat yhdistelmäajoneuvot ja rekat kuin muualla Euroopassa. Nyt kysyisinkin sitä, kun monesti nämä suuret ajoneuvoyhdistelmät liikkuvat nimenomaan tuolla itäisen Suomen alueella metsäteollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetuksessa, kaivosteollisuuden tarpeisiin ja näin pois päin, miten aiotaan varmistaa se, että tiestö ja sillat näillä alueilla saavat sen lisäresurssin, jota sinne ehdottomasti kaivataan. Uudistaisin myös sen kysymyksen, miten sitten varmistetaan näillä heikkokuntoisilla teillä liikenneturvallisuus, kun entistä suuremmat ajoneuvoyhdistelmät siellä liikennöivät.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Täytyy huomauttaa tietysti siitä, että se korjausvelka on ollut olemassa. Meillä on kahden miljardin korjausvelka, eikä se siitä ole lisääntynyt. On vain paljastunut lisää ongelmia kuntien ja myös valtion saralla siinä, missä kunnossa esimerkiksi meidän sillat ovat.

Tällä hetkellä täytyy muistaa myös se, että siinä missä meillä on ollut suurin kalusto, meillä on myös ollut Euroopan pisimmät kuljetusmatkat. Ja jos mietitään suomalaista kilpailukykyä, teollisuuden kilpailukykyä, sitä mahdollisuutta saada mahdollisimman paljon kerralla tavaraa liikenteeseen satamiin ja maailmalle, niin myös tämän rikkidirektiiviasian yhteydessä on pidetty tärkeänä, että me pystymme pitämään huolta meidän kustannuskilpailukyvystä myös sitten raskaan liikenteen puolella.

Iso kysymys on se, miten me voimme pitää huolta meidän väyläverkostosta. Perusväylästön kunnossapito on se kaiken a ja o. 55 miljoonaa euroa saatiin lisää rahaa tämän mitat ja massat -hankkeen tiimoilta kriittisten siltojen ja teiden korjaukseen. Rahaa tarvitaan lisää, mutta muistuttaisin (Puhemies koputtaa) edustajia siitä, että se korjausvelka on ollut olemassa jo ennen kuin nämä päätökset on tehty.

Arvoisa puhemies! Se palaute, mitä on tullut rekkayrittäjiltä, on tietysti se, että Suomen heikkokuntoiset tiet ja sillat eivät todella tule kestämään näitä rekkoja. Nyt kysymys on se, millä sitten saataisiin rahoitettua näitä teitä. Nythän meillä liikkuu paljon myös todella suuria, supersuuria ulkomaisia rekkoja. Olisin kysynyt ministeri Kyllöseltä: olisiko mitään mahdollisuutta tätä vinjettijärjestelmää luoda Suomeen niin, että myös näiltä perittäisiin maksua, ja sitten samalla kompensoitaisiin kuitenkin suomalaisille rekkayrittäjille rahaa takaisin? Tämä ei tietenkään mitään kymmeniä miljoonia tuo, mutta se tuo kuitenkin varmasti jonkun verran rahaa takaisin, ja näin saataisiin kohtuullisuutta tähän, että ne myös maksavat, jotka täällä käyvät ajamassa näitä rekkoja. Ennen kaikkea kabotaasiliikenteessä, joka sinänsä on laillista, tapahtuu nyt niin paljon myös ylilyöntejä ja luvatontakin ajamista.

Liikenneministeri Merja Kyllönen

Arvoisa herra puhemies! Painojen osalta on tietysti sanottava se, että kun uusi kalusto tulee käyttöön, siinä on enemmän akseleita, painot jakaantuvat tasaisemmin. Jos mietitään sitä, että vanhalla kalustolla ajettiin aiemmin jopa 85 tonnin kuormilla, niin jokainen, joka ymmärtää fysiikasta yhtään, tajuaa sen, että siinä vanhassa kalustossa ollut 85 tonnin kuorma on kuluttanut meidän tiestöä huomattavan paljon enemmän kuin se enemmän akseleita sisältävä pidempi reteli, jossa se paino jakaantuu tasaisemmin. Siinä on myös paripyöräsääntö käytössä, jolloin myös sitä painon jakautumista voidaan katsoa ihan uudella tavalla.

Vinjetin osalta on jo edellisellä kaudella käyty paljon keskustelua ja tehty selvitystyötä ja todettu se, että jos raskaalle liikenteelle yksinään rakennettaisiin oma järjestelmä, niin itsessään se järjestelmä maksaisi jo enemmän kuin se tuotto siinä kaikkinensa on. Tilanne on se, että kotimaiselle liikenteelle joka tapauksessa, jotta meidän yrittäjät pärjäisivät, sen järjestelmän pitäisi kompensoida. En näe järkevänä, (Puhemies koputtaa) että se yksinään rakennettaisiin. Sitten pitäisi miettiä kokonaan uudelleen meidän liikenteen verotus- ja maksujärjestelmä.