Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Tupakkalaista on varmaan kysymys. Tuossa keskustelin toisen edustajan kanssa ja yhtäkkiä kuulin nimeni.

Mutta mennään tähän aiheeseen, eli tänään käsittelyssä oleva lakiesitys, tämäkin, on mielestäni erinomainen esitys hallitukselta ja haluan kiittää, että hallitukselta useita hyviä esityksiä tulee vieläpä samana päivänä. (Ed. Oinonen: Hyvä hallitus!) — Tältä osin hyvä hallitus. — Vielä totean senkin, että tämä uudistus on pääosin samansisältöinen kuin vuosi sitten tekemäni lakialoite. Tämän esityksen lähtökohtanahan on se, että ravintoloista tulisi savuttomia työympäristöjä työntekijöilleen ja lainmuutoksen myötä ravintolatupakointi olisi sallittua vain tarkoitukseen varatussa eristetyssä tilassa, johon ei ole järjestetty tarjoilua tai muuta viihdykettä. Todellakin tällä kiellollahan pyritään suojaamaan ennen muuta ravintolatyöntekijöiden terveyttä, mutta toki raittiimpi ilma on tervetullutta myös asiakkaille.

Suomessa runsaat 15 000 ravintolatyöntekijää altistuu työssään tupakansavulle, ja on arvioitu, että vuosittain 15—30 työntekijää kuolee passiivisen tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpään, ihan tilastollisesti laskien. Keuhkosyövän lisäksi ympäristön tupakansavu aiheuttaa myös sydän- ja verisuonisairauksia noin 300 suomalaiselle joka vuosi.

Itse asiassa tupakan kulutus on Suomessa ilahduttavasti laskenut Euroopan matalimmalle tasolle ja tällä on vaikutuksensa myös tupakkasairauksien vähenemiseen. Kuitenkin noin miljoona suomalaista tupakoi päivittäin. Teollisuusmaissa arviolta viidennes kaikista kuolemantapauksista johtuu tupakasta, ja Suomessakin tupakka tappaa vuosittain arviolta 5 000 ihmistä, mikä on aikamoinen määrä, enemmän kuin alkoholi, liikenneonnettomuudet, itsemurhat ja murhat yhteensä.

Tupakoinnin terveysvaikutukset ovat yleisesti tiedossa. Ihmishenkien lisäksi tupakointi maksaa yhteiskunnalle arviolta 2 miljardia euroa vuodessa. Jos mietitään näitä tupakan haittavaikutuksia, jotka ovat hyvin tiedossa, niin tupakka ilman muuta kiellettäisiin, jos se tulisi markkinoille tänään ensimmäistä kertaa. Tupakansavuhan on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, ja se on yleisin tiedossa oleva syövän aiheuttaja ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä keuhkosairauksiin.

Euroopassa ja muualla maailmassa on ryhdytty yhä vakavampiin toimiin tupakoinnin terveydellisten vaarojen ja yhteiskunnallisten kustannusten ehkäisemiseksi. Euroopan unionihan kieltää tupakan mainonnan. Lisäksi EU:ssa on suunnitelmia tupakan viljelijöille maksettavan tuen irrottamisesta kokonaan tuotannon määrästä vuoteen 2007 mennessä, mikä saattaisi parhaimmillaan tarkoittaa tupakanviljelyn loppumista Euroopan unionissa. Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa tupakointiin on pyritty vaikuttamaan myös säätämällä tupakkatuotteiden myynti luvanvaraiseksi toiminnaksi, ja mielestäni myös tässä tulisi meillä edetä. Erityisesti itseäni huolestuttaa se, että esimerkiksi päivittäistavaraliikkeissä tulisi aivan erityinen huomio kiinnittää tupakkatuotteiden sijoitteluun. Nyt ne ovat juuri siinä heräteostosten joukossa kassojen lähellä, ja jos tupakan myynti olisi luvanvaraista toimintaa, siihen voisi näitä sijoitteluehtojakin silloin laittaa.

Tupakointia koskevaa lainsäädäntöä on kiristetty myös kansallisella tasolla. Irlantihan kielsi tupakoinnin työpaikoilla 3 000 euron sakon uhalla, ja Irlannin tupakointikielto koskee myös baareja, pubeja ja ravintoloita. Kiellon voimaantuloa edeltäneessä keskustelussa ravintoloitsijoiden etujärjestö arveli kiellon karkottavan asiakkaita ja alan työpaikkojen vähenevän jopa kymmenillätuhansilla, mutta ravintoloitsijoiden pelot asiakkaiden vähenemisistä ovat osoittautuneet aiheettomiksi. Kyllä tupakoijat käyvät edelleen ravintoloissa ja tupakoimattomat asiakkaat ovat jopa hiukan lisänneet asiakaskäyntejään. Viidesosa tupakoijista pidättäytyy kokonaan polttamasta ravintolailtoinaan, vaikka siellä anniskelupaikan ulkopuolella voikin käydä tupakoimassa. Tehdyn tutkimuksen mukaan alle puolet vastanneista oli tyytyväisiä pubien ilmanlaatuun ennen kieltoa, mutta kiellon jälkeen tyytyväisiä on lähes 100 prosenttia, 98 prosenttia. Norjassa on voimassa Irlannin tavoin tiukennettu tupakkalaki, joka kieltää tupakoinnin maan kaikissa baareissa ja ravintoloissa. Myös Viro kieltää tupakoinnin lähes kaikissa julkisissa paikoissa, ja Ruotsissahan myös suunnitellaan tupakkalain tiukentamista.

Tupakointi on mielestäni nähtävä myös laajemmassa viitekehyksessä. Se on merkittävä maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaisemisessa Suomen on kannettava omaa vastuutaan. Maailman terveysjärjestö Who arvioi tupakoitsijoiden määrän kansainvälisellä tasolla olevan kasvussa. Tupakointi on kyllä vähentynyt teollistuneissa maissa, mutta yleistynyt kehitysmaissa, joissa tupakkateollisuudella on vahva asema ja tuotteita mainostetaan paljon. Who:n mukaan myös tupakan viljely aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhissä maissa. Valtaosa tupakan viljelijöistä elää köyhyydessä ja lisäksi nämä viljelmät aiheuttavat vakavia ympäristöongelmia, eli tupakanlehtien kuivaaminen polttopuilla tuhoaa metsiä ja viljely aiheuttaa myös eroosiota tupakkakasvin ominaisuuksista ja viljelymenetelmistä johtuen.

Voidaan todeta, että tupakkabisnes aiheuttaa globaalisti ajatellen valtavia, maailmanlaajuisia tappioita, ja ajattelen, että nyt tällä ehdotuksella, mikä meillä on käsiteltävänä, paitsi että siinä todellakin on tämä henkilökunnan työsuojelun asianmukaiselle tasolle saattaminen se kaikkein merkittävin seikka, kyllä sillä on myös tietynlaista viestiarvoa, signaaliarvoa, koko yhteiskunnalle. Tupakoinnin kieltäminen Suomen ravitsemusliikkeissä on pieni, mutta merkittävä askel tässä kamppailussa tupakoinnin haittoja vastaan, ja uskon, että sillä on myös sellainen positiivinen vaikutus, että kun henkilöt pyrkivät eroon tupakoinnista ja usein sitten ne tupakkalakot tuppaavat siihen ravintolailtaan kariutumaan, niin tämän lain voimaan tultua on helpompi pysytellä niissä tehdyissä päätöksissä ja oppia tupakoimatonta elämäntapaa ystävien seurassa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus toivottavasti saa paremman vastaanoton kuin oli tämä seksipalveluiden oston kieltämisen keskustelu. Toivoisin, että tämä laki todella tulisi hyväksyttyä eduskunnassa, sillä tupakointi on suurin terveysriski maassamme. Joka toinen tupakoitsija kuolee tupakansavuun ja nikotiinivaikutukseen, jollei lopeta ajoissa.

Tupakasta vierottaminen tapahtuu helpoimmin tupakan hinnan korottamisella, mainonnan kieltämisellä, tupakoinnin kieltämisellä yleisissä tiloissa. Myös asenne- ja terveyskasvatus ovat tärkeitä. Nuorille naisille tulisi kertoa, että tupakka vanhentaa ja rypistää ihoa, ja miehille kertoa, että siitä tulee erään tyyppistä impotenssia.

Nyt lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä kielletään tupakointi ravintoloissa ja ravitsemusliikkeissä. Sallittua on tupakointi erillisissä tupakkatiloissa, jotka on niin rakennettu, että tupakansavu ei joudu savuttomaan tilaan. Tupakoida voi kuitenkin ulkoterassilla, mikä on varmasti hyvä asia kesäaikana.

Laki on erittäin tervetullut, ja se on jo toiminut hyvin, kuten ed. Räsänen sanoi, Irlannissa, Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Italiassa, Ruotsissa, ja se on tulossa ensi kesänä voimaan Virossa. Suomessa laki on esitetty tulevaksi voimaan 1.6.2007, mutta ravintoloitsijoille annetaan siitä vielä kahden vuoden aika rakentaa tupakkahuone savuttelijoille. Mielestäni tämä kahden vuoden aika on liian pitkä. Sen voisi hyvin lyhentää vuoteen. Yksi vuosi on riittävä. Toivottavasti sosiaali- ja terveysvaliokunta lyhentää siirtymäaikaa.

Ravintoloitsijoita voisi auttaa tekemällä liiketoiminta kannattavammaksi esimerkiksi alentamalla ravintolapalveluiden arvonlisäveroa.

Lakiesitys on mielestäni hyvä ja tarpeellinen, mutta sitä tulisi vielä täydentää niin, että tupakkatuotteiden myynti tulisi luvanvaraiseksi. Lisäksi oli virhe, että nikotiinivalmisteet tulivat kioskeihin ja vähittäistavarakauppoihin tämän kuun alusta. Nikotiini on aivan yhtä vaarallinen purkkana ja tabletteina kuin se on tupakkatuotteena.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää nyt, että kolmikantaisen työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti tupakointi kiellettäisiin kokonaan kaikissa ravitsemusliikkeissä, siis kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa. Tupakointi sallittaisiin ainoastaan ulkona tai täysin erillisissä tupakointitiloissa, joihin ei saa tarjoilla ja joihin ei saa myöskään viedä mukanaan syötävää tai juotavaa.

Erityisesti ravintola-alalla työskentelevät ovat joutuneet kärsimään tupakoinnin haittavaikutuksista passiivisina tupakoijina, kun nykyisin voimassa olevan lain keinoin ei ole kyetty suojelemaan heitä altistukselta. Viime vuonna Who:n tutkimuksissa osoitettiin selvästi, että tavanomainen altistus tupakansavulle aiheuttaa keuhkosyöpää henkilöille, jotka eivät ole koskaan itse tupakoineet. Tupakoivien kanssa asuvien riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli lisäksi saman tutkimuksen mukaan 25 prosenttia suurempi. Tupakoijat altistavat itsensä lisäksi muut ihmiset sadoille haitallisille aineille ja yli 50:lle syöpää aiheuttavalle myrkylle. Suomessa kuolee vuosittain ympäristön tupakansavun takia 20—30 henkilöä keuhkosyöpään ja 250 sydän- ja verisuonisairauksiin.

EU-tasolla suositeltiinkin hallituksille jo viime vuonna Irlannin esimerkin seuraamista ja tupakoinnin kieltämistä kaikissa julkisissa tiloissa ja työpaikoilla. On huomattava myös, että tämä kielto ei suojaa vain työntekijöitä, vaan myös kaikkia muita asiakkaita. Tupakoinnin rajoittamisesta ja kieltämisestä saadut kokemukset eri maista, joita täällä jo edellisissä puheenvuoroissa on lueteltu, osoittavat selvästi, että täydellinen tupakointikielto toimii paremmin ja sen valvonta on helpompaa kuin erilaisten erillisten rajoitusten. Tämä on tullut todetuksi jo Suomessakin, kun Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on selvästi todettu, että nyt voimassa oleva, vain muutaman vuoden voimassa ollut laki ja sen rajoitukset eivät ole riittäviä eikä niiden avulla ole pystytty poistamaan ongelmia ja monien ohjeiden noudattamisessakin on lukuisasti ollut erilaisia puutteita.

Niissä maissa, joissa ravintolatupakointi on kielletty, ravintoloiden asiakasmäärät ja myynti eivät ole oleellisesti lain takia vähentyneet, ja myös alan yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä päätöksiin. Esimerkiksi Irlannissa aivan uudet asiakasryhmät, kuten esimerkiksi lapsiperheet, ovat löytäneet tiensä aikaisempaa useammin ulos syömään ja käyttäneet huomattavasti enemmän ravintolapalveluita, kun ravintolat ovat olleet täysin savuttomia.

Naapurimaassamme Ruotsissa 95 prosenttia asiakkaista sanoi lisäävänsä ravintolakäyntejä, kun ravintolat ovat viime kesänä tulleet siellä savuttomiksi.

Myös Norjassa kokemukset ovat olleet positiivisia. Myös työntekijät ovat itse vähentäneet omaa tupakointiaan, ja lain valvonnan suhteen ei ole ollut ongelmia.

Irlannissa uuden lain voimaantulon yhteydessä järjestettiin lukuisia kampanjoita, joilla toisaalta tehtiin uutta lakia tunnetuksi ja toisaalta edistettiin monin eri keinoin tupakoinnin vähentämistä. Tupakointi onkin vähentynyt Irlannissa selvästi, kun monet ovat saaneet tukea lopettamiseen tukitoimenpiteiden lisäämisen ja niiden saatavuuden parantamisen myötä. Tupakoinnin lopettamista tukemaan perustettiin muun muassa puhelinlinja, jossa asiantuntijat, sairaanhoitajat, alan koulutuksen saaneet ja nimenomaan näihin kysymyksiin lisäkoulutusta saaneet vastasivat puhelimeen. Ensimmäisen vuoden aikana tähän puhelimeen tuli useita kymmeniätuhansia soittoja ja arviolta 25 prosenttia soittajista onnistui muun muassa tämän tuen avulla lopettamaan tupakoinnin. Tupakan myynti väheni Irlannissa toissa vuonna lähes 18 prosenttia.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni sekä tupakan käytöstä että siihen liittyvästä elämäntavasta välittyy tällä hetkellä lapsille ja nuorille vieläkin liian myönteinen kuva. Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys onkin omalta osaltaan edistämässä tupakoinnin vastaista työtä. Lainsäädännössä on tupakkatuotteiden myynnin ja erityisesti myynnin valvonnan osalta kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Mielestäni tupakan myynnistä olisi tehtävä luvanvaraista, ja tupakan hinnan nostokin voisi olla Irlannin esimerkin tavoin harkitsemisen arvoista.

Kun tämä esitys menee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsittelyyn, mielestäni valiokunnassa olisi hyvä pohtia myös sitä, voitaisiinko esitystä tiukentaa siltä osin, että erillisten tupakointitilojen tai niiden rakentamismahdollisuus poistettaisiin laista, ja, kuten ed. Asko-Seljavaara jo edellisessä puheenvuorossa totesi, voitaisiinko tätä kahden vuoden siirtymäaikaa lyhentää.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja terveydenhuollon eri toimijoilla olisi nyt, arvoisa puhemies, vuoden päästä, kun tämä uusi laki sitten toivottavasti astuu voimaan, erinomainen tilaisuus käyttää hyväksi tämä mahdollisuus, jotta ihmiset voisivat saada samaan aikaan eri tukitoimenpitein kannustusta, kuten Irlannin esimerkki on osoittanut, tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Toivon, että eri toimijat tämän tilaisuuden käyttävät hyväksi. Se on tuhannen taalan paikka.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä jo Irlanti-kortti ja -pajatso on tyhjennetty perusteellisesti, joten en siihen enää uudestaan mene. Se on joka tapauksessa hyvä, havainnollinen esimerkki.

Esitys on kannatettava, siinä ei ole mitään epäselvää. Minä kiinnitän vain, arvoisa puhemies, huomiota yhteen hyvin merkittävään näkökohtaan. Siis meillä on nyt tämä baaritiski- ja pelitilatupakointikieltojuttu. Sitä varten ravintoloitten omistajat, tilojen haltijat, tekivät rakennusteknisiä muutoksia, ja nyt heti perään tulee uusi muutos taas. Nyt pitäisi kerta kaikkiaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa löytää sellainen ratkaisu, että seuraavaa esitystä ei tule parin vuoden päästä, ettei esimerkiksi seuraava eduskunta, joka aloittaa reilun vuoden päästä työtään, heti ensi töikseen keksi taas jotakin uutta, joka taas mullistaa tavallaan tämän miljöön. Kun tavoite on hyvä, niin nyt pitäisi kerta kaikkiaan ratkaista se, millä tavalla nämä tupakoinnin haitat henkilökunnalle ja myöskin ravintoloitten asiakkaille saataisiin minimoitua mahdollisimman tarkoin ja tämä homma olisi niin kuin kerralla hoidettu kuntoon eikä tällä tavalla paloittain ja pätkittäin, mikä minusta ei ole fiksua.

Maija Rask /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan kommentoida ed. Asko-Seljavaaran paheksuntaa nikotiinikorvaushoitotuotteiden saattamisesta muuallekin kuin apteekkeihin. Minusta se oli kyllä hyvä päätös, ja sen hyvän päätöksen seuraukset näkyvät jo nyt. Ei ole monta päivää sitten, kun lehdistä oli luettavissa, että nikotiinivalmisteiden hinnat ovat apteekeissa laskeneet. (Ed. Asko-Seljavaara: Totta kai, kun apteekkimaksu poistui, tietenkin!) Nehän olivatkin todella korkeat. Hyvä näin.

Minusta tämä lakiesitys on hyvä. Tämä on johdonmukainen seuraus sille ainakin 90-luvun alun tupakkapolitiikan harjoittamiselle, mikä tässä eduskunnassa on ollut. Muistan, kuinka 90-luvun alussa jo teimme erittäin tiivistä yhteistyötä kokoomuslaisen lääkärin Timo Ihamäen kanssa, jolloin eduskunta päätti — ja minusta tuntuu, että kaikki edustajat eivät tienneet, mitä päätettiin, kun päätettiin — että tupakansavu kirjoitetaan sellaiseen kuin Asa-luetteloon, Asa-listaan, joka tarkoittaa syöpävaarallisia aineita, että se on syöpävaarallinen aine. Tämän seurauksenahan sitten esimerkiksi raskaana olevat ravintolatyöntekijät pääsevät pidemmälle äitiyslomalle ja tihennettyjä työterveystarkastuksia tehdään niille ihmisille, jotka ovat tupakansavulle työssään altistuneet. Sen jälkeen voi todeta, että aika pitkään meni, kun ravintoloissa rajoitettiin tupakanpolttoa, yllättävän pitkään. Minusta ei ollut mukavaa, että eduskunnan ravintolassa kyllä aika pitkään tupruteltiin, ennen kuin tämä tässä talossa säädetty laki astui voimaan myös eduskunnan ravintolassa. Monet nuoret eduskunnassa vierailijat sitä vähän ihmettelivät ja päivittelivät.

On hyvä palauttaa mieliin, että noin 70 prosenttia ravintoloissa työskentelevistä on naisia. Tämäkin on tasa-arvokysymys, mutta vaikuttaa siltä, että eduskunta on herttaisen yksimielinen — ainakin ne, jotka puheenvuoron ovat tähän mennessä käyttäneet, ovat olleet — siitä, että lakiesitys on hyvä. Onhan tämän lakiesityksen mukaankin niin, että jos päivän on savullisessa työssä, niin se vastaa 1—6 savukkeen polttamista.

Niin kuin ed. Pulliainen totesi, Irlanti-kortti on käytetty. Minusta se on kyllä aivan uskomattoman hieno esimerkki. Irlantilaisen pubin hauskanpidosta en ole koskaan päässyt osalliseksi, mutta olen kuullut siitä paljon juttuja, että siellä on tupakanpoltto lopetettu ja kaikki ovat sitä mieltä, että oli muuten hyvä juttu, että lopetettiin.

Tästä esityksestä on hyvä antaa kiitokset hallitukselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Tässä jos missä on tehty johdonmukaista terveyspolitiikkaa, ensin tämä nikotiinikorvaushoitoasia ja nyt tämä ravintoloitten tupakoinnin kieltävä laki. Tämä on sitä ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, jonka kanssa me sitten pärjäämme paremmin ja estämme tulevia sairauksia.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun tuossa seksin oston kriminalisointikysymyksessä hillitsin himoni, siis puhumisen himoni, niin uskallan nyt puhua tästä toisesta himosta eli tupakan himosta ja sen rajoittamisesta.

On ehkä syytä todeta, että asiantuntemukseni kanssa on vähän niin ja näin, koska lopetin tupakanpolton jo ennen kuin ryhdyin harjoittamaan seksiä, niin että aika kauan siitä on. Mutta siitä huolimatta, kun täällä nyt on ikään kuin teoreettisesti kuvailtu näitä erilaisia hyviä kokemuksia kansainvälisistä teoista tällä alalla ja kun täällä on todettu toisaalta, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän nyt sitten käsittelee, niin kerron, että sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka on tunnetusti kaukaa viisas ja kaiken näkeväkin toivottavasti, suoritti jo viime syksynä ekskursion eli siis suomeksi valiokuntamatkan Irlantiin. Kävimme ihan oikeasti siellä niissä pubeissa, joissa hauskanpito oli todella valloillaan, ja sitä merkittävästi edesauttoi se, että siellä ei ollut tupakansavua. Ei siellä ollut kyllä ihmisiä pubien edustoillakaan sätkää polttamassa, siis niitä, joiden nyt tämän himonsa rajoittamiseksi pelätään jotenkin kärsivän.

Sen sijaan tyytyväisiä ihmisiä oli. Heitä oli Irlannin ravintolaliiton puheenjohtajasta lähtien. Hän oli kaikkein innostunein. Hän kertoi meille, että he olivat ankarasti vastustaneet tätä lakiesitystä ja suhtautuneet siihen suurella varauksella ja arvelivat, että kansa katoaa juomaan stoutia sinne kotiinsa, mutta näin ei ollut käynyt. Se sama porukka näkyi olevan siellä. Ei johtunut pelkästään Irlannin ja Ranskan välisestä jalkapallomaaottelusta, että ne pubit olivat sinä lauantai-iltana, jolloin me siellä erityisesti olimme joukossa mukana, kuin nuijalla lyötyjä. Mutta me näimme siellä pubissa myöskin ruokailevia lapsiperheitä, ja tämä ravintolaliiton puheenjohtaja, itsekin ravintoloitsija, kertoi, että lapsiperheitten määrä on selkeästi lisääntynyt sen jälkeen, kun tupakansavu katosi. Ja ed. Rajala, kyse ei ollut pelkästään pikaruokaloista. Me emme käyneet pikaruokalassa. Me harrastamme oikeaa olutkulttuuria käydessämme ulkomailla. Aivan sama viesti tuli, kun haastattelimme niitä ihmisiä siellä. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Tästä seuraa, että — kun täällä toivottiin final destinationia, ed. Pulliainen tuossa äsken, eli lopullista ratkaisua — jopa niin kyyniset edustajat kuin minä ja ed. Rehula päädyimme siihen, kun tiesimme, mitä hallitus valmistelee, että minä tietenkin, niin kuin aina, vastustan hallituksen esitystä tai ainakin yritän parantaa hallituksen hyviäkin esityksiä, ja ed. Rehula, joka on taas sitoutunut niitä puolustamaan, ilmoitti, että hänkin on valmis vakavasti harkitsemaan jopa tupakoinnin kieltämistä kokonaan, siis jopa näissä kopeissa. Jos ei kukaan muu tule sitä tekemään, niin tulen itse valiokunnassa esittämään, että näin menetellään, ja uskon, että valiokunnan enemmistö tulee asettumaan tälle kannalle, ellei hallitus nyt ryhdy sitten käyttämään tavanomaisia hallituksen keinoja, joita nyt tässä asiassa kuitenkin toivoisin ei-käytettävän.

Katsotaan nyt sitten, mitä valiokunnasta ulos tulee, mutta ihan oikeasti, rehellisesti ja objektiivisesti meille syntyi ihan riippumatta siitä, millainen oma taustamme tupakoitsijana tai ei-tupakoitsijana oli, sellainen käsitys, että ei ole mitään järkeä rakennuttaa kalliilla rahalla, kuten ed. Pulliainen totesi, jo tehtyjen investointien lisäksi vielä oikeasti hukkainvestointeja eli koppeja, joissa saa käydä vaan tupakalla. Tästä syystä ainakin itse, vaikka olen saanut, kun jossain lehdessä tulin kantani kertoneeksi, runsaasti palautetta, sanoisiko uhittelevaakin palautetta, pidän kyllä tätä lakiesitystä hyvänä, mutta en riittävän hyvänä, ja tästä syystä toivon, että eduskunta tätä parantaa, jolloin voimme todentaa sen totuuden, jonka vanha kirkkohistorian opettajani, suuresti kunnioittamani lääninrovasti Lauri Veikko Nurmi 40 vuotta sitten minulle ja luokkatovereilleni sanoi, että jos isi Jumala olisi tarkoittanut, että ihminen tuommoista kortta röyhyyttää, niin toki hän olisi tälle savupiipun päähänsä luonut.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin ed. Virtanen, olen tämän asian puolesta sekä vastaan. Sellainen vaikutelma jäi, että mikäli tämä suomalainen yhteiskunta olisi ed. Virtasen varassa, niin tuskinpa täällä saisi tehdä yhtään mitään ja syömäänkin joutuisi melkein ulkona. Tämmöinen vaikutelma jäi. Ette te, ed. Virtanen, niin sanonut, mutta näin minä vähän tätä asiaa aistin.

Mitä tulee tähän lakiin, tupakoinnin vastustamiseen, voisin sanoa, että kun ajattelen tätä omasta nuoruudestani, kun pienenä poikana ikään kuin kasvoin siihen ikään, että pääsin varteni ja ikäni perusteella ravintolaan, niin kyllä siellä katsellessani näitten kaljahuuruisten — silloin nimittäin kalja oli tullut vähän voimakkaammin juotavaksi — kansalaisten valtavaa tupakinpolttoa, ne ravintolatilat olivat silloin sellaiset, että ilmastoinnista ei ollut tietoakaan, itse tämän maailman totesin, kun vesi silmistä kierti, että kun tämän tupakin saisi joskus tästä pois, niin voisi tässä jotain elämää ja järjestystä olla olemassa. Nyt siihen tilaisuuteen on tultu. Näin arvellen se harras haaveeni ja harras toiveeni 40 vuoden takaa on toteutunut, mutta en tietenkään ole toivonut, että siitä syntyy tämmöinen, niin kuin nyt on olemassa.

Toisin kuin ed. Virtanen väitti, näen, että sen jälkeen, kun tupakointi kielletään ja poistetaan, myöskin osa siitä tunnelmasta ja hengestä poistuu. Tämän asian voisi hyvin kuvailla noin seitsemän vuoden takaa, oikeastaan kuuden vuoden takaa, että kun eduskunnassa kahvilan perältä poistui tupakointi, niin myöskin osa kahvilan tunnelmasta katosi eikä se koskaan ole palautunut eikä tullut siihen järjestykseen eikä tule, vaikka käskettäisiin nyt tupakoimaan ja tämä laki kumottaisiin. Ihmettelenkin niitä edustajia, jotka hiippailevat tuonne alas portaita ja menevät ikään kuin tupakalle sinne tupakkahuoneeseen, kolkkoon, synkkään ja voisi sanoa, että ummehtuneeseen tilaan, kun se on nyt näin rakennettu vain sitä varten. Tällä lailla tätä peliä katsottuna kyllähän tässä on selvästi ylireagoitu tähän asiaan.

Hallituksen esitys lähtee oikein ja oikealta pohjalta siinä, että pitää eristää, pitää eristää niin, että henkilökunta ei altistu, ja myöskin niin, että sellainen väki, joka menee syömään, juomaan taikka ei halua tupakinsavua haistella tai maistella, eristetään kaikesta muusta eroon. Tämä juontaa siihen, että kun ravintolakäyttäytymisen osalta on siirrytty tämmöiseen kotitipotteluun jo alkoholin käytön osalta, niin siirrytään todennäköisesti sitten tupakankin osalta. Tulee joku uusi kulttuuri, missä tämä homma tapahtuu ja toteutetaan. Jos tietäisin, niin sanoisin, mikä se on, mutta en tiedä enkä tunne sitä asiaa.

Kun otetaan huomioon se, että edellytetään, että pitää rakentaa, rakennuslupavaiheessa suunnitella, että on erikseen tupakkatilat julkisessa ravintolatilassa niin kuin on sosiaalitilat ja kaikki muut, niin onhan tämä aivan ihmeellinen maailmanpeli olemassa. Luulen, että tämä nykytekniikka olisi vähän sen tyyppinen, että ilmastoinnilla voidaan tämä homma hoitaa niin, että tällaista eristystä ei tarvitse tehdä eikä toteuttaa.

Kyllä pikkasen, mitenkään syyllistämättä naisia tai miehiä, tämän nykyisenkin lain soveltamisen kautta semmoista nirppanokkaista meininkiä on alkanut tulla, niin että näkee, kun joku jossakin tupakansavua pikkaisen pölläyttää, että aletaan tuhisemaan kauheasti ja ikään kuin paheksumaan sitä. Kyllä tässä monia muitakin asioita olisi korjattava ja hoidettava. Voisi sanoa, että suvaitsevaisuutta toivoisin tähän vähän enemmän, mitä nyt on olemassa.

Arvostan vahvasti niitä ed. Räsäsen ja ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroja, joissa todettiin, että tupakansavu, niin kuin hallituksen esityksessäkin todetaan, on syöpään altistavaa ja sen altistamisen kautta myöskin näitä ongelmia terveyden suhteen on olemassa. Mutta luulenpa niin, että silloin kun siitä tuoksusta on kysymys, tämä altistuminen ei ole kuitenkaan niitä suurimpia ongelmia, vaan ne suurimmat ongelmat ovat jotain muuta ja jossain muualla. Jos tätä ihminen pelkää, niin ei se oikeastaan voi aamulla ylös nousta, koska se voi altistua yhteen sun toiseen ongelmaan, jopa sotkeutua omaan näppäryyteensä ja kaatua portaissa, jos näin voisi tätä asiaa ajatella.

Näin tätä maailmaa katsottuna kerrattakoon nyt vielä, että itse en ole aidosti koskaan polttanut, mutta en ole koskaan kieltäytynytkään sikarinpoltosta, jos joku on sen tarjonnut. Tältä osin katson tätä hauskanpuoleisena harrastuksena silloin, kun se on mahdollista, mutta tietenkin enempi pitäisi pohtia tämänkin hallituksen esityksen kohdalla sitä, mitä on se tupakasta riippuvaisuus ja mitkä ne ongelmat ovat myöskin siinä asiassa noin taloudellisessa mielessä. Ymmärrän kyllä valtiontalouden kannan. Luulen, että valtiovarainministeriössä mietitään kaikin keinoin niitä tapoja, millä tätä tupakointia voitaisiin elvyttää, kiihottaa ja saada myöskin sitä kautta valtion kassaan enempi tuloja, mutta tämä on taas toisen saarnan aihe.

Herra puhemies! Tähän halusin erityisesti sanoa, että kun tämä hallituksen taholta on valmisteltu, uutisoitu ja kerrottu, niin kyllähän tähän kaikkein ihmeellisin ajatusmaailma oli olemassa, että ympättiin vielä semmoinenkin harhakuva, että parvekkeelle jos joku menee, se kielletään ikään kuin lainsäädännöllä, että ei saa tupakoida eikä elää omalla parvekkeellaan niin kuin eletään. Tiedän, kyllä tässä salissa moni todistaa, että tätä ei ole harkittu eikä tehty eikä kaivettu tähän asiaan. Niin onkin. Mutta sellainen vaikutelma syntyy, kun lehdistö ja media uutisoivat tätä asiaa, että kyllä tästä oli tarkoitus tehdä vähän tämän tyyppinen, ja varoitankin, ettei tähän suuntaan mentäisi ja käytettäisiin käytännön järkeä, sitä, mikä käytännön elämässä on olemassa. Kyllä tämä tupakka on eräänlaista huumetta, siitä pitäisi päästä eroon muuten. Mutta näillä tekijöillä sen hyväksyttävyyden ja suvaitsevaisuuden pitäisi olla kaiken yläpuolella yksi asia olemassa, ja kuitenkin valtiontaloudelliset tekijät puoltavat ja edellyttävät, että sitäkin pitäisi saada kaupaksi menemään ja verotuloja kertymään.

Toivon, että tämä valiokuntakäsittelyn aikana syntyisi sellaiseen rakennelmaan ja sellaiseen ratkaisuun, missä näin kalliilta rakennelmilta rakentamisen järjestämisen osalta päästäisiin eroon ja nähtäisiin vähän kokonaisuutta, sitä, että se on yksi tapa ihmisten kulttuurissa, seurustelukulttuurissa ja voisi sanoa, että myöskin hengenluontikulttuurissa, sellainen, että tupakka arvonsa saakoon, vaikka siinä ne omat haittatekijät ovat olemassakin.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle todettakoon, että tämä on ensimmäinen asia, jossa tässä salissa olen erityisesti kieltoja kannattanut, toivottavasti aika pitkälti viimeinenkin. Kysymys on tietenkin siitä, että kun näin pitkälle on menty, niin on ihan järkevää mennä vielä se yksi askel, joka puuttuu, koska niitten koppien rakentaminen sinne tyhjän pantiksi ei ole mistään kotoisin. Ja ed. Lahtelalle totean, että siellä irlantilaisissa pubeissa sitä tunnelmaa, jota ehkä toi se savu, joka sitten aiheuttaa niin paljon syöpää, että kuntien talous on kuralla terveydenhoitomenojen kasvun myötä, korvasi voimallisesti sieltä syvien lankkujen syvistä kätköistä satavuotinen hyvän oluen tuoksu. Ja kyllä siinä korvausta tuli aivan tarpeeksi.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Virtasen pubivierailut Irlannissa eivät ole menneet hukkaan. Ed. Virtanen pitää lakiesitystä melkein hyvänä, mikä on paljon vasemmistoliiton edustajalta. On todettava, että ed. Lahtelasta tulisi hyvä savolainen edustajatoveri ed. Virtaselle, koska ed. Lahtela ei ilmoittanut kannattavansa eikä vastustavansa lakiesitystä, enemmänkin päinvastoin. Se oli hyvin savolainen ilmaisu.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia. Esityksen lähtökohtana on, että ravintolat ja muut ravitsemusliikkeet olisivat savuttomia. Esityksen mukaan tupakointi olisi sallittua ravintolan tai muun ravitsemusliikkeen sisätiloissa hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa. Ravintolan tai muun ravitsemusliikkeen elinkeinonharjoittaja voisi päättää, varaako hän tähän tarkoitukseen tupakointitilan.

Hallituksen esityksen pohjimmaisena lähtökohtana on työntekijän työolosuhteiden parantaminen ja sitä kautta suoranaisten työstä aiheutuvien sairauksien vähentäminen. Toinen merkittävä syy on pyrkiä vähentämään kansalaisten tupakanpolttoa yleensä. Tupakoinnin lopettaminen yleisissä ravintolatiloissa vähentää erittäin todennäköisesti niin sanottujen ravintolatupakoitsijoiden määrää ja sitä kautta vähentää selvästi tupakointia. Toisaalta kavennamme tällä lailla yleisesti sallitun nautintoaineen käyttöalaa huomattavasti, tosin terveytemme hyväksi.

Arvoisa puhemies! En lähtökohtaisesti ole kieltojen kannalla, mutta ravintoloiden tupakointikiellossa on kyse kansanterveydellisesti tärkeästä asiasta ja erityisesti työntekijöiden työoloista, joten ravintoloiden tupakointikielto on asiallinen ja kannatettava lakiesitys. Lakiesityksessä ei ole kokonaan jätetty huomiotta tupakoitsijoiden toiveita. Ravintola voi halutessaan tehdä tupakointia varten oman tilan, mitä ed. Virtanen tosin ilmoitti vastustavansa. Toivottavasti hänen tahtonsa ei toteudu.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Edelleenkin tuon pubikansan terveiset, että kohta kai se eduskunta kieltää elämisenkin. Mutta mennään nyt tähän lakiin itsessään. Sehän on korostetusti työsuojelulainsäädäntöä, ja siksi se on hieman harhaanjohtava, koska lain poikkeuksellinen laajuus on todella merkittävä. Siinä on kyse isosta, perustuslaillisestakin, ristiriidasta.

Tähän päivään saakka on ollut luonnollista, että ravintoloissa on nautittu ruokaa, juomaa ja sitten myös tupakoitu. Nyt mennään harppaus toiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä, että tässä on kyse kansan raitistamispolitiikasta, työsuojelusta, mutta toisaalta pienten ravintoloiden alasajosta. Pieniä ravintoloita ja pubeja tulee kaatumaan, jos tämä laki menee läpi. Tupakoivat jäävät kotiin juomaan ja tupakoimaan. Tämä eduskuntatalo osaa kyllä tehdä paljon kieltoja, joilla normaalia yritystoimintaa ajetaan alas.

Onneksi sinänsä me olemme valistuneita tupakoinnista: kyllä viime vuosina tupakointi on vähentynyt nuorten keskuudessa, me tiedämme haitat. Itse en ole lääkäri enkä sairaanhoitaja, mutta olen juuri tuollainen passiivinen 1—6 savukkeen tupakoitsija esiintyvänä taiteilijana, ja silti minä haluaisin katsoa tätä asiaa vapaamielisesti, vaikka lopetin aktiivisen tupakoinnin parikymmentä vuotta sitten. Nykyinen tupakkalainsäädäntö on minun mielestäni ollut ihan onnistunut. Vieläkin on todella monia työpaikkoja, joissa ei ole tupakkatiloja, se on tosiasia, mutta pääasiallisesti kyllä tämä laki on ollut onnistunut. Se on mahdollistanut kohtuullisen hyvin työntekijöiden ja asiakkaiden suojaamisen tahatonta ympäristön tupakansavulle altistumista vastaan.

Mutta olen miettinyt sitä, olisiko sittenkin luotettava yleensäkin näissä asioissa enemmän markkinoihin ja ohjaukseen. Onhan selvästi merkkejä olemassa, että savuttomuus voi olla ravintolalle yhtä suuri valtti kuin se, että ravintolassa saa tupakoida. Nykyäänhän tupakoimattomat eivät juuri viitsi käydä savullisissa ravintoloissa — pubiporukka on ihan erikseen — kuka tupakoimaton haluaisi sinne mennä. Toisin sanoen on täysin mahdollista, että kysyntä ja tarjonta löytävät toisensa ajan myötä ja meidän ei tarvitse tietyn kaavan mukaan ihmisiä pakottaa menemään.

Tupakoinnillahan on pitkät perinteet ja historia, ja olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista kaikkien kannalta, että lainsäädäntö olisi ainakin joustava pitkän siirtymäajan suhteen. Valtion olisi tarjottava myös porkkanoita, jotta tupakkatilat saadaan hyvin järjestymään, ja voitaisiinko alle 50 neliömetrin ravintolalle antaa pidempi siirtymäaika? Yksi ratkaisu olisi ollut se, että nykyistä lainsäädäntöä olisi vain hieman tiukennettu sen osalta, että määriteltäisiin selkeämmin savupitoisuudet ja ilmastointilaitteet, ja valvontaa olisi oikeasti lisätty. Nythän niitä ei ole oikeastaan valvottu sillä tavalla.

Lakiehdotuksesta, mikä nyt on, saa semmoisen kuvan, että uutta, todella tiukkaa lakia säädetään siksi, että nykyisen lain valvontaa ei ole hoidettu. Näin siis vanha tupakkalaki olisi epäonnistunut. Se on aika huono perustelu, jos ajatellaan, että maksumiehiksi joutuvat pienet ravintolat ja pienet yrittäjät tässä tapauksessa jäävät näin työttömiksi. Mikään ei olisi estänyt luomasta sellaista käytäntöä, että ravintola voisi hakea lupaa tietyille looseille, joissa voi tupakoida ilman, että rakennetaan jotain tupakkakoppia. Nyt on olemassa vaara, että osa pienistä ravintoloista irtisanotuista työntekijöistä joutuu siirtymäajan työskentelemään suurissa ravintoloissa sellaisissa tehtävissä, joissa he todennäköisesti altistuisivat tupakansavulle, vaikka tarjoilua tupakkatiloihin ei sallittaisikaan.

Tupakointitiloja, joista tupakansavua ei leviäisi muihin tiloihin, on kallista rakentaa, ja käytännössä valvonta on vaikeaa ja kallista toteuttaa. Pienillä ravintoloilla ei ole tilaa ja varaa rakentaa tupakkakoppia monessa tapauksessa ja tupakointi loppuu kokonaan. Näin sitten tupakoijat siirtyvät tupakkakopillisiin ravintoloihin ja mennään aina vaan isompiin yksiköihin. En tietenkään väitä, että tämä koskisi kaikkia, mutta näin varmasti tämmöisten pikkupubien osalta tulee käymään.

Laissa olevan siirtymäajan kohdalla on sellainen iso aukko, että se annetaan vain niille ravintoloille, joissa on jo tupakkailmastointi kunnossa edellisen tupakkalain jäljiltä. Näitä ovat siis todella isot ravintolat, koska alle 50 neliömetrin ravintoloiden ei ollut pakko laittaa ilmastointia kuntoon. Näin nyt sitten suuret ravintolat saavat hyvitystä tekemistään investoinneista, mikä kohtuullista onkin. Rakennusmääräysten takia erillistä tupakointitilaa on mahdotonta rakentaa moniin vanhoihin kerrostaloihin. Määräysten mukaan savu pitää johtaa tupakointitilasta suoraan katolle ulkoilmaan. Olisi tärkeää, että rakennusmääräyksiä voitaisiin samalla muuttaa. Muutenhan tilanne on se, että ravintolan ainoaksi vaihtoehdoksi jää tupakoinnin kieltäminen kokonaan, ja se johtaa sitten ravintolan sulkemiseen, niin kuin Norjassakin on jonkin verran käynyt.

Jonkinlaisen nihilismin puolelle menee mielestäni puhe ravintoloiden ulkoterassien tupakoinnista, kun joudutaan miettimään myös naapurien toivomuksia ja vaatimuksia. Kyllä ravintolahenkilökunnalle tulee aikamoinen lisätyö valvoa ulkotilojen tupakointia. Miten hento tarjoilijatyttö poistaa satakiloisen karpaasin ravintolasta, jos tämä ei suostu sammuttamaan tupakkaansa siellä ulkotiloissa? Kyllä lain pitäisi sallia edes sellaisten talviterassien rakentamisoikeus, joilla saisi vapaasti tupakoida. Monella helsinkiläisravintolalla esimerkiksi on ollut tällaisia toiveita.

Sikarimiehet, jotka ovat siis ihan oman kulttuurinsa edustajia, eivät tietenkään pidä tästä laista ollenkaan eivätkä siitä, että sikarit rinnastetaan tupakkaan. Yleensäkään sikaria ei poltella tietenkään pubeissa, vaan yleensä kahvin ja hyvän konjakin kera, ja sekin on omaa kulttuuriansa.

Ylipäänsä suvaitsevaisuutta minäkin tässä peräänkuulutan. Tässä on sellainen puritaanikulttuurin maku nyt Euroopan unionin maissa. Kaikki elämän maku ja haju halutaan kieltää. Jos nyt jotain positiivista pitäisi sanoa, niin se on siinä, että ei uudessakaan laissa olla ihan täyskieltoon menossa. Ehdotettu malli jättää kuitenkin joitakin mahdollisuuksia ravintoloitsijoille edelleen, varsinkin jos siirtymäajat koskevat kaikkia ravintoloita. Ulkomaiset kokemukset ovat nyt osoittaneet, että taloudelliset vaikutukset eivät olisi niin suuria kuin on pelätty, mutta on muistettava, että monissa maissa ravintolakulttuuri sinällään on jo paljon kehittyneempi kuin meillä Suomessa, ruokapainotteisempi. Toisaalta siellä ei olla välttämättä niin uskollisia virkavallalle. Espanjassakin olen nähnyt, että poliisi vetää savuketta prohibido fumar -kyltin alla.

Ihmettelen, onkohan tässä valmistelussa ravintoloita kuultu ja kuinka paljon ylipäänsä. Toivon mukaan tässä nyt sitten kansanterveyttä edistetään mutta vaikutukset jäisivät siltä osin mahdollisimman pieniksi, että pieniä ravintolayrityksiä ei kaatuisi ja jälleen lisää ihmisiä tulisi kilometritehtaalle.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisat puhemiehet! Kiitoksia ed. Alatalolle hyvistä sanoista. Otitte ensimmäisenä täällä kantaa yrittäjyyteen. Kun ed. Pulliainen tuossa jossakin vaiheessa kertoi, että meillä tehtiin joitakin vuosia sitten ravintoloille määräyksiä siitä, minkälaiset ilmastoinnit ja muut tulee rakentaa, niin tiedämme ainakin esiintyvinä ihmisinä ed. Alatalon kanssa monia paikkoja, jotka olisivat tyhjentyneet, mikäli edellisen lain mukaan he eivät olisi laittaneet baaritiskin yläpuolelle sellaisia ilmastointi-imureita, että siellä tupakointi saisi jatkua.

Minä vähän ihmettelen myöskin tätä: Minulla on aina ollut mottona vapaus valita, elikkä kauppojen pitäisi olla auki silloin, kun asiakas niin haluaa. Eiväthän kauppiaat pitäisi turhaan kauppojaan auki. Tämä on saman tyyppinen asia. Mielestäni ravintoloitsijoilla tulisi olla oikeus valita se, tupakoidaanko heidän ravintolassaan vai ei, ja sen jälkeen asiakkaat valikoituisivat sen mukaan, haluavatko he mennä savuiseen ravintolaan vai savuttomaan ravintolaan. Minun mielestäni se olisi kaikista paras keino.

Ymmärrän hyvin, että ed. Asko-Seljavaara lääkärinä vastustaa kaikkea tupakointia. Saman kaavan mukaan, käsittääkseni myöskin tutkimusten mukaan, myöskin viina tappaa ihmisiä. Eli toisin sanoen kun tässä näköjään mennään suomalaisen laulun sanoin "tupakka, viina ja villit naiset" ja tupakka ja villit naiset täällä jo pikkuhiljaa kuolevat sukupuuttoon näillä meidän hallituksen esityksillämme, niin seuraava aste on tietenkin se, että kielletään viinanjuonti ravintolassa. Niin päästäisiin vielä terveellisempään olomuotoon.

Semmoinen vaan tuli mieleen ed. Asko-Seljavaaralle, että eikö sitä yleensä sanota ihan tutkimustenkin perusteella, että ihmiset rupeavat lihomaan, jos he jättävät tupakan pois. Onko se sitten toinen keino? Kumpaan ihminen haluaa kuolla: liikalihavuuteen vai tupakkaan? Miten kukakin sen ottaa.

Irlannissa en ole valitettavasti koskaan vielä päässyt käymään, mutta olimme tässä jokunen viikko sitten valiokuntamatkalla Norjassa ja muutaman muun edustajan kanssa menimme iltatilaisuuden jälkeen hotellia vastapäätä olevaan ravintolaan, jossa ei ollut edes henkilökuntaa, koska he olivat kaikki siinä kadulla tupakalla. Yhtään asiakasta siellä ei ollut eikä myöskään henkilökuntaa. He olivat kaikki siellä. Mihinkähän tämä sitten johtaa?

Tosiaan minä tässä eräänä päivänä presidentinvaalikampanjareissulla pyörähdin ensimmäisen kerran elämässäni Riihimäen asemaravintolaan. Se oli erikoinen näky: semmoinen vanhanmallinen, varmaan 100 vuotta vanha rakennus ja hirvittävä tupakansavu ja ihmisiä vaikka kuinka paljon olutlasiensa seurassa. Siellä oli sitten erillinen koppi, jossa luki: "Savuton tila". Siellä ei ollut yhtään ketään. Elikkä semmoinen todella iso alue oli tupakoijille.

Olisin tosiaan sitä mieltä, että tässä rangaistaan niitä yrittäjiä, jotka muutama vuosi sitten investoivat runsaasti edellisten lakien ja asetusten mukaan, ja nyt taas lisää investointeja. Jokaiselle vapaus valita, onko heillä savuton tai savullinen ravintola! Seuraavaksi varmaan sitten vuorossa on, että savusaunat kielletään. Niistäkin ehkä aiheutuu joitain haittoja.

Tässä vaiheessa, arvoisa puhemies, minusta on mukavaa, että näen tuolta listasta, että yhden puhujan jälkeen kuulemme linjapuheen, kun uusin edustajamme Paatero ottaa sanansäilällä kiinni.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin ed. Kettunen totesi, että on hyvin arveluttavaa, että lainsäädännöllä lähestytään kansalaisvapauksien rajoittamista. Olen hänen kanssaan hyvin paljon samaa mieltä.

Tässä ravintolatupakoinnin kieltämisessä on kuitenkin kyse muusta. Sen päällimmäinen tarkoitus, kuten täällä on useampaan kertaan todettu, on suojella ravintolatyöntekijöitä ja savuttomia asiakkaita. Tätä pidän erittäin tärkeänä.

Minulla on sama huoli kuin ed. Alatalolla. Ravintolayrittäjien kannalta tämä hallituksen esitys ei ole ongelmaton, sillä kaikilla ravintoloilla ei ole mahdollisuutta rakentaa tupakointitilaa.

Täällä aiemmin ed. Asko-Seljavaara oli eri mieltä tämän siirtymäajan pituudesta, mutta minä olen kyllä hallituksen esityksen kannalla. Ei ole toivottavaa, että tämä laki johtaisi yritysten lopettamiseen.

Täällä on vertailtu eri eurooppalaisia käytäntöjä. Nämä kokemukset ovat hyvin myönteisiä, jolloin voidaan olettaa, että Suomessakaan nämä pahimmat uhkakuvat eivät toteudu. Minun mielestäni tärkeintä kuitenkin on, että asenteet savuttomuuden puolesta vahvistuvat ja myös ennalta ehkäisevä kansanterveystyö ottaa tämän lain kautta useita edistysaskeleita.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa varmaan on hyvä mainita, että viikko sitten olin vielä ehkäisevän päihdetyön ohjaajan virassa, jotenka puheeni varmaan kumpuaa sieltä puolelta.

Aika selkeästi tuen tätä lakiesitystä ja uskon ja toivon, että tämä menee helpommin läpi kuin edellisellä kerralla se, jota olimme siellä kenttäpuolella eteenpäin viemässä, joka ei johtanut siihen, että ravintolat olisivat joutuneet lakkauttamaan toimintaansa tai asiakkaat olisivat loppuneet pelkästään jo siitä syystä, että tupakointia rajoitettiin.

Erityisesti, kun tämä on työsuojelullinen kysymys, olen huolissani niistä työntekijöistä. Kun heiltä ravintolaillan jälkeen on otettu häkämittauksia elikkä testattu, kuinka paljon häkää on kerääntynyt keuhkoihin, niin on se aikamoinen määrä, kun esimerkiksi verrataan tehtaisiin, joissa jokin kone on hetken aikaa epäkunnossa ja sieltä tulee häkää ja sitä mitataan. Jotkut ovat tässä työssä kuitenkin kymmeniä vuosia siinä samassa häkämäärässä.

Nikotiinikorvaushoidosta minulla on tällä hetkellä kyllä semmoinen ajatus ja tieto, että se on katsottu sen verran vaarattomaksi, että myöskin odottaville äideille ja jopa nuorille nykyisin jo suositellaan korvaushoitoa.

Sitten ed. Seppo Lahtelalle siitä taloudellisesta asiasta, että kyllä ne sairauspoissaolot ovat aika iso taloudellinen kysymys.

Pehr Löv /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Den aktuella lagen är mycket angelägen och välkommen.

Ajankohtainen laki on erittäin tarpeellinen ja tervetullutkin.

Suomi oli aikanaan moderni maa tupakoinnin estämisessä nimenomaan lainsäädännön puolella silloin, kun kiellettiin tupakanpoltto julkisissa tiloissa. Tähän liittyvä terveysvalistus johti siihen, että miehet Suomessa vähensivät 30 vuoden sisällä tupakointiaan 60 prosentista 30 prosenttiin. Hurja saavutus. Ja mitä saatiin aikaan? Sydän- ja verisuonisairaudet vähenivät kolminkertaisesti näiden 30 vuoden aikana. Siihen liittyi tietysti myöskin muiden elämäntapojen muuttaminen, nimenomaan liikuntaa lisättiin ja myöskin syötiin terveellisemmin, totta kai, mutta tupakka oli siinä erittäin tärkeä tekijä, ja edelleenkin arterioskleroosi eli verisuonten kalkkeutuminen on yleisintä juuri Suomessa, ja siihen on edelleen tupakka liian suuri vaaratekijä.

Tämä merkitsee sitä, että nyt meidän velvollisuuteemme kuuluu toimia kansalaisten terveyden hyväksi. Se on meidän velvollisuutemme, kun meillä on tämä tieto, kuinka vaarallinen aine tupakka on. Se on syöpävaarallinen ja se aiheuttaa verisuonten kalkkeutumista.

On moneen kertaan täällä jo mainittu Norja, Irlanti, Ruotsi, Viro, Espanja. Valiokunnan kanssa käytiin muutama kuukausi sitten Irlannissa, missä tämä täyskielto on ollut voimassa jo vuodesta 2004. Palaute oli täysin positiivinen. Ravintoloiden omistajat, asiakkaat, kaikki viihtyivät paremmin. Ruotsista minulla on se tieto ihan edustajakollegoilta ja muutenkin tilastoista jo saatavissa — se kielto astui voimaan nyt kesällä — että vieraat ovat tulleet yhä enemmän ruokaravintoloihin, jopa pubeihin, koska se ympäristö on niin paljon viihtyisämpi. Tämä on tosiasia.

Tässä on mainittu, että tämä olisi jonkinlaista holhoamista myöskin. Täytyy muistaa, että työntekijä, joka pubissa tulee kosketuksiin tupakansavun kanssa, saa keuhkoihinsa ja verenkiertoonsa tupakkamäärän, joka vastaa jopa kuutta savuketta päivässä, polttamatta itse, siis vain passiivisen tupakoinnin kautta. Siis taas selvä merkki siitä, että meidän velvollisuutemme on nyt toimia.

Valistaminen ei yksinomaan riitä, koska kyllä kaikki tietävät, että tupakka on vaarallista. Silti liian moni vielä tupakoi. Sen takia täytyy myöskin nyt tämän tyyppisellä lainsäädännöllä puuttua asiaan. Se ei ole minun mielestäni millään lailla ristiriidassa perustuslain kanssa, nimittäin perustuslaki sanoo suunnilleen myöskin, että meillä on kaikilla oikeus hyvään terveyteen, ja meillä on velvollisuus myöskin huolehtia siitä, että kaikilla on todellinen mahdollisuus hyvään terveyteen.

Talman! Den här lagen är helt nödvändig. Finland var i tiden ett modernt land när vi förbjöd genom lag tobaksrökning i offentliga utrymmen. Genom effektiv hälsoupplysning minskade männen sin tobaksrökning från 60 till 30 procent, och tack vare det fick vi mycket mycket mindre sjuklighet både i åderförkalkning och framför allt i lungcancer, men också i andra cancersjukdomar. Vi vet att alla känner till tobakens skadeeffekter men ändå klarar man inte av att sluta. Och den passiva rökningen motsvarar till och med sex cigarretter per dag för dem som arbetar i en pub där det röks mycket.

Vi har, som jag ser det, enligt grundlagen en skyldighet att agera för medborgarnas hälsa på bästa sätt. Därför tycker jag att den här lagen är mycket bra. Jag tror också att vi under utskottsbehandlingen måste tänka över detta med dessa rökskåp som skall inrättas. I Irland hade man via försök kommit fram till att de gjorde bara skada, de smutsade ned, det var ohälsosamt för personalen att gå in och så vidare. Därför tyckte man att det var sakligt och bra att ha totalförbud. Det här skulle säkert fungera i Finland också. Jag hoppas att den här lagen kan gå igenom utan större problem i utskottsbehandlingen och riksdagen.

Maija Rask /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelun aikana eräät edustajat ovat kauhistelleet sitä, että ravintoloitsijoille tulee suuria kustannuksia tupakointitilojen järjestämisestä, mutta minä olen ainakin ymmärtänyt niin tämän lakiesityksen, että tässä todetaan, että ravintoloitsija, elinkeinonharjoittaja, voi päättää, varaako hän tähän tarkoitukseen tupakointitilan. Elikkä se käsitykseni mukaan ei ole pakollista.

Sitten haluaisin kommentoida ed. Seppo Lahtelan puheenvuoroa. Hän aika osuvasti sanoi, että tupakka on eräänlaista huumetta. Se oli naulan kantaan sanottu. Tupakasta riippuvuushan on erittäin voimakas ja siitä on erittäin vaikea päästä eroon. (Ed. Asko-Seljavaara: Nikotiini!) — Nikotiini, korjaan, ed. Asko-Seljavaara, oikein.

Mutta sitten ed. Lahtela puhui myös näistä taloudellisista vaikutuksista, ja tuntui aika pöyristyttävältä hänen todetessaan, että valtio tarvitsee verotuloja. Käsitykseni mukaan verotulot, joita tupakan myynnistä saadaan, eivät kyllä riitä tupakasta johtuvien sairauksien hoitamiseen alkuunkaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 226/2005 vp on mielestäni hyvä ja toivon, että tämän suuntaviivojen mukaan asianomainen eduskunnan valiokunta kirjoittaa sitten mietinnön. Näen, että tällä halutaan ja voidaan edistää kansanterveyttä, mutta ennen kaikkea tämä on myös yhteiskunnan signaali asiasta ja ennen muuta koen, että tämä on osoitettu nuorisolle aivan erityisesti.

Aikoinaan vietettiin, olin lukiolainen silloin, terveiden elämäntapojen edistämisen vuotta ja tuon vuoden yksi teemalause oli, että vuonna 2000 enää vain epäsosiaalinen henkilö tupakoi. Tupakointi on vähentynyt toki ajan myötä nimenomaan miesten osalta, mutta tämän lakiesityksen, hallituksen esityksen, myötä tähdätään ei vain esimerkkiin ja tupakoinnin vähentämiseen, vaan hyvin merkittävästi myös työsuojeluun. Tämä on hyvin huomionarvoinen näkökohta. Minä en usko sitä, että yrittäjät todellisuudessa joutuvat tämän kanssa vaikeuksiin. Aivan kuten edustajakollega Per Löv täällä toi esille, kokemukset voivat olla täysin toisen suuntaisia. Yrittäjillekin avautuu uudella tavalla menestymisen mahdollisuus uusimalla paikkoja ja sitä kautta saamalla myös ehkä uuden tyyppisellä toimintaperiaatteella uusia asiakkaita.

Näen, että tämä hallituksen esitys on hyvin myönteinen, ja toivon, että se tulee etenemään nopeasti lainsäädäntöön. Toivoisin, että myös ilmiöön nimeltä parveketupakointi voitaisiin löytää kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tunnen itseni erittäin suvaitsemattomaksi, koska olen tämän lakiehdotuksen kannalla. Mutta niin kuin ed. Löv sanoi, niin tupakointi nyt on kerta kaikkiaan niin vakava terveysriski, että meidän kaikkien velvollisuutemme on puuttua siihen jollakin tavalla. Ja jos nämä tupakoimattomat ravintolat ovat toimineet niin hyvin niin monessa Euroopan maassa, niin miksei se rajoitus toimisi myös Suomessa? Jos sitten taas hallitus jotenkin haluaisi hyvittää näitä ravintoloitsijoita, niin eikö olisi hyvä harkita tätä ravintolapalvelujen arvonlisäveron alentamista?

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! En itsekään kannata tietenkään tupakanpolttoa, mutta kentällä kulkiessani olen kyllä usein huomannut, että moniin uusimpiin ravintoloihin, vaikka tämän tupakkahuoneen tekeminen ei vaadi hirveän isoa tilaa, sitä on aika vaikea rakentaa. Sitten toiseksi taas, kun täälläkin sanottiin, että voidaan rakentaa myöskin ravintola, missä ei saa polttaa, niin monella pienellä paikkakunnalla se ei ole kyllä mahdollista. Sinne ei tehdä kahta erityyppistä ravintolaa. Siellä ei sitten tule pärjäämään tämä toisen tyyppinen kylläkään, joten ei tämä pelkästään niin yksinkertainen asia ole.